APOSTOLIEN TEOT 1:24 ”Jehova, sinä, joka tunnet kaikkien sydämen”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Heprealaisissa kirjoituksissa sanotaan usein, että juuri Jehova Jumala pystyy näkemään sydämeen (5. Mooseksen kirja 8:2; 1. Samuelin kirja 16:7; 1. Kuninkaiden kirja 8:39; 1. Aikakirja 28:9; Psalmit 44:21; Jeremia 11:20; 17:10). Hepreankielisten juutalaisten olisi siksi ollut luontevaa käyttää tässä rukouksessa Jumalan nimeä. Kreikan sana kardiognṓstēs (kirjaim. ’sydänten tuntija’) esiintyy vain tässä jakeessa ja Apostolien tekojen 15:8:ssa, jossa se tarkoittaa selvästi Jumalaa. Vaikka jäljellä olevissa Apostolien tekojen kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat hyvät perusteet käyttää päätekstissä Jumalan nimeä.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 1:24:stä sanotaan: ”Herra, sinä tunnet kaikkien sydämen. Kristillinen yhteisö puhuttelee Jumalaa arvonimellä Kyrie [Kýrios-sanan taivutusmuoto], jota Luukas käyttää muuallakin VT:n [Vanhan testamentin] Jahvesta (Luuk. 1:16, 32, 68; 4:8, 12; 10:27; 19:38; 20:37, 44; Apt. 2:39; 3:22; 5:9).” Sitten selitysteoksessa todetaan kreikan ilmauksesta, joka on käännetty sanoilla ”tuntea sydän”: ”Tämä on Jumalan arvonimi, joka esiintyy vain kristillisissä kirjoituksissa.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 1:24 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 143) Apostolien tekojen 1:24 mainitaan kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

• Roth, Andrew Gabriel, Aramaic English New Testament, 3. painos, 2008. Tässä raamatunkäännöksessä jae kuuluu: ”Sinä, Herra JHWH, tiedät, mitä on kaikkien sydämessä.” Jakeen alaviitteessä sanotaan: ”Varhaiset talmidim [opetuslapset] kääntyivät rukouksessa nimen JHWH puoleen. Tämä kuitenkin hämärtyi, kun [Jumalan] nimi ja liittonimi, JHWH, korvattiin kreikan yleissanoilla. Näin rikottiin käskyjä, joiden mukaan Sanaan ei saanut lisätä mitään eikä siitä saanut ottaa mitään pois (D’varim/5. Moos. 4:2) eikä nimeä JHWH saanut käyttää turhaan (Š’mot [2Mo] 20:7).”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17, 22–23, 29–30, 32, 36, 44, 65–66, 93, 96, 100, 106, 115, 125, 132, 138–139, 145–147, 160, 164, 201}

APOSTOLIEN TEOT 2:39 ”kaikkia, jotka meidän Jumalamme Jehova kutsuu luokseen”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta kuten tekstiyhteys (Apostolien teot 2:33–38) osoittaa, Pietarin tässä jakeessa mainitsema ”lupaus” viittaa siihen, mitä Joelin 2:28–32:ssa kerrotaan pyhän hengen vuodattamisesta. Sanat ”kaikkia, jotka meidän Jumalamme Jehova kutsuu luokseen” näyttävät siksi heijastavan Joel 2:32:n lopussa olevia sanoja. Joelin 2:32:n heprealaisessa tekstissä on Jumalan nimi kolme kertaa, ja siinä sanotaan selvästi, että juuri Jehova kutsuu. Lisäksi sanojen Kýrios (’Herra’) ja Theós (’Jumala’) yhdistelmä, johon on liitetty persoonapronominin genetiivi (tässä käännetty sanoilla ”meidän Jumalamme Jehova”) tai omistusliite, on tavallinen Raamatun heprealaisista kirjoituksista otetuissa lainauksissa tai viittauksissa niihin (vrt. ilmaukset ”Jehova, Jumalasi” Luukkaan 4:8, 12; 10:27:ssä ja ”Jumalanne Jehova” Apostolien tekojen 3:22:ssa). On myös huomionarvoista, että määräinen artikkeli puuttuu poikkeuksellisesti sanan Kýrios edestä, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Jakeen sanojen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, kreikan määräisen artikkelin puuttuminen ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis hyvät perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Luukas 1:16, kommentti.)

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 110. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος ὁ Θεὸς [Kýrios ho Theós] = Jahve Haelohim – – tämä liiton Herra ja kaikkivaltias Jumala käyttää voimaansa Israelin hyväksi.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 2:39 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 2:39 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 1:24:n kommentissa Apostolien tekojen 2:39 mainitaan esimerkkinä jakeista, joissa ”Luukas käyttää [arvonimeä Kýrios] muuallakin VT:n [Vanhan testamentin] Jahvesta”. (Ks. Apostolien teot 1:24, kommentti.)

• Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa sana ”ADONAI” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Raamatunkäännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI’ käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Apostolien tekojen 2:39:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla sen osoittamiseksi, että sana tarkoittaa tässä jakeessa Jehovaa. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 143) Apostolien tekojen 2:39 mainitaan kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

• Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Apostolien tekojen 2:21:n alaviitteessä sanotaan: ” ’Jehovan’; samoin [jakeessa] 39.”

• Scofield, C. I., The Scofield Reference Bible, 1909. Apostolien tekojen 2:39:n reunahuomautuksessa sanotaan: ”Jehova. Joel 2:32.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 22–24, 32–35, 37, 40–41, 43–44, 46, 48, 52, 61, 65–66, 88, 90, 95, 100–102, 105–106, 114–115, 117, 125, 138, 144–147, 154, 163–167, 172, 181, 185–187, 201–202, 223, 236, 243–244}

APOSTOLIEN TEOT 2:47 ”Jehova liitti pelastuvia heidän joukkoonsa”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Kýrios esiintyy Apostolien tekojen 2. luvussa kahdeksan kertaa. Niistä kaksi viittaa selvästi Jeesukseen, ja siksi ne on käännetty vastineella ”Herra” (Apostolien teot 2:34b, 36). Kuudesta muusta kohdasta neljä on lainauksissa, jotka on otettu Raamatun heprealaisista kirjoituksista (Apostolien teot 2:20, 21, 25, 34a) ja joissa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, ja siksi ne on käännetty vastineella ”Jehova”. Yksi kohta (Apostolien teot 2:39) viittaa selvästi Joelin 2:32:een, jossa Jumalan nimeä käytetään kolme kertaa. Tässä Apostolien tekojen 2:47:ssä tekstiyhteys osoittaa, että sana Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Lisäksi sana ”pelastuvia” heijastaa Joelin 2:32:n viimeisiä sanoja, saman jakeen, jonka alkuosaa Pietari lainaa Apostolien tekojen 2:21:ssä. Tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Apostolien teot 2:39, kommentti.)

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 2:47 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 143) Apostolien tekojen 2:47 mainitaan kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 31–33, 37, 41, 44, 48, 65, 94, 99–102, 115, 125, 144–147, 167, 172, 187, 201–202}

APOSTOLIEN TEOT 3:19 ”tulee aika, jolloin voitte saada uutta voimaa itse Jehovalta”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee kirjaimellisesti ”Herran kasvojen luota” (käännetty sanoilla ”itse Jehovalta”), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. ”Herraa” vastaavaa kreikan sanaa (Kýrios) käytetään myös Apostolien tekojen 3:22:n lainauksessa 5. Mooseksen kirjan 18:15:stä, jossa on heprealaisessa alkutekstissä Tetragrammi (ks. Apostolien teot 3:22, tutkimisviite). Pietari selittää, että jos juutalaiset, jotka torjuivat Jeesuksen tietämättömyyttään, katuisivat, Jumala antaisi heille anteeksi. Apostolien tekojen 3:19:n tekstiyhteys (Apostolien teot 3:17–22) siis osoittaa, että tässä jakeessa mainittu Herra tarkoittaa Jehova Jumalaa. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ilmaus ”Jehovan kasvot” on ”kasvoja” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmä (2. Mooseksen kirja 34:24; Tuomarien kirja 5:5; Valituslaulut 4:16, alaviite). Septuagintan jäljellä olevissa jäljennöksissä on näissä jakeissa sana Kýrios, mutta käsikirjoitusten todisteet osoittavat, että sen varhaisissa jäljennöksissä käytettiin Jumalan nimeä. Sekä tekstiyhteys että ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin viittaavat siis siihen, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 141. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Virvoituksen tai tyyneyden ajat Herran (Jahven) läsnäolosta.”

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 3:20:n kommentissa sanotaan tästä Apostolien tekojen 3:19:ssä olevasta ilmauksesta: ”Sanaa Kyrios käytetään Jahvesta, VT:n [Vanhan testamentin] Jumalasta, kuten 2:39:ssä; Luuk. 1:16, 32, 68; 4:12; 10:27; 20:37:ssä.”

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Apostolien tekojen 3:19:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla sen osoittamiseksi, että sana tarkoittaa tässä jakeessa Jehovaa.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{14–18, 22–23, 28–32, 34–35, 38, 40–41, 43–44, 46–47, 52, 65, 88, 93, 95–96, 100–102, 105–106, 114–115, 138, 144–147, 154, 167, 172, 186–187, 201–202}

APOSTOLIEN TEOT 4:29 ”Nyt, Jehova, kuule heidän uhkauksensa”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Nämä sanat ovat osa rukousta, joka on osoitettu ”suvereenille Herralle” (Apostolien teot 4:24b). Ilmaus ”suvereeni Herra” on käännös kreikan sanasta despótēs, ja sitä käytetään Jumalasta myös Luukkaan 2:29:ssä olevassa rukouksessa. Apostolien tekojen 4:24b–30:n rukouksessa Jeesusta sanotaan Jumalan ”pyhäksi palvelijaksi”. Tämä osoittaa, että sana Kýrios ei tarkoita tässä Jeesusta vaan Jehova Jumalaa. Opetuslasten rukous sisältää lainauksen psalmista 2:1, 2, jossa on Jumalan nimi (ks. Apostolien teot 4:26, tutkimisviite). Lisäksi Jehovalle esitetty pyyntö ”kuule heidän uhkauksensa”, ts. sanhedrinin uhkaukset, muistuttaa sanamuodoltaan Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa olevia rukouksia. Esimerkiksi 2. Kuninkaiden kirjan 19:16, 19:ssä ja Jesajan 37:17, 20:ssä on samantyyppisiä rukouksia, joissa käytetään Jumalan nimeä. (Ks. Apostolien teot 1:24, kommentti.)

LISÄTUKEA:

• Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 2, s. 68. Apostolien tekojen 1:24:stä sanotaan: ”On totta, että sanaa Κύριος [Kýrios] käytetään – – [Ap 4:29:ssä] rukouksessa, joka on selvästi osoitettu Herralle Jehovalle.”

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 4:29:stä sanotaan: ”Vrt. 2. Kun. 19:19. Kristityt pyytävät Jumalaa kiinnittämään huomiota uhkauksiin, joita sanhedrin on esittänyt Pietaria ja Johannesta vastaan ja näin ollen heitä kaikkia vastaan. He rukoilevat, että Jumala ottaisi huomioon heitä vastaan esitetyt ’uhkaukset’.” 2. Kuninkaiden kirjan 19:19:ssä on heprealaisessa tekstissä Jumalan nimi.

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 4:29 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 29–36, 40–41, 43, 46, 61, 65–66, 88, 93, 100–102, 114–115, 132, 145–147, 222, 237}

APOSTOLIEN TEOT 5:9 ”Jehovan henkeä”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran henkeä” (to pneúma Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Sama ilmaus on Luukkaan 4:18:ssa, ja siinä lainataan Jesajan 61:1:tä, jossa on heprealaisessa alkutekstissä Tetragrammi ”henkeä” vastaavan sanan kanssa (ks. Luukas 4:18, tutkimisviite). Ilmaus ”Jehovan henki” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (esim. Tuomarien kirja 3:10; 6:34; 11:29; 13:25; 14:6; 15:14; 1. Samuelin kirja 10:6; 16:13; 2. Samuelin kirja 23:2; 1. Kuninkaiden kirja 18:12; 2. Kuninkaiden kirja 2:16; 2. Aikakirja 20:14; Jesaja 11:2; 40:13; 63:14; Hesekiel 11:5; Miika 2:7; 3:8). Sanoja ”henki” ja ”Herra” vastaavien heprean sanojen yhdistelmä esiintyy Heprealaisissa kirjoituksissa vain kerran, ja silloinkin sen yhteydessä on Tetragrammi: ”Suvereenin Herran Jehovan henki” (Jesaja 61:1). Lisäksi on huomionarvoista, että Apostolien tekojen 5:9:ssä sanan Kýrios (’Herra’) edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä siis osoittavat, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 5:9:stä sanotaan: ”Jumalan ’koettelemisesta’ puhutaan VT:ssa [Vanhassa testamentissa] 2. Moos. 17:2; 4. Moos. 20:13, 24 (kapinoiva Israel kiusaa Jumalaa erämaassa); Ps. 106:32:ssa. Luukas käyttää samaa verbiä (peirazein), jota Israelista käytetään 5. Moos. 33:8:ssa (LXX). Kyrios tarkoittaa Jahvea, jonka Henkeä on koeteltu.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 5:9 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Thrall, Margaret E., A Critical and Exegetical Commentary on the Second Epistle to the Corinthians. Selitysteoksessa kommentoidaan samaa ilmausta 2. Korinttilaiskirjeen 3:17:ssä: ”Tämä on ainoa kerta, kun hän [Paavali] sanoo Hengen olevan πνεῦμα κυρίου [pneúma kyríū]. Nämä sanat osoittavat, että hän ajattelee edelleen VT:n [Vanhan testamentin] taustaa vasten, sillä πνεῦμα κυρίου esiintyy LXX:ssä usein sanojen ruaḥ jhwh ’Jahven Henki’ vastineena.”

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 5:9 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Apostolien tekojen 5:9:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla sen osoittamiseksi, että sana tarkoittaa tässä jakeessa Jehovaa. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 143) Apostolien tekojen 5:9 mainitaan kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 29–34, 40–43, 46–47, 52, 61, 65–66, 88, 93–96, 100–102, 106, 114–115, 132, 145–147, 154, 187, 201, 222}

APOSTOLIEN TEOT 5:19 ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran enkeli”, mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Ilmaus ”Jehovan enkeli” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 16:7:stä lähtien. Hepreassa on näissä kohdissa ”enkeliä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmä. Samoissa kohdissa on kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Ilmaus esiintyy tässä muodossa Sakarjan 3:5, 6:ssa eräässä Septuagintan jäljennöksessä. Tämä tekstikatkelma löytyi Juudean erämaassa olevasta luolasta Naḥal Ḥeveristä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. On huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios (’Herra’), sen eteen ei laitettu kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios muuttui käytännössä erisnimeksi. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja määräisen artikkelin puuttuminen Kýrios-sanan edestä antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. Jumalan nimi on monissa raamatunkäännöksissä säilytetty tämän jakeen ilmauksessa ”Jehovan enkeli”.

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 128–129. Selitysteoksessa sanotaan ilmauksesta ”Herran enkeli” Luukkaan 2:9:n kommentissa: ”Κύριος [Kýrios] on Jahven kreikankielinen vastine, ja kun se on genetiivissä artikkelittomien substantiivien rinnalla, se muodostaa niiden kanssa yhden käsitteen: ’Jehova-enkeli’, ’Jehova-kirkkaus’. – – Heidän yläpuolelleen ilmaantui kuin leimahduksena Jehovan enkeli.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 5:19; 8:26; 12:7, 23 mainitaan jakeina, joissa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 28–35, 41, 43, 46–47, 52, 61, 65–66, 88, 93–95, 100–104, 106, 114–115, 117, 128, 132, 138, 144–147, 154, 164–165, 187, 201–202, 237}

APOSTOLIEN TEOT 7:31 ”Jehovan ääni”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran ääni” (fōnḗ Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tässä osassa puhettaan (Apostolien teot 7:30–34) Stefanos viittaa 2. Mooseksen kirjan 3:2–10:n kertomukseen. Sen tekstiyhteydestä käy selvästi ilmi, että Jehova puhuu enkelinsä välityksellä. Apostolien tekojen 7:32:ssa lainataan 2. Mooseksen kirjan 3:6:ssa olevia Jehovan sanoja Moosekselle. Ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”ääntä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 1. Mooseksen kirja 3:8; 5. Mooseksen kirja 5:25; 13:18, alaviite; 18:16; Joosua 5:6, alaviite; Psalmit 29:3–9; Jesaja 30:31; Daniel 9:10, alaviite). On huomionarvoista, että kun ilmaus ”Jehovan ääni” esiintyy 5. Mooseksen kirjan 26:14; 27:10; 28:1, 62:ssa Septuagintan varhaisessa tekstikatkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella. Ilmaus ”Jehovan ääni” on myös psalmissa 29:3 Ambrosiana O 39 sup. -koodeksissa, joka on ajoitettu 800-luvun lopulle jaa. ja jota säilytetään Ambrosiuksen kirjastossa Milanossa. Koodeksin viidellä palstalla on kullakin eri kreikankielinen käännös Heprealaisista kirjoituksista, ja kaikilla palstoilla näkyy Jumalan nimi Tetragrammina, joka on kirjoitettu kreikkalaisen tekstin keskelle heprealaisella neliökirjoituksella (). Lisäksi on huomionarvoista, että tässä Apostolien tekojen 7:31:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tekstiyhteys, ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, käsikirjoitusten todisteet ilmauksen käyttötavasta vanhoissa käännöksissä ja kreikan määräisen artikkelin puuttuminen tukevat siis kaikki Jumalan nimen käyttöä tässä jakeessa.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 7:31:stä sanotaan: ”Kirjaim. ’Herran ääni tuli’. Sanaa Kyrios käytetään jälleen Jahvesta.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 7:31 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Robertson, Archibald Thomas, Word Pictures in the New Testament, 1930, osa 3. Apostolien tekojen 7:31:stä sanotaan: ”Jakeessa 30 mainittua Jehovan enkeliä kutsutaan tässä itse Jehovaksi.” Jakeen 30 kohdalla sanotaan: ”2. Moos. 3:20:ssä puhuu Jehova.”

• Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 2, s. 191. Apostolien tekojen 7:30:stä sanotaan: ”Muutoin voimme vain sanoa, että itse Jehova puhuu enkelin välityksellä.”

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 7:31 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Apostolien tekojen 7:31:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla sen osoittamiseksi, että sana tarkoittaa tässä jakeessa Jehovaa. Liitteessä 98 ”Jumalan nimet ja arvonimet Uudessa testamentissa” (s. 143) Apostolien tekojen 7:31 mainitaan kohdassa ”HERRA” ja sanotaan: ”Käytetään Jehovasta.”

• Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa sana ”ADONAI” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Raamatunkäännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI’ käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”

• Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Apostolien tekojen 7:31:n alaviitteessä sanotaan: ”Lauseessa ei ole artikkelia, mikä tekee siitä paljon painokkaamman. ’Herra’ on juhlallinen arvonimi. Ilmaus tarkoittaa ’Jehovan sanat kuuluivat’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{11–12, 14–18, 22–24, 28–36, 38, 40–44, 46–47, 52, 61, 65–66, 80, 88–90, 93–96, 100–103, 105–106, 114–115, 117, 125, 130, 132, 144, 146, 152, 154, 160, 167, 172, 181, 185–187, 199, 201, 217, 222, 243–244}

APOSTOLIEN TEOT 7:33 ”Jehova sanoi hänelle”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta Stefanoksen puheen tausta tukee Jumalan nimen käyttöä päätekstissä. Apostolien tekojen 7:30–34:ssä Stefanos viittaa 2. Mooseksen kirjan 3:2–10:ssä olevaan kertomukseen, jossa selvästikin Jehova puhuu enkelinsä välityksellä. Suurin osa tästä jakeesta on lainausta 2. Mooseksen kirjan 3:5:stä, mutta johtolausetta vastaava ilmaus on heprealaisessa alkutekstissä 2. Mooseksen kirjan 3:7:ssä, joka kuuluu kirjaimellisesti: ”Ja Jehova sanoi.” Tekstiyhteys, yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis hyvät perusteet pitää sanaa Kýrios tässä Jumalan nimen vastineena.

LISÄTUKEA: Ks. Apostolien teot 7:31, kommentti.

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 7:33 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The New King James Version, julkaistu 1979. Apostolien tekojen 7:33:n päätekstissä ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Laitoksen esipuheessa selitetään: ”Kuningas Jaakon käännöksessä Jumalan liittonimi käännettiin hepreasta yleensä vastineella ’HERRA’ (versaalilla ja kapiteelilla) Vanhassa testamentissa. Tämä käytäntö on säilytetty. Tässä laitoksessa nimi kirjoitetaan versaalilla ja kapiteelilla aina kun Uudessa testamentissa lainataan Vanhasta testamentista kohtaa, jossa liittonimi esiintyy.”

• NLT Study Bible, 2. painos, 2008. Sana ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla Apostolien tekojen 7:33:n päätekstissä. Tämän New Living Translation -raamatunkäännöksen johdannossa selitetään: ”Kreikan sana kyrios käännetään johdonmukaisesti sanalla ’Herra’, mutta se kirjoitetaan muodossa ’HERRA’ silloin kun Uuden testamentin teksti on lainattu selvästi Vanhasta testamentista ja sana on siellä kapiteelilla kirjoitettuna.” Johdannossa selitetään tämän merkitystä: ”Olemme tavallisesti kääntäneet tetragrammin (JHWH) johdonmukaisesti sanalla ’HERRA’ kapiteelilla kirjoitettuna, kuten englanninkielisissä käännöksissä on tapana.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{11–12, 14–18, 22–23, 27–36, 38, 40–44, 46–47, 52, 61, 65–66, 80, 88, 93–95, 100–102, 105–106, 114–115, 117, 130, 132, 144, 146, 152, 154, 160, 164–167, 172, 181, 185–187, 199, 201, 217, 222, 243–244}

APOSTOLIEN TEOT 7:60 ”Jehova, älä syytä heitä tästä synnistä”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” (Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Stefanoksen sanat muistuttavat Luukkaan 23:34:ssä olevia Jeesuksen sanoja ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät”. Sana Kýrios esiintyy kolme kertaa Luukkaan muistiinmerkitsemässä Stefanoksen puheessa Apostolien tekojen 7:2–53:ssa. Joka kerta se on jakeessa, jossa lainataan Heprealaisia kirjoituksia tai viitataan niihin, ja kaikissa näissä Heprealaisten kirjoitusten kohdissa tarkoitetaan selvästi Jumalaa (ks. Apostolien teot 7:31, 33, kommentit, ja Apostolien teot 7:49, tutkimisviite). Monet kommentaattorit ja kääntäjät ovat sillä kannalla, että Kýrios tarkoittaa näissä kolmessa jakeessa Jehovaa. Sana Kýrios esiintyy myös Apostolien tekojen 7:59:ssä, jossa Stefanos itse käyttää ilmausta ”Herra Jeesus”. Tämä ei silti tarkoita, että Apostolien tekojen 7:60:ssä Kýrios viittaisi Jeesukseen, vaikka jotkut väittävät niin. Stefanoksen puheessa on luonnollinen tauko jakeiden 59 ja 60 välillä. Hän oli seissyt vihollistensa edessä, ja sitten hän laskeutui polvilleen todennäköisesti rukoillakseen Jehovaa (vrt. jakeisiin, joissa polvistuminen yhdistetään Jumalan rukoilemiseen: Luukas 22:41; Apostolien teot 9:40; 20:36; 21:5). Näyttää siis siltä, että hänen viimeiset sanansa ovat rukous kaikkivaltiaalle Jumalalle Jehovalle. Lisäksi Apostolien tekojen 7:56:n mukaan Stefanos näki ”taivaan auenneena ja Ihmisen Pojan, joka seisoo Jumalan oikealla puolella”, joten on ymmärrettävää, että hän olisi puhutellut ensin Jeesusta jakeessa 59 ja sitten Jehovaa jakeessa 60. Useat Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset käyttävät Tetragrammia jakeessa 60 mutta eivät jakeessa 59 olevan ilmauksen ”Herra Jeesus” vastineena.

LISÄTUKEA:

• Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 2, s. 204. Selitysteoksessa sanotaan Stefanoksen puheesta: ”Puhe alkaa Jehovan jumalallisen majesteettiuden julistuksella.”

• Bauernfeind, Otto, Kommentar und Studien zur Apostelgeschichte (Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament, 22), 1980, s. 120. Tässä Apostolien tekojen saksankielisessä selitysteoksessa sanotaan kreikan sanan Kýrios (’Herra’) käytöstä Apostolien tekojen 7:59, 60:ssä: ”Jakeessa 59 κύριος on Jeesus, jakeessa 60 luultavasti Jumala.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17–18, 22–23, 41, 46, 95–96, 100–101, 132, 145, 147}

APOSTOLIEN TEOT 8:22 ”rukoile hartaasti Jehovaa”

PERUSTEITA: Monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū); toisissa lukee ”Jumalaa”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että Simonin täytyi rukoilla Jumalaa. Hän yritti ostaa sellaista, mikä oli ”Jumalan ilmainen lahja” (Apostolien teot 8:20). Pietari sanoi silloin, että Simonin sydän ei ollut ”vilpitön Jumalan edessä” (Apostolien teot 8:21). Lisäksi ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa silloin kun osoitetaan rukouksia ja hartaita pyyntöjä Jehovalle, ja samoissa jakeissa on heprealaisessa tekstissä usein Jumalan nimi (1. Mooseksen kirja 25:21; 2. Mooseksen kirja 32:11; 4. Mooseksen kirja 21:7; 5. Mooseksen kirja 3:23; 1. Kuninkaiden kirja 8:59; 13:6). Joissain Kreikkalaisten kirjoitusten vanhoissa käännöksissä käytetään tässä sanaa ”Jumala” ja joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä Tetragrammia. Sekä tekstiyhteys että yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin tukevat siis päätelmää, että ”Herra” (tū Kyríū) tarkoittaa tässä jakeessa Jumalaa ja se on korvannut Jumalan nimen. (Ks. Apostolien teot 8:24, kommentti.)

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 8:22 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{18, 22–23, 36, 43, 46, 48, 65, 94–95, 100–101, 125, 132, 146}

APOSTOLIEN TEOT 8:24 ”Rukoilkaa hartaasti Jehovaa minun puolestani”

PERUSTEITA: Monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (ton Kýrion); toisissa lukee ”Jumalaa”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jumalaa (ks. Apostolien teot 8:22, kommentti). Joissain Kreikkalaisten kirjoitusten vanhoissa käännöksissä käytetään tässä sanaa ”Jumala” ja joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä Tetragrammia. Sekä tekstiyhteys että yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin tukevat siis päätelmää, että ”Herra” (ton Kýrion) tarkoittaa tässä jakeessa Jumalaa ja se on korvannut Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 8:24 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 8:24:stä sanotaan: ”Tekstiyhteys ei vahvista oletustamme, että Simon luuli tehneensä syntiä Jeesusta vastaan tai että hänen piti rukoilla Jeesusta (ks. j. 22), jotta hänen sydämensä ajatus annettaisiin anteeksi.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–23, 36, 43, 46, 65, 94–95, 100–101, 132, 201, 237}

APOSTOLIEN TEOT 8:25 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū); muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan sanaa”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Apostolien teoissa käytetään myös synonyymista ilmausta ”Jumalan sana”, mikä tukee päätelmää, että Apostolien tekojen 8:25:ssä Kýrios tarkoittaa Jumalaa (Apostolien teot 4:31; 6:2, 7; 8:14; 11:1; 13:5, 7, 46; 17:13; 18:11). Molemmilla ilmauksilla on yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin. Ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä kuitenkin paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 8:25 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 32, 41, 43, 46, 61, 65–66, 95, 100–101, 106, 114–115, 132, 145–147, 167, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 8:26 ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 16:7:stä lähtien. Näissä kohdissa on kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. On huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios (’Herra’), sen eteen ei yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin puuttuminen tästä ja muista jakeista voi siis sekin osoittaa, että sana Kýrios korvaa Jumalan nimen.

LISÄTUKEA: Ks. Matteus 1:20; Luukas 1:11; Apostolien teot 5:19; 12:11; kommentit.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 28–36, 40–43, 46–47, 61, 65–66, 88, 90, 93, 95, 100–103, 106, 114–115, 117, 125, 128, 132, 144–147, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 8:39 ”Jehovan henki”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran henki” (pneúma Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Sama ilmaus on Luukkaan 4:18:ssa, ja siinä lainataan Jesajan 61:1:tä, jossa on heprealaisessa alkutekstissä Tetragrammi ”henkeä” vastaavan sanan kanssa (ks. Luukas 4:18, tutkimisviite). Ilmaus ”Jehovan henki” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (esim. Tuomarien kirja 3:10; 6:34; 11:29; 13:25; 14:6; 15:14; 1. Samuelin kirja 10:6; 16:13; 2. Samuelin kirja 23:2; 1. Kuninkaiden kirja 18:12; 2. Kuninkaiden kirja 2:16; 2. Aikakirja 20:14; Jesaja 11:2; 40:13; 63:14; Hesekiel 11:5; Miika 2:7; 3:8). Sanoja ”henki” ja ”Herra” vastaavien heprean sanojen yhdistelmä esiintyy Heprealaisissa kirjoituksissa vain kerran, ja silloinkin sen yhteydessä on Tetragrammi: ”Suvereenin Herran Jehovan henki” (Jesaja 61:1). Lisäksi on huomionarvoista, että Apostolien tekojen 8:39:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä siis osoittavat, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 8:39 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 8:39 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• Scofield, C. I., The Scofield Reference Bible, 1909. Apostolien tekojen 8:39:n reunahuomautuksessa sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{15–18, 22–24, 28–34, 36, 40–42, 46–47, 52, 61, 65–66, 88, 93–96, 100–102, 106, 114–115, 125, 128, 132, 145–147, 187, 201–202, 222, 236–237, 243}

APOSTOLIEN TEOT 9:31 ”Jehovan pelkoa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran pelkoa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (toi fóboi tū Kyríū). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios (’Herra’) voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Ilmauksen ”Jehovan pelko” yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antaa kuitenkin hyvän perusteen käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tämä ilmaus esiintyy monta kertaa Heprealaisissa kirjoituksissa ”pelkoa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. Psalmit 19:9; 111:10; Sananlaskut 2:5; 8:13; 9:10; 10:27; 19:23; Jesaja 11:2, 3). Sitä vastoin ilmausta ”Herran pelko” ei käytetä Heprealaisissa kirjoituksissa kertaakaan. Jumalan nimi esiintyi Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä heprealaisen tekstin mukaisesti, mutta sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin usein sanalla Kýrios. Tämä osoittaa, että sanaa Kýrios alettiin käyttää Jumalan nimen tilalla. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 9:31:stä sanotaan: ”Kristillisen kirkon kuvaukseen tuodaan uusi elementti: ’Herran pelon’ käsite VT:sta [Vanhasta testamentista] (Sananl. 1:7, 29; 2:5; 9:10; 19:23; Ps. 19:9).” Heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi esiintyy kaikissa näissä jakeissa.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–16, 18, 22, 32, 40–43, 65–66, 96, 100–101, 106, 114–115, 132, 144–147, 172, 187}

APOSTOLIEN TEOT 10:33 ”Jehova on käskenyt sinun sanoa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys osoittaa, että sana Kýrios tarkoittaa tässä Jumalaa. Enkeli sanoo Apostolien tekojen 10:31:ssä, että ”Jumala on – – muistanut” Corneliuksen köyhille antamat lahjat. Lisäksi Pietari kertoo: ”Jumala on – – osoittanut minulle, etten saa sanoa ketään ihmistä saastaiseksi tai epäpuhtaaksi.” (Apostolien teot 10:28.) Cornelius itse sanoo: ”Olemme nyt tässä kaikki Jumalan edessä, jotta kuulisimme kaiken.” (Apostolien teot 10:33.) Kýrios tarkoittaa Jumalaa Apostolien tekojen 10:33:ssa silläkin perusteella, että joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa sen paikalla on tässä jakeessa kreikan sana Theós (’Jumala’). Lisäksi joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Tekstiyhteys ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 10:33:sta sanotaan: ”Kyrios voi tarkoittaa ylösnoussutta Kristusta, mutta koska Cornelius ei ole vielä kuullut kristillistä sanomaa, hänen sanomanaan se on luultavasti parempi ymmärtää Jahveksi; ks. 2:20, 36, KOMMENTIT.” Apostolien tekojen 2:20:n kommentissa sanotaan: ”Sanaa Kyrios käytetään Jahvesta, kuten LXX:ssä.”

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 417. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Läsnäolijat aikovat toimia sen mukaan, mitä Herra (tarkoittaa tässä Jumalaa) kertoo heille Pietarin välityksellä.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 10:33 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17–18, 23, 33, 40, 43, 48, 65, 94–95, 100–101, 125, 132, 145–147, 163, 167}

APOSTOLIEN TEOT 11:21 ”Jehovan käsi”

PERUSTEITA: Ilmaus ”Jehovan käsi” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”kättä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2. Mooseksen kirja 9:3; 4. Mooseksen kirja 11:23; Tuomarien kirja 2:15; Ruut 1:13, alaviite; 1. Samuelin kirja 5:6, 9; 7:13; 12:15; 1. Kuninkaiden kirja 18:46, alaviite; Esra 7:6, alaviite; Job 12:9; Jesaja 19:16; 40:2; Hesekiel 1:3). Apostolien tekojen saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä jakeessa sana Kýrios (’Herra’), mutta yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antaa hyvän perusteen käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tutkijat ovat panneet merkille, että Apostolien tekojen 11:21:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämä on huomionarvoista, koska vaikka Jumalan nimi oli Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä, sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin sanalla Kýrios eikä sen eteen yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. (Se puuttuu edellä mainituista jakeista.) Määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä osoittaa sekin, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. Ilmausta ”Jehovan käsi” vastaava kreikan ilmaus esiintyy myös Luukkaan 1:66:ssa ja Apostolien tekojen 13:11:ssä. (Ks. Luukas 1:6, 66, kommentit.)

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 451. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Tämä oli ’Herran käden’ ansiota. Κύριος [Kýrios], jonka edessä ei ole artikkelia, tarkoittaa Jahvea, ja Luukas pitää sen erillään edeltävästä ja seuraavasta Κύριος-sanasta, joiden edessä on artikkeli.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 11:21 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• Newman, Barclay M. – Nida, Eugene A., A Translator’s Handbook on the Acts of the Apostles, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1972. Apostolien tekojen 11:21:stä sanotaan: ”Herran voima on käännös Vanhan testamentin ilmauksesta ’Herran käsi’, ja se tarkoittaa luultavasti Jeesuksen sijasta Jumalaa, Isää. Toisaalta ilmauksella kääntyi Herran puoleen viitataan Herraan Jeesukseen.”

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 11:21 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–23, 28–29, 32, 34, 41, 47, 65, 93, 95–96, 100–102, 106, 115, 132, 146, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 12:7 ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran enkeli” (ángelos Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Ilmaus ”Jehovan enkeli” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 16:7:stä lähtien. Hepreassa on näissä kohdissa ”enkeliä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmä. Samoissa kohdissa on kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Ilmaus esiintyy tässä muodossa Sakarjan 3:5, 6:ssa eräässä Septuagintan jäljennöksessä. Tämä tekstikatkelma löytyi Juudean erämaassa olevasta luolasta Naḥal Ḥeveristä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. On huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios, sen eteen ei laitettu kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios muuttui käytännössä erisnimeksi. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja määräisen artikkelin puuttuminen antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. Jumalan nimi on säilytetty tässä jakeessa monissa raamatunkäännöksissä (ks. alla oleva luettelo).

LISÄTUKEA: Ks. Matteus 1:20; Luukas 1:11; Apostolien teot 5:19; 12:11; kommentit.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 28–34, 36, 41–43, 47, 61, 65–66, 88, 90, 93, 95, 100–102, 104, 106, 114–115, 117, 125, 128, 132, 139, 144–147, 185, 187, 201–202}

APOSTOLIEN TEOT 12:11 ”Jehova lähetti enkelinsä”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on useita hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Ensiksikin kun sana Kýrios esiintyy Apostolien tekojen 12:7:ssä, on perusteltua päätellä, että se on korvannut Jumalan nimen, kuten tuon jakeen kommentissa osoitetaan. Jakeessa 11 Kýrios on samassa tekstiyhteydessä, ja siinä kuvaillaan samaa tapahtumaa, joten on johdonmukaista päätellä, että sitä käytetään tässä jakeessa Jumalan nimen vastineena. Toiseksi sanat ”lähetti enkelinsä” tuovat mieleen Raamatun heprealaisista kirjoituksista samankaltaisia tilanteita, joissa joku pelastettiin. Esimerkiksi Danielin 3:28; 6:22:n mukaan Jumala ”lähetti enkelinsä” pelastamaan Danielin ja hänen ystävänsä. (Vrt. Psalmit 34:7.) Kolmanneksi useissa vanhoissa arvovaltaisissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Tämäkin tukee sitä päätelmää, että Kýrios korvaa tässä jakeessa Jumalan nimen. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä.

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 475. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος [Kýrios] (Jahve) oli antanut tehtävän enkelilleen.”

• Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 2, s. 275. Apostolien tekojen 12:11:stä sanotaan: ”Κύριος [Kýrios], ks. huomautukset, ilman artikkelia – – Jumalasta, Jehovasta.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 12:11 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 12:11 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–16, 18, 23, 28–34, 36, 41–42, 47, 61, 65–66, 88, 93, 95–96, 100–102, 106, 115, 132, 139, 144–147, 187, 201–202}

APOSTOLIEN TEOT 12:17 ”Jehova oli tuonut hänet ulos vankilasta”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Kun sana Kýrios esiintyy Apostolien tekojen 12:7:ssä, on perusteltua päätellä, että se on korvannut Jumalan nimen, kuten tuon jakeen kommentissa osoitetaan. Jakeessa 17 Kýrios on samassa tekstiyhteydessä, ja siinä kuvaillaan samaa tapahtumaa, joten on johdonmukaista päätellä, että sitä käytetään tässä jakeessa Jumalan nimen vastineena. Joissain Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys, jakeen tausta ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat perusteet käyttää päätekstissä Jumalan nimeä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 12:17 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 28–32, 41, 65, 93, 100–102, 106, 115, 132, 144–147, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 12:23 ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 16:7:stä lähtien. Näissä kohdissa on kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. On huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios (’Herra’), sen eteen ei yleensä laitettu kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin puuttuminen tästä ja muista jakeista voi siis sekin osoittaa, että sana Kýrios korvaa Jumalan nimen.

LISÄTUKEA: Ks. Matteus 1:20; Luukas 1:11; kommentit.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 28–36, 41–43, 47–48, 65–66, 88, 90, 93, 95–96, 100–102, 104, 106, 114–115, 117, 125, 128, 132, 138, 144–147, 163, 167, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 12:24 ”Jehovan sana”

PERUSTEITA: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa ja käännöksissä lukee ”Herran sana” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli; joissain lukee ”Jumalan sana”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Molemmilla ilmauksilla on yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin, joissa ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 12:24 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 23, 32–33, 37, 48, 65, 94, 100–101, 115, 125, 132, 144, 146, 163}

APOSTOLIEN TEOT 13:2 ”he palvelivat Jehovaa”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (toi Kyríoi), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Kreikan sana leitūrgéō, joka on tässä jakeessa käännetty sanalla ”palvelivat”, täytyy ymmärtää sen valossa, mikä yhteys sillä on Heprealaisiin kirjoituksiin. Kun tällä sanalla Septuagintassa viitataan siihen, että papit ja leeviläiset palvelivat Jumalaa pyhäkköteltalla tai temppelissä (2. Mooseksen kirja 28:35; 4. Mooseksen kirja 8:22; 1. Kuninkaiden kirja 8:11), samassa yhteydessä on heprealaisessa alkutekstissä usein Jumalan nimi. Apostolien tekojen 13:2:ssa olevia kreikan sanoja (”palvelivat Herraa”) käytetään Septuagintassa esimerkiksi 2. Aikakirjan 13:10:ssä, jossa heprealaisessa alkutekstissä lukee ”palvelevat Jehovaa”. Samoilla kreikan sanoilla on käännetty myös 2. Aikakirjan 35:3:ssa heprean sanat, jotka vastaavat ilmausta ”palvella Jehovaa”. (Ks. myös 1. Samuelin kirja 2:11; 3:1; Hesekiel 45:4; Joel 2:17.) On huomionarvoista, että kun tätä kreikan ilmausta käytetään Septuagintassa 5. Mooseksen kirjan 18:5:ssä, jossa on sanoja ”palvella Jehovan nimessä” vastaava heprean ilmaus, ensimmäiselle vuosisadalle eaa. ajoitetussa Septuagintan katkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa) on Jumalan nimi keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, käsikirjoitusten todisteet ilmauksen käyttötavasta vanhoissa käännöksissä ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä tässä jakeessa.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 13:2 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Dunn, James D. G., Did the First Christians Worship Jesus?, 2010. Tästä jakeesta sanotaan: ”Tarkoittaako ’Herra’ tässä Jeesusta (kuten yleensä Apostolien teoissa), vai puhuuko Luukas Herra Jumalan palvonnasta? Sitä on vaikea sanoa. Sanan käyttötapa Vanhassa testamentissa antaa kuitenkin olettaa, että kuten muissakin Apostolien tekojen kohdissa, joissa ’Herra’ = Jumala, Luukkaalla oli mielessään Jumalan palvonta.”

• Haenchen, Ernst, The Acts of the Apostles—A Commentary, 1971. Ilmauksesta ”palvelivat Herraa” sanotaan: ”Luukas lainaa LXX:stä [Septuagintasta] erityisen juhlavaa ilmausta, joka viittaa ennen kaikkea rukoilemiseen.” Kommentin alaviitteessä luetellaan seuraavat jakeet: ”2. Aik. 5:14, 13:10 ja 35:3; – – Joel 1:13 ja 2:17; Hes. 40:46, 44:16 ja 45:4; Dan. 7:10.”

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Tästä Apostolien tekojen 13:2:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Kyrios tarkoittaa jälleen Israelin Jumalaa, ei ylösnoussutta Kristusta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–23, 32, 34, 41, 43, 65, 95, 100–101, 106, 115, 125, 132, 145–147, 201, 219}

APOSTOLIEN TEOT 13:10 ”Jehovan suoria teitä”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tutkijat ovat panneet merkille, että Paavalin vastauksessa juutalaiselle noidalle Barjesukselle eli Elymaalle (jakeissa 10 ja 11) on useita ilmauksia, joilla on yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin. Esimerkiksi sanoilla ”vääristelemästä – – teitä” käännetyt kreikan sanat esiintyvät Septuagintassa Sananlaskujen 10:9:ssä (”tekee tiensä mutkaisiksi”). Kreikan ilmaus, joka on tässä käännetty sanoilla ”Jehovan suoria teitä”, esiintyy myös Septuagintassa Hoosean 14:9:ssä. Tuossa jakeessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi (”Jehovan tiet ovat oikeat”). Tutkijat ovat huomanneet myös, että useissa arvovaltaisissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa sanan Kýrios edessä ei tässä jakeessa (Apostolien teot 13:10) ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Lisäksi seuraavassa jakeessa (Apostolien teot 13:11) Kýrios sisältyy ilmaukseen (”Jehovan käsi”), jolla on selvä yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, ja sitä voidaan pitää Jumalan nimen vastineena. Useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys (sanat osoitetaan juutalaiselle) ja yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin tukevat siis Jumalan nimen käyttöä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Meyer, Heinrich August Wilhelm, Critical and Exegetical Handbook to the Acts of the Apostles, 1884. Apostolien tekojen 13:10:stä sanotaan: ”Κυρίου [Kyríū, sanan Kýrios taivutusmuoto] ei viittaa Kristukseen vaan Jumalaan, jota paholaisen poika vastustaa, kuten jae 11 osoittaa.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 13:10 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• The NET Bible, New English Translation, 1996. Apostolien tekojen 13:10:ssä olevasta ilmauksesta ”Herran tiet” sanotaan: ”Moite muistuttaa VT:n [Vanhan testamentin] profeettojen moitteita: Jer. 5:27; 1. Moos. 32:11; Sananl. 10:7; Hoos. 14:9. – – Jakeen 10 lopussa oleva retorinen kysymys (”etkö lakkaa – –?”) osoittaa, miten voimakkaasti hän [Elymas] vastustaa Jumalan teitä.”

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 13:10:stä sanotaan: ”Kyrios: Jumala tai ylösnoussut Kristus; luultavasti ensin mainittu, kuten jakeessa 11.”

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 13:10 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Apostolien tekojen 13:10:n alaviitteessä sanotaan ilmauksesta ”Herran oikeita teitä”: ”Mahdollisesti ’Jehovan’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–23, 28–34, 42–43, 47, 65–66, 93–96, 100–102, 106, 114–115, 132, 144–147, 154, 163, 167, 172, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 13:11 ”Jehovan käsi”

PERUSTEITA: Ilmaus ”Jehovan käsi” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”kättä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2. Mooseksen kirja 9:3; 4. Mooseksen kirja 11:23; Tuomarien kirja 2:15; Ruut 1:13, alaviite; 1. Samuelin kirja 5:6, 9; 7:13; 12:15; 1. Kuninkaiden kirja 18:46, alaviite; Esra 7:6, alaviite; Job 12:9; Jesaja 19:16; 40:2; Hesekiel 1:3). Apostolien tekojen saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä jakeessa sana Kýrios (’Herra’), mutta yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antaa hyvän perusteen käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tutkijat ovat panneet merkille, että Apostolien tekojen 13:11:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämä on huomionarvoista, koska vaikka Jumalan nimi oli Septuagintan varhaisimmissa jäljennöksissä, sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin sanalla Kýrios eikä sen eteen yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. (Se puuttuu edellä mainituista jakeista.) Määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä osoittaa sekin, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. Ilmausta ”Jehovan käsi” vastaava kreikan ilmaus esiintyy myös Luukkaan 1:66:ssa ja Apostolien tekojen 11:21:ssä.

LISÄTUKEA:

• Heinfetter, Herman, ΙΗΣΟΥΣ ΚΥΡΙΟΣ [Iēsū́s Kýrios]: Their Usage and Sense in Holy Scripture, 1857. Apostolien tekojen 13:11 mainitaan jakeena, jossa ”artikkelin puuttuminen sanan Κυριος [Kýrios] edestä – – osoittaa, että nimitys viittaa Kaikkivaltiaaseen Jumalaan”.

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 13:11 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Apostolien tekojen 13:11:n alaviitteessä sanotaan ilmauksesta ”Herran käsi”: ”Mahdollisesti ’Jehovan’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–24, 28–34, 36, 42–43, 47, 65–66, 93–96, 100–102, 104, 114–115, 132, 144–147, 154, 172, 187, 201, 219}

APOSTOLIEN TEOT 13:12 ”Jehovan opetuksesta”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran opetuksesta” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (tei didakheí tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Sana Kýrios esiintyy kahdessa edellisessä jakeessa. Molemmissa kohdissa se tarkoittaa Jumalaa ja sen voidaan katsoa korvanneen Jumalan nimen. (Ks. Apostolien teot 13:10, 11, kommentit.) Ilmaus ”Jehovan opetus” tarkoittaa samaa kuin Apostolien tekojen 13:5:ssä oleva ilmaus ”Jumalan sana”. Tuon jakeen mukaan Paavali ja hänen kanssaan olevat miehet alkoivat Kyprokseen saavuttuaan ”julistaa Jumalan sanaa juutalaisten synagogissa”. Silloin prokonsuli Sergius Paulus ”halusi innokkaasti kuulla Jumalan sanaa” (Apostolien teot 13:7). On luontevaa päätellä, että kuultuaan, mitä Paavali sanoi, ja nähtyään, mitä hän teki, Sergius Paulus oli hyvin hämmästynyt siitä, mitä hän sai tietää Jehova Jumalasta ja hänen opetuksestaan. Joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys, ilmauksen tausta ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 13:12 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Holy Bible From the Ancient Eastern Text​—George M. Lamsa’s Translation From the Aramaic of the Peshitta. Tässä jakeessa sana ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla, ja alaviitteessä sanotaan: ”Apt. 13:10, 11, 12, 49: Jumalan nimen syyrialainen ja aramealainen muoto ’Mar-Jah’ tai ’Mor-Jah’ merkitsee kirjaimellisesti ’Herra Jah’, kuten nimessä ’Jahve’, ’JHWH’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 29–31, 41, 43, 93, 100–101, 106, 132, 144, 146, 187, 201}

APOSTOLIEN TEOT 13:44 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Monissa varhaisissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū). Joissain käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan sanaa” (ton lógon tū Theū́). On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Apostolien teoissa käytetään myös synonyymista ilmausta ”Jumalan sana” esimerkiksi Apostolien tekojen 13:46:ssa, mikä tukee päätelmää, että jakeessa 44 Kýrios tarkoittaa Jumalaa. (Ilmaus esiintyy myös Apostolien tekojen 4:31; 6:2, 7; 8:14; 11:1; 13:5, 7; 17:13; 18:11:ssä.) Molemmilla ilmauksilla on yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin. Ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä kuitenkin paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 13:44 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17, 22, 32–33, 37, 48, 65, 94, 100–101, 115, 125, 146, 167}

APOSTOLIEN TEOT 13:47 ”Jehova onkin käskenyt meitä”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Jakeessa oleva lainaus on otettu Jesajan 49:6:sta, jossa heprealaisen alkutekstin tekstiyhteys osoittaa selvästi, että puhuja on Jehova (Jesaja 49:5; vrt. Jesaja 42:6). Ennustuksen täyttymykseksi Jehovan palvelija Jeesus Kristus ja hänen seuraajansa ovat tehneet Jehovan antamaa työtä (Jesaja 42:1; ks. Luukas 2:32, tutkimisviite). Sanan Kýrios täytyy siis tarkoittaa tässä jakeessa Jumalaa. Tekstiyhteys ja sanojen yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä monitulkintaisuuden välttämiseksi.

LISÄTUKEA:

• Lenski, R. C. H., The Interpretation of the Acts of the Apostles, 1934, s. 551. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Heidän täytyy ensin tehdä tilinsä selviksi suuren ʽEbed Jahwen, Jehovan palvelijan, kanssa, joka itse sanoi, mitä Jehova julisti hänelle – –. Nyt Jeesuksen sanansaattajat toimivat tuon Jehovan tahdon mukaan.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 13:47 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Alexander, Joseph Addison, The Acts of the Apostles Explained, 3. painos, 1872. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Sanan Herra voitaisiin Uuden testamentin käytännön perusteella ymmärtää tarkoittavan Herraa Jeesusta Kristusta – – mutta koska seuraavat sanat on osoitettu Messiaalle, Herra voidaan ymmärtää tässä Jehovan tavanomaiseksi käännökseksi.”

• Bruce, F. F., Commentary on the Book of the Acts, 1954, s. 283. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta ja Jesajan 49:6:sta otetusta lainauksesta: ”On huomionarvoista, että tämän ennustuksen tekstiyhteydessä (toinen palvelijan laulu) Israelin kansaa puhutellaan ensin Jehovan palvelijaksi – –. Kokonaisuutena Israel oli kuitenkin tottelematon palvelija, ja ennustus täyttyi nimenomaan Messiaassa.”

• Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa sana ”ADONAI” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Raamatunkäännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI’ käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17, 22–23, 32, 35, 41, 43, 65, 68, 94, 100–101, 106, 114–115, 117, 132, 138, 144, 146, 201}

APOSTOLIEN TEOT 13:48 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū); toisissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan sanaa” (ton lógon tū Theū́). On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jehova Jumalaa. Edellisessä jakeessa sana Kýrios viittaa häneen, joka antoi Jesajan 49:6:ssa olevan profeetallisen käskyn, ts. Jehovaan (ks. Apostolien teot 13:47, kommentti). Kuten Apostolien tekojen 13:44:n kommentti osoittaa, on muitakin perusteita käyttää Jumalan nimeä ilmauksessa ”Jehovan sana”. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 13:48 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–17, 22–23, 32–33, 37, 41–42, 65–66, 94, 96, 100–101, 106, 114–115, 125, 132, 144, 146, 163, 167, 201}

APOSTOLIEN TEOT 13:49 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä, kuten Apostolien tekojen 13:44, 48:n kommentit osoittavat. Lisäksi useissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 13:49 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• Holy Bible From the Ancient Eastern Text​—George M. Lamsa’s Translation From the Aramaic of the Peshitta. Tässä jakeessa sana ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla, ja alaviitteessä sanotaan: ”Apt. 13:10, 11, 12, 49: Jumalan nimen syyrialainen ja aramealainen muoto ’Mar-Jah’ tai ’Mor-Jah’ merkitsee kirjaimellisesti ’Herra Jah’, kuten nimessä ’Jahve’, ’JHWH’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 22–23, 28–32, 41, 65–66, 93–95, 100–101, 106, 114–115, 125, 132, 144, 146, 167, 201}

APOSTOLIEN TEOT 14:3 ”Jehovan valtuuttamina”

PERUSTEITA: Kirjaim. ”Herralla”, ”Herran päällä”. Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jumalaa. Ilmaus ”ansaitsematon hyvyys” yhdistetään Apostolien teoissa usein Jumalaan (Apostolien teot 11:23; 13:43; 14:26; 20:24), ja Apostolien tekojen 20:32:ssa mainitaan ”Jumala ja hänen ansaitsematonta hyvyyttään koskeva sanoma”. Lisäksi Apostolien tekojen 15:12:ssa osoitetaan, että ”ihmeteot ja ihmeet” ovat lähtöisin Jumalasta (ks. myös Apostolien teot 2:19; 19:11). Apostolien tekojen 14:3:ssa preposition epí (-lla, ’päällä’) katsotaan viittaavan siihen, mihin opetuslasten rohkeus perustui. Loppujakeen mukaan Jumala vahvisti, että heidän saarnaamansa sanoma todella oli lähtöisin häneltä ja että heillä oli tuossa työssä hänen hyväksyntänsä ja tukensa. (Vrt. Apostolien teot 4:29–31.) Sama kreikan ilmaus (”Herran päällä”) esiintyy myös Septuagintassa kohdissa, joissa on Tetragrammi heprealaisessa alkutekstissä (Psalmit 31:6 [30:7, LXX]; Jeremia 17:7). Sopusoinnussa tämän kanssa ilmaus välittää joidenkin mielestä myös sellaisen ajatuksen, että puhutaan ”luottaen Jehovaan”. Tekstiyhteys ja sanan Kýrios tausta antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä tämän jakeen päätekstissä.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 23, 29–31, 41, 93–95, 100–101, 106, 132, 146, 201}

APOSTOLIEN TEOT 14:23 ”jättivät heidät Jehovan huolenpitoon”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herran” ja sen edessä määräinen artikkeli (toi Kyríoi), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios (’Herra’) voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jumalaa. Apostolien tekojen 14:26:ssa on kreikassa samankaltainen ilmaus lauseessa ”Jumalaa oli pyydetty osoittamaan heille ansaitsematonta hyvyyttä” (kirjaim. ”heidät uskottiin Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden huomaan”). Tässä jakeessa (Apostolien teot 14:23) käytetty kreikan verbi esiintyy myös Apostolien tekojen 20:32:ssa lauseessa ”jätän teidät nyt Jumalan – – haltuun”. Sitä selitetään eräässä sanakirjassa: ”Jättää joku jonkun huolenpitoon tai suojelukseen – – Jumalan suojeluksesta – – Apt. 14:23; vrt. 20:32.” Sama kreikan verbi on myös Luukkaan 23:46:ssa, jossa Jeesus sanoo: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Jeesuksen sanat ovat lainaus psalmista 31:5, jossa Septuaginta (30:6, LXX) käyttää sanan ”uskoa” vastineena samaa kreikan verbiä ja jonka tekstiyhteydessä on Jumalan nimi heprealaisessa alkutekstissä. Useissa kohdissa Heprealaisissa kirjoituksissa on ajatus itsensä jättämisestä Jehovan käsiin (Psalmit 22:8; 37:5; Sananlaskut 16:3). Tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä tässä kertomuksessa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–16, 41, 65, 100–101, 106, 132, 163, 167, 201}

APOSTOLIEN TEOT 15:17a ”jotta jäljelle jääneet ihmiset etsisivät hartaasti Jehovaa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (ton Kýrion), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Apostolien tekojen 15:14:ssä Jaakob sanoo Symeonin selostaneen, ”miten Jumala – – käänsi huomionsa kansakuntiin”, ja jakeessa 19 Jaakob viittaa ”niihin muista kansoista oleviin, jotka kääntyvät Jumalan puoleen”. Hän lainaa Aamoksen 9:11, 12:ta, jossa Jumalan nimi esiintyy heprealaisessa alkutekstissä yhden kerran, ilmauksessa ”julistaa [tai ”sanoo”] Jehova”. Tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja sanan Kýrios käyttö Septuagintassa antavat hyvät perusteet käyttää Jumalan nimeä tässä jakeessa myös sanan Kýrios ensimmäisessä esiintymiskohdassa, vaikka sille ei ole suoraa vastinetta heprealaisessa tekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien teot 15:17a mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• Meyer, Heinrich August Wilhelm, Critical and Exegetical Handbook to the Acts of the Apostles, 1884. Apostolien tekojen 15:14–17:stä sanotaan: ”Aamos ennustaa – – [että] vierasmaalaiset kansat liittyisivät siihen [Daavidin teokratiaan] ja kääntyisivät palvomaan Jehovaa. – – Jehova oli vetäytynyt eroon kansastaan, mutta nyt hän lupaa profeetan välityksellä: Minä palaan ja rakennan jälleen Daavidin autioituksessa sortuneen majan.”

• The Jerome Biblical Commentary, toim. Raymond E. Brown, Joseph A. Fitzmyer ja Roland E. Murphy, 1968. Apostolien tekojen 15:17:stä sanotaan: ”Tämä VT:n [Vanhan testamentin] ilmaus (ks. 2. Aik. 6:35 [33]; 7:14) tarkoittaa vihkiytymistä Jahvelle; Aamos puhui siis kansoista, jotka kuuluivat Jumalalle.”

• The New King James Version, julkaistu 1979. Apostolien tekojen 15:17:n päätekstissä ”HERRA” on kirjoitettu kaksi kertaa versaalilla ja kapiteelilla. Laitoksen esipuheessa selitetään: ”Kuningas Jaakon käännöksessä Jumalan liittonimi käännettiin hepreasta yleensä vastineella ’HERRA’ (versaalilla ja kapiteelilla) Vanhassa testamentissa. Tämä käytäntö on säilytetty. Tässä laitoksessa nimi kirjoitetaan versaalilla ja kapiteelilla aina kun Uudessa testamentissa lainataan Vanhasta testamentista kohtaa, jossa liittonimi esiintyy.”

• NLT Study Bible, 2. painos, 2008. Sana ”HERRA” on kirjoitettu kaksi kertaa versaalilla ja kapiteelilla Apostolien tekojen 15:17:n päätekstissä. Tämän New Living Translation -raamatunkäännöksen johdannossa selitetään: ”Kreikan sana kyrios käännetään johdonmukaisesti sanalla ’Herra’, mutta se kirjoitetaan muodossa ’HERRA’ silloin kun Uuden testamentin teksti on lainattu selvästi Vanhasta testamentista ja sana on siellä kapiteelilla kirjoitettuna.” Johdannossa selitetään tämän merkitystä: ”Olemme tavallisesti kääntäneet tetragrammin (JHWH) johdonmukaisesti sanalla ’HERRA’ kapiteelilla kirjoitettuna, kuten englanninkielisissä käännöksissä on tapana.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{11–12, 14–18, 22–23, 28–31, 34–35, 38, 41–43, 47, 59, 61, 65–66, 88, 90, 93–94, 96, 100–102, 104–106, 114–115, 126, 132, 145–147, 149, 154, 164, 178, 186–187, 201, 228, 236, 244}

APOSTOLIEN TEOT 15:35 ”Jehovan sanan”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanan” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Apostolien teoissa käytetään myös synonyymista ilmausta ”Jumalan sana”, mikä tukee päätelmää, että Apostolien tekojen 15:35:ssä Kýrios tarkoittaa Jumalaa (Apostolien teot 4:31; 6:2, 7; 8:14; 11:1; 13:5, 7, 46; 17:13; 18:11). Molemmilla ilmauksilla on yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin. Ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä kuitenkin paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Syyrialaisessa raamatunkäännöksessä Pešittassa on ilmaus ”Jumalan sana”. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 15:35 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• The New Testament in Basic English 1946. Raamatunkäännöksessä on ilmaus ”Jumalan sana”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17–18, 22–23, 31–32, 41, 65–66, 94–95, 100–101, 106, 115, 132, 146, 201}

APOSTOLIEN TEOT 15:36 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää Jumalan nimeä ilmauksessa ”Jehovan sana”, kuten Apostolien tekojen 15:35:n kommentti osoittaa. Tekstiyhteyden mukaan sana oli lähtöisin Jehovalta. Lisäksi useissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Syyrialaisessa raamatunkäännöksessä Pešittassa on ilmaus ”Jumalan sana”.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 15:36 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• The New Testament in Basic English 1946. Raamatunkäännöksessä on ilmaus ”Jumalan sana”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 22–23, 32, 41, 65–66, 94–95, 100–101, 106, 115, 132, 146, 201}

APOSTOLIEN TEOT 15:40 ”pyytäneet Jehovaa osoittamaan hänelle ansaitsematonta hyvyyttä”

PERUSTEITA: Monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū); toisissa lukee ”Jumalaa”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios (’Herra’) voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jumalaa. Ilmaus ”ansaitsematon hyvyys” yhdistetään Apostolien teoissa useimmiten Jumalaan (Apostolien teot 11:23; 13:43; 20:24). Apostolien tekojen 14:26:ssa on samankaltainen lause ”Jumalaa oli pyydetty osoittamaan heille ansaitsematonta hyvyyttä”. Lisäksi joissain vanhoissa käsikirjoituksissa ja erikielisissä käännöksissä on Apostolien tekojen 15:40:ssä sanan ”Herra” (Kýrios) sijasta sana ”Jumala” (Theós), mikä tukee päätelmää, että tässä tarkoitetaan Jumalan ”ansaitsematonta hyvyyttä”. Myös useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 15:40 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The Orthodox Jewish Bible 2011. Apostolien tekojen 15:40:ssä Jumalan nimeä edustaa sana ”Hashem”. Se tulee heprean ilmauksesta hašŠém, jonka merkitys on ’Nimi’ ja jolla juutalaiset korvasivat usein JHWH:n.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17–18, 22, 32, 48, 65, 94–95, 100–101, 115, 125, 132, 144, 146, 167}

APOSTOLIEN TEOT 16:14 ”Jehova avasi täysin hänen sydämensä”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jehova Jumalaa. Lyydian sanotaan olevan ”Jumalaa palvova”, mikä viittaa siihen, että hän oli kääntynyt juutalaisuuteen (vrt. Apostolien teot 13:43). Sapattina hän ja eräät muut naiset olivat kokoontuneet rukouspaikkaan joen rannalle Filippin ulkopuolelle (Apostolien teot 16:13). Hän oli tutustunut Jehovan palvontaan mahdollisesti kotikaupungissaan Tyatirassa, jossa oli suuri juutalaisväestö ja juutalaisten kokouspaikka. Tekstiyhteys, Lyydian tausta ja tarve täsmentää monitulkintaisen sanan Kýrios merkitys antavat siis perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä. Useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 16:14 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The Orthodox Jewish Bible 2011. Apostolien tekojen 16:14:ssä Jumalan nimeä edustaa sana ”Hashem”. Se tulee heprean ilmauksesta hašŠém, jonka merkitys on ’Nimi’ ja jolla juutalaiset korvasivat usein JHWH:n.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 23, 32–33, 48, 65, 94–95, 100–101, 105–106, 115, 125, 130, 144, 146, 163, 167, 201}

APOSTOLIEN TEOT 16:15 ”uskollinen Jehovalle”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herralle” ja sen edessä määräinen artikkeli (toi Kyríoi); muutamassa käsikirjoituksessa lukee ”Jumalalle”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jehova Jumalaa. Lyydia oli kääntynyt juutalaisuuteen, kuten Apostolien tekojen 16:14:n kommentti osoittaa, ja siksi on johdonmukaista, että hän ajatteli Jehovaa. Hän oli juuri kuullut Paavalilta Jeesuksesta Kristuksesta mutta ei ollut vielä osoittanut olevansa uskollinen Jeesukselle. Siksi on järkevää ajatella, että Lyydia puhui uskollisuudestaan Jehovalle, Jumalalle, jota hän jo palvoi. Tekstiyhteys, Lyydian tausta sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 16:15 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The Orthodox Jewish Bible 2011. Apostolien tekojen 16:15:ssä Jumalan nimeä edustaa sana ”Hashem”. Se tulee heprean ilmauksesta hašŠém, jonka merkitys on ’Nimi’ ja jolla juutalaiset korvasivat usein JHWH:n.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 32, 41, 65, 94, 100–101, 106, 115, 144–147, 172, 201}

APOSTOLIEN TEOT 16:32 ”Jehovan sanaa”

PERUSTEITA: Useimmissa vanhoissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran sanaa” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (ton lógon tū Kyríū). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios (’Herra’) voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Jeesukseen kyllä viitataan edellisessä jakeessa ilmauksella ”Herra Jeesus” (ton Kýrion Iēsū́n), mutta on hyviä perusteita käyttää tässä jakeessa Jumalan nimeä. Muutamissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan sanaa” (ton lógon tū Theū́). Apostolien teoissa ilmauksia ”Herran sana” ja ”Jumalan sana” käytetään synonyymisesti, mikä tukee päätelmää, että tässä Apostolien tekojen 16:32:ssa Kýrios tarkoittaa Jumalaa (Apostolien teot 4:31; 6:2, 7; 8:14; 11:1; 13:5, 7, 46; 17:13; 18:11). Molemmilla ilmauksilla on yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, joissa ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 16:32 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios mahdollisesti ”käytetään Jahvesta”.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 22–23, 28–30, 32, 41, 65–66, 93–95, 100–101, 106, 115, 146, 163, 167}

APOSTOLIEN TEOT 18:21 ”jos Jehova tahtoo”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”[jos] Jumala tahtoo”, ja ilmaus on käännetty myös ”jos se on Jumalan tahto” ja ”jos Jumala suo”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tällaisissa ilmauksissa esiintyy sekä Kýrios (’Herra’) että Theós (’Jumala’) (Apostolien teot 21:14; 1. Korinttilaisille 4:19; 16:7; Heprealaisille 6:3; Jaakobin kirje 4:15). Tässä vastineella ”tahtoo” käännetty kreikan verbi samoin kuin sanaa ”tahto” vastaava kreikan substantiivi ovat Septuagintassa usein kohdissa, joissa Heprealaisissa kirjoituksissa esiintyy Jumalan nimi. Lisäksi joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Tetragrammia. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja samantyyppisten ilmausten käyttö Kreikkalaisissa kirjoituksissa antavat siis hyvät perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä. (Ks. Apostolien teot 21:14, kommentti.)

LISÄTUKEA:

• Loh, I-Jin – Hatton, Howard A., A Handbook on the Letter From James, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1997. Selitysteoksessa sanotaan ilmauksesta ”jos Herra tahtoo” Jaakobin kirjeen 4:15:n kommentissa: ”Jos Herra tahtoo – – ei ole pelkkä tyhjä sanontatapa, vaan se ilmaisee vakaumusta ja varmuutta siitä, että viime kädessä Jumala päättää kaikesta ja että tulevaisuus on Jumalan kädessä – – Herra ei tarkoita tässä Jeesusta, kuten 2:1:ssä, vaan Jumalaa.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{17, 32–33, 37, 48, 65, 94, 100–101, 115, 125, 144–147, 163, 167}

APOSTOLIEN TEOT 18:25 ”Jehovan tietä”

PERUSTEITA: Saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran tietä” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli (tēn hodón tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että ”Herra” tarkoittaa Jumalaa. Apostolien tekojen 18:26:ssa käytetään synonyymista ilmausta ”Jumalan tie”. Kuten Apostolien teoissa osoitetaan, kristillisen elämäntavan perustana on ainoan tosi Jumalan Jehovan palvonta ja usko hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen, ja tätä elämäntapaa sanotaan ”Tieksi” tai ”täksi Tieksi” (Apostolien teot 19:9, 23; 22:4; 24:22; ks. Apostolien teot 9:2, tutkimisviite). Lisäksi ilmaus ”tie Jehovalle” (kirjaim. ”Jehovan tie”) esiintyy evankeliumeissa neljä kertaa Jesajan 40:3:sta otetussa lainauksessa, ja noissa kohdissa sanan Kýrios edessä ei ole kreikassa määräistä artikkelia (ks. Matteus 3:3; Markus 1:3; Luukas 3:4; Johannes 1:23; tutkimisviitteet). Jesajan 40:3:ssa on heprealaisessa alkutekstissä Tetragrammi. Ilmaus ”Jehovan tie” esiintyy myös Tuomarien kirjan 2:22:ssa sekä Jeremian 5:4:n alaviitteessä ja 5:5:ssä. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä tai Tetragrammin vastinetta, ja niissä lukee ”Jehovan tietä”. Tekstiyhteys ja yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antavat siis perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 18:25 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• Holy Bible From the Ancient Eastern Text​—George M. Lamsa’s Translation From the Aramaic of the Peshitta. Tässä jakeessa sana ”HERRA” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla, ja alaviitteessä sanotaan: ”Jumalan nimen syyrialainen ja aramealainen muoto ’Mar-Jah’ tai ’Mor-Jah’ merkitsee kirjaimellisesti ’Herra Jah’, kuten nimessä ’Jahve’, ’JHWH’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–16, 24, 29–30, 32, 41–42, 48, 65, 93–94, 96, 100–101, 115, 125, 132, 144, 146, 172, 201}

APOSTOLIEN TEOT 19:20 ”Jehovan sana”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herran” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Apostolien teoissa käytetään myös synonyymista ilmausta ”Jumalan sana”, mikä tukee päätelmää, että Apostolien tekojen 19:20:ssä Kýrios tarkoittaa Jumalaa (Apostolien teot 4:31; 6:2, 7; 8:14; 11:1; 13:5, 7, 46; 17:13; 18:11). Molemmilla ilmauksilla on yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, joissa ilmaus ”Jehovan sana” esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä paljon useammin kuin ilmaus ”Jumalan sana”. (Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa, joita ovat esim. 2. Samuelin kirja 12:9; 24:11; 2. Kuninkaiden kirja 7:1; 20:16; Jesaja 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jeremia 1:4; 2:4; Hesekiel 1:3; 6:1; Hoosea 1:1; Miika 1:1; Sakarja 9:1.) Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sakarjan 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Lisäksi useissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä. Latinalaisessa Vulgatassa ja syyrialaisessa Pešittassa lukee ”Jumalan sana”. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin, edellä mainittu käsikirjoitustodiste sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat perusteet käyttää tässä Jumalan nimeä päätekstissä.

LISÄTUKEA:

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329. Apostolien tekojen 19:20 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.

• The Orthodox Jewish Bible 2011. Apostolien tekojen 19:20:ssä Jumalan nimeä edustaa sana ”Hashem”. Se tulee heprean ilmauksesta hašŠém, jonka merkitys on ’Nimi’ ja jolla juutalaiset korvasivat usein JHWH:n.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 15–18, 23, 31–32, 41, 48, 65, 94–96, 100–101, 115, 125, 146}

APOSTOLIEN TEOT 21:14 ”Tapahtukoon Jehovan tahto”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran tahto” ja ”Herran” edessä on määräinen artikkeli, mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios (’Herra’) voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. ”Tahtoa” vastaava kreikan sana (thélēma) yhdistetään Kreikkalaissa kirjoituksissa useimmiten Jumalan tahtoon (Matteus 7:21; 12:50; Markus 3:35; Roomalaisille 12:2; 1. Korinttilaisille 1:1; Heprealaisille 10:36; 1. Pietarin kirje 2:15; 4:2; 1. Johanneksen kirje 2:17). Siksi on johdonmukaista päätellä, että Kýrios tarkoittaa tässä ilmauksessa Jumalaa. Septuagintassa kreikan sanaa thélēma käytetään usein Jumalan tahtoon tai iloon viittaavien heprean ilmausten vastineena, ja se esiintyy kohdissa, joissa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi (Psalmit 40:8, 9 [39:9, 10, LXX]; 103:21 [102:21, LXX]; 143:9–11 [142:9–11, LXX]; Jesaja 44:24, 28; Jeremia 9:24 [9:23, LXX]; Malakia 1:10). ”Tahtoa” vastaavan kreikan sanan käyttötapa Raamatussa, ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin sekä sanan Kýrios tausta ja tarve täsmentää tämän monitulkintaisen sanan merkitys antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. Lisäksi joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään tässä Jumalan nimeä.

LISÄTUKEA:

• Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Yale Bible, 1998, osa 31. Apostolien tekojen 21:14:stä sanotaan: ”Tässä tapauksessa Kyrios tarkoittaa Jumalaa, Isää.”

• Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Apostolien tekojen 21:14 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.

• The New Testament in Basic English 1946. Raamatunkäännöksessä lukee: ”Toteutukoon Jumalan tarkoitus.”

• The Orthodox Jewish Bible 2011. Apostolien tekojen 21:14:ssä Jumalan nimeä edustaa sana ”Hashem”. Se tulee heprean ilmauksesta hašŠém, jonka merkitys on ’Nimi’ ja jolla juutalaiset korvasivat usein JHWH:n.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10, 17–18, 23, 32, 43, 65, 94–96, 100–101, 115, 132, 144–147, 167, 187, 201}