Matteus 3:1–17

3  Myöhemmin Johannes+ Kastaja alkoi saarnata+ Juudean erämaassa.  Hän sanoi: ”Katukaa, sillä taivaan valtakunta on tullut lähelle.”+  Juuri hänestä oli sanottu profeetta Jesajan+ välityksellä+ nämä sanat: ”Joku huutaa erämaassa: ’Valmistakaa tie Jehovalle! Tehkää tiet hänelle suoriksi.’”+  Johanneksella oli päällään kamelinkarvavaate ja vyötäröllään nahkavyö.+ Hänen ruokanaan olivat heinäsirkat+ ja luonnonhunaja.+  Hänen luokseen tuli ihmisiä Jerusalemista, koko Juudeasta ja kaikkialta Jordanin ympäristöstä,+  ja hän kastoi heidät Jordanissa,+ kun he tunnustivat avoimesti syntinsä.  Nähdessään monien fariseusten+ ja saddukeusten+ tulevan kasteelle Johannes sanoi heille: ”Te kyykäärmeiden jälkeläiset,+ kuka teitä on kehottanut pakenemaan tulevaa vihaa?+  Tuottakaa sen vuoksi hedelmää, joka osoittaa, että olette katuneet.  Älkää luulko, että voitte ajatella: ’Meidän isämme on Abraham.’+ Minä sanon teille, että Jumala pystyy herättämään näistä kivistä lapsia Abrahamille. 10  Kirves on jo puiden juurella. Jokainen puu, joka ei tuota hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.+ 11  Minä kastan teidät vedellä siksi, että olette katuneet,+ mutta se, joka tulee minun jälkeeni,+ on minua voimakkaampi, enkä minä ole kelvollinen riisumaan sandaaleja hänen jalastaan.+ Hän kastaa teidät pyhällä hengellä+ ja tulella.+ 12  Hänellä on viskuulapionsa kädessään, ja hän puhdistaa puimatantereensa kokonaan. Vehnänsä hän kokoaa varastoon, mutta akanat hän polttaa tulella,+ jota ei voi sammuttaa.” 13  Sitten Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi.+ 14  Johannes yritti kuitenkin estää häntä ja sanoi: ”Sinunhan pitäisi kastaa minut, joten miksi sinä tulet minun luokseni?” 15  Jeesus vastasi hänelle: ”Älä estele, sillä näin voimme toteuttaa kaiken, mikä on oikein.” Niin Johannes lakkasi estelemästä häntä. 16  Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Silloin taivas aukeni,+ ja hän* näki Jumalan hengen laskeutuvan kuin kyyhkynen ja tulevan hänen* päälleen.+ 17  Lisäksi ääni taivaasta+ sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani,+ jonka olen hyväksynyt.”+

Alaviitteet

Viittaa mahd. Johannekseen.
Ts. Jeesuksen.

Tutkimisviitteet

Johannes: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’.

Kastaja: Tai ”Upottaja”. Tämä oli ilmeisesti eräänlainen lisänimi, joka osoitti, että Johannekselle oli tunnusomaista kastaa ihmisiä upottamalla heidät hetkeksi veteen. Juutalainen historioitsija Flavius Josefus mainitsi kirjoituksissaan ”Johanneksen, joka oli lisänimeltään Kastaja”.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

Juudean erämaassa: Juudean vuoriston karut, pääosin asumattomat itärinteet. Ne laskeutuvat Jordanin ja Kuolleenmeren länsirannalle, niin että korkeuseroa tulee noin 1 200 m. Johannes aloitti palveluksensa tässä erämaassa Kuolleenmeren pohjoispuolisella seudulla.

Tuottakaa sen vuoksi hedelmää, joka osoittaa, että olette katuneet: Tai ”Osoittakaa sen vuoksi teoillanne, että olette katuneet”. ”Hedelmällä” tarkoitetaan tekoja ja muita todisteita, jotka osoittaisivat, että Johannesta kuuntelevien ihmisten mieli tai asenne olisi muuttunut. (Lu 3:8; Ap 26:20; ks. Mt 3:2, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

olette katuneet: Kirjaim. ”olette muuttaneet mieltänne”. (Ks. Mt 3:2, 8, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

Katukaa: Tässä käytetty kreikan sana voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”muuttaa mieltään” eli muuttaa ajattelutapaansa, asennettaan tai tarkoitustaan. Tässä tekstiyhteydessä katuminen liittyy ihmisen suhteeseen Jumalaan. (Ks. Mt 3:8, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

taivaan valtakunta: Ilmaus esiintyy Raamatussa vain Matteuksen evankeliumissa, jossa se on noin 30 kertaa. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään rinnakkaisilmausta ”Jumalan valtakunta”. Tämä osoittaa, että ”Jumalan valtakunta” on henkitaivaassa ja hallitsee sieltä käsin. (Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; Da 2:44; 2Ti 4:18.)

valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)

on tullut lähelle: Tarkoittaa sitä, että taivaallisen valtakunnan tuleva hallitsija ilmaantuisi pian.

Jehovalle: Tässä Jes 40:3:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.) Matteus yhdistää tämän ennustuksen siihen, mitä Johannes Kastaja teki valmistaessaan tietä Jeesukselle, Jumalan edustajalle. Johanneksen evankeliumissa Johannes Kastaja yhdistää tämän ennustuksen itseensä (Joh 1:23).

Tehkää tiet hänelle suoriksi: Voi viitata siihen, että muinaisilla hallitsijoilla oli tapana lähettää edellään miehiä raivaamaan tietä kuninkaan vaunuille. He siirsivät sivuun suuria kiviä ja jopa rakensivat pengerteitä ja tasoittivat kukkuloita.

päällään kamelinkarvavaate: Johanneksen käyttämä kamelinkarvasta kudottu vaate ja nahkavyö muistuttivat profeetta Elian asua (2Ku 1:8; Joh 1:21).

heinäsirkat: Tai ”kulkusirkat”. Nämä runsaasti proteiinia sisältävät hyönteiset olivat Mooseksen lain mukaan puhtaita eläimiä, joita sai syödä. (3Mo 11:21, 22.)

luonnonhunaja: Ts. hunaja, jota saatiin erämaassa olevista villimehiläisten pesistä, ei ihmisten hoitamista mehiläispesistä. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että erämaassa asuvat ihmiset söivät heinäsirkkoja ja luonnonhunajaa.

kastan teidät: Tai ”kastan teidät upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Muualta Raamatusta käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Kerran Johannes kastoi ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Kun Filippos kastoi etiopialaisen eunukin, he molemmat ”menivät alas veteen” (Ap 8:38). Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”.

kastoi: Tai ”kastoi upottamalla”. (Ks. Mt 3:11, tutkimisviite.)

tunnustivat avoimesti syntinsä: Ihmiset tunnustivat julkisesti ja avoimesti syntinsä, joita he olivat tehneet lakiliittoa vastaan.

fariseusten: Ks. sanasto.

saddukeusten: Ks. sanasto.

Te kyykäärmeiden jälkeläiset: Fariseukset ja saddukeukset olivat kuin kyykäärmeiden jälkeläisiä, koska he olivat pahoja ja heidän hengellisesti tuhoisa vaikutuksensa oli kuin myrkkyä pahaa aavistamattomille ihmisille.

Katukaa: Tässä käytetty kreikan sana voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”muuttaa mieltään” eli muuttaa ajattelutapaansa, asennettaan tai tarkoitustaan. Tässä tekstiyhteydessä katuminen liittyy ihmisen suhteeseen Jumalaan. (Ks. Mt 3:8, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

olette katuneet: Kirjaim. ”olette muuttaneet mieltänne”. (Ks. Mt 3:2, 8, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

Tuottakaa sen vuoksi hedelmää, joka osoittaa, että olette katuneet: Tai ”Osoittakaa sen vuoksi teoillanne, että olette katuneet”. ”Hedelmällä” tarkoitetaan tekoja ja muita todisteita, jotka osoittaisivat, että Johannesta kuuntelevien ihmisten mieli tai asenne olisi muuttunut. (Lu 3:8; Ap 26:20; ks. Mt 3:2, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

Katukaa: Tässä käytetty kreikan sana voitaisiin kääntää kirjaimellisesti ”muuttaa mieltään” eli muuttaa ajattelutapaansa, asennettaan tai tarkoitustaan. Tässä tekstiyhteydessä katuminen liittyy ihmisen suhteeseen Jumalaan. (Ks. Mt 3:8, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

Tuottakaa sen vuoksi hedelmää, joka osoittaa, että olette katuneet: Tai ”Osoittakaa sen vuoksi teoillanne, että olette katuneet”. ”Hedelmällä” tarkoitetaan tekoja ja muita todisteita, jotka osoittaisivat, että Johannesta kuuntelevien ihmisten mieli tai asenne olisi muuttunut. (Lu 3:8; Ap 26:20; ks. Mt 3:2, 11, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

kastan teidät: Tai ”kastan teidät upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Muualta Raamatusta käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Kerran Johannes kastoi ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Kun Filippos kastoi etiopialaisen eunukin, he molemmat ”menivät alas veteen” (Ap 8:38). Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”.

olette katuneet: Kirjaim. ”olette muuttaneet mieltänne”. (Ks. Mt 3:2, 8, tutkimisviitteet, ja sanasto, ”Katuminen”.)

voimakkaampi: Tai ”huomattavampi”. Tarkoittaa sellaista, jolla on enemmän valtaa.

sandaaleja: Jonkun toisen sandaalien riisumista ja kantamista tai niiden hihnojen avaamista (Mr 1:7; Lu 3:16; Joh 1:27) pidettiin halpa-arvoisena tehtävänä, jonka yleensä hoiti orja.

kastaa – – pyhällä hengellä ja tulella: Tarkoittaa pyhällä hengellä voitelemista ja tulella tuhoamista. Kastaminen pyhällä hengellä alkoi vuoden 33 helluntaina. Kastaminen tulella tapahtui vuonna 70, kun Rooman armeija tuhosi Jerusalemin ja poltti sen temppelin.

viskuulapionsa: Työkalu, joka oli tehty luultavasti puusta ja jolla heitettiin puitua viljaa ilmaan niin että tuuli puhalsi pois oljet ja akanat.

puimatantereensa: Ks. sanasto, ”Puiminen, puimatanner”.

akanat: Akana on ohran, vehnän ja muiden viljakasvien jyviä ympäröivä ohut suomu eli suojakerros. Akanat yleensä koottiin yhteen ja poltettiin, jotta ne eivät olisi lentäneet tuulen mukana viljakasoihin ja pilanneet niitä. Johannes kuvaa viljan viskaamisen avulla sitä, miten Messias erottelisi kuvaannollisen vehnän akanoista.

tulella, jota ei voi sammuttaa: Ilmaus osoittaa, että juutalainen aikakausi tulisi loppuunsa, kun Jerusalem ja sen temppeli tuhottaisiin täysin.

toteuttaa kaiken, mikä on oikein: Tai ”toteuttaa kaiken, mikä on vanhurskasta”. Jeesus ei mennyt kasteelle katumuksen vertauskuvaksi, sillä hän ei koskaan tehnyt syntiä eikä rikkonut oikeaa ja väärää koskevia Jumalan lakeja. Hänen kasteensa ei myöskään ollut vihkiytymisen vertauskuva, sillä hän kuului jo Jumalalle vihkiytyneeseen kansaan. Jeesuksen kaste kuvasi sitä, että hän tarjoutui tekemään Jehovan vanhurskaan tahdon Messiaana. Tähän sisältyi se, että hän antoi elämänsä lunastusuhriksi. Jeesus toimi häntä koskevan ennustuksen mukaisesti, joka on Ps 40:7, 8:ssa ja jota selitetään Hpr 10:5–9:ssä. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

taivas: Voi tarkoittaa fyysistä taivasta tai henkitaivasta.

taivas aukeni: Ilmeisesti Jumala sai aikaan sen, että taivaalliset asiat avautuivat Jeesukselle ja hän ymmärsi niitä selvästi. Tähän saattoi hyvinkin sisältyä se, että hän muisti elämänsä taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan.

kuin kyyhkynen: Kyyhkysillä oli pyhä käyttötarkoitus ja lisäksi symbolinen merkitys. Niitä uhrattiin uhreina (Mr 11:15; Joh 2:14–16). Ne symboloivat viattomuutta ja puhtautta (Mt 10:16). Kun Nooa päästi arkista vapaaksi kyyhkysen, se toi palatessaan oliivipuun lehden, mikä osoitti, että tulvavedet olivat väistymässä (1Mo 8:11) ja että levon ja rauhan aika oli alkamassa (1Mo 5:29). Jeesuksen kasteen yhteydessä Jehova saattoi siis kohdistaa kyyhkysen avulla huomion Jeesuksen rooliin Messiaana. Puhtaana ja synnittömänä Jumalan Poikana hän uhraisi elämänsä ihmiskunnan puolesta ja loisi näin perustan levon ja rauhan aikakaudelle, joka koittaisi, kun hän hallitsisi kuninkaana. Kasteen yhteydessä Jeesuksen päälle laskeutuva Jumalan henki eli aktiivinen voima saattoi näyttää samalta kuin kyyhkynen, kun se lähestyy pesäänsä siipiään räpyttäen.

ääni: Toinen evankeliumien kolmesta kohdasta, joissa Jehovan kerrotaan puhuneen niin että ihmiset kuulivat sen. (Ks. Mt 3:17, tutkimisviite.)

jonka olen hyväksynyt: Tai ”jonka sieluni on hyväksynyt”. Tässä lainataan Jes 42:1:tä ja käytetään heprean sanan néfeš vastineena kreikan sanaa psykhḗ. Molemmat sanat on perinteisesti käännetty ”sieluksi”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.) Ilmaus ”jonka olen hyväksynyt” voidaan kääntää myös ”johon olen mieltynyt” (ks. Mt 3:17, tutkimisviite).

ääni taivaasta: Ensimmäinen evankeliumien kolmesta kohdasta, joissa Jehovan kerrotaan puhuneen niin että ihmiset kuulivat sen. (Ks. Mt 17:5, tutkimisviite.)

Tämä on minun – – Poikani: Jeesus oli henkiolentona Jumalan Poika (Joh 3:16). Kun hän syntyi ihmiseksi, hänestä tuli samanlainen ”Jumalan poika” kuin täydellinen Aadam oli ollut (Lu 1:35; 3:38). Tuntuu kuitenkin järkevältä, että Jumala ei tässä pelkästään kertonut, kuka Jeesus oli. Lausumalla nämä sanat pyhän hengen vuodattamisen yhteydessä Jumala ilmeisesti osoitti, että ihminen Jeesus oli hänen hengestä siinnyt poikansa, joka oli ”syntynyt uudelleen”, niin että hänellä oli toivo palata taivaalliseen elämään. Hänet voideltiin hengellä Jumalan valitsemaksi kuninkaaksi ja ylimmäiseksi papiksi. (Joh 3:3–6; 6:51; vrt. Lu 1:31–33; Hpr 2:17; 5:1, 4–10; 7:1–3.)

jonka olen hyväksynyt: Tai ”johon olen mieltynyt”, ”josta saan paljon iloa”. Samaa ilmausta käytetään Mt 12:18:ssa. Siinä lainataan Jes 42:1:tä, joka koskee luvattua Messiasta eli Kristusta. Pyhän hengen vuodattaminen ja Jumalan omasta Pojastaan lausumat sanat osoittivat selvästi, että Jeesus oli luvattu Messias. (Ks. Mt 12:18, tutkimisviite.)

Media

Juudean erämaa Jordanin länsipuolella
Juudean erämaa Jordanin länsipuolella

Tällä karulla seudulla Johannes Kastaja aloitti palveluksensa ja Paholainen kiusasi Jeesusta.

Erämaa
Erämaa

Raamatussa ”erämaaksi” käännetyt alkukieliset sanat (hepr. midbár, kreik. érēmos) tarkoittavat yleensä harvaan asuttua, viljelemätöntä maata, usein pensas-, heinä- tai ruohoaroa ja joskus laidunmaata. Niitä voidaan käyttää myös vedettömistä seuduista, joita voitaisiin sanoa jo aavikoiksi. Evankeliumeissa erämaa tarkoittaa tavallisesti Juudean erämaata. Siellä Johannes asui ja saarnasi ja Paholainen kiusasi Jeesusta. (Mr 1:12.)

Johannes Kastajan vaatetus ja ulkoasu
Johannes Kastajan vaatetus ja ulkoasu

Johannes käytti kamelinkarvasta kudottua vaatetta ja nahkavyötä, jossa pystyi kuljettamaan pieniä tavaroita. Profeetta Elialla oli samanlaiset vaatteet (2Ku 1:8). Kamelinkarvasta kudottu kangas oli karheaa, ja sitä käyttivät yleensä köyhät, kun taas rikkaat pukeutuivat pehmeisiin silkki- tai pellavavaatteisiin (Mt 11:7–9, alav.). Koska Johannes oli ollut syntymästään saakka nasiiri, hänen hiuksiaan ei ollut ehkä koskaan leikattu. Hänen vaatetuksestaan ja ulkoasustaan näkyi todennäköisesti heti, että hän eli yksinkertaista elämää ja oli täysin omistautunut Jumalan tahdon tekemiseen.

Heinäsirkat
Heinäsirkat

Raamatussa sanaa ”heinäsirkat” käytetään erilaisista heinäsirkkalajeista, joilla on lyhyet tuntosarvet, erityisesti kulkusirkoista, jotka vaeltavat suurina parvina. Erään Jerusalemissa tehdyn analyysin mukaan aavikkokulkusirkoissa on 75 prosenttia proteiinia. Kun sirkkoja syödään nykyään Lähi-idässä, niistä poistetaan pää, jalat, siivet ja takaruumis. Jäljelle jäävä keskiruumis syödään raakana tai kypsennettynä. Näiden hyvin proteiinipitoisten hyönteisten sanotaan maistuvan vähän katkaravulta tai taskuravulta.

Luonnonhunaja
Luonnonhunaja

Kuvassa näkyy villimehiläisten rakentama pesä (1) ja täysiä hunajakennoja (2). Hunaja, jota Johannes söi, oli ehkä tuolla alueella esiintyvän Apis mellifera syriaca -mehiläisen valmistamaa. Tämä aggressiivinen laji on hyvin sopeutunut elämään Juudean erämaan kuumassa ja kuivassa ilmastossa, mutta se ei sovellu mehiläistarhaukseen. Israelissa oli kuitenkin jo 800-luvulla eaa. mehiläistarhoja, joissa hunajamehiläisiä hoidettiin savilieriöissä. Lukuisia tällaisten pesien jäännöksiä on löytynyt Jordaninlaaksosta keskeltä erästä muinaista kaupunkialuetta (nyk. Tel Rehov). Näissä pesissä valmisti hunajaa ilmeisesti mehiläislaji, joka oli tuotu nykyisen Turkin alueelta.

Fariseusten vaatetus Jeesuksen aikana
Fariseusten vaatetus Jeesuksen aikana

Fariseukset tulkitsivat 5Mo 6:6–8:n ja 11:18:n sanat kirjaimellisesti. Koska he olivat omahyväisiä ja taikauskoisia, he sitoivat raamatunlausekotelon vasempaan käsivarteensa ja joskus toisen kotelon otsalleen. Lisäksi fariseuksilla oli vaatteidensa helmassa ripsureunat aivan kuten Mooseksen laki määräsi, mutta he tekivät näistä hapsuista huomiota herättävän pitkät (4Mo 15:38; Mt 23:5).

Sarvikyy
Sarvikyy

Sekä Johannes Kastaja että Jeesus sanoivat kirjanoppineita ja fariseuksia ”kyykäärmeiden jälkeläisiksi”, koska näiden aiheuttama hengellinen vahinko oli kuin tappavaa myrkkyä pahaa aavistamattomille ihmisille (Mt 3:7; 12:34). Kuvassa näkyy sarvikyy (Cerastes cerastes eli Cerastes cornutus), jonka tunnistaa sarvea muistuttavista pienistä, terävistä ulokkeista silmien yläpuolella. Muita Israelissa esiintyviä vaarallisia kyykäärmeitä ovat Jordaninlaaksossa elävä hietakyy (Vipera ammodytes) sekä palestiinankyy (Vipera palaestinae).

Sandaalit
Sandaalit

Raamatun ajan sandaaleissa oli litteä nahka-, puu- tai kuitupohja, joka sidottiin jalkaan nahkahihnoilla. Sandaaleilla oli symbolista merkitystä joissain liiketoimissa, ja lisäksi niitä käytettiin kielikuvana. Esimerkiksi jos mies kieltäytyi Mooseksen lain alaisuudessa menemästä naimisiin veljensä lesken kanssa, leski veti häneltä sandaalin jalasta ja miehen sukua alettiin kutsua halveksivasti nimellä ”Sen suku, jolta on vedetty sandaali pois” (5Mo 25:9, 10). Omaisuuden tai lunastusoikeuden siirtoa kuvattiin sillä, että mies riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle osapuolelle (Ru 4:7). Jonkun toisen sandaalien kantamista tai niiden hihnojen avaamista pidettiin halpa-arvoisena tehtävänä, jonka yleensä hoiti orja. Johannes Kastaja havainnollisti tämän tavan avulla sitä, että hän oli alempiarvoinen kuin Kristus.

Viljan viskaaminen
Viljan viskaaminen

Maanviljelijä heitti puitua viljaa ilmaan viskuulapiolla tai pitkäpiikkisellä viskaimella. Painavammat jyvät putosivat maahan, ja kevyet akanat lensivät pois tuulen mukana. Hän toisti tätä, kunnes kaikki jyvät oli erotettu akanoista.

Puintivälineitä
Puintivälineitä

Kuvassa kaksi puimarekeä (1) on ylösalaisin niin että pohjaan upotetut terävät kivet näkyvät (Jes 41:15). Toisessa kuvassa (2) maanviljelijä ajaa vetojuhtien vetämällä puimareellä leikatun viljan yli, jonka hän on levittänyt puimatantereelle. Eläinten sorkat ja puimareen pohjassa olevat terävät kivet rikkovat oljet ja irrottavat jyvät. Sitten maanviljelijä heittää puitua viljaa ilmaan viskuulapiolla tai pitkäpiikkisellä viskaimella (3). Tuuli puhaltaa pois akanat, ja painavammat jyvät putoavat maahan. Puimisella havainnollistetaan Raamatussa sitä, miten Jehovan viholliset lyödään murskaksi (Jer 51:33; Mi 4:12, 13). Johannes Kastaja kuvasi puimisen avulla sitä, miten oikein toimivat eroteltaisiin pahoista.

Jordan
Jordan

Johannes kastoi Jeesuksen Jordanissa. Tarkkaa paikkaa ei tiedetä.