Luukas 4:1–44

4  Sitten Jeesus lähti pois Jordanilta täynnä pyhää henkeä. Henki johdatteli häntä erämaassa+  40 päivää, ja Paholainen kiusasi häntä.+ Hän ei syönyt mitään noina päivinä, ja siksi hänellä oli niiden päätyttyä nälkä.  Tällöin Paholainen sanoi hänelle: ”Jos olet Jumalan poika, käske tämän kiven muuttua leiväksi.”  Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”On kirjoitettu: ’Ihmisen ei tule elää pelkästään leivästä.’”+  Niin Paholainen vei hänet ylös ja näytti hänelle yhdessä hetkessä kaikki maailman valtakunnat.+  Paholainen sanoi hänelle: ”Minä annan sinulle vallan näihin kaikkiin ja niiden loiston, sillä tuo valta on luovutettu minulle,+ ja minä annan sen kenelle tahdon.+  Jos sinä siis teet minun edessäni palvontateon, tämä kaikki on sinun.”  Jeesus vastasi hänelle: ”On kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja vain häntä sinun tulee palvella.’”*+  Sitten Paholainen johdatti hänet Jerusalemiin, asetti hänet temppelin korkeimmalle kohdalle ja sanoi hänelle: ”Jos olet Jumalan poika, heittäydy tästä alas,+ 10  sillä on kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua’ 11  ja ’He kantavat sinua käsillään, ettet iskisi jalkaasi kiveen.’”+ 12  Jeesus vastasi hänelle: ”On sanottu: ’Et saa koetella Jehovaa, Jumalaasi.’”+ 13  Sitten Paholainen lopetti kiusaamisen kokonaan ja meni pois hänen luotaan odottamaan toista sopivaa aikaa.+ 14  Jeesus palasi Galileaan täynnä hengen voimaa,*+ ja hänestä puhuttiin pian hyvää koko sillä seudulla. 15  Hän alkoi myös opettaa heidän synagogissaan, ja kaikki arvostivat häntä. 16  Sitten hän tuli Nasaretiin,+ jossa hän oli kasvanut, meni tapansa mukaan sapattipäivänä synagogaan+ ja nousi lukemaan. 17  Hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirjakäärö, ja hän avasi kirjakäärön ja löysi kohdan, johon oli kirjoitettu: 18  ”Jehovan henki on minun päälläni, koska hän on voidellut minut kertomaan hyvää uutista köyhille. Hän on lähettänyt minut julistamaan, että vangitut vapautuvat ja sokeat saavat näkönsä, päästämään muserretut pois vapaina,+ 19  saarnaamaan Jehovan hyvän tahdon vuotta.”+ 20  Sen jälkeen hän kääri kirjakäärön kokoon, ojensi sen takaisin palvelijalle ja istuutui. Kaikkien synagogassa olevien katse oli kohdistunut kiinteästi häneen. 21  Sitten hän sanoi heille: ”Tänään tämä raamatunkohta, jonka juuri kuulitte,* on täyttynyt.”+ 22  He kaikki alkoivat puhua hänestä myönteisesti* ja ihmetellä hänen miellyttäviä sanojaan,+ ja he sanoivat: ”Eikö tämä ole Joosefin poika?”+ 23  Tällöin hän sanoi heille: ”Epäilemättä ajattelette, että minuun soveltuu tämä sanonta: ’Lääkäri, paranna itsesi’, ja sanotte minulle: ’Olemme kuulleet siitä, mitä teit Kapernaumissa.+ Tee samoin täällä kotiseudullasi.’” 24  Sitten hän jatkoi: ”Minä vakuutan teille, ettei yhtäkään profeettaa tunnusteta kotiseudullaan.+ 25  Sanon teille totuudenmukaisesti: Israelissa oli monia leskiä Elian päivinä, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja koko maahan tuli suuri nälänhätä.+ 26  Eliaa ei kuitenkaan lähetetty heistä kenenkään luo vaan sen sijaan erään lesken* luo Sarpatiin Sidonin maahan.+ 27  Israelissa oli myös monia spitaalisia profeetta Elisan aikana, mutta heistä ei puhdistunut yksikään, ainoastaan syyrialainen Naaman.”+ 28  Silloin kaikki, jotka kuulivat tämän synagogassa, raivostuivat.+ 29  He nousivat, ajoivat hänet kaupungin ulkopuolelle ja veivät hänet jyrkänteen reunalle vuorella,* jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas. 30  Mutta hän kulki heidän keskeltään ja jatkoi matkaansa.+ 31  Hän meni sitten alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin. Hän opetti kansaa sapattina,+ 32  ja ihmiset olivat hyvin hämmästyneitä hänen opetustavastaan,+ koska hän puhui arvovaltaisesti. 33  Synagogassa oli mies, jossa oli henki, epäpuhdas demoni, ja hän huusi suureen ääneen:+ 34  ”Aah! Mitä sinä meistä haluat, Jeesus Nasaretilainen?+ Tulitko tuhoamaan meidät? Tiedän tarkalleen, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä.”+ 35  Jeesus kuitenkin nuhteli demonia: ”Ole hiljaa ja tule ulos hänestä!” Paiskattuaan miehen heidän keskelleen demoni tuli ulos hänestä vahingoittamatta häntä. 36  Tällöin he kaikki hämmästyivät ja alkoivat sanoa toisilleen: ”Mitä puhetta tämä oikein on? Hänellä on valtaa ja voimaa käskeä epäpuhtaita henkiä, ja he tulevat ulos!” 37  Uutiset hänestä levisivät seudun joka kolkkaan.+ 38  Lähdettyään synagogasta hän meni Simonin kotiin. Simonin anopilla oli kova kuume, ja Jeesusta pyydettiin auttamaan naista.+ 39  Niin hän kumartui naisen yli ja käski kuumeen lähteä hänestä, ja se lähti. Samassa nainen nousi ja alkoi palvella heitä. 40  Auringon laskiessa Jeesuksen luo tuotiin kaikki erilaisten tautien vaivaamat sairaat. Hän paransi heidät laittamalla kätensä heidän jokaisen päälle.+ 41  Myös demoneja tuli monista ulos, ja he huusivat: ”Sinä olet Jumalan Poika.”+ Mutta hän nuhteli demoneja eikä antanut heidän puhua,+ sillä he tiesivät hänen olevan Kristus.+ 42  Päivän valjettua hän lähti sieltä ja meni syrjäiseen paikkaan.+ Ihmisjoukot alkoivat kuitenkin etsiä häntä, ja he tulivat sinne, missä hän oli, ja yrittivät estää häntä lähtemästä luotaan. 43  Mutta hän sanoi heille: ”Minun täytyy julistaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista muissakin kaupungeissa, koska sitä varten minut on lähetetty.”+ 44  Niinpä hän jatkoi saarnaamista Juudean synagogissa.

Alaviitteet

Tai ”hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta”.
Tai ”hengen voimassa”.
Kirjaim. ”joka on korvissanne”.
Tai ”antaa hänestä suotuisaa todistusta”.
Tai ”leskivaimon”.
Tai ”kukkulalla”.

Tutkimisviitteet

Henki johdatteli: Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jumalan henkeä. Se voi olla motivoiva voima, joka saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. (Mr 1:12; ks. sanasto, ”Henki”.)

Paholaisen: Kreikan sana diábolos merkitsee ’panettelijaa’ (Joh 6:70; 2Ti 3:3). Samaan sanueeseen kuuluva verbi diabállō merkitsee ’syyttää’, ’esittää syytöksiä’, ja se on käännetty Lu 16:1:ssä vastineella ”syytettiin”. (Ks. sanasto.)

Paholainen: Ks. Mt 4:1, tutkimisviite.

Ihmisen ei tule elää pelkästään leivästä: Luukkaan kertomuksessa Jeesus lainaa lyhyemmän osan 5Mo 8:3:sta kuin Matteuksen kertomuksessa. Jotkin vanhat kreikkalaiset käsikirjoitukset ja eräät käännökset täydentävät lainausta lisäämällä sanat ”vaan jokaisesta Jumalan sanasta”, niin että Luukkaan kertomuksesta tulee samanlainen kuin on Mt 4:4:n rinnakkaiskertomus. Varhaisemmat käsikirjoitukset tukevat kuitenkin Luukkaan kertomuksen lyhyempää lukutapaa. On silti huomionarvoista, että useat pidempään lukutapaan perustuvat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C, viitteet J7–8, 10, 14–15, 17) käyttävät Tetragrammia, jolloin sanat voitaisiin kääntää ”vaan kaikesta, mikä on lähtöisin Jehovan suusta”.

johdonmukaisessa järjestyksessä: Tai ”järjestyksellisesti”. Sanoilla ”johdonmukaisessa järjestyksessä” käännetty kreikan sana katheksḗs voi viitata ajanjaksojen tai aiheiden sarjaan tai loogiseen ajatusketjuun, mutta se ei välttämättä tarkoita ehdotonta aikajärjestystä. Lu 3:18–21 on esimerkki siitä, ettei Luukas aina kertonut tapahtumista kronologisessa järjestyksessä. Siksi on tutkittava kaikkia neljää evankeliumia, jotta saadaan selville Jeesuksen elämään ja palvelukseen liittyvien tapahtumien oikea järjestys. Yleensä Luukas piti kiinni aikajärjestyksestä, mutta välillä hän ilmeisesti otti huomioon joitain muita seikkoja ja poikkesi siksi asioiden systemaattisesta esitystavasta.

näytti hänelle: Demonien hallitsija sai ilmeisesti Jeesuksen näkemään näyn, joka tuntui todelliselta.

valtakunnat: Tarkoittaa tässä yleisesti ihmisten hallintojärjestelmiä.

Niin Paholainen vei hänet ylös: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 4:8:ssa sanotaan tarkemmin, että Paholainen vei Jeesuksen ”erittäin korkealle vuorelle”. Luukas kertoo kiusauksista eri järjestyksessä kuin Matteus, joka todennäköisesti kertoo niistä aikajärjestyksessä (Mt 4:1–11). Tuntuu järkevältä, että Saatana esitti ensin peitellysti kaksi kiusausta, jotka alkoivat sanoilla ”jos olet Jumalan poika”, ja houkutteli lopuksi avoimesti Jeesusta rikkomaan ensimmäistä kymmenestä käskystä (2Mo 20:2, 3). Lisäksi Jeesuksen sanat ”Mene pois, Saatana!” sopisivat hyvin vastaukseen, jonka hän antoi viimeiseen kolmesta koetuksesta (Mt 4:10). Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota sellaiseenkin yksityiskohtaan, että Mt 4:5 johdattelee toiseen kiusaukseen kreikan sanalla, joka on käännetty vastineella ”sitten”. Matteuksen käyttämä sana voi ilmaista aikajärjestyksen hieman tarkemmin kuin tässä Lu 4:5:ssä oleva kreikan sana, joka on käännetty vastineella ”niin”. Luukas kyllä esitti tapahtumat ”johdonmukaisessa järjestyksessä” mutta ei välttämättä noudattanut ehdotonta aikajärjestystä (ks. Lu 1:3, tutkimisviite).

näytti hänelle: Ks. Mt 4:8, tutkimisviite.

valtakunnat: Ks. Mt 4:8, tutkimisviite.

teet minulle palvontateon: Kreikan verbi, joka voidaan kääntää vastineella ”palvoa”, on tässä jakeessa aoristimuodossa, joka viittaa hetkelliseen, kertaluonteiseen tekemiseen. Se on siksi käännetty ilmauksella ”tehdä palvontateko”, mikä osoittaa, että Paholainen ei pyytänyt Jeesusta palvomaan häntä jatkuvasti vaan tekemään hänelle vain yhden ”palvontateon”.

teet minun edessäni palvontateon: Ks. Mt 4:9, tutkimisviite.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

temppelin korkeimmalle kohdalle: Tai ”temppelin sakaraharjalle”. Kirjaim. ”temppelin siivelle”. ”Temppeliä” vastaava kreikan sana voi tarkoittaa temppelin pyhäkköä tai koko temppelikompleksia. ”Temppelin korkeimmalla kohdalla” voidaan siksi viitata temppelikompleksia ympäröivän muurin harjaan.

temppelin korkeimmalle kohdalle: Ks. Mt 4:5, tutkimisviite.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:16:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

synagogissaan: Ks. sanasto.

tapansa mukaan sapattipäivänä: Mikään ei viittaa siihen, että juutalaiset olisivat kokoontuneet synagogiin viettämään sapattia ennen Babylonin pakkosiirtolaisuutta. Se tuli kuitenkin tavaksi todennäköisesti Esran ja Nehemian aikana. Jeesuskin noudatti tätä hengellisesti rakentavaa tapaa. Hän oli pienestä pitäen tottunut käymään Nasaretin synagogassa perheensä kanssa. Kristillinen seurakunta alkoi aikanaan samaan tapaan kokoontua säännöllisesti yhteen palvomaan Jumalaa.

nousi lukemaan: Tutkijat sanovat, että tämä on tiettävästi vanhin kuvaus synagogan jumalanpalveluksesta. Juutalaisen perimätiedon mukaan seurakuntalaiset rukoilivat tavallisesti ensin itsekseen, kun he menivät sisään synagogaan. Sitten lausuttiin 5Mo 6:4–9:n ja 11:13–21:n sanat ja rukoiltiin yhdessä. Tämän jälkeen luettiin ääneen tietyn ohjelman mukainen osuus Pentateukista eli Mooseksen kirjoista. Ap 15:21:n mukaan Mooseksen kirjoja luettiin ensimmäisellä vuosisadalla ”joka sapatti”. Seuraavaksi jumalanpalveluksessa luettiin ja selitettiin profeettojen kirjoituksia, mihin tässä jakeessa nähtävästi viitataan. Lukijalla oli tapana seistä, ja hänellä oli ehkä jonkin verran vapautta valita osuus, jonka hän lukisi noista kirjoituksista.

profeetta Jesajan kirjakäärö: Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluva Jesaja-käärö koostuu 17:stä toisiinsa kiinnitetystä pergamenttikaistaleesta. Se on 7,3 m pitkä, ja siinä on 54 palstaa. Nasaretin synagogan kirjakäärö saattoi olla samanpituinen. Kun Jeesus etsi kohtaa, jonka hän halusi lukea, hänellä ei ollut apunaan lukujen ja jakeiden numeroita, koska ne otettiin käyttöön vasta paljon myöhemmin. Hän kuitenkin löysi kohdan, johon profeetalliset sanat oli kirjoitettu. Tämä osoittaa, että hän tunsi Jumalan sanan läpikotaisin.

Jehovan: Tässä Jes 61:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

hän on voidellut: Luukas lainaa tässä Jesajan profetiaa Septuagintan mukaan, jossa lukee ”hän on voidellut”. Ilmeisesti Jeesus luki kuitenkin Jesajan profetiaa hepreaksi, ja siinä voidella-verbin yhteydessä on Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C, viitteet J7–8, 10, 14–15) käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jehova on voidellut”.

julistamaan, että vangitut vapautuvat: Jeesus lainaa tässä Jesajan ennustusta, jonka jotkut juutalaiset saattoivat ymmärtää kirjaimellisesti (Jes 61:1). Jeesuksen palveluksen tarkoitus oli kuitenkin vapauttaa ihmiset hengellisestä vankeudesta, joten hän julisti hengellistä vapautusta. Tämä ennustus ja sen soveltuminen Jeesuksen palvelukseen heijastelee ilmeisesti riemuvuotta, jota vietettiin joka 50. vuosi. Silloin koko maassa julistettiin vapautus. (3Mo 25:8–12.)

Jehovan: Tässä Jes 61:2:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

Jehovan hyvän tahdon vuotta: Tai ”aikaa, jolloin voi saada Jehovan hyväksynnän”. Jeesus lainasi Jes 61:1, 2:ta ja sovelsi sen itseensä. Tämä osoittaa, että hänen palveluksestaan Pelastajana alkoi ”hyvän tahdon vuosi”, jolloin Jehova ilmaisisi hyväntahtoisuutta ihmisiä kohtaan ja hyväksyisi heidät. Jeesus lopetti lukemisen juuri ennen Jesajan seuraavia sanoja, jotka koskivat suhteellisen lyhyttä ”Jumalan koston päivää”. Ilmeisesti hän halusi kohdistaa huomion pidempään ”hyvän tahdon vuoteen”. Sen aikana Jumala hyväksyisi ne, jotka kääntyisivät hänen puoleensa saadakseen pelastuksen. (Lu 19:9, 10; Joh 12:47.)

Hän istuutui: Juutalaisilla opettajilla oli tapana opettaa istualtaan.

istuutui: Istuutumalla Jeesus osoitti, että hän aikoi puhua. Synagogassa sillä, joka luki seurakunnan edessä, ei ollut tapana palata paikalleen, vaan hän istuutui opettamaan sellaiseen paikkaan, jossa ”kaikki synagogassa olevat” näkivät hänet. (Vrt. Mt 5:1, tutkimisviite.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

sanonta: Tai ”sananlasku”, ”vertaus”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, sanonnasta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta (ks. Mt 13:3, tutkimisviite).

kotiseudullasi: Kirjaim. ”isäsi paikassa”, ts. Jeesuksen kotikaupungissa Nasaretissa. Tässä tekstiyhteydessä ”kotiseuduksi” käännetty kreikan sana (patrís) viittaa ilmeisesti suhteellisen pieneen alueeseen, Jeesuksen ja hänen perheensä kotikaupunkiin. Sana voi tarkoittaa myös laajempaa maantieteellistä aluetta, kuten kotimaata. Joh 4:43, 44:ssä tuo kreikan sana viittaa ilmeisesti koko Galileaan.

kolme vuotta ja kuusi kuukautta: 1Ku 18:1:n mukaan Elia ilmoitti kuivuuden päättymisestä ”kolmantena vuonna”. Jotkut ovat siksi väittäneet, että Jeesuksen sanat ovat ristiriidassa 1. Kuninkaiden kirjan kertomuksen kanssa. Tämä Raamatun heprealaisten kirjoitusten kertomus ei kuitenkaan sano, että kuivuus olisi kestänyt alle kolme vuotta. ”Kolmas vuosi” lasketaan ilmeisesti siitä, kun Elia ilmoitti Ahabille kuivuuden alkamisesta (1Ku 17:1). Tässä vaiheessa kuiva kausi oli todennäköisesti jo meneillään. Yleensä se kesti pisimmillään kuusi kuukautta, mutta nyt se oli ehkä jatkunut tavallista pidempään. Lisäksi kuivuus ei päättynyt heti, kun Elia puhui Ahabille uudelleen ”kolmantena vuonna”, vaan vasta myöhemmin Karmelinvuorella järjestetyn kokeen jälkeen (1Ku 18:18–45). Nämä Jeesuksen sanat samoin kuin hänen velipuolensa samanlaiset sanat Ja 5:17:ssä ovat siis täysin sopusoinnussa 1Ku 18:1:ssä mainitun ajankohdan kanssa.

Sarpatiin: Tämä foinikialaiskaupunki sijaitsi Välimeren rannikolla Sidonin ja Tyroksen kaupunkien välissä, ts. Israelin rajojen ulkopuolella. Sen kreikkalainen nimi oli Sarepta. Heprealainen nimi Sarpat mainitaan 1Ku 17:9, 10:ssä ja Ob 20:ssä. Nimi on säilynyt nykyisen Sarafandin kaupungin nimessä. Sarafand sijaitsee Libanonissa noin 13 km Sidonista etelälounaaseen, mutta muinaisen kaupungin sijaintipaikka oli ehkä vähän matkan päässä siitä Välimeren rannikolla. (Ks. liite B10.)

puhdistunut: Tai ”parantunut”. Puhdistuminen tarkoittaa tässä Naamanin parantumista spitaalista (2Ku 5:3–10, 14). Mooseksen lain mukaan tämä sairaus teki ihmisestä palvontamenojen kannalta epäpuhtaan (3Mo 13:1–59). Tässä olevaa kreikan sanaa käytetäänkin usein spitaalisten parantumisesta (Mt 8:3; 10:8; Mr 1:40, 41).

syöstäkseen hänet alas: Talmudissa kuvaillun juutalaisen perinteen mukaan kuolemaantuomittu syöstiin joskus jyrkänteeltä alas, ja sen jälkeen hänen päälleen heitettiin kiviä sen varmistamiseksi, että hän kuoli. Olipa nasaretilaisten joukolla mielessään tällainen suunnitelma tai ei, he selvästikin aikoivat tappaa Jeesuksen.

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”. Koska Kapernaum sijaitsi yli 200 m merenpinnan alapuolella ja Nasaret noin 360 m merenpinnan yläpuolella, Jeesus tosiaan meni alas Kapernaumiin, kuten kertomuksessa sanotaan.

henki, epäpuhdas demoni: Tai ”epäpuhdas demonihenki”. (Ks. sanasto, ”Henki”.)

Mitä sinä meistä haluat: Tai ”Mitä yhteistä meillä ja sinulla on”. Tämän retorisen kysymyksen kirjaimellinen käännös kuuluu: ”Mitä meille ja sinulle?” Tätä seemiläistä idiomia käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (Jos 22:24; Tu 11:12, alav.; 2Sa 16:10; 19:22; 1Ku 17:18; 2Ku 3:13; 2Ai 35:21; Ho 14:8) ja vastaavaa kreikkalaista sanontaa Kreikkalaisissa kirjoituksissa (Mt 8:29; Mr 1:24; 5:7; Lu 4:34; 8:28; Joh 2:4). Ilmauksen tarkka merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä jakeessa (Mt 8:29) idiomi ilmaisee vihamielisyyttä ja torjuntaa, ja se on käännetty myös seuraavasti: ”Älä häiritse meitä!” tai ”Jätä meidät rauhaan!” Toisissa tekstiyhteyksissä se ilmaisee, että puhuja katsoo asiaa eri näkökulmasta tai ei halua toimia ehdotetulla tavalla, mutta siihen ei liity halveksuntaa, ylimielisyyttä eikä vihamielisyyttä. (Ks. Joh 2:4, tutkimisviite.)

Mitä sinä meistä haluat: Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

Simonin anopilla: Ts. Pietarin eli Keefaan anopilla (Joh 1:42). Tämä kohta on sopusoinnussa 1Ko 9:5:ssä olevien Paavalin sanojen kanssa, joiden mukaan Keefas oli naimisissa. Ilmeisesti Simonin anoppi asui hänen luonaan talossa, jossa asui myös hänen veljensä Andreas (Mr 1:29–31). (Ks. Mt 10:2, tutkimisviite, jossa on tietoa Pietarin eri nimistä.)

kova kuume: Matteus ja Markus kertovat, että Pietarin anoppi ”makasi sairaana kuumeessa” (Mt 8:14; Mr 1:30). Vain lääkäri Luukas kiinnittää huomiota anopin tilan vakavuuteen ja määrittää sen ”kovaksi kuumeeksi”. (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)

hyvää uutista: Kreikan sanan euangélion ensimmäinen esiintymiskohta. Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan kreikan sanueeseen kuuluva sana euangelistḗs, joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8, alav.; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.).

hyvä uutinen: Kreikan sana euangélion tulee sanoista eu ’hyvä’, ’hyvin’ ja ángelos ’uutisen tuoja’, ’julistaja’. (Ks. sanasto.) Se on joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan sanueeseen kuuluva kreikan sana (euangelistḗs), joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8, alav.; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.).

valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)

taivaan valtakunta: Ilmaus esiintyy Raamatussa vain Matteuksen evankeliumissa, jossa se on noin 30 kertaa. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään rinnakkaisilmausta ”Jumalan valtakunta”. Tämä osoittaa, että ”Jumalan valtakunta” on henkitaivaassa ja hallitsee sieltä käsin. (Da 2:44; Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; 2Ti 4:18.)

valtakunnan: Ts. Jumalan valtakunnan. ”Hyvä uutinen” (ks. tämän jakeen seuraava tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta hyvä uutinen) liittyy kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa läheisesti Jumalan valtakuntaan, joka oli Jeesuksen saarnaamis- ja opetustyön teema. (Ks. Mt 3:2; 4:23; Lu 4:43; tutkimisviitteet.)

Jumalan valtakunta: Kreikan ilmaus esiintyy Markuksen evankeliumissa 14 kertaa. Matteus käyttää sitä vain 4 kertaa (Mt 12:28; 19:24; 21:31; 21:43) mutta rinnakkaisilmausta ”taivaan valtakunta” noin 30 kertaa (vrt. Mr 10:23:a Mt 19:23, 24:ään). Valtakunta oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Lu 4:43). Neljässä evankeliumissa mainitaan valtakunta yli 100 kertaa, ja useimmissa näistä kohdista siitä puhui Jeesus. (Ks. Mt 3:2; 4:17; 25:34; tutkimisviitteet.)

julistaa – – hyvää uutista: Tässä käytetty kreikan verbi euangelízomai (’julistaa hyvää uutista’) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa 54 kertaa. Luukas käyttää sitä usein kirjoituksissaan (Lu 1:19; 2:10; 3:18; 4:18; 8:1; 9:6; 20:1; Ap 5:42; 8:4; 10:36; 11:20; 13:32; 14:15, 21; 15:35; 16:10; 17:18). Verbien kērýssō ’saarnata’, ’julistaa’ (Mt 3:1; 4:17; 24:14; Lu 4:18, 19; 8:1, 39; 9:2; 24:47; Ap 8:5; 28:31; Il 5:2) ja euangelízomai ’julistaa hyvää uutista’ välillä on merkitysero. Kērýssō painottaa julistamisen tapaa: julistaminen on julkista, ja sille on valtuutus. Euangelízomai painottaa julistuksen sisältöä: julistetaan tai viedään ”hyvää uutista”. Jälkimmäisen verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi euangélion (’hyvä uutinen’) esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 76 kertaa. (Ks. Mt 4:23; 24:14; tutkimisviitteet; sanasto, ”Hyvä uutinen”.)

Jumalan valtakunnan: Hyvä uutinen liittyy kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa läheisesti Jumalan valtakuntaan, joka oli Jeesuksen saarnaamis- ja opetustyön teema. ”Jumalan valtakuntaa” vastaava kreikan ilmaus esiintyy Luukkaan evankeliumissa 32 kertaa, Markuksen evankeliumissa 14 kertaa ja Matteuksen evankeliumissa 4 kertaa. Matteus käyttää kuitenkin noin 30 kertaa synonyymia ”taivaan valtakunta”. (Ks. Mt 3:2; 24:14; Mr 1:15; tutkimisviitteet.)

Media

Juudean erämaa Jordanin länsipuolella
Juudean erämaa Jordanin länsipuolella

Tällä karulla seudulla Johannes Kastaja aloitti palveluksensa ja Paholainen kiusasi Jeesusta.

Erämaa
Erämaa

Raamatussa ”erämaaksi” käännetyt alkukieliset sanat (hepr. midbár, kreik. érēmos) tarkoittavat yleensä harvaan asuttua, viljelemätöntä maata, usein pensas-, heinä- tai ruohoaroa ja joskus laidunmaata. Niitä voidaan käyttää myös vedettömistä seuduista, joita voitaisiin sanoa jo aavikoiksi. Evankeliumeissa erämaa tarkoittaa tavallisesti Juudean erämaata. Siellä Johannes asui ja saarnasi ja Paholainen kiusasi Jeesusta. (Mr 1:12.)

Temppelin korkein kohta
Temppelin korkein kohta

Saatana asetti Jeesuksen ehkä kirjaimellisesti ”temppelin korkeimmalle kohdalle” tai ”sakaraharjalle” ja käski häntä heittäytymään alas. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, missä kohti Jeesus seisoi. Koska ”temppeli” voi tässä tarkoittaa koko temppelikompleksia, hän saattoi seistä temppelialueen kaakkoiskulmassa (1) tai jossain toisessa kulmassa. Jos Jeesus olisi heittäytynyt alas mistä tahansa paikasta, hän olisi kuollut varmasti ilman Jehovan väliintuloa.

Suuri Jesaja-käärö
Suuri Jesaja-käärö

Kuvassa näkyy osa Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvasta Jesaja-kääröstä (1QIsa), jonka uskotaan olevan peräisin ajalta 125–100 eaa. Se löytyi vuonna 1947 eräästä luolasta Qumranista Kuolleenmeren läheltä. Korostetussa osuudessa näkyy Jesajan 61:1, 2, jonka Jeesus luki Nasaretin synagogassa. Kirjakäärö on tehty 17 pergamenttikaistaleesta, joiden korkeus on keskimäärin 26,4 cm ja leveys 25,2–62,8 cm ja jotka on ommeltu yhteen pellavalangalla. Koko kirjakäärön pituus on nykyisessä muodossaan 7,3 m. Jeesuksen käyttämä kirjakäärö oli luultavasti samantapainen. Hän avasi sen ja ”löysi kohdan”, johon oli kirjoitettu Messiasta koskevat profeetalliset sanat (Lu 4:17). Kolmessa ympyröidyssä kohdassa on Tetragrammi.

Kapernaumin synagoga
Kapernaumin synagoga

Kuvassa näkyvät vaaleat kalkkikiviseinät kuuluvat synagogaan, joka rakennettiin jolloinkin 100-luvun lopun ja 400-luvun alun välisenä aikana. Jotkut uskovat, että vaalean osan alla olevat tummat basalttirakenteet ovat ensimmäisellä vuosisadalla rakennetun synagogan jäännöksiä. Siinä tapauksessa tämä voi olla yksi niistä paikoista, joissa Jeesus opetti, ja mahdollisesti paikka, jossa hän paransi Mr 1:23–27:ssä ja Lu 4:33–36:ssa mainitun demonien riivaaman miehen.