Henki johdatteli: Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jumalan henkeä. Se voi olla motivoiva voima, joka saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. (Mr 1:12; ks. sanasto, ”Henki”.)

Paholainen: Ks. Mt 4:1, tutkimisviite.

Ihmisen ei tule elää pelkästään leivästä: Luukkaan kertomuksessa Jeesus lainaa lyhyemmän osan 5Mo 8:3:sta kuin Matteuksen kertomuksessa. Jotkin vanhat kreikkalaiset käsikirjoitukset ja eräät käännökset täydentävät lainausta lisäämällä sanat ”vaan jokaisesta Jumalan sanasta”, niin että Luukkaan kertomuksesta tulee samanlainen kuin on Mt 4:4:n rinnakkaiskertomus. Varhaisemmat käsikirjoitukset tukevat kuitenkin Luukkaan kertomuksen lyhyempää lukutapaa. On silti huomionarvoista, että useat pidempään lukutapaan perustuvat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J^{7–8, 10, 14–15, 17}) käyttävät Tetragrammia, jolloin sanat voitaisiin kääntää ”vaan kaikesta, mikä on lähtöisin Jehovan suusta”.

Niin Paholainen vei hänet ylös: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 4:8:ssa sanotaan tarkemmin, että Paholainen vei Jeesuksen ”erittäin korkealle vuorelle”. Luukas kertoo kiusauksista eri järjestyksessä kuin Matteus, joka todennäköisesti kertoo niistä aikajärjestyksessä (Mt 4:1–11). Tuntuu järkevältä, että Saatana esitti ensin peitellysti kaksi kiusausta, jotka alkoivat sanoilla ”jos olet Jumalan poika”, ja houkutteli lopuksi avoimesti Jeesusta rikkomaan ensimmäistä kymmenestä käskystä (2Mo 20:2, 3). Lisäksi Jeesuksen sanat ”Mene pois, Saatana!” sopisivat hyvin vastaukseen, jonka hän antoi viimeiseen kolmesta koetuksesta (Mt 4:10). Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota sellaiseenkin yksityiskohtaan, että Mt 4:5 johdattelee toiseen kiusaukseen kreikan sanalla, joka on käännetty vastineella ”sitten”. Matteuksen käyttämä sana voi ilmaista aikajärjestyksen hieman tarkemmin kuin tässä Lu 4:5:ssä oleva kreikan sana, joka on käännetty vastineella ”niin”. Luukas kyllä esitti tapahtumat ”johdonmukaisessa järjestyksessä” mutta ei välttämättä noudattanut ehdotonta aikajärjestystä (ks. Lu 1:3, tutkimisviite).

näytti hänelle: Ks. Mt 4:8, tutkimisviite.

valtakunnat: Ks. Mt 4:8, tutkimisviite.

teet minun edessäni palvontateon: Ks. Mt 4:9, tutkimisviite.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

temppelin korkeimmalle kohdalle: Ks. Mt 4:5, tutkimisviite.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:16:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

synagogissaan: Ks. sanasto.

tapansa mukaan sapattipäivänä: Mikään ei viittaa siihen, että juutalaiset olisivat kokoontuneet synagogiin viettämään sapattia ennen Babylonin pakkosiirtolaisuutta. Se tuli kuitenkin tavaksi todennäköisesti Esran ja Nehemian aikana. Jeesuskin noudatti tätä hengellisesti rakentavaa tapaa. Hän oli pienestä pitäen tottunut käymään Nasaretin synagogassa perheensä kanssa. Kristillinen seurakunta alkoi aikanaan samaan tapaan kokoontua säännöllisesti yhteen palvomaan Jumalaa.

nousi lukemaan: Tutkijat sanovat, että tämä on tiettävästi vanhin kuvaus synagogan jumalanpalveluksesta. Juutalaisen perimätiedon mukaan seurakuntalaiset rukoilivat tavallisesti ensin itsekseen, kun he menivät sisään synagogaan. Sitten lausuttiin 4Mo 15:37–41:n ja 5Mo 6:4–9; 11:13–21:n sanat ja rukoiltiin yhdessä. Tämän jälkeen luettiin ääneen tietyn ohjelman mukainen osuus Pentateukista eli Mooseksen kirjoista. Ap 15:21:n mukaan Mooseksen kirjoja luettiin ensimmäisellä vuosisadalla ”joka sapatti”. Seuraavaksi jumalanpalveluksessa luettiin ja selitettiin profeettojen kirjoituksia, mihin tässä jakeessa nähtävästi viitataan. Lukijalla oli tapana seistä, ja hänellä oli ehkä jonkin verran vapautta valita osuus, jonka hän lukisi noista kirjoituksista. (Ks. Ap 13:15, tutkimisviite.)

profeetta Jesajan kirjakäärö: Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluva Jesaja-käärö koostuu 17:stä toisiinsa kiinnitetystä pergamenttikaistaleesta. Se on 7,3 m pitkä, ja siinä on 54 palstaa. Nasaretin synagogan kirjakäärö saattoi olla samanpituinen. Kun Jeesus etsi kohtaa, jonka hän halusi lukea, hänellä ei ollut apunaan lukujen ja jakeiden numeroita, koska ne otettiin käyttöön vasta paljon myöhemmin. Hän kuitenkin löysi kohdan, johon profeetalliset sanat oli kirjoitettu. Tämä osoittaa, että hän tunsi Jumalan sanan läpikotaisin.

Jehovan: Tässä Jes 61:1:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

hän on voidellut: Luukas lainaa tässä Jesajan profetiaa Septuagintan mukaan, jossa lukee ”hän on voidellut”. Ilmeisesti Jeesus luki kuitenkin Jesajan profetiaa hepreaksi, ja siinä voidella-verbin yhteydessä on Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Useat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankieliset käännökset (ks. liite C4, viitteet J^{7–8, 10, 14–15}) käyttävät tässä Jumalan nimeä, ja niissä lukee ”Jehova on voidellut”.

julistamaan, että vangitut vapautuvat: Jeesus lainaa tässä Jesajan ennustusta, jonka jotkut juutalaiset saattoivat ymmärtää kirjaimellisesti (Jes 61:1). Jeesuksen palveluksen tarkoitus oli kuitenkin vapauttaa ihmiset hengellisestä vankeudesta, joten hän julisti hengellistä vapautusta. Tämä ennustus ja sen soveltuminen Jeesuksen palvelukseen heijastelee ilmeisesti riemuvuotta, jota vietettiin joka 50. vuosi. Silloin koko maassa julistettiin vapautus. (3Mo 25:8–12.)

Jehovan: Tässä Jes 61:2:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

Jehovan hyvän tahdon vuotta: Tai ”aikaa, jolloin voi saada Jehovan hyväksynnän”. Jeesus lainasi Jes 61:1, 2:ta ja sovelsi sen itseensä. Tämä osoittaa, että hänen palveluksestaan Pelastajana alkoi ”hyvän tahdon vuosi”, jolloin Jehova ilmaisisi hyväntahtoisuutta ihmisiä kohtaan ja hyväksyisi heidät. Jeesus lopetti lukemisen juuri ennen Jesajan seuraavia sanoja, jotka koskivat suhteellisen lyhyttä ”Jumalan koston päivää”. Ilmeisesti hän halusi kohdistaa huomion pidempään ”hyvän tahdon vuoteen”. Sen aikana Jumala hyväksyisi ne, jotka kääntyisivät hänen puoleensa saadakseen pelastuksen. (Lu 19:9, 10; Joh 12:47.)

istuutui: Istuutumalla Jeesus osoitti, että hän aikoi puhua. Synagogassa sillä, joka luki seurakunnan edessä, ei ollut tapana palata paikalleen, vaan hän istuutui opettamaan sellaiseen paikkaan, jossa ”kaikki synagogassa olevat” näkivät hänet. (Vrt. Mt 5:1, tutkimisviite.)

sanonta: Tai ”sananlasku”, ”vertaus”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, sanonnasta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta (ks. Mt 13:3, tutkimisviite).

kotiseudullasi: Kirjaim. ”isäsi paikassa”, ts. Jeesuksen kotikaupungissa Nasaretissa. Tässä tekstiyhteydessä ”kotiseuduksi” käännetty kreikan sana (patrís) viittaa ilmeisesti suhteellisen pieneen alueeseen, Jeesuksen ja hänen perheensä kotikaupunkiin. Sana voi tarkoittaa myös laajempaa maantieteellistä aluetta, kuten kotimaata. Joh 4:43, 44:ssä tuo kreikan sana viittaa ilmeisesti koko Galileaan.

kolme vuotta ja kuusi kuukautta: 1Ku 18:1:n mukaan Elia ilmoitti kuivuuden päättymisestä ”kolmantena vuonna”. Jotkut ovat siksi väittäneet, että Jeesuksen sanat ovat ristiriidassa 1. Kuninkaiden kirjan kertomuksen kanssa. Tämä Raamatun heprealaisten kirjoitusten kertomus ei kuitenkaan sano, että kuivuus olisi kestänyt alle kolme vuotta. ”Kolmas vuosi” lasketaan ilmeisesti siitä, kun Elia ilmoitti Ahabille kuivuuden alkamisesta (1Ku 17:1). Tässä vaiheessa kuiva kausi oli todennäköisesti jo meneillään. Yleensä se kesti pisimmillään kuusi kuukautta, mutta nyt se oli ehkä jatkunut tavallista pidempään. Lisäksi kuivuus ei päättynyt heti, kun Elia puhui Ahabille uudelleen ”kolmantena vuonna”, vaan vasta myöhemmin Karmelinvuorella järjestetyn kokeen jälkeen (1Ku 18:18–45). Nämä Jeesuksen sanat samoin kuin hänen velipuolensa samanlaiset sanat Ja 5:17:ssä ovat siis täysin sopusoinnussa 1Ku 18:1:ssä mainitun ajankohdan kanssa.

Sarpatiin: Tämä foinikialaiskaupunki sijaitsi Välimeren rannikolla Sidonin ja Tyroksen kaupunkien välissä, ts. Israelin rajojen ulkopuolella. Sen kreikkalainen nimi oli Sarepta. Heprealainen nimi Sarpat mainitaan 1Ku 17:9, 10:ssä ja Ob 20:ssä. Nimi on säilynyt nykyisen Sarafandin kaupungin nimessä. Sarafand sijaitsee Libanonissa noin 13 km Sidonista etelälounaaseen, mutta muinaisen kaupungin sijaintipaikka oli ehkä vähän matkan päässä siitä Välimeren rannikolla. (Ks. liite B10.)

puhdistunut: Tai ”parantunut”. Puhdistuminen tarkoittaa tässä Naamanin parantumista spitaalista (2Ku 5:3–10, 14). Mooseksen lain mukaan tämä sairaus teki ihmisestä palvontamenojen kannalta epäpuhtaan (3Mo 13:1–59). Tässä olevaa kreikan sanaa käytetäänkin usein spitaalisten parantumisesta (Mt 8:3; 10:8; Mr 1:40, 41).

syöstäkseen hänet alas: Talmudissa kuvaillun juutalaisen perinteen mukaan kuolemaantuomittu syöstiin joskus jyrkänteeltä alas, ja sen jälkeen hänen päälleen heitettiin kiviä sen varmistamiseksi, että hän kuoli. Olipa nasaretilaisten joukolla mielessään tällainen suunnitelma tai ei, he selvästikin aikoivat tappaa Jeesuksen.

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”. Koska Kapernaum sijaitsi yli 200 m merenpinnan alapuolella ja Nasaret noin 360 m merenpinnan yläpuolella, Jeesus tosiaan meni alas Kapernaumiin, kuten kertomuksessa sanotaan.

henki, epäpuhdas demoni: Tai ”epäpuhdas demonihenki”. (Ks. sanasto, ”Henki”.)

Mitä sinä meistä haluat: Ks. Mt 8:29, tutkimisviite.

Simonin anopilla: Ts. Pietarin eli Keefaan anopilla (Joh 1:42). Tämä kohta on sopusoinnussa 1Ko 9:5:ssä olevien Paavalin sanojen kanssa, joiden mukaan Keefas oli naimisissa. Ilmeisesti Simonin anoppi asui hänen luonaan talossa, jossa asui myös hänen veljensä Andreas (Mr 1:29–31). (Ks. Mt 10:2, tutkimisviite, jossa on tietoa Pietarin eri nimistä.)

kova kuume: Matteus ja Markus kertovat, että Pietarin anoppi ”makasi sairaana kuumeessa” (Mt 8:14; Mr 1:30). Vain lääkäri Luukas kiinnittää huomiota anopin tilan vakavuuteen ja määrittää sen ”kovaksi kuumeeksi”. (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)

julistaa – – hyvää uutista: Tässä käytetty kreikan verbi euangelízomai (’julistaa hyvää uutista’) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa 54 kertaa. Luukas käyttää sitä usein kirjoituksissaan (Lu 1:19; 2:10; 3:18; 4:18; 8:1; 9:6; 20:1; Ap 5:42; 8:4; 10:36; 11:20; 13:32; 14:15, 21; 15:35; 16:10; 17:18). Verbien kērýssō ’saarnata’, ’julistaa’ (Mt 3:1; 4:17; 24:14; Lu 4:18, 19; 8:1, 39; 9:2; 24:47; Ap 8:5; 28:31; Il 5:2) ja euangelízomai ’julistaa hyvää uutista’ välillä on merkitysero. Kērýssō painottaa julistamisen tapaa: julistaminen on julkista, ja sille on valtuutus. Euangelízomai painottaa julistuksen sisältöä: julistetaan tai viedään ”hyvää uutista”. Jälkimmäisen verbin kanssa samaan sanueeseen kuuluva substantiivi euangélion (’hyvä uutinen’) esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 76 kertaa. (Ks. Mt 4:23; 24:14; tutkimisviitteet; sanasto, ”Hyvä uutinen”.)

Jumalan valtakunnan: Hyvä uutinen liittyy kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa läheisesti Jumalan valtakuntaan, joka oli Jeesuksen saarnaamis- ja opetustyön teema. ”Jumalan valtakuntaa” vastaava kreikan ilmaus esiintyy Luukkaan evankeliumissa 32 kertaa, Markuksen evankeliumissa 14 kertaa ja Matteuksen evankeliumissa 4 kertaa. Matteus käyttää kuitenkin noin 30 kertaa synonyymista ilmausta ”taivaan valtakunta”. (Ks. Mt 3:2; 24:14; Mr 1:15; tutkimisviitteet.)