Apostolien teot 8:1–40

8  Saul hyväksyi hänen murhansa.+ Sinä päivänä Jerusalemissa olevaa seurakuntaa alettiin vainota ankarasti, ja apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian seutuja.+  Jumalaapelkäävät miehet kantoivat Stefanoksen pois haudattavaksi, ja häntä kokoonnuttiin suremaan.  Saul alkoi kuitenkin hyökätä raa’asti seurakunnan kimppuun. Hän tunkeutui taloon toisensa jälkeen, raahasi ulos sekä miehiä että naisia ja passitti heidät vankilaan.+  Ne jotka olivat hajaantuneet, kulkivat kuitenkin maan halki ja julistivat Jumalan sanan hyvää uutista.+  Filippos+ meni alas Samarian kaupunkiin+ ja alkoi saarnata sen asukkaille Kristuksesta.  Ihmisjoukot kiinnittivät tarkasti huomiota Filippoksen sanoihin, kun he kuuntelivat häntä ja näkivät hänen tekemänsä ihmeet.  Monissa oli epäpuhtaita henkiä, ja nämä huusivat suureen ääneen ja tulivat ulos.+ Lisäksi parannettiin monia halvaantuneita ja rampoja.  Niin kaupungin täytti suuri ilo.  Kaupungissa oli Simon-niminen mies, joka oli tätä ennen harjoittanut taikuutta. Hän oli hämmästyttänyt Samarian kansaa ja väittänyt olevansa jotenkin merkittävä. 10  He kaikki, pienimmästä suurimpaan, kuuntelivat häntä ja sanoivat: ”Tämä mies tunnetaan Jumalan voimana, Suurena voimana.” 11  He siis kuuntelivat häntä, koska hän oli jo kauan hämmästyttänyt heitä taioillaan. 12  Mutta kun Filippos julisti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta+ ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, he uskoivat häntä, ja sekä miehiä että naisia kastettiin.+ 13  Myös Simonista tuli uskova, ja kun hänet oli kastettu, hän jäi Filippoksen seuraan. Nähdessään merkkejä ja suuria ihmeitä hän hämmästyi. 14  Kun Jerusalemissa olevat apostolit kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan,+ he lähettivät sinne Pietarin ja Johanneksen. 15  Nämä menivät alas samarialaisten luo ja rukoilivat, että he saisivat pyhää henkeä,+ 16  sillä sitä ei ollut vielä tullut heidän kenenkään päälle, vaan heidät oli vain kastettu Herran Jeesuksen nimessä.+ 17  Sitten Pietari ja Johannes laittoivat kätensä heidän päälleen,+ ja he alkoivat saada pyhää henkeä. 18  Kun nyt Simon näki, että henkeä annettiin niille, joiden päälle apostolit laittoivat kätensä, hän tarjosi heille rahaa 19  ja sanoi: ”Antakaa minullekin tämä valta, jotta jokainen, jonka päälle laitan käteni, saisi pyhää henkeä.” 20  Mutta Pietari sanoi hänelle: ”Tuhoutukoon hopeasi sinun kanssasi, koska luulit, että voisit ostaa rahalla Jumalan ilmaisen lahjan.+ 21  Sinulla ei ole osaa eikä arpaa tässä asiassa, sillä sydämesi ei ole vilpitön Jumalan edessä. 22  Kadu siis tätä pahuuttasi ja rukoile hartaasti Jehovaa, että sydämesi pahat aikeet annettaisiin sinulle anteeksi, jos mahdollista, 23  sillä näen, että sinä olet kitkerä myrkky ja vääryyden orja.” 24  Simon vastasi: ”Rukoilkaa hartaasti Jehovaa minun puolestani, ettei minulle tapahtuisi mitään sellaista, mitä sanoitte.” 25  Kun he olivat todistaneet perusteellisesti ja puhuneet Jehovan sanaa, he lähtivät takaisin kohti Jerusalemia ja julistivat hyvää uutista monissa Samarian kylissä.+ 26  Jehovan enkeli+ sanoi kuitenkin Filippokselle: ”Nouse ja mene etelään sille tielle, joka vie Jerusalemista alas Gazaan.” (Tämä on aavikkotie.) 27  Silloin hän nousi ja lähti matkaan, ja hän näki etiopialaisen eunukin. Tällä miehellä oli korkea asema etiopialaisten kuningattaren, kandaken, alaisuudessa, ja hän vastasi koko tämän aarrekammiosta. Käytyään Jerusalemissa palvomassa Jumalaa+ 28  mies oli paluumatkalla ja istui vaunuissaan lukemassa ääneen profeetta Jesajaa. 29  Niin henki sanoi Filippokselle: ”Mene noiden vaunujen luo ja pysy niiden vierellä.” 30  Filippos juoksi vierelle ja kuuli hänen lukevan ääneen profeetta Jesajaa, ja hän kysyi: ”Ymmärrätkö todella, mitä luet?” 31  Hän vastasi: ”Kuinka voisin ymmärtää, ellei joku selitä sitä minulle?” Sitten hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan viereensä. 32  Hän oli lukemassa tätä kohtaa Raamatusta: ”Kuin lammas hänet vietiin teurastettavaksi,+ kuin karitsa, joka on hiljaa keritsijänsä edessä, hän ei avaa suutaan.+ 33  Hänen nöyryytyksensä aikana häneltä evättiin oikeudenmukainen tuomio.+ Kuka kertoo hänen sukupolvensa yksityiskohdat? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä.”+ 34  Sitten eunukki sanoi Filippokselle: ”Kertoisitko minulle, kenestä profeetta sanoo tämän. Itsestäänkö vai jostain toisesta?” 35  Filippos rupesi puhumaan, ja aloitettuaan tästä raamatunkohdasta hän julisti hänelle hyvää uutista Jeesuksesta. 36  Kun he jatkoivat matkaa tietä pitkin, he tulivat veden luo, ja eunukki sanoi: ”Katso, tässä on vettä! Estääkö mikään kastamasta minua?” 37  —— 38  Sen jälkeen hän käski pysäyttää vaunut. Sekä Filippos että eunukki menivät alas veteen, ja Filippos kastoi hänet. 39  Kun he tulivat ylös vedestä, Jehovan henki johdatti Filippoksen nopeasti pois. Eunukki ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. 40  Filippos päätyi Asdodiin, ja hän kulki alueen läpi ja julisti jatkuvasti hyvää uutista kaikissa kaupungeissa, kunnes hän tuli Kesareaan.+

Alaviitteet

Tutkimisviitteet

evankelista: Kreikan sanan euangelistḗs perusmerkitys on ’hyvän uutisen julistaja’ (ks. Mt 4:23, tutkimisviite). Kaikkien kristittyjen tehtävänä on julistaa hyvää uutista (Mt 24:14; 28:19, 20; Ap 5:42; 8:4; Ro 10:9, 10), mutta niiden kolmen kohdan perusteella, joissa ”evankelistaa” vastaava kreikan sana esiintyy, tekstiyhteys osoittaa, että sanalla voi olla myös erikoismerkitys (Ap 21:8; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.). Se voi viitata esimerkiksi ihmiseen, joka vie hyvän uutisen uusille, koskemattomille alueille, jolloin se voitaisiin kääntää myös vastineella ”lähetystyöntekijä”. Filippos teki helluntain jälkeen uraauurtavaa työtä Samarian kaupungissa ja sai erittäin hyviä tuloksia. Enkeli ohjasi hänet saarnaamaan hyvää uutista Kristuksesta myös etiopialaiselle eunukille, jonka hän kastoi. Hengen johdattamana Filippos saarnasi sitten Asdodissa ja kaikissa kaupungeissa matkalla Kesareaan (Ap 8:5, 12, 14, 26–40). Noin 20 vuotta myöhemmin Filippos oli edelleen ”evankelista”, kuten tässä Ap 21:8:ssa osoitetaan.

Filippos: Filippos oli nähtävästi yksi niistä ”seitsemästä hyvämaineisesta miehestä”, jotka nimitettiin huolehtimaan päivittäisestä ruoanjakelusta Jerusalemin kreikan- ja hepreankielisille kristityille leskille (Ap 6:1–6). Ap 8. luvussa kerrottujen tapahtumien jälkeen Filippos mainitaan vain Ap 21:8:ssa, jossa häntä sanotaan ”evankelista Filippokseksi” (ks. Ap 21:8, tutkimisviite). Häntä ei pidä sekoittaa apostoli Filippukseen (joissain raamatunkäännöksissä ”Filippos”; Mt 10:3; Ap 1:13), joka jäi Jerusalemiin, kun ”apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian seutuja” (Ap 8:1).

Samarian kaupunkiin: Tai ”erääseen Samarian kaupunkiin”, joidenkin käsikirjoitusten mukaan. Tarkoittaa ilmeisestikin Rooman Samarian-hallintoalueen tärkeintä kaupunkia. Alun perin Samariaksi kutsuttiin sekä Israelin kymmenen heimon valtakunnan pääkaupunkia että koko valtakunnan aluetta. Samaria oli pääkaupunkina siihen asti, kun assyrialaiset kukistivat tuon valtakunnan vuonna 740 eaa., mutta kaupunki oli olemassa koko Rooman vallan ajan. Jeesuksen aikana Samariaksi sanottiin myös Rooman hallintoaluetta, joka oli pohjoisessa sijaitsevan Galilean ja etelässä sijaitsevan Juudean välissä. (Ks. sanasto, ”Samaria”.) Herodes Suuri rakensi Samarian kaupungin uudelleen ja antoi sille nimeksi Sebaste Rooman keisarin Augustuksen kunniaksi. (Sebaste on latinalaista nimeä Augustus vastaavan kreikkalaisen nimen feminiinimuoto.) Tämä nimi on säilynyt nykyisessä arabialaisessa nimessä Sabastiya. (Ks. liite B10.)

Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan: Monet samarialaiset alkoivat uskoa Jeesukseen sen jälkeen kun hän oli saarnannut samarialaiselle naiselle (Joh 4:27–42). Tämä saattoi laskea perustan sille, että monet samarialaiset ottivat vastaan Filippoksen julistaman sanoman (Ap 8:1, 5–8, 14–17).

Simon – – tarjosi heille rahaa: Tästä Raamatun kertomuksesta tulee termi ”simonia”, joka tarkoittaa varsinkin uskonnollisten virkojen ostamista tai myymistä. Vastauksessaan Simonille Pietari osoitti, että kristittyjen ei pidä yrittää saada ”valtaa” rahalla tai muilla keinoin (Ap 8:19–23; 1Pi 5:1–3).

rukoile hartaasti Jehovaa: Ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa silloin kun osoitetaan rukouksia ja hartaita pyyntöjä Jehovalle, ja samoissa jakeissa on heprealaisessa tekstissä usein Jumalan nimi (1Mo 25:21; 2Mo 32:11; 4Mo 21:7; 5Mo 3:23; 1Ku 8:59; 13:6). Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on tässä jakeessa nimi Jehova, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (kreik. tū Kyríū) (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:22). (Ks. Ap 4:31, tutkimisviite, jossa selitetään ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä.)

olivat rukoilleet hartaasti: Kreikan verbi déomai tarkoittaa harrasta rukoilemista, johon liittyy voimakas tunne. Samaan sanueeseen kuuluva substantiivi déēsis on usein käännetty vastineella ”harras rukous”, ja sen on sanottu tarkoittavan ”sydämestä lähtevää nöyrää pyyntöä”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tätä substantiivia käytetään vain rukouksista, jotka esitetään Jumalalle. Jopa Jeesus ”esitti voimakkain huudoin ja kyynelin hartaita rukouksia ja myös pyyntöjä hänelle, joka pystyi pelastamaan hänet kuolemasta” (Hpr 5:7). Monikkomuoto ”hartaita rukouksia” osoittaa, että Jeesus rukoili Jehovaa tällä tavalla useammin kuin kerran. Esimerkiksi Getsemanen puutarhassa hän rukoili palavasti yhä uudelleen. (Mt 26:36–44; Lu 22:32.)

sappea: Kreikan sana kholḗ tarkoittaa tässä kasveista valmistettua kitkerää nestettä tai yleensä jotain kitkerää ainetta. Matteus osoittaa, että tämä tilanne täytti ennustuksen, sillä hän lainaa Ps 69:21:tä, jossa Septuaginta kääntää tällä kreikan sanalla ”myrkkyä” vastaavan heprean sanan. Jerusalemin naiset olivat nähtävästi valmistaneet viinin ja sapen sekoituksen teloitettavien tuskan turruttamiseksi, eivätkä roomalaiset kieltäneet antamasta sitä. Mr 15:23:n rinnakkaiskertomuksen mukaan viiniin oli ”sekoitettu mirhaa”, joten juomassa oli ilmeisesti sekä huumaavaa mirhaa että kitkerää sappea.

kitkerä myrkky: Kirjaim. ”kitkeryyden sappi”. Kreikan sana kholḗ tarkoittaa kirjaimellisesti maksan erittämää nestettä, jota kerääntyy sappirakkoon. Sappineste on kellertävää tai vihertävää ja erittäin kitkerää, ja sitä tarvitaan ruoansulatukseen. Sappi alettiin yhdistää sellaiseen, mikä on kitkerää tai myrkyllistä, ja siinä merkityksessä sanaa käytetään tässä kohdassa. (Vrt. Mt 27:34, tutkimisviite.)

vääryyden: Tai ”epävanhurskauden”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

rukoile hartaasti Jehovaa: Ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa silloin kun osoitetaan rukouksia ja hartaita pyyntöjä Jehovalle, ja samoissa jakeissa on heprealaisessa tekstissä usein Jumalan nimi (1Mo 25:21; 2Mo 32:11; 4Mo 21:7; 5Mo 3:23; 1Ku 8:59; 13:6). Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on tässä jakeessa nimi Jehova, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on sana ”Herraa” ja sen edessä määräinen artikkeli (kreik. tū Kyríū) (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:22). (Ks. Ap 4:31, tutkimisviite, jossa selitetään ilmauksella ”rukoilla hartaasti” käännettyä kreikan verbiä.)

Rukoilkaa hartaasti Jehovaa minun puolestani: Ks. Ap 8:22, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Ap 8:24.

Jehovan sanaa: Tällä ilmauksella on yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin, joissa se esiintyy ”sanaa” vastaavan heprean sanan ja Jumalan nimen yhdistelmänä. Ilmaus ”Jehovan sana” on noin 200 jakeessa (esim. 2Sa 12:9; 24:11; 2Ku 7:1; 20:16; Jes 1:10; 2:3; 28:14; 38:4; Jer 1:4; 2:4; Hes 1:3; 6:1; Ho 1:1; Mi 1:1; Sak 9:1). Kun tämä ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sak 9:1:ssä, kreikan sanan lógos perässä on Jumalan nimi muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna (). Tämä pergamenttikäärö löytyi Juudean erämaassa sijaitsevasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä Israelista, ja se on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 8:25:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan sanaa”, vaikka monissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran sanaa” (ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 8:25).

Jehovan enkeli: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1Mo 16:7:stä lähtien. Hepreassa on näissä kohdissa ”enkeliä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmä. Kun ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sak 3:5, 6:ssa, kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä on Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Tämä tekstikatkelma, joka löytyi Juudean erämaassa olevasta luolasta Naḥal Ḥeveristä Israelista, on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 5:19:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan enkeli”, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran enkeli” (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 5:19).

ovat tehneet itsestään eunukkeja: Tai ”ovat päättäneet elää eunukkeina”. ”Eunukeilla” ei tässä tarkoiteta miehiä, jotka on kastroitu eli joilta on poistettu sukupuolirauhaset, vaan niitä, jotka ovat itse päättäneet olla menemättä naimisiin. (Ks. sanasto, ”Eunukki”.)

etiopialaisen: Etiopia oli Egyptin eteläpuolella sijainnut muinainen valtakunta. Antiikin kreikkalaiset käyttivät nimeä Etiopia (Aithiopía, merk. ’palaneiden kasvojen alue’) Egyptin eteläpuolella olevasta Afrikan alueesta. Se tarkoitti suunnilleen samaa aluetta kuin heprealainen paikannimi Kuus, joka viittasi suurin piirtein nykyisen Egyptin eteläisimmän osan ja Sudanin käsittävään alueeseen. Kreikkalaisen Septuagintan kääntäjät käyttivät sanan ”Kuus” vastineena sanaa ”Etiopia” lähes kaikissa kohdissa. Esimerkiksi Jes 11:11:ssä ”Kuus” (”Etiopia”, LXX) mainitaan niiden maiden joukossa, joihin juutalaiset pakkosiirtolaiset hajaantuivat sen jälkeen kun babylonialaiset olivat valloittaneet Juudan. Tässä Ap 8:27:ssä mainittu etiopialainen virkamies on siis voinut olla tekemisissä juutalaisten kanssa kotiseudullaan tai ehkä Egyptissä, missä asui paljon juutalaisia.

eunukin: Kreikan sana eunū́khos tarkoittaa kirjaimellisesti miestä, joka on kastroitu eli jolta on poistettu sukupuolirauhaset. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muinaisissa hoveissa tällaisia miehiä määrättiin usein erilaisiin tehtäviin, varsinkin palvelemaan kuningatarta ja sivuvaimoja ja huolehtimaan heistä. Sanaa ”eunukki” alettiin kuitenkin käyttää kastroitujen miesten lisäksi laajemmassa merkityksessä muistakin hovivirkamiehistä. Kreikan sanan tavoin ”eunukkia” vastaava heprean sana (sarís) voi tarkoittaa hovivirkamiestä. Esimerkiksi Potifaria sanottiin ”faraon hovivirkamieheksi [kirjaim. ”eunukiksi”]”, vaikka hän oli naimisissa (1Mo 39:1). Tässä kertomuksessa sanaa ”eunukki” käytetään hovivirkamiehen merkityksessä etiopialaisesta miehestä, joka vastasi kuninkaallisesta aarrekammiosta. Hän oli selvästikin ympärileikattu käännynnäinen, ts. ei-juutalainen, josta oli tullut Jehovan palvoja, sillä hän oli juuri käynyt Jerusalemissa palvomassa Jumalaa (ks. sanasto, ”Käännynnäinen”). Hän ei voinut olla kirjaimellinen eunukki, koska Mooseksen laki kielsi kastroituja miehiä tulemasta Israelin seurakuntaan (5Mo 23:1). Koska tämä etiopialainen oli käännynnäinen, häntä ei nähtävästi pidetty ei-juutalaisena. Näin ollen ensimmäinen kristillisyyteen kääntynyt ei-juutalainen oli ympärileikkaamaton Cornelius (Ap 10:1, 44–48). (Ks. Mt 19:12, tutkimisviitteet, joissa selitetään sanan ”eunukki” kuvaannollista käyttöä.)

kandaken: Kandake ei ole henkilönnimi vaan arvonimi kuten farao ja caesar. Muinaiset kirjoittajat, muun muassa Strabon, Plinius vanhempi ja Eusebios, käyttivät tätä nimitystä Etiopian kuningattarista. Plinius vanhempi (n. 23–79) kirjoitti, että muinaisen Etiopian pääkaupungissa Meroëssa ”on vain muutamia rakennuksia. Sen hallitsijan kerrotaan olleen nainen, kandake, ja tämä nimi on siirtynyt kuningattarelta toiselle vuosikausia.” (Naturalis historia, VI, XXXV, 186.)

eunukkeja: Kirjaimellisesti sanalla tarkoitetaan kastroituja miehiä, ts. miehiä, joilta on poistettu sukupuolirauhaset. Tässä jakeessa sitä käytetään sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. (Ks. sanasto.)

Ymmärrätkö: Kreikan verbin ginṓskō perusmerkitys on ’tietää’, ’tuntea’, mutta sillä on myös useita muita merkityksiä, ja se voidaan kääntää vastineilla ”ymmärtää”, ”käsittää”.

hänen sukupolvensa: Tässä Jes 53:8:sta otetussa lainauksessa sana ”sukupolvi” viittaa ilmeisesti syntyperään tai sukutaustaan. Kun Jeesus oli tuomittavana sanhedrinin edessä, sen jäsenet eivät ottaneet huomioon hänen taustaansa: hän oli juuri sellainen kuin luvatun Messiaan piti olla.

kastamasta: Tai ”kastamasta upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Jos pelkkä veden valeleminen tai pirskottaminen olisi riittänyt, eunukin ei olisi tarvinnut pysäyttää vaunuja veden luo. Kertomuksesta ei voida päätellä, oliko kyse joesta vai lammesta, mutta joka tapauksessa ”sekä Filippos että eunukki menivät alas veteen” (Ap 8:38). Muistakin raamatunkohdista käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan veteen kokonaan. Esimerkiksi Jeesus kastettiin suuressa joessa, Jordanissa. Johannes Kastaja päätti kerran kastaa ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Samaa kreikan sanaa baptízō käytetään Septuagintassa 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”. Lisäksi kaste rinnastetaan Raamatussa hautaamiseen, mikä osoittaa, että kastettava upotetaan kokonaan veteen (Ro 6:4–6; Kol 2:12).

Joissain myöhemmissä kreikkalaisissa käsikirjoituksissa ja vanhoissa erikielisissä käännöksissä on lisäksi seuraavat sanat (sanamuodossa on pieniä eroja): ”Filippos sanoi hänelle: ’Jos uskot koko sydämestäsi, se on luvallista.’ Hän vastasi: ’Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.’ ” Näitä sanoja ei kuitenkaan ole varhaisimmissa ja luotettavimmissa käsikirjoituksissa, eivätkä ne todennäköisesti kuulu Apostolien tekojen alkuperäiseen tekstiin. (Ks. liite A3.)

Jehovan henkeä: Ilmaus ”Jehovan henki” esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa (esim. Tu 3:10; 6:34; 11:29; 13:25; 14:6; 15:14; 1Sa 10:6; 16:13; 2Sa 23:2; 1Ku 18:12; 2Ku 2:16; 2Ai 20:14; Jes 11:2; 40:13; 63:14; Hes 11:5; Mi 2:7; 3:8). Sama ilmaus on Lu 4:18:ssa, jossa lainataan Jes 61:1:tä. Siinä ja muissa Heprealaisten kirjoitusten esiintymiskohdissa on heprealaisessa alkutekstissä Tetragrammi ”henkeä” vastaavan sanan kanssa. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 5:9:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan henki”, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran henki” (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 5:9).

Asdodiin: Kaupungin heprealainen nimi oli Asdod, mutta ensimmäisellä vuosisadalla se tunnettiin kreikkalaisella nimellä Azotus (Jos 11:22; 15:46; ks. liite B6 ja liite B10).

Media

Evankelista Filippoksen toiminta
Evankelista Filippoksen toiminta

Raamatussa kerrotaan ”evankelista Filippoksen” innokkaasta toiminnasta (Ap 21:8). Hän oli yksi niistä ”seitsemästä hyvämaineisesta miehestä”, jotka jakoivat ruokaa kreikan- ja hepreankielisille opetuslapsille Jerusalemissa (Ap 6:1–6). Stefanoksen kuoleman jälkeen, kun ”apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat”, Filippos meni Samariaan, ja siellä hän saarnasi hyvää uutista ja teki ihmeitä (Ap 8:1, 4–7). Myöhemmin Jehovan enkeli lähetti hänet aavikkotielle, joka vei Jerusalemista Gazaan (Ap 8:26). Tuolla tiellä hän tapasi etiopialaisen eunukin ja julisti hänelle hyvää uutista (Ap 8:27–38). Jehovan hengen johdattamana (Ap 8:39) Filippos jatkoi saarnaamista ja kulki Asdodista muiden rannikkoseudun kaupunkien läpi Kesareaan asti (Ap 8:40). Vuosia myöhemmin Luukas ja Paavali vierailivat Filippoksen luona Kesareassa. Siihen aikaan Filippoksella ”oli neljä naimatonta tytärtä, jotka profetoivat” (Ap 21:8, 9).

1. Jerusalem: huolehtii käytännön tehtävistä (Ap 6:5).

2. Samaria: saarnaa hyvää uutista (Ap 8:5).

3. Gazan aavikkotie: selittää raamatunkohtia etiopialaiselle eunukille ja kastaa hänet (Ap 8:26–39).

4. Rannikkoseutu: julistaa hyvää uutista kaikissa kaupungeissa (Ap 8:40).

5. Kesarea: toivottaa Paavalin tervetulleeksi kotiinsa (Ap 21:8, 9).

Kesarea
Kesarea

1. Roomalainen teatteri

2. Palatsi

3. Hippodromi

4. Pakanatemppeli

5. Satama

Videolla olevat Kesarean raunioiden 3D-rekonstruktiot havainnollistavat, miltä kaupungin huomattavimmat rakennukset ovat ehkä näyttäneet. Herodes Suuri rakensi Kesarean ja sen sataman ensimmäisen vuosisadan loppupuolella eaa., ja hän nimesi kaupungin keisari Augustuksen mukaan. Tämä satamakaupunki sijaitsi Välimeren rannikolla vajaat 90 km Jerusalemista luoteeseen, ja siitä tuli tärkeä meriliikenteen solmukohta. Kesareassa oli roomalainen teatteri (1), palatsi, joka oli rakennettu osittain meren päälle (2), hippodromi, jossa järjestettiin hevoskilpailuja ja johon mahtui arviolta 30 000 katsojaa (3), sekä pakanatemppeli (4). Satama (5) oli insinööritaidon ihme. Kaupunkiin saatiin makeaa vettä akveduktia pitkin, ja siellä oli oma viemäriverkko. Apostoli Paavali ja toiset kristityt kulkivat Kesarean kautta matkustaessaan laivalla (Ap 9:30; 18:21, 22; 21:7, 8, 16). Paavali oli siellä vangittuna noin kaksi vuotta (Ap 24:27). Evankelista Filippos saapui saarnamatkansa päätteeksi Kesareaan ja asettui sinne mahdollisesti asumaan (Ap 8:40; 21:8). Siellä asui myös Cornelius, ensimmäinen ympärileikkaamaton ei-juutalainen, josta tuli kristitty (Ap 10:1, 24, 34, 35, 45–48). Luukas kirjoitti evankeliuminsa luultavasti Kesareassa.