Apostolien teot 21:1–40

21  Kun olimme riistäytyneet heistä irti ja lähteneet merelle, otimme kurssin suoraan kohti Kosia ja saavuimme sinne. Seuraavana päivänä menimme Rodokseen ja sieltä Pataraan. 2  Löydettyämme laivan, joka oli menossa yli Foinikiaan, astuimme siihen ja lähdimme purjehtimaan. 3  Kun Kypros tuli näkyviin, jätimme sen taaksemme vasemmalle, purjehdimme edelleen Syyriaan ja laskimme maihin Tyroksessa, jossa laivan oli määrä purkaa lastinsa. 4  Me etsimme opetuslapsia, ja löydettyämme heidät jäimme sinne seitsemäksi päiväksi. Mutta hengen vaikutuksesta he varoittivat Paavalia yhä uudelleen menemästä Jerusalemiin.+ 5  Kun meidän oli aika lähteä taas matkaan, he kaikki saattoivat meitä yhdessä naisten ja lasten kanssa kaupungin ulkopuolelle asti. Rannalla polvistuimme rukoilemaan 6  ja hyvästelimme toisemme. Sitten me nousimme laivaan ja he palasivat kotiinsa. 7  Tyroksesta alkanut merimatkamme päättyi, kun tulimme Ptolemaikseen. Siellä tervehdimme veljiä ja viivyimme yhden päivän heidän luonaan. 8  Seuraavana päivänä lähdimme ja saavuimme Kesareaan ja menimme evankelista Filippoksen+ taloon, hänen, joka oli yksi niistä seitsemästä miehestä,+ ja jäimme hänen luokseen. 9  Tällä miehellä oli neljä naimatonta tytärtä, jotka profetoivat.+ 10  Mutta viivyttyämme siellä useita päiviä Agabos-niminen+ profeetta tuli alas Juudeasta. 11  Hän tuli luoksemme, otti Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä ja sanoi: ”Näin sanoo pyhä henki: ’Sen miehen, jonka tämä vyö on, juutalaiset sitovat tällä tavoin Jerusalemissa+ ja luovuttavat muihin kansoihin kuuluvien käsiin.’”+ 12  Kun kuulimme tämän, sekä me että muut paikalla olevat aloimme pyytää, ettei Paavali menisi ylös Jerusalemiin. 13  Silloin hän vastasi: ”Miksi te itkette ja yritätte horjuttaa päätöstäni? Minä olen valmis paitsi tulemaan sidotuksi myös kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden.”+ 14  Kun hän ei suostunut muuttamaan mieltään, me lakkasimme vastustelemasta* ja sanoimme: ”Tapahtukoon Jehovan tahto.” 15  Tämän jälkeen valmistauduimme matkalle ja lähdimme kohti Jerusalemia. 16  Meidän mukaamme tuli Kesareasta myös muutamia opetuslapsia, ja he veivät meidät Kyproksesta olevan Mnasonin luo, joka oli ensimmäisiä opetuslapsia ja jonka kodissa olisimme vieraina. 17  Kun saavuimme Jerusalemiin, veljet ottivat meidät iloisesti vastaan. 18  Seuraavana päivänä Paavali lähti kanssamme Jaakobin+ luo, ja kaikki vanhimmat olivat paikalla.* 19  Hän tervehti heitä ja alkoi kertoa yksityiskohtaisesti, mitä Jumala oli tehnyt kansojen keskuudessa hänen palveluksensa välityksellä. 20  Tämän kuultuaan he alkoivat ylistää Jumalaa, mutta sitten he sanoivat Paavalille: ”Sinä näet, veli, kuinka monista tuhansista juutalaisista on tullut uskovia, ja he kaikki noudattavat tarkasti lakia.+ 21  He ovat kuitenkin kuulleet sellaisen huhun, että sinä olet opettanut kaikkia kansojen keskuudessa olevia juutalaisia luopumaan Mooseksen laista* ja kieltänyt heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja noudattamasta vakiintuneita tapoja.+ 22  Mitä siis pitäisi tehdä? He saavat varmasti kuulla, että olet tullut. 23  Tee niin kuin me neuvomme: Meillä on täällä neljä miestä, jotka ovat antaneet juhlallisen lupauksen. 24  Ota nämä miehet mukaasi, peseydy puhdistusmenojen mukaan heidän kanssaan ja huolehdi heidän kuluistaan, jotta he voisivat ajattaa päänsä. Silloin kaikki saavat tietää, ettei sinua koskevissa huhuissa ole mitään perää vaan että sinä noudatat lakia ja elät sen mukaan.+ 25  Kansojen keskuudessa oleville uskoville olemme lähettäneet kirjallisen päätöksemme, jonka mukaan heidän tulee pysyä erossa epäjumalille uhratusta,+ verestä,+ kuristetun eläimen lihasta+ ja seksuaalisesta moraalittomuudesta.”+ 26  Seuraavana päivänä Paavali otti miehet mukaansa, peseytyi heidän kanssaan puhdistusmenojen mukaan+ ja meni temppeliin ilmoittamaan, minä päivänä heidän puhdistusmenonsa päättyisivät ja uhrilahja voitaisiin uhrata heidän jokaisen puolesta. 27  Kun sitten ne seitsemän päivää olivat päättymässä, Aasian provinssista tulleet juutalaiset näkivät Paavalin temppelissä ja yllyttivät koko ihmisjoukkoa, niin että he kävivät häneen käsiksi 28  ja huusivat: ”Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka opettaa joka puolella kaikkia vastustamaan kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa. Nyt hän on jopa tuonut temppeliin kreikkalaisia ja saastuttanut tämän pyhän paikan.”+ 29  He olivat nimittäin aikaisemmin nähneet efesolaisen Trofimoksen+ kaupungilla Paavalin kanssa ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet temppeliin. 30  Mellakka levisi koko kaupunkiin, ja väkeä juoksi paikalle. He ottivat Paavalin kiinni ja raahasivat hänet temppelin ulkopuolelle, minkä jälkeen portit suljettiin heti. 31  Samaan aikaan kun he yrittivät tappaa hänet, sotilasosaston komentaja sai tiedon, että koko Jerusalem oli sekasorron vallassa. 32  Hän otti heti mukaansa sotilaita ja upseereita ja juoksi alas heidän luokseen. Nähtyään komentajan ja sotilaat he lakkasivat pieksemästä Paavalia. 33  Komentaja tuli lähemmäksi, pidätti hänet ja käski kiinnittää hänet kaksilla ketjuilla,+ ja sitten hän kysyi, kuka mies oli ja mitä hän oli tehnyt. 34  Jotkut ihmisjoukosta alkoivat kuitenkin huutaa yhtä, toiset toista. Kun hän ei metelin takia saanut asiasta mitään tarkkaa selkoa, hän käski viedä hänet kasarmiin. 35  Mutta kun Paavali pääsi portaille, sotilaiden piti kantaa häntä ihmisjoukon väkivaltaisuuden takia, 36  sillä ihmiset seurasivat heitä ja huusivat: ”Tappakaa hänet!” 37  Kun Paavalia oltiin viemässä kasarmiin, hän sanoi komentajalle: ”Saanko sanoa jotain?” Tämä kysyi: ”Osaatko sinä kreikkaa? 38  Etkö sinä olekaan se egyptiläinen, joka jonkin aikaa sitten lietsoi kapinaa ja johti 4 000 tikarimiestä erämaahan?” 39  Paavali vastasi: ”Minä olen juutalainen,+ Kilikian Tarsoksesta,+ tunnetun kaupungin kansalainen. Niinpä pyydän sinulta, että saisin puhua kansalle.” 40  Komentaja antoi luvan, ja sen jälkeen portailla seisova Paavali viittasi kädellään kansalle. Kun syntyi syvä hiljaisuus, hän alkoi puhua heille heprean kielellä:+

Alaviitteet

^ Tai ”annoimme asian olla”. Kirjaim. ”vaikenimme”.
^ Tai ”tulivat sinne”.
^ Kirjaim. ”Mooseksesta”.

Tutkimisviitteet

vasemmalle: Tai ”paapuuriin”. Purjehtiessaan itään kohti Tyrosta laiva ohitti Kyproksen ilmeisesti lounaispuolitse. Ensimmäisellä lähetysmatkallaan noin yhdeksän vuotta aiemmin Paavali oli Barnabaan ja Johannes Markuksen kanssa tavannut tuolla saarella noita Elymaan, joka vastusti heidän saarnaamistaan (Ap 13:4–12). Kyproksen näkeminen ja siellä sattuneiden tapahtumien muisteleminen saattoivat rohkaista Paavalia ja vahvistaa häntä siihen, mitä oli edessä.

evankelista: Kreikan sanan euangelistḗs perusmerkitys on ’hyvän uutisen julistaja’ (ks. Mt 4:23, tutkimisviite). Kaikkien kristittyjen tehtävänä on julistaa hyvää uutista (Mt 24:14; 28:19, 20; Ap 5:42; 8:4; Ro 10:9, 10), mutta niiden kolmen kohdan perusteella, joissa ”evankelistaa” vastaava kreikan sana esiintyy, tekstiyhteys osoittaa, että sanalla voi olla myös erikoismerkitys (Ap 21:8; Ef 4:11, alav.; 2Ti 4:5, alav.). Se voi viitata esimerkiksi ihmiseen, joka vie hyvän uutisen uusille, koskemattomille alueille, jolloin se voitaisiin kääntää myös vastineella ”lähetystyöntekijä”. Filippos teki helluntain jälkeen uraauurtavaa työtä Samarian kaupungissa ja sai erittäin hyviä tuloksia. Enkeli ohjasi hänet saarnaamaan hyvää uutista Kristuksesta myös etiopialaiselle eunukille, jonka hän kastoi. Hengen johdattamana Filippos saarnasi sitten Asdodissa ja kaikissa kaupungeissa matkalla Kesareaan (Ap 8:5, 12, 14, 26–40). Noin 20 vuotta myöhemmin Filippos oli edelleen ”evankelista”, kuten tässä Ap 21:8:ssa osoitetaan.

naimatonta tytärtä: Kirjaim. ”tytärtä, neitsyttä”. Kreikan sana parthénos, joka on usein käännetty vastineella ”neitsyt”, merkitsee Raamatussa ’sellaista, joka ei ole koskaan ollut sukupuoliyhteydessä’. Sitä voidaan käyttää sekä naimattomista miehistä että naimattomista naisista. (Mt 25:1–12; Lu 1:27; 1Ko 7:25, 36–38.) Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana korostaa sitä, että Filippoksen neljä tytärtä eivät olleet koskaan olleet naimisissa.

profetoivat: Profeetta Joel ennusti, että niin miehet kuin naisetkin profetoisivat (Jl 2:28, 29). Vastineella ”profetoida” käännetyt alkukieliset sanat merkitsevät pohjimmiltaan sitä, että tehdään tunnetuksi Jumalalta tulevia sanomia, eivätkä ne välttämättä sisällä ajatusta tulevaisuuden ennustamisesta. (Ks. Ap 2:17, tutkimisviite.) Kaikki kristityt voivat puhua Raamatun ennustusten täyttymisestä, mutta 1Ko 12:4, 10:ssä mainittu ”profetoiminen” oli hengen ihmelahja, joka annettiin joillekin vastaperustetun kristillisen seurakunnan jäsenille. Jotkut profetoimisen ihmelahjan saaneet, esimerkiksi Agabos, pystyivät ennustamaan tulevia tapahtumia (Ap 11:27, 28). Naiset, joille Jehova antoi tämän lahjan, osoittivat epäilemättä syvää kunnioitusta häntä kohtaan siten, että he pysyivät alamaisina seurakuntaan kuuluville miehille (1Ko 11:3–5).

yritätte horjuttaa päätöstäni: Tai ”teette sydämeni heikoksi”. Tässä ilmauksessa käytetty kreikan verbi merkitsee kirjaimellisesti ’murtaa’, ’särkeä kappaleiksi’. Sitä käytetään tässä jakeessa kuvaannollisesti ”sydäntä” vastaavan kreikan sanan kanssa.

Jehovan tahto: ”Tahtoa” vastaava kreikan sana (thélēma) yhdistetään Raamatun kreikkalaissa kirjoituksissa useimmiten Jumalan tahtoon (Mt 7:21; 12:50; Mr 3:35; Ro 12:2; 1Ko 1:1; Hpr 10:36; 1Pi 2:15; 4:2; 1Jo 2:17). Septuagintassa kreikan sanaa thélēma käytetään usein Jumalan tahtoon tai iloon viittaavien heprean ilmausten vastineena, ja se esiintyy kohdissa, joissa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi (Ps 40:8, 9 [39:9, 10, LXX]; 103:21 [102:21, LXX]; 143:9–11 [142:9–11, LXX]; Jes 44:24, 28; Jer 9:24 [9:23, LXX]; Mal 1:10). Jeesus ilmaisi samanlaisen ajatuksen rukoillessaan Isäänsä Mt 26:42:n mukaan: ”Toteutukoon sinun tahtosi.” (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 21:14.)

Jaakobin: Todennäköisesti Jeesuksen velipuoli ja sama Jaakob, joka mainitaan Ap 12:17; 15:13:ssa (ks. Mt 13:55; Ap 12:17; 15:13; tutkimisviitteet).

kaikki vanhimmat: Ks. Ap 15:2; 16:4; tutkimisviitteet. Tämä kokous pidettiin vuonna 56, mutta paikalla ei kerrota olleen yhtään apostolia. Raamattu ei selitä syytä siihen. Historioitsija Eusebios (synt. noin vuonna 260) sanoo kuitenkin Jerusalemin tuhoa edeltävästä ajasta: ”Muiden apostolien henkeä vastaan oli vehkeilty monella tavalla, ja heidät oli karkotettu Juudeasta. Nämä olivat silloin tehneet matkoja kaikkien kansojen luo saarnatakseen ja opettaakseen Kristuksen avulla.” (Eusebiuksen Kirkkohistoria, III kirja, 5:2.) Vaikka Eusebioksen sanat eivät kuulu Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettuun kertomukseen, ne ovat sopusoinnussa Raamatun kanssa. Esimerkiksi Pietari oli vuoden 62 tienoilla Babylonissa, kaukana Jerusalemista (1Pi 5:13). Jeesuksen veli Jaakob oli kuitenkin yhä Jerusalemissa, ja todennäköisesti hän toimi puheenjohtajana tässä kokouksessa, jossa Paavali ja ”kaikki vanhimmat olivat paikalla”.

tuhansista: Kirjaim. ”myriadeista”, ”kymmenistätuhansista”. Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’10 000:ta’, ’myriadia’, mutta se voi viitata myös hyvin suureen, epämääräiseen lukuun.

lakia: Ts. Mooseksen lakia.

luopumaan: Tässä käytetty kreikan substantiivi apostasía tulee verbistä afístēmi, joka merkitsee kirjaimellisesti ’astua syrjään jostain’ ja joka voidaan kääntää tekstiyhteyden mukaan vastineilla ”lähteä pois”, ”luopua” (Ap 19:9; 2Ti 2:19). Substantiivi apostasía merkitsee ’hylkäämistä’, ’jättämistä’, ’kapinaa’, ja se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kaksi kertaa, tässä ja 2Te 2:3:ssa. Molemmissa kohdissa se yhdistetään uskonnolliseen luopumukseen: ihminen jättää tosi palvonnan ja lakkaa palvelemasta Jumalaa, hylkää aiemmin tunnustamansa uskonnon ja luopuu kokonaan periaatteistaan tai uskostaan. Klassisessa kreikassa substantiivi viittasi poliittiseen loikkaukseen, ja vastaavaa verbiä käytetään ilmeisesti samassa merkityksessä Ap 5:37:ssä, jonka mukaan galilealainen Juudas ”sai [tai ”veti”; verbin afístēmi taivutusmuoto] itselleen seuraajia”. Septuagintassa verbi afístēmi viittaa poliittiseen kapinaan 1Mo 14:4:ssä ja substantiivia apostasía käytetään ”kapinaa” ja ”uskottomuutta” vastaavien heprean sanojen vastineena Jos 22:22; 2Ai 29:19; Jer 2:19:ssä.

kuristetun eläimen lihasta: Ks. Ap 15:20, tutkimisviite.

seksuaalisesta moraalittomuudesta: Ks. Ap 15:20, tutkimisviite.

Aasian provinssista: Ks. sanasto, ”Aasia”.

komentaja: Kreikan sana khilíarkhos (kiliarkki) merkitsee kirjaimellisesti ’tuhannen [sotilaan] päällikköä’, ja se viittaa roomalaiseen sotatribuuniin (ks. Joh 18:12, tutkimisviite). Vuoden 56 tienoilla Jerusalemin varuskunnan komentajana oli Claudius Lysias (Ap 23:22, 26). Ap luvuissa 21–24 kerrotaan, että juuri hän pelasti Paavalin mellakoivan väkijoukon käsistä ja sitten raivoavan sanhedrinin keskeltä sekä kirjoitti käskynhaltija Felixille selitykseksi kirjeen, kun Paavali vietiin salaa Kesareaan.

upseereita: Tai ”sadanpäämiehiä”, ”senturioita”. Sadanpäämies oli Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.

kasarmiin: Roomalaiset sotilaat oli majoitettu Jerusalemissa Antonian linnaan eli linnoitukseen. Se sijaitsi temppelin piha-alueen luoteiskulmassa, ja sieltä avautui näkymä koko temppelialueelle. Nehemia oli aiemmin rakentanut ilmeisesti samalle paikalle ”temppelin linnoituksen”, joka mainitaan Ne 2:8:ssa. Herodes Suuri teki siihen laajoja ja kalliita korjauksia ja lisäsi linnakkeita. Hän nimesi sen Antoniaksi roomalaisen sotapäällikön Marcus Antoniuksen kunniaksi. Ennen Herodeksen aikaa linnoitus toimi pääasiassa suojana pohjoisesta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Myöhemmin sitä käytettiin lähinnä juutalaisten valvontaan ja järjestyksen ylläpitoon temppelialueella. Josefuksen mukaan linnoituksesta meni temppelialueelle yhdyskäytävä (Jewish Antiquities, XV, 424 [xi, 7]). Sitä kautta roomalainen varuskunta pääsi nopeasti temppeliä ympäröivälle alueelle, kuten todennäköisesti tapahtui silloin kun sotilaat pelastivat Paavalin mellakoivan väkijoukon käsistä (Ap 21:31, 32). (Ks. liite B11, jossa näkyy Antonian linnan sijaintipaikka.)

heprean kielellä: Ks. Joh 5:2, tutkimisviite.

Media

Evankelista Filippoksen toiminta
Evankelista Filippoksen toiminta

Raamatussa kerrotaan ”evankelista Filippoksen” innokkaasta toiminnasta (Ap 21:8). Hän oli yksi niistä ”seitsemästä hyvämaineisesta miehestä”, jotka jakoivat ruokaa kreikan- ja hepreankielisille opetuslapsille Jerusalemissa (Ap 6:1–6). Stefanoksen kuoleman jälkeen, kun ”apostoleja lukuun ottamatta kaikki hajaantuivat”, Filippos meni Samariaan, ja siellä hän saarnasi hyvää uutista ja teki ihmeitä (Ap 8:1, 4–7). Myöhemmin Jehovan enkeli lähetti hänet aavikkotielle, joka vei Jerusalemista Gazaan (Ap 8:26). Tuolla tiellä hän tapasi etiopialaisen eunukin ja julisti hänelle hyvää uutista (Ap 8:27–38). Jehovan hengen johdattamana (Ap 8:39) Filippos jatkoi saarnaamista ja kulki Asdodista muiden rannikkoseudun kaupunkien läpi Kesareaan asti (Ap 8:40). Vuosia myöhemmin Luukas ja Paavali vierailivat Filippoksen luona Kesareassa. Siihen aikaan Filippoksella ”oli neljä naimatonta tytärtä, jotka profetoivat” (Ap 21:8, 9).

1. Jerusalem: huolehtii käytännön tehtävistä (Ap 6:5).

2. Samaria: saarnaa hyvää uutista (Ap 8:5).

3. Gazan aavikkotie: selittää raamatunkohtia etiopialaiselle eunukille ja kastaa hänet (Ap 8:26–39).

4. Rannikkoseutu: julistaa hyvää uutista kaikissa kaupungeissa (Ap 8:40).

5. Kesarea: toivottaa Paavalin tervetulleeksi kotiinsa (Ap 21:8, 9).

”Väliseinä”
”Väliseinä”

Kirjoittaessaan Efesoksen kristityille seurakunnan yhtenäisyydestä apostoli Paavali vertasi Mooseksen lakia ”väliseinään”, joka erotti juutalaiset ja ei-juutalaiset toisistaan (Ef 2:14). Hänellä saattoi olla mielessään matala aita, josta käytettiin nimitystä Soreg ja joka ympäröi Jerusalemin temppelin sisempiä esipihoja ensimmäisellä vuosisadalla. Ei-juutalaisia kiellettiin menemästä sen rajaamalle alueelle kuolemanrangaistuksen uhalla. Erään kerran väkijoukko hyökkäsi Paavalin kimppuun, koska juutalaiset väittivät hänen tuoneen ei-juutalaisia tuon aidan sisäpuolelle (Ap 21:26–31). Video havainnollistaa Paavalin vertausta ”väliseinästä”.

Roomalainen tie Tarsoksessa
Roomalainen tie Tarsoksessa

Kuvassa näkyy muinaisen Tarsoksen raunioita samannimisellä paikkakunnalla nykyisen Turkin alueella noin 16 km:n päässä Välimerestä. Tarsos oli Saulin (apostoli Paavalin) syntymäpaikka ja Vähän-Aasian kaakkoiskulmassa sijaitsevan Kilikian tärkein kaupunki (Ap 9:11; 22:3). Se oli suuri ja vauras kaupankäynnin keskus, koska se sijaitsi merkittävän kauppareitin varrella, joka kulki idästä länteen ja mutkitteli Taurusvuorten yli ja Kilikianportin läpi (kapea sola, johon oli hakattu kärrytie). Kaupungissa oli myös satama Välimereen laskevan Kydnosjoen varrella. Tarsos oli kreikkalaisen kulttuurin keskus, ja siellä oli suurehko juutalaisyhteisö. Vuosien saatossa kaupungissa kävi monia kuuluisia henkilöitä, kuten Marcus Antonius, Kleopatra ja Julius Caesar sekä useita keisareita. Roomalainen valtiomies ja kirjailija Cicero asui aika ajoin Tarsoksessa ollessaan Kilikian käskynhaltija vuosina 51–50 eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Tarsos oli myös kuuluisa oppineisuuden keskus, joka kreikkalaisen maantieteilijän Strabonin mukaan jätti varjoonsa jopa Ateenan ja Aleksandrian. Paavalilla oli siis kaikki syyt kuvailla Tarsosta ”tunnetuksi kaupungiksi” (Ap 21:39).

PYHÄ RAAMATTU – UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS (TUTKIMISLAITOS)
Apostolien teot 21
suomi
Lue Raamattua verkossa.
https://cms-imgp.jw-cdn.org/img/p/1001070103/univ/art/1001070103_univ_sqr_xl.jpg
nwtsty