Matteus 7:1–29
Tutkimisviitteet
Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi: Tai ”Päästäkää jatkuvasti vapaaksi, niin teidät päästetään vapaaksi”. Ilmauksella ”antaa anteeksi” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’päästää vapaaksi’, ’lähettää pois’, ’vapauttaa (esim. vanki)’. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään tuomitsemisen ja arvostelemisen vastakohtana ja se välittää ajatuksen syytteistä vapauttamisesta ja anteeksi antamisesta silloinkin kun rangaistus näyttäisi aiheelliselta.
Lakatkaa tuomitsemasta: Tai ”Lakatkaa arvostelemasta”. Jeesus tiesi, että epätäydelliset ihmiset ovat usein tuomitsevia ja monet hänen aikansa fariseukset olivat siitä kuvaava esimerkki. He tuomitsivat jyrkästi ne, jotka eivät noudattaneet Mooseksen lakia eivätkä fariseuksille tärkeitä epäraamatullisia perinteitä. Jeesus käski kaikkia, joilla oli tapana tuomita tai kritisoida toisia, lakata tekemästä niin. Hänen opetuslastensa ei pitäisi jatkuvasti etsiä toisista vikoja vaan ”antaa anteeksi” toisten virheet. Näin he kannustaisivat muitakin olemaan anteeksiantavia. (Ks. Lu 6:37, tutkimisviite.)
veljelläsi: Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana adelfós (’veli’) voi viitata kirjaimelliseen sukulaisuussuhteeseen. Tässä se kuitenkin viittaa hengelliseen sukulaisuuteen ja tarkoittaa toista Jumalan palvojaa, sillä tekstiyhteydessä puhutaan palvomisesta Jehovan temppelissä Jeesuksen aikana. Joissain muissa tekstiyhteyksissä sana voi viitata yleisesti lähimmäiseen.
roskaa – – hirttä: Jeesus kuvailee tässä tehokkaan hyperbolan avulla ihmistä, joka suhtautuu veljeensä kriittisesti. Jeesus vertaa vähäistä virhettä pieneen ”roskaan”. Kreikan sana kárfos voi tarkoittaa ”roskan” lisäksi pikkuruista puunpalasta, joten se on joissain raamatunkäännöksissä käännetty vastineella ”tikku” tai sahanpurun ”hippunen”. Kriittinen ihminen antaa ymmärtää, että hänen veljensä hengellisessä näkökyvyssä, mukaan luettuna moraalinen havainto- ja arvostelukyky, on vikaa. Kun hän tarjoutuu ”ottamaan pois roskan”, hän väittää ylpeästi, että hän osaa auttaa veljeään näkemään selvemmin ja arvioimaan asioita oikein. Jeesus kuitenkin sanoo, että tällaisen kriittisen ihmisen omaa hengellistä näkökykyä ja arvostelukykyä sumentaa kuvaannollinen ”hirsi”, jykevä rakennuspuu, jota voitiin käyttää kattoparruna (Mt 7:4, 5). On sanottu, että tämä voimakas, jopa humoristinen vastakohtaisuus osoittaa Jeesuksen tienneen hyvin, mitä puusepänverstaalla tehtiin.
veljesi: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana adelfós (’veli’) viittaa hengelliseen sukulaisuuteen ja tarkoittaa toista Jumalan palvojaa. Sana voi viitata myös yleisesti lähimmäiseen. (Ks. Mt 5:23, tutkimisviite.)
Tekopyhä: Mt 6:2, 5, 16:ssa Jeesus käyttää tätä sanaa juutalaisista uskonnollisista johtajista, mutta tässä hän käyttää sitä sellaisesta opetuslapsesta, joka kiinnittää huomiota toisen vikoihin eikä huomaa omiaan.
Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen: Siat ja koirat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita (3Mo 11:7, 27). Villieläimen tappaman eläimen lihaa sai heittää koirille (2Mo 22:31). Mutta ”pyhän lihan” eli eläinuhrien lihan antaminen koirille oli juutalaisen perinteen mukaan kiellettyä. Mt 7:6:ssa sanoja ”koirat” ja ”siat” käytetään kuvaannollisesti ihmisistä, jotka eivät arvosta hengellisiä aarteita. Aivan kuten siat eivät ymmärrä helmien arvoa ja saattavat siksi vahingoittaa niiden tuojaa, ne, jotka eivät ymmärrä hengellisten rikkauksien arvoa, voivat kohdella huonosti ihmisiä, jotka tuovat niitä heille.
Pyytäkää jatkuvasti – – Etsikää hellittämättä – – Kolkuttakaa lakkaamatta: Kreikan verbimuoto ilmaisee jatkuvaa toimintaa, ja se on tuotu esiin sanoilla ”jatkuvasti”, ”hellittämättä” ja ”lakkaamatta”. Tämä osoittaa, että on rukoiltava sitkeästi. Jeesus tehostaa ajatusta käyttämällä kolmea eri verbiä. Lu 11:5–8:ssa hän tähdentää samaa asiaa vertauksen avulla.
kalaa – – käärmettä: Kala oli perusruokaa Galileanjärven ympäristössä, ja sitä syötiin usein leivän kanssa. Jotkin kalat näyttivät ehkä pieniltä käärmeiltä. Tämä retorinen kysymys antaa ymmärtää, ettei kukaan lastaan rakastava vanhempi ikinä tekisi niin.
leipää – – kiven: Leipä kuului juutalaisten ja heidän naapurikansojensa päivittäiseen ruokavalioon. Jeesus asetti vastakkain leivän ja kiven ehkä siksi, että leivät saattoivat muistuttaa kooltaan ja muodoltaan kiviä. Vastaus Jeesuksen retoriseen kysymykseen on, ettei kukaan isä ikinä tekisi niin. (Ks. Mt 7:10, tutkimisviite.)
kalaa – – käärmettä: Kala oli perusruokaa Galileanjärven ympäristössä, ja sitä syötiin usein leivän kanssa. Jotkin kalat näyttivät ehkä pieniltä käärmeiltä. Tämä retorinen kysymys antaa ymmärtää, ettei kukaan lastaan rakastava vanhempi ikinä tekisi niin.
te, vaikka olette pahoja: Kaikki ihmiset ovat perisynnin vuoksi epätäydellisiä ja siksi suhteellisessa mielessä pahoja.
kuinka paljon ennemmin: Jeesus käytti usein tätä perustelutapaa. Ensin hän mainitsi selvän tosiasian tai tutun totuuden ja teki sitten sen pohjalta päätelmän, jolla oli vielä enemmän painoarvoa. Näin hän osoitti, että se, mikä piti paikkansa jostain vähäisemmästä asiasta, piti paikkansa myös suuremmasta asiasta. (Mt 10:25; 12:12; Lu 11:13; 12:28.)
Laki ja Profeetat: Ks. Mt 5:17, tutkimisviite.
Lakia tai Profeettoja: ”Laki” tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa ja ”Profeetat” Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeettakirjoja. Kun ne mainitaan yhdessä, ne voivat kuitenkin tarkoittaa kaikkia Heprealaisia kirjoituksia (Mt 7:12; 22:40; Lu 16:16).
Menkää sisään ahtaasta portista: Muinoin tie muurien ympäröimään kaupunkiin kulki portin läpi. Raamattu puhuu ihmisen elämäntavasta ja käytöksestä tienä tai ”polkuna”. Kaksi täysin erilaista tietä kuvaavat tässä elämäntapoja, jotka Jumala joko hyväksyy tai ei hyväksy. Elämäntapa ratkaisee, pääseekö ihminen Jumalan valtakuntaan. (Ps 1:1, 6; Jer 21:8; Mt 7:21.)
se portti on avara ja se tie on leveä: Joissain käsikirjoituksissa lukee ”se tie on leveä ja avara”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat pidempää lukutapaa. Se sopii yhteen myös Mt 7:14:n rinnastuksen kanssa. (Ks. liite A3.)
lampaiksi pukeutuneina: Tai ”lampaiden vaatteissa”, ts. kuvaannollisessa valepuvussa. Tällaiset ihmiset ilmaisevat lampaille tyypillisiä ominaisuuksia antaakseen sellaisen vaikutelman, että he ovat Jumalan palvojien ”lauman” vaarattomia jäseniä.
saaliinhimoisia susia: Metafora kuvailee niitä, jotka ovat äärimmäisen ahneita ja käyttävät toisia hyväkseen.
hedelmistään: Tarkoittaa tässä kuvaannollisesti ihmisten tekoja tai sanoja tai niiden seurauksia.
väärintekijät: Tai ”laittomuuden tekijät”. (Ks. Mt 24:12, tutkimisviite.)
pahuus: Kirjaim. ”laittomuus”. Kreikan sana viittaa lakien rikkomiseen ja halveksimiseen: ihmiset toimivat niin kuin lakeja ei olisi olemassakaan. Raamatussa sanalla tarkoitetaan piittaamatonta suhtautumista Jumalan lakeihin (Mt 7:23, tutkimisviite; 2Ko 6:14, alav.; 2Te 2:3, alav., 4–7; 1Jo 3:4, alav.).
viisas: Ks. Mt 24:45, tutkimisviite.
ymmärtäväinen: Tai ”viisas”. Kreikan sana välittää ajatuksen ymmärtämisestä, johon liittyy syvällistä ymmärrystä, harkintaa, arvostelukykyä, järkevyyttä ja käytännöllistä viisautta. Samaa kreikan sanaa käytetään Mt 7:24; 25:2, 4, 8, 9:ssä. Septuagintassa tällä sanalla kuvaillaan Joosefia 1Mo 41:33, 39:ssä (käännetty ”kyvykkääksi”).
sataa – – tulvat – – tuulet: Äkilliset talvimyrskyt eivät ole Israelissa harvinaisia (varsinkaan tebetkuussa eli joulu-tammikuussa). Ne tuovat mukanaan kovia tuulia, rankkasateita ja tuhoisia hyökytulvia. (Ks. liite B15.)
olivat hyvin hämmästyneitä: Tässä käytetty kreikan verbi voi erään määritelmän mukaan tarkoittaa sitä, että ”on valtavan yllättynyt, suorastaan ihmetyksen vallassa”. Jatkuvaa toimintaa ilmaiseva verbimuoto osoittaa, että Jeesuksen sanat tekivät ihmisjoukkoihin lähtemättömän vaikutuksen.
hänen opetustavastaan: Tai ”hänen opetuksestaan”. Ilmaus viittaa siihen, miten Jeesus opetti, eli hänen opetusmenetelmiinsä, ja siihen, mitä hän opetti, eli kaikkiin vuorisaarnan opetuksiin.
eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa: Jeesus ei lainaa kunnioitettuja rabbeja auktoriteetteina niin kuin kirjanoppineet, vaan hän puhuu Jehovan edustajana – niin kuin sellainen, jolla on arvovaltaa – ja perustaa opetuksensa Jumalan sanaan (Joh 7:16).
Media

Israelissa sudet saalistavat pääasiassa yöaikaan (Hab 1:8). Sudet ovat raivoisia, röyhkeitä, saaliinhimoisia ja ahnaita, ja ne tappavat usein enemmän lampaita kuin pystyvät syömään tai raahaamaan mukanaan. Raamatussa eläimet ja niiden tavat ja ominaisuudet kuvaavat monesti sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Esimerkiksi Jaakob ennusti kuolinvuoteellaan, että Benjaminin heimo taistelisi kuin susi (Canis lupus) (1Mo 49:27). Useimmiten susi kuvaa kuitenkin kielteisiä ominaisuuksia, kuten ahneutta, raakuutta, ilkeyttä ja viekkautta. Susien kaltaisia ovat esimerkiksi väärät profeetat (Mt 7:15), kristillistä palvelusta vastustavat ilkeät ihmiset (Mt 10:16; Lu 10:3) ja väärät opettajat, jotka saattaisivat kristillisen seurakunnan vaaraan sisältäpäin (Ap 20:29, 30). Paimenet tiesivät hyvin, miten vaarallisia sudet olivat. Jeesus puhui ”palkatusta työntekijästä”, joka ”näkee suden tulevan, – – hylkää lampaat ja pakenee”. Palkattu työntekijä ei ”välitä lampaista”, kun taas Jeesus on ”hyvä paimen”, joka antoi ”elämänsä lampaiden puolesta”. (Joh 10:11–13.)

Jeesus mietti epäilemättä tarkkaan, mistä kasveista hän puhui vertauksissa. Esimerkiksi viikunapuu (1) ja viiniköynnös (2) mainitaan monissa kohdissa rinnakkain, ja Jeesuksen sanat Lu 13:6:ssa osoittavat, että viinitarhoihin istutettiin usein viikunapuita (2Ku 18:31; Jl 2:22). Ilmaus ”istua oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla” kuvasi rauhaa, hyvinvointia ja turvallisuutta (1Ku 4:25; Mi 4:4; Sak 3:10). Orjantappurat ja ohdakkeet sitä vastoin mainittiin siinä yhteydessä, kun Jehova kirosi maan sen jälkeen kun Aadam oli tehnyt syntiä (1Mo 3:17, 18). Ei tiedetä varmasti, mitä kasvia Jeesus tarkoitti orjantappuralla tai ohdakkeella Mt 7:16:ssa. Kuvassa näkyvä piikikäs armeniankaunokki (Centaurea iberica) (3) kasvaa luonnonvaraisena Israelissa.