Luukas 19:1–48

19  Sitten Jeesus tuli Jerikoon ja kulki sen läpi.  Siellä oli Sakkeus-niminen mies. Hän oli veronkantajien päämies, ja hän oli rikas.  Hän yritti nähdä, kuka tämä Jeesus oli, mutta ei voinut, koska hän oli lyhyt ja väkeä oli paljon.  Niinpä hän juoksi edeltä ja kiipesi sykomoripuuhun* nähdäkseen Jeesuksen, sillä tämä oli tulossa sitä tietä.  Kun Jeesus tuli sille paikalle, hän katsoi ylös ja sanoi hänelle: ”Sakkeus, tule kiireesti alas, sillä tänään vierailen sinun talossasi.”  Silloin Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti hänet iloiten vieraakseen.  Sen nähdessään kaikki mutisivat: ”Hän meni vierailulle syntisen miehen taloon.”+  Mutta Sakkeus nousi seisomaan ja sanoi Herralle: ”Puolet omaisuudestani, Herra, minä annan köyhille, ja jos olen joltakulta kiristänyt jotain, minä palautan sen nelinkertaisesti.”+  Tähän Jeesus sanoi hänelle: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi, koska sinäkin olet Abrahamin poika. 10  Ihmisen Poika tuli tosiaan etsimään ja pelastamaan sitä, mikä oli kadonnut.”+ 11  Hän kertoi tätä kuuntelemassa oleville vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he ajattelivat, että Jumalan valtakunta ilmaantuisi siinä samassa.+ 12  Hän sanoi: ”Eräs ylhäistä syntyperää oleva mies matkusti kaukaiseen maahan+ saadakseen kuninkuuden, minkä jälkeen hän palaisi takaisin. 13  Hän kutsui kymmenen orjaansa, antoi heille kymmenen minaa ja sanoi heille: ’Harjoittakaa näillä liiketoimintaa, kunnes tulen.’+ 14  Hänen maanmiehensä kuitenkin vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: ’Emme halua tätä miestä kuninkaaksemme.’ 15  Kun hän lopulta tuli takaisin saatuaan kuninkuuden, hän kutsui luokseen orjat, joille oli antanut rahat, jotta hän saisi selville, mitä he olivat liiketoiminnallaan ansainneet.+ 16  Silloin tuli ensimmäinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti kymmenen minaa.’+ 17  Kuningas sanoi hänelle: ’Hyvin tehty, hyvä orja! Koska olet osoittautunut uskolliseksi hyvin vähäisessä asiassa, saat hallintaasi kymmenen kaupunkia.’+ 18  Sitten tuli toinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti viisi minaa.’+ 19  Kuningas sanoi tällekin: ’Johda sinä viittä kaupunkia.’ 20  Mutta vielä tuli yksi ja sanoi: ’Herra, tässä on minasi, jonka piilotin kankaaseen. 21  Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat, mitä et ole pannut talteen, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’+ 22  Kuningas sanoi hänelle: ’Omien sanojesi perusteella minä tuomitsen sinut, paha orja. Sinähän tiesit, että minä olen ankara mies, joka otan, mitä en ole pannut talteen, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.+ 23  Miksi et sitten pannut rahojani pankkiin? Silloin olisin tultuani perinyt ne korkoineen.’ 24  Sen jälkeen kuningas sanoi lähellä seisoville: ’Ottakaa mina häneltä pois ja antakaa se sille, jolla on kymmenen minaa.’+ 25  Mutta he sanoivat hänelle: ’Herra, hänellä on jo kymmenen minaa!’ 26  Hän sanoi: ’Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan lisää, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.+ 27  Tuokaa lisäksi tänne viholliseni, jotka eivät halunneet minua kuninkaakseen, ja teloittakaa heidät minun edessäni.’” 28  Tämän sanottuaan Jeesus jatkoi matkaa ylös Jerusalemiin. 29  Kun hän tuli lähelle Betfagea ja Betaniaa vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi,*+ hän lähetti matkaan kaksi opetuslastaan+ 30  ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, löydätte varsan, joka on sidottuna ja jonka selässä kukaan ei ole milloinkaan istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. 31  Mutta jos joku kysyy teiltä: ’Miksi päästätte sen irti?’, teidän täytyy sanoa: ’Herra tarvitsee sitä.’” 32  Silloin ne kaksi lähtivät ja löysivät sen, niin kuin hän oli heille sanonut.+ 33  Mutta kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat sanoivat heille: ”Miksi te päästätte varsan irti?” 34  He sanoivat: ”Herra tarvitsee sitä.” 35  He taluttivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät päällysvaatteitaan sen päälle, ja Jeesus istui sen selkään.+ 36  Hänen mennessään eteenpäin ihmiset levittivät päällysvaatteitaan tielle.+ 37  Heti kun hän tuli lähelle tietä, joka johtaa alas Öljymäeltä,* koko opetuslasten joukko alkoi iloita ja ylistää Jumalaa suureen ääneen kaikkien niiden ihmeiden vuoksi, joita he olivat nähneet. 38  He huusivat: ”Siunattu on hän, joka tulee Kuninkaana Jehovan nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia ylhäällä korkeuksissa!”*+ 39  Jotkut ihmisjoukossa olevat fariseukset sanoivat kuitenkin hänelle: ”Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi.”+ 40  Mutta hän vastasi: ”Minä sanon teille: jos nämä olisivat hiljaa, niin kivet huutaisivat.” 41  Kun hän tuli lähelle Jerusalemia, hän katsoi kaupunkia ja itki sitä.+ 42  Hän sanoi: ”Jospa sinä, juuri sinä, olisit tänään havainnut, mikä johtaa rauhaan!+ Mutta nyt se on kätketty sinun silmiltäsi.+ 43  Tulee nimittäin aika, jolloin sinun vihollisesi rakentavat ympärillesi varustuksen teroitetuista paaluista, piirittävät sinut ja saartavat sinut* joka puolelta.+ 44  He iskevät sinut ja sisäpuolellasi olevat lapsesi maahan+ eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle,+ koska et havainnut sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin.” 45  Sitten hän meni temppeliin ja alkoi heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä.+ 46  Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun temppelini tulee olemaan rukoushuone’,+ mutta te olette tehneet siitä ryöstäjien luolan.”+ 47  Hän opetti edelleen joka päivä temppelissä. Ylipapit, kirjanoppineet ja kansan huomattavimmat miehet etsivät kuitenkin keinoa tappaa hänet,+ 48  mutta he eivät keksineet, miten tekisivät sen, sillä koko kansa oli jatkuvasti hänen ympärillään voidakseen kuulla häntä.+

Alaviitteet

Tai ”metsäviikunapuuhun”.
Tai ”Öljyvuoreksi”.
Tai ”Öljyvuorelta”.
Tai ”korkeimmissa paikoissa”.
Tai ”ahdistavat sinua”.

Tutkimisviitteet

Sakkeus-niminen: Heprealainen nimi tulee mahdollisesti sananjuuresta, joka merkitsee ’puhdasta’. Sakkeus oli veronkantajien päämies, joka valvoi nähtävästi Jerikossa ja sen ympäristössä toimivia veronkantajia. Kaupunki sijaitsi hedelmällisellä ja satoisalla alueella, joten sieltä saatiin paljon verotuloja. Sakkeus oli rikas, ja hänen omat sanansa (Lu 19:8) osoittavat, että hän oli hankkinut ainakin osan varallisuudestaan kyseenalaisin keinoin.

syyttäkö ketään väärin: Ilmausta ”syyttää väärin” vastaava kreikan sana (sykofantéō) on Lu 19:8:ssa käännetty sanoilla ”kiristää” tai ”kiristää väärällä syytöksellä” (ks. Lu 19:8, tutkimisviite). Tämän verbin on sanottu merkitsevän kirjaimellisesti ’ottaa osoittamalla viikunoita’. Sanan alkuperää on selitetty eri tavoin. Viikunoiden vienti antiikin Ateenan alueelta oli kielletty, ja siksi erään näkemyksen mukaan sitä, joka ilmiantoi toisia syyttämällä heitä viikunoiden vientiyrityksestä, kutsuttiin ”viikunoiden osoittajaksi”. Nimitys alkoi tarkoittaa sellaista, joka syytti toisia väärin perustein hyötyäkseen taloudellisesti tai syyllistyi kiristykseen.

kiristänyt: Tai ”kiristänyt väärällä syytöksellä”. (Ks. Lu 3:14, tutkimisviite.)

nelinkertaisesti: Sakkeus pystyi todennäköisesti tarkistamaan veroluetteloistaan, millaisia summia hän oli saanut yksittäisiltä juutalaisilta, ja hän lupasi korvata ne nelinkertaisesti. Se oli enemmän kuin Jumalan laki vaati. Kun joku oli riistänyt jotain petollisesti mutta hän katui ja myönsi syyllisyytensä, hänen oli lain mukaan korvattava summa kokonaan ja ”lisättävä siihen viidennes [ts. 20 prosenttia] sen arvosta”. Sakkeus kuitenkin sanoi palauttavansa summat nelinkertaisena. Katumus näkyi siten, että hän paitsi osoitti rakkautta köyhiä kohtaan myös kohteli sorrettuja oikeudenmukaisesti. (3Mo 6:2–5; 4Mo 5:7.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)

valtakunta: Sana ”valtakunta” tarkoittaa Raamatussa eri asioita, esimerkiksi kuninkaan hallitsemaa maata tai aluetta, kuningasvaltaa, kuningaskuntaa ja kuninkaan alaisuudessa olemista. Tässä se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että voi nauttia Jumalan valtakunnan tuomista hyvistä asioista ja siunauksista ja saa elää sen valta-alueella.

saadakseen kuninkuuden: Tai ”saadakseen valtakunnan”. Kreikan sana basileía on useimmiten käännetty ”valtakunnaksi”, mutta sillä on laaja merkitys. Yleensä se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. (Ks. Mt 3:2; 25:34; tutkimisviitteet.) Se voi tarkoittaa myös kuninkuutta eli kuninkaan asemaa ja siihen liittyvää arvokkuutta ja valtaa. Rooman valtakunnassa ylhäistä syntyperää oleva mies saattoi hyvinkin matkustaa Roomaan saadakseen kuninkuuden. Jeesuksen vertaus toi ehkä kuulijoiden mieleen Herodes Suuren pojan Arkelaoksen. Ennen kuolemaansa Herodes Suuri testamenttasi Arkelaokselle Juudean ja eräät muut alueet. Varmistaakseen asemansa noiden alueiden hallitsijana Arkelaos teki kuitenkin ensin pitkän matkan Roomaan saadakseen keisari Augustuksen hyväksynnän.

minaa: Kreikkalainen mina ei ollut kolikko vaan painomitta, joka oli noin 340 g. Muinaisten kreikkalaisten kirjoittajien mukaan sen rahallisen arvon katsottiin olevan 100 drakmaa. Koska drakma oli melkein samanarvoinen kuin denaari, mina oli huomattava summa. (Ks. sanasto, ”Denaari”.) Kreikkalainen mina ei ole sama kuin heprealainen mina. (Ks. sanasto, ”Mina”, ja liite B14.)

saadakseen kuninkuuden: Tai ”saadakseen valtakunnan”. Kreikan sana basileía on useimmiten käännetty ”valtakunnaksi”, mutta sillä on laaja merkitys. Yleensä se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. (Ks. Mt 3:2; 25:34; tutkimisviitteet.) Se voi tarkoittaa myös kuninkuutta eli kuninkaan asemaa ja siihen liittyvää arvokkuutta ja valtaa. Rooman valtakunnassa ylhäistä syntyperää oleva mies saattoi hyvinkin matkustaa Roomaan saadakseen kuninkuuden. Jeesuksen vertaus toi ehkä kuulijoiden mieleen Herodes Suuren pojan Arkelaoksen. Ennen kuolemaansa Herodes Suuri testamenttasi Arkelaokselle Juudean ja eräät muut alueet. Varmistaakseen asemansa noiden alueiden hallitsijana Arkelaos teki kuitenkin ensin pitkän matkan Roomaan saadakseen keisari Augustuksen hyväksynnän.

rahat: Kirjaim. ”hopean”, ts. hopean, jota käytettiin rahana.

kuninkuuden: Tai ”valtakunnan”. (Ks. Lu 19:12, tutkimisviite.)

rahat: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.

rahat: Kirjaim. ”hopean”, ts. hopean, jota käytettiin rahana.

rahojani: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.

pankkiin: Luukkaan evankeliumin minavertauksessa ja Matteuksen evankeliumin talenttivertauksessa Jeesus mainitsi pankin ja pankkiirit, jotka maksoivat korkoa haltuunsa talletetuille rahoille (Mt 25:14–30; Lu 19:12–27). Kreikan sana trápeza, joka on tässä käännetty ”pankiksi”, merkitsee kirjaimellisesti ’pöytää’ (Mt 15:27). Rahanvaihdon ja muun rahaliikenteen yhteydessä sana viittaa pöytään tai tiskiin, jolla kolikot olivat esillä (Mt 21:12; Mr 11:15; Joh 2:15). Lainaa antavilla pankkiireilla oli ensimmäisellä vuosisadalla huomattava asema Israelissa ja sitä ympäröivissä maissa.

korkoineen: Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa lainoista, joita annettiin köyhille maanmiehille (2Mo 22:25), mutta sitä sai periä lainoista, joita myönnettiin ulkomaalaisille, todennäköisesti riskialttiita liiketoimia varten (5Mo 23:20). Jeesuksen aikana oli ilmeisesti tavallista saada korkoa pankkiirien haltuun talletetuille varoille.

Hän sanoi: Näitä sanoja ei ole kreikkalaisessa tekstissä, mutta ne on lisätty päätekstiin osoittamaan, että puhuja on eri kuin jakeessa 25, mikä ei muuten käy selvästi ilmi. Tässä jakeessa puhujana on orjien isäntä.

Betfageen: Tämän Öljymäellä sijainneen kylän nimi tulee hepreasta ja merkitsee luultavasti ’varhaisviikunoiden taloa’. Perimätiedon mukaan Betfage sijaitsi Jerusalemin ja Betanian välissä Öljymäen kaakkoisrinteellä, lähellä sen huippua, noin 1 km:n päässä Jerusalemista. (Mr 11:1; Lu 19:29; ks. liite A7, kartta 6.)

Betaniaan: Kylä, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti, jossa Jeesus nähtävästi asui usein ollessaan Juudeassa (Joh 11:1). Nykyään samalla paikalla on pieni kaupunki, jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’.

Betfagea: Ks. Mt 21:1, tutkimisviite.

Betaniaa: Ks. Mt 21:17, tutkimisviite.

aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa: Vain Matteus mainitsee sekä aasin että sen varsan. Markus, Luukas ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan, ilmeisesti siksi, että Jeesus ratsasti ainoastaan sillä (Mr 11:2–7; Lu 19:30–35; Joh 12:14, 15). (Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.)

varsan: Ts. nuoren aasin. Kuvaillessaan tätä tilannetta Markus, Luukas (19:35) ja Johannes (12:14, 15) mainitsevat vain yhden eläimen, varsan. Matteus (21:2–7) mainitsee varsan lisäksi sen emon (ks. Mt 21:2, 5, tutkimisviitteet).

Jehovan: Tässä Ps 118:26:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH) (ks. liite C).

kivet huutaisivat: Kuten tekstiyhteys osoittaa, Jeesus puhui tässä opetuslastensa ylistyshuudoista, jotka saivat fariseukset esittämään vastalauseensa (Lu 19:37–39). Opetuslapset lainasivat Ps 118:26:n sanoja. Tämän profeetallisen psalmin piti täyttyä tässä tilanteessa, koska Jehovan sanat eivät palaa hänen luokseen ”täyttämättä tehtäväänsä” (Jes 55:11). Jos opetuslapset olisi vaiennettu, kirjaimelliset kivet olisivat huutaneet, jotta ennustus olisi täyttynyt.

itki: Kreikan verbi tarkoittaa usein ääneen itkemistä.

varustuksen teroitetuista paaluista: Tai ”paaluvarustuksen”. Kreikan sana kháraks esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Se tarkoittaa erään määritelmän mukaan ”teroitettua tolppaa tai seivästä, jota käytetään jonkin alueen aitaamiseen; paalua” ja ”paaluista rakennettua sotavarustusta; paaluvarustusta”. Jeesuksen sanat toteutuivat vuonna 70, kun roomalaiset piirittivät Jerusalemin Tituksen johdolla ja rakensivat sen ympärille paaluvarustuksen. Tituksella oli kolme tavoitetta: estää juutalaisia pakenemasta, painostaa heitä antautumaan ja nujertaa heidät nälkiinnyttämällä. Roomalaiset sotilaat hankkivat varustuksen rakennusmateriaalin hakkaamalla Jerusalemia ympäröivän maaseudun puuttomaksi.

tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Jeesuksen ennustus täyttyi hämmästyttävällä tavalla vuonna 70, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin maan tasalle lukuun ottamatta muutamaa kaupunginmuurin osaa.

eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle: Ks. Mt 24:2, tutkimisviite.

sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin: Tai ”tarkastamisesi määräaikaa”. Kreikan sana episkopḗ (’tarkastus’, ’käynti’) kuuluu samaan sanueeseen kuin sanat epískopos (’valvoja’) ja episkopéō (’pitää huolta’, ’valvoa huolellisesti’). Sillä voi olla myönteinen tai kielteinen merkitysvivahde. Uskottomat juutalaiset eivät havainneet, että heidät tarkastettiin Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana, ja siksi Jumala langetti heille tuomion. Ne jotka havaitsivat tämän tarkastusajan ja käyttivät hyväkseen tilaisuuden katua ja uskoa Jumalaan, saivat Jumalan hyväksynnän. Sama kreikan sana on Septuagintassa Jes 10:3:ssa ja Jer 10:15:ssä, joissa sitä käytetään ”tilinteon [tai ”rangaistuksen”] päiväksi” käännetyn heprean ilmauksen vastineena.

temppeliin: Tarkoittaa tässä luultavasti temppelialueen osaa, jota sanottiin pakanoiden esipihaksi. (Ks. liite B11.)

temppeliin: Ks. Mt 21:12, tutkimisviite.

heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä: 10. nisankuuta 33 Jeesus puhdisti temppelin toisen kerran. Tästä tapauksesta kerrotaan Matteuksen (21:12–17), Markuksen (11:15–18) ja Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisen kerran Jeesus puhdisti temppelin vuoden 30 pesahin tienoilla, ja siitä kerrotaan Joh 2:13–17:ssä.

ryöstäjien luolan: Tai ”rosvojen luolan”. Jeesus viittaa tässä Jer 7:11:een. Hän sanoi kauppiaita ja rahanvaihtajia ”ryöstäjiksi” todennäköisesti siksi, että he myivät uhrieläimiä aivan liian korkeaan hintaan ja kiskoivat rahanvaihdosta kohtuuttomia palkkioita. Jeesus oli vihainen myös sen takia, että Jehovan rukoushuone eli palvontapaikka oli muutettu kauppapaikaksi.

ryöstäjien luolan: Ks. Mt 21:13, tutkimisviite.

Media

Sykomoripuu
Sykomoripuu

Sykomoriviikuna (Ficus sycomorus) eli metsäviikunapuu mainitaan yhden kerran Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa siinä yhteydessä, kun Jeesus kävi Jerikossa vuoden 33 keväällä (Lu 19:1–10). Se kuuluu samaan heimoon kuin aitoviikuna ja mulperipuu, ja sen hedelmä on samanlainen kuin aitoviikunan hedelmä. Sykomoripuut kasvavat 10–15 m korkeiksi ja voivat elää satoja vuosia. Niitä kasvoi Jordaninlaaksossa, ja niitä oli paljon myös Sefelassa Filistean rannikkotasankojen ja Juudean kukkuloiden välisellä alueella, kuten Heprealaiset kirjoitukset osoittavat (1Ku 10:27; 2Ai 1:15; 9:27). Tämä jykevä puu on ainavihanta, ja sen tuuhea, leveä oksisto suojaa hyvin auringolta, minkä vuoksi sitä istutettiin usein tienvarsille. Runko on lyhyt ja vankka, ja alimmat oksat haarautuvat läheltä maanpintaa. Sakkeuksen kaltaisen lyhyen miehen oli siis helppo kiivetä sykomoripuuhun.

Betfage, Öljymäki ja Jerusalem
Betfage, Öljymäki ja Jerusalem

Tässä lyhyessä videossa lähestytään Jerusalemia idästä. Reitti alkaa nykyisestä Et-Turin kylästä, jonka ajatellaan olevan Raamatun ajan Betfage, ja se päättyy Öljymäen harjalle. Betania sijaitsi Betfagen itäpuolella Öljymäen itärinteellä. Jerusalemissa käydessään Jeesuksella ja hänen opetuslapsillaan oli tapana yöpyä Betaniassa. Samalla paikalla on nykyään kaupunki nimeltä El-ʽAzariye (ʽEizariya), jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’. Jeesus oli epäilemättä yötä Martan, Marian ja Lasaruksen kotona. (Mt 21:17; Mr 11:11; Lu 21:37; Joh 11:1.) Ehkä hän kulki sieltä Jerusalemiin videolla näkyvää reittiä. Kun Jeesus ratsasti aasinvarsalla Jerusalemiin 9. nisankuuta vuonna 33, hän saattoi hyvinkin mennä sinne Betfagesta Öljymäen yli kulkevaa tietä pitkin.

1. Tie Betaniasta Betfageen

2. Betfage

3. Öljymäki

4. Kidroninlaakso

5. Temppelivuori

Aasinvarsa
Aasinvarsa

Aasi on hevosten sukuun kuuluva kavioeläin. Se on pienempi kuin hevonen, ja sillä on pidemmät korvat, lyhyempi harja ja lyhytkarvaisempi häntä, joka päättyy pitkään tupsuun. Sanonnoissa aasi on tyhmä ja itsepäinen, mutta tosiasiassa sitä voidaan pitää älykkäämpänä kuin hevosta. Se on tavallisesti säyseä eläin. Aasilla ratsastivat sekä miehet että naiset, jopa huomattavassa asemassa olevat israelilaiset (Jos 15:18; Tu 5:10; 10:3, 4; 12:14; 1Sa 25:42). Kun Daavidin poika Salomo voideltiin kuninkaaksi, hän ratsasti tilaisuuteen isänsä muulitammalla, aasioriin ja tammahevosen risteymällä (1Ku 1:33–40). Oli siksi sopivaa, että Jeesus, joka oli suurempi kuin Salomo, täytti Sak 9:9:n ennustuksen ratsastamalla hevosen sijasta aasinvarsalla.

Temppelivuoren kiviä
Temppelivuoren kiviä

Kuvan kivet ovat Länsimuurin eteläpään edustalla, ja niiden uskotaan olevan peräisin Temppelivuorella ensimmäisellä vuosisadalla olleista rakenteista. Maahan jätetyt kivet ovat synkkä muistutus Jerusalemin ja sen temppelin tuhosta roomalaisten käsissä.