Sakkeus-niminen: Heprealainen nimi tulee mahdollisesti sananjuuresta, joka merkitsee ’puhdasta’. Sakkeus oli veronkantajien päämies, joka valvoi nähtävästi Jerikossa ja sen ympäristössä toimivia veronkantajia. Kaupunki sijaitsi hedelmällisellä ja satoisalla alueella, joten sieltä saatiin paljon verotuloja. Sakkeus oli rikas, ja hänen omat sanansa (Lu 19:8) osoittavat, että hän oli hankkinut ainakin osan varallisuudestaan kyseenalaisin keinoin.

syyttäkö ketään väärin: Ilmausta ”syyttää väärin” vastaava kreikan sana (sykofantéō) on Lu 19:8:ssa käännetty sanoilla ”kiristää” tai ”kiristää väärällä syytöksellä” (ks. Lu 19:8, tutkimisviite). Tämän verbin on sanottu merkitsevän kirjaimellisesti ’ottaa osoittamalla viikunoita’. Sanan alkuperää on selitetty eri tavoin. Viikunoiden vienti antiikin Ateenan alueelta oli kielletty, ja siksi erään näkemyksen mukaan sitä, joka ilmiantoi toisia syyttämällä heitä viikunoiden vientiyrityksestä, kutsuttiin ”viikunoiden osoittajaksi”. Nimitys alkoi tarkoittaa sellaista, joka syytti toisia väärin perustein hyötyäkseen taloudellisesti tai syyllistyi kiristykseen.

kiristänyt: Tai ”kiristänyt väärällä syytöksellä”. (Ks. Lu 3:14, tutkimisviite.)

nelinkertaisesti: Sakkeus pystyi todennäköisesti tarkistamaan veroluetteloistaan, millaisia summia hän oli saanut yksittäisiltä juutalaisilta, ja hän lupasi korvata ne nelinkertaisesti. Se oli enemmän kuin Jumalan laki vaati. Kun joku oli riistänyt jotain petollisesti mutta hän katui ja myönsi syyllisyytensä, hänen oli lain mukaan korvattava summa kokonaan ja ”lisättävä siihen viidennes [ts. 20 prosenttia] sen arvosta”. Sakkeus kuitenkin sanoi palauttavansa summat nelinkertaisena. Katumus näkyi siten, että hän paitsi osoitti rakkautta köyhiä kohtaan myös kohteli sorrettuja oikeudenmukaisesti. (3Mo 6:2–5; 4Mo 5:7.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)

valtakunta: Sana ”valtakunta” tarkoittaa Raamatussa eri asioita, esimerkiksi kuninkaan hallitsemaa maata tai aluetta, kuningasvaltaa, kuningaskuntaa ja kuninkaan alaisuudessa olemista. Tässä se tarkoittaa ilmeisesti sitä, että voi nauttia Jumalan valtakunnan tuomista hyvistä asioista ja siunauksista ja saa elää sen valta-alueella.

saadakseen kuninkuuden: Tai ”saadakseen valtakunnan”. Kreikan sana basileía on useimmiten käännetty ”valtakunnaksi”, mutta sillä on laaja merkitys. Yleensä se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. (Ks. Mt 3:2; 25:34; tutkimisviitteet.) Se voi tarkoittaa myös kuninkuutta eli kuninkaan asemaa ja siihen liittyvää arvokkuutta ja valtaa. Rooman valtakunnassa ylhäistä syntyperää oleva mies saattoi hyvinkin matkustaa Roomaan saadakseen kuninkuuden. Jeesuksen vertaus toi ehkä kuulijoiden mieleen Herodes Suuren pojan Arkelaoksen. Ennen kuolemaansa Herodes Suuri testamenttasi Arkelaokselle Juudean ja eräät muut alueet. Varmistaakseen asemansa noiden alueiden hallitsijana Arkelaos teki kuitenkin ensin pitkän matkan Roomaan saadakseen keisari Augustuksen hyväksynnän.

minaa: Kreikkalainen mina ei ollut kolikko vaan painomitta, joka oli noin 340 g. Muinaisten kreikkalaisten kirjoittajien mukaan sen rahallisen arvon katsottiin olevan 100 drakmaa. Koska drakma oli melkein samanarvoinen kuin denaari, mina oli huomattava summa. (Ks. sanasto, ”Denaari”.) Kreikkalainen mina ei ole sama kuin heprealainen mina. (Ks. sanasto ja liite B14.)

rahat: Kirjaim. ”hopean”, ts. hopean, jota käytettiin rahana.

kuninkuuden: Tai ”valtakunnan”. (Ks. Lu 19:12, tutkimisviite.)

rahat: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.

saadakseen kuninkuuden: Tai ”saadakseen valtakunnan”. Kreikan sana basileía on useimmiten käännetty ”valtakunnaksi”, mutta sillä on laaja merkitys. Yleensä se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. (Ks. Mt 3:2; 25:34; tutkimisviitteet.) Se voi tarkoittaa myös kuninkuutta eli kuninkaan asemaa ja siihen liittyvää arvokkuutta ja valtaa. Rooman valtakunnassa ylhäistä syntyperää oleva mies saattoi hyvinkin matkustaa Roomaan saadakseen kuninkuuden. Jeesuksen vertaus toi ehkä kuulijoiden mieleen Herodes Suuren pojan Arkelaoksen. Ennen kuolemaansa Herodes Suuri testamenttasi Arkelaokselle Juudean ja eräät muut alueet. Varmistaakseen asemansa noiden alueiden hallitsijana Arkelaos teki kuitenkin ensin pitkän matkan Roomaan saadakseen keisari Augustuksen hyväksynnän.

rahat: Kirjaim. ”hopean”, ts. hopean, jota käytettiin rahana.

rahojani: Ks. Mt 25:18, tutkimisviite.

pankkiin: Luukkaan evankeliumin minavertauksessa ja Matteuksen evankeliumin talenttivertauksessa Jeesus mainitsi pankin ja pankkiirit, jotka maksoivat korkoa haltuunsa talletetuille rahoille (Mt 25:14–30; Lu 19:12–27). Kreikan sana trápeza, joka on tässä käännetty ”pankiksi”, merkitsee kirjaimellisesti ’pöytää’ (Mt 15:27). Rahanvaihdon ja muun rahaliikenteen yhteydessä sana viittaa pöytään tai tiskiin, jolla kolikot olivat esillä (Mt 21:12; Mr 11:15; Joh 2:15). Lainaa antavilla pankkiireilla oli ensimmäisellä vuosisadalla huomattava asema Israelissa ja sitä ympäröivissä maissa.

korkoineen: Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa lainoista, joita annettiin köyhille maanmiehille (2Mo 22:25), mutta sitä sai periä lainoista, joita myönnettiin ulkomaalaisille, todennäköisesti riskialttiita liiketoimia varten (5Mo 23:20). Jeesuksen aikana oli ilmeisesti tavallista saada korkoa pankkiirien haltuun talletetuille varoille.

Hän sanoi: Näitä sanoja ei ole kreikkalaisessa tekstissä, mutta ne on lisätty päätekstiin osoittamaan, että puhuja on eri kuin jakeessa 25, mikä ei muuten käy selvästi ilmi. Tässä jakeessa puhujana on orjien isäntä.

Betfageen: Tämän Öljymäellä sijainneen kylän nimi tulee hepreasta ja merkitsee luultavasti ’varhaisviikunoiden taloa’. Perimätiedon mukaan Betfage sijaitsi Jerusalemin ja Betanian välissä Öljymäen kaakkoisrinteellä, lähellä sen huippua, noin 1 km:n päässä Jerusalemista. (Mr 11:1; Lu 19:29; ks. liite A7, kartta 6.)

Betaniaan: Kylä, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti, jossa Jeesus nähtävästi asui usein ollessaan Juudeassa (Joh 11:1). Nykyään samalla paikalla on pieni kaupunki, jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’.

Betfagea: Ks. Mt 21:1, tutkimisviite.

Betaniaa: Ks. Mt 21:17, tutkimisviite.

aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa: Vain Matteus mainitsee sekä aasin että sen varsan. Markus, Luukas ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan, ilmeisesti siksi, että Jeesus ratsasti ainoastaan sillä (Mr 11:2–7; Lu 19:30–35; Joh 12:14, 15). (Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.)

varsan: Ts. nuoren aasin. Kuvaillessaan tätä tilannetta Markus, Luukas (19:35) ja Johannes (12:14, 15) mainitsevat vain yhden eläimen, varsan. Matteus (21:2–7) mainitsee varsan lisäksi sen emon (ks. Mt 21:2, 5, tutkimisviitteet).

varsan: Ks. Mt 21:2; Mr 11:2; tutkimisviitteet.

Jehovan: Tässä Ps 118:26:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH) (ks. liite C).

kivet huutaisivat: Kuten tekstiyhteys osoittaa, Jeesus puhui tässä opetuslastensa ylistyshuudoista, jotka saivat fariseukset esittämään vastalauseensa (Lu 19:37–39). Opetuslapset lainasivat Ps 118:26:n sanoja. Tämän profeetallisen psalmin piti täyttyä tässä tilanteessa, koska Jehovan sanat eivät palaa hänen luokseen ”täyttämättä tehtäväänsä” (Jes 55:11). Jos opetuslapset olisi vaiennettu, kirjaimelliset kivet olisivat huutaneet, jotta ennustus olisi täyttynyt.

itki: Kreikan verbi tarkoittaa usein ääneen itkemistä.

varustuksen teroitetuista paaluista: Tai ”paaluvarustuksen”. Kreikan sana kháraks esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Se tarkoittaa erään määritelmän mukaan ”teroitettua tolppaa tai seivästä, jota käytetään jonkin alueen aitaamiseen; paalua” ja ”paaluista rakennettua sotavarustusta; paaluvarustusta”. Jeesuksen sanat toteutuivat vuonna 70, kun roomalaiset piirittivät Jerusalemin Tituksen johdolla ja rakensivat sen ympärille paaluvarustuksen. Tituksella oli kolme tavoitetta: estää juutalaisia pakenemasta, painostaa heitä antautumaan ja nujertaa heidät nälkiinnyttämällä. Roomalaiset sotilaat hankkivat varustuksen rakennusmateriaalin hakkaamalla Jerusalemia ympäröivän maaseudun puuttomaksi.

tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Jeesuksen ennustus täyttyi hämmästyttävällä tavalla vuonna 70, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin maan tasalle lukuun ottamatta muutamaa kaupunginmuurin osaa.

eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle: Ks. Mt 24:2, tutkimisviite.

sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin: Tai ”tarkastamisesi määräaikaa”. Kreikan sana episkopḗ (’tarkastus’, ’käynti’) kuuluu samaan sanueeseen kuin sanat epískopos (’valvoja’) ja episkopéō (’valvoa’, ’pitää huolta’). Sillä voi olla myönteinen tai kielteinen merkitysvivahde. Uskottomat juutalaiset eivät havainneet, että heidät tarkastettiin Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana, ja siksi Jumala langetti heille tuomion. Ne jotka havaitsivat tämän tarkastusajan ja käyttivät hyväkseen tilaisuuden katua ja uskoa Jumalaan, saivat Jumalan hyväksynnän. Sama kreikan sana on Septuagintassa Jes 10:3:ssa ja Jer 10:15:ssä, joissa sitä käytetään ”tilinteon [tai ”rangaistuksen”] päiväksi” käännetyn heprean ilmauksen vastineena.

temppeliin: Ks. Mt 21:12, tutkimisviite.

heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä: 10. nisankuuta 33 Jeesus puhdisti temppelin toisen kerran. Tästä tapauksesta kerrotaan Matteuksen (21:12–17), Markuksen (11:15–18) ja Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisen kerran Jeesus puhdisti temppelin vuoden 30 pesahin tienoilla, ja siitä kerrotaan Joh 2:13–17:ssä.

temppeliin: Tarkoittaa tässä luultavasti temppelialueen osaa, jota sanottiin pakanoiden esipihaksi. (Ks. liite B11.)

ryöstäjien luolan: Ks. Mt 21:13, tutkimisviite.

ryöstäjien luolan: Tai ”rosvojen luolan”. Jeesus viittaa tässä Jer 7:11:een. Hän sanoi kauppiaita ja rahanvaihtajia ”ryöstäjiksi” todennäköisesti siksi, että he myivät uhrieläimiä aivan liian korkeaan hintaan ja kiskoivat rahanvaihdosta kohtuuttomia palkkioita. Jeesus oli vihainen myös sen takia, että Jehovan rukoushuone eli palvontapaikka oli muutettu kauppapaikaksi.