Apostolien teot 9:1–43

9  Mutta Saul, joka uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan,+ meni ylimmäisen papin luo 2  ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskoksen synagogille saadakseen tuoda sidottuina Jerusalemiin kaikki tähän Tiehen kuuluvat,+ jotka hän löytäisi, sekä miehet että naiset. 3  Kun hän sitten oli matkalla ja lähestyi Damaskosta, taivaalta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen,+ 4  ja hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan hänelle: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” 5  Hän kysyi: ”Kuka olet, Herra?” Ääni sanoi: ”Minä olen Jeesus,+ jota sinä vainoat.+ 6  Nouse ylös ja mene kaupunkiin, niin sinulle kerrotaan, mitä sinun täytyy tehdä.” 7  Hänen kanssaan kulkevat miehet seisoivat sanattomina; he kyllä kuulivat äänen mutta eivät nähneet ketään.+ 8  Sitten Saul nousi maasta, ja vaikka hänen silmänsä olivat auki, hän ei nähnyt mitään. Niin he taluttivat häntä kädestä ja veivät hänet Damaskokseen. 9  Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään+ eikä syönyt eikä juonut. 10  Damaskoksessa oli Ananias-niminen+ opetuslapsi, ja Herra sanoi hänelle näyssä: ”Ananias!” Hän sanoi: ”Tässä olen, Herra.” 11  Herra sanoi hänelle: ”Nouse, mene kadulle, jota kutsutaan Suoraksi, ja kysy Juudaksen talosta Saul-nimistä tarsolaista+ miestä. Hän on rukoilemassa, 12  ja hän on nähnyt näyssä Ananias-nimisen miehen tulevan sisään ja laittavan kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin.”+ 13  Mutta Ananias vastasi: ”Herra, olen kuullut monilta tästä miehestä ja kaikesta siitä pahasta, mitä hän on tehnyt pyhillesi Jerusalemissa. 14  Täälläkin hänellä on ylipapeilta valtuudet pidättää kaikki, jotka huutavat avukseen sinun nimeäsi.”+ 15  Mutta Herra sanoi hänelle: ”Mene, sillä olen valinnut tämän miehen välikappaleeksi,*+ joka kertoo nimestäni kansoille+ samoin kuin kuninkaille+ ja israelilaisille. 16  Minä osoitan hänelle selvästi, kuinka paljon hänen täytyy kärsiä minun nimeni tähden.”+ 17  Niin Ananias lähti ja meni siihen taloon, ja hän laittoi kätensä Saulin päälle ja sanoi: ”Saul, veljeni! Herra Jeesus, joka näyttäytyi sinulle tiellä, kun olit tulossa tänne, on lähettänyt minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit pyhällä hengellä.”+ 18  Heti hänen silmistään putosi jotain, mikä näytti suomuilta, ja hän sai näkönsä takaisin. Sitten hänet kastettiin, 19  ja hän söi ja vahvistui. Hän jäi joksikin aikaa opetuslasten luo Damaskokseen+ 20  ja alkoi heti saarnata synagogissa, että Jeesus on Jumalan Poika. 21  Mutta kaikki, jotka kuulivat häntä, olivat ihmeissään ja sanoivat: ”Eikö juuri tämä mies vainonnut raa’asti Jerusalemissa niitä, jotka huutavat avukseen tätä nimeä?+ Eikö hän tullut tänne sitä varten, että hän pidättäisi heidät ja veisi heidät* ylipappien luo?”+ 22  Saul kuitenkin voimistui koko ajan ja sai Damaskoksessa asuvat juutalaiset häkeltymään, kun hän todisti johdonmukaisesti, että Jeesus on Kristus.+ 23  Pitkän ajan kuluttua juutalaiset neuvottelivat keskenään surmatakseen hänet.+ 24  Saul sai kuitenkin tietää heidän juonestaan. He pitivät porttejakin tarkkaan silmällä yötä päivää voidakseen surmata hänet. 25  Niin hänen opetuslapsensa auttoivat häntä ja laskivat hänet yöllä korissa muurin aukosta alas.+ 26  Saavuttuaan Jerusalemiin+ hän yritti monta kertaa liittyä opetuslasten joukkoon, mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska he eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi. 27  Silloin Barnabas+ tuli hänen avukseen ja vei hänet apostolien luo. Barnabas kertoi heille yksityiskohtaisesti, miten Saul oli nähnyt tiellä Herran+ ja tämä oli puhunut hänelle ja kuinka hän oli Damaskoksessa puhunut rohkeasti Jeesuksen nimessä.+ 28  Niin Saul jäi heidän luokseen, ja hän liikkui vapaasti Jerusalemissa ja puhui rohkeasti Herran nimessä. 29  Hän keskusteli ja väitteli kreikankielisten juutalaisten kanssa, mutta nämä yrittivät surmata hänet.+ 30  Kun veljet saivat tietää tästä, he veivät hänet alas Kesareaan ja lähettivät hänet Tarsokseen.+ 31  Silloin seurakunta astui kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa+ rauhan kauteen ja rakentui. Se ilmaisi Jehovan pelkoa,* sai pyhän hengen lohdutusta+ ja kasvoi jatkuvasti. 32  Kun sitten Pietari kulki koko alueen läpi, hän tuli alas myös Lyddassa+ asuvien pyhien luo. 33  Siellä hän tapasi Aineas-nimisen miehen, joka oli maannut pitkällään vuoteellaan kahdeksan vuotta, koska hän oli halvaantunut. 34  Pietari sanoi hänelle: ”Aineas, Jeesus Kristus parantaa sinut.+ Nouse ja sijaa vuoteesi.”+ Hän nousi heti. 35  Kun kaikki Lyddan ja Saaronin tasangon asukkaat näkivät hänet, he alkoivat uskoa Herraan. 36  Joppessa oli opetuslapsi nimeltä Tabita, joka on käännettynä ”Dorkas”. Tämä nainen teki paljon hyvää ja antoi avokätisesti lahjoja köyhille. 37  Noihin aikoihin hän kuitenkin sairastui ja kuoli. Niin hänen ruumiinsa pestiin ja asetettiin yläkerran huoneeseen. 38  Lydda oli lähellä Joppea, joten kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siinä kaupungissa, he lähettivät kaksi miestä hänen luokseen pyytämään: ”Tulisitko meidän luoksemme viipymättä.”* 39  Silloin Pietari lähti heidän mukaansa. Kun hän saapui, he veivät hänet yläkerran huoneeseen, ja kaikki lesket tulivat hänen luokseen. Nämä itkivät ja näyttivät monia vaatteita ja pitkiä viittoja, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan heidän kanssaan. 40  Pietari lähetti kaikki ulos,+ ja laskeuduttuaan polvilleen hän rukoili. Sitten hän kääntyi kohti ruumista ja sanoi: ”Tabita, nouse!” Nainen avasi silmänsä, ja kun hän näki Pietarin, hän nousi istumaan.+ 41  Pietari ojensi hänelle kätensä ja nosti hänet seisomaan. Sitten hän kutsui lesket ja muut pyhät ja näytti heille, että Tabita oli elossa.+ 42  Tieto tästä levisi kaikkialle Joppeen, ja monet alkoivat uskoa Herraan.+ 43  Pietari jäi Joppeen joksikin aikaa erään Simon-nimisen nahkurin luo.+

Alaviitteet

^ Tai ”työkaluksi”, ”astiaksi”.
^ Kirjaim. ”että hän johdattaisi heidät sidottuina”.
^ Tai ”kunnioitti syvästi Jehovaa”.
^ Tai ”Ethän viivyttele vaan tule heti meidän luoksemme”.

Tutkimisviitteet

Saul: Ks. Ap 7:58, tutkimisviite.

ylimmäisen papin: Ts. Kaifaan. (Ks. Ap 4:6, tutkimisviite.)

kirjeitä: Ensimmäisellä vuosisadalla käytettiin luotettavan lähteen kirjoittamia kirjeitä, kun haluttiin esitellä joku tuntematon ihminen ja vahvistaa hänen henkilöllisyytensä tai valtuutensa (Ro 16:1; 2Ko 3:1–3). Rooman juutalaiset viittasivat tällaiseen viestintätapaan (Ap 28:21). Kirjeet, jotka Saul pyysi ylimmäiseltä papilta Damaskoksen synagogia varten, valtuuttivat hänet vainoamaan sikäläisiä juutalaiskristittyjä (Ap 9:1, 2). Niissä nähtävästi kehotettiin Damaskoksen synagogia tukemaan Saulia hänen kristittyjen vastaisessa kampanjassaan.

Damaskoksen: Damaskos sijaitsee nykyisessä Syyriassa, ja sen sanotaan olevan maailman vanhimpia kaupunkeja, joissa on ollut asutusta yhtäjaksoisesti niiden perustamisesta lähtien. Patriarkka Abraham saattoi kulkea Damaskoksen ohi tai läpi ollessaan matkalla kohti etelää Kanaaniin. Jossain vaiheessa hän otti palvelijakseen ”damaskolaisen miehen” Elieserin (1Mo 15:2). Lähes tuhat vuotta myöhemmin Damaskos ilmaantuu uudelleen Raamatun kertomukseen. Tuolloin syyrialaiset (aramealaiset) sotivat israelilaisia vastaan ja näistä kahdesta kansasta tuli vihollisia keskenään (1Ku 11:23–25; ks. sanasto, ”Aram, aramealaiset”). Ensimmäisellä vuosisadalla Damaskos kuului Rooman Syyrian-provinssiin. Kaupungissa oli silloin ehkä noin 20 000 hengen juutalaisväestö ja useita synagogia. Saul otti sikäläiset kristityt maalitaulukseen mahdollisesti siksi, että kaupunki sijaitsi tärkeiden kulkureittien risteyksessä ja hän pelkäsi kristillisyyden leviävän sieltä nopeasti muualle. (Ks. liite B13.)

Tiehen: Tämä nimitys viittaa Apostolien teoissa kristilliseen elämäntapaan ja varhaiskristilliseen seurakuntaan. Se saattaa juontua Joh 14:6:ssa olevista Jeesuksen sanoista: ”Minä olen tie.” Jeesuksen seuraajien sanottiin kuuluvan ”Tiehen”, sillä he noudattivat hänen viitoittamaansa elämäntapaa (Ap 19:9). Hänen elämänsä keskittyi ainoan tosi Jumalan Jehovan palvontaan. Kristittyjen elämässä tärkeällä sijalla oli lisäksi usko Jeesukseen Kristukseen. Mahdollisesti jo vuonna 44 Jeesuksen opetuslapsia kutsuttiin Syyrian Antiokiassa ”Jumalan ohjauksessa ensimmäisen kerran kristityiksi” (Ap 11:26). Luukas kuitenkin käytti seurakunnasta vielä senkin jälkeen nimitystä ”Tie” tai ”tämä Tie” (Ap 19:23; 22:4; 24:22). (Ks. Ap 18:25; 19:23; tutkimisviitteet.)

kuulivat äänen: Tai ”kuulivat jotain ääntä”. Ap 22:6–11:ssä on Paavalin oma kuvaus siitä, mitä matkalla Damaskokseen tapahtui. Kun Ap 9. ja 22. luvun kertomukset yhdistetään, saadaan kokonaiskuva tapahtumista. Molemmissa kertomuksissa käytetään samaa kreikan sanaa fōnḗ, joka voi tarkoittaa jonkun tai jonkin ääntä kieliopillisesta rakenteesta riippuen (Ap 9:7:ssä kreikan sana on genetiivissä ja Ap 22:9:ssä akkusatiivissa). Paavalin kanssa olevat miehet kuulivat kyllä jotain ääntä, mutta ilmeisesti he eivät saaneet selvää sanoista. Paavali sitä vastoin kuuli ja ymmärsi, mitä tuo ääni sanoi (Ap 26:14). (Ks. Ap 22:9, tutkimisviite.)

kadulle, jota kutsutaan Suoraksi: Tämä on ainoa katu, joka mainitaan nimeltä Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Sen ajatellaan olleen Damaskoksen pääkatu. Kaupunki noudatti ensimmäisellä vuosisadalla ruutukaavaa, ja tuo katu kulki sen halki itä-länsisuuntaisesti. Se oli noin 1,5 km pitkä ja 26 m leveä, jalkakäytävät mukaan luettuina, ja sitä ehkä reunustivat pylväiköt. Vanhan roomalaiskaupungin jäännösten läpi kulkee edelleen vilkas katu, joka noudattelee samaa linjaa kuin muinainen roomalainen Via Recta eli Suorakatu.

näyssä: Tätä sanaa ei ole kaikissa käsikirjoituksissa, mutta se esiintyy useissa vanhoissa käsikirjoituksissa.

pidättää: Tai ”vangita”. Kirjaim. ”sitoa”, ts. panna vankilakahleisiin (vrt. Kol 4:3).

israelilaisille: Tai ”Israelin kansalle”. Kirjaim. ”Israelin pojille”. (Ks. sanasto, ”Israel”.)

korissa: Luukas käyttää tässä kreikan sanaa sfyrís, joka tarkoittaa suurta koria. Matteus ja Markus käyttävät evankeliumeissaan samaa sanaa niistä seitsemästä korista, joihin kerättiin tähteet Jeesuksen ruokittua 4 000 miestä. (Ks. Mt 15:37, tutkimisviite.) Kun apostoli Paavali kertoi Korintin kristityille paostaan Damaskoksesta, hän käytti kreikan sanaa sargánē, joka tarkoittaa köydestä tehtyä tai oksista punottua koria, ”pajukoria”. Kumpaakin kreikan sanaa voidaan käyttää samantyyppisistä suurista koreista. (2Ko 11:32, 33, alav.)

liikkui vapaasti: Tai ”jatkoi jokapäiväistä elämäänsä”. Kirjaim. ”kulki sisään ja ulos”. Tämä ilmaus kuvastaa seemiläistä idiomia, joka tarkoittaa sitä, että voi vapaasti huolehtia arkielämän asioista tai olla tekemisissä toisten kanssa kenenkään estämättä (vrt. 5Mo 28:6, 19; Ps 121:8, alav.). (Ks. Ap 1:21, tutkimisviite.)

kreikankielisten juutalaisten: Kirjaim. ”hellenistien”. Tämä ilmaus tarkoittaa hyvin todennäköisesti sellaisia juutalaisia, jotka kommunikoivat mieluummin kreikaksi kuin hepreaksi. He olivat luultavasti tulleet Jerusalemiin eri puolilta Rooman imperiumia. Ap 6:1:ssä ilmaus viittaa kristittyihin, mutta tässä Ap 9:29:ssä tekstiyhteys osoittaa, että nämä kreikankieliset juutalaiset eivät olleet Kristuksen opetuslapsia. Ofelin kukkulalta Jerusalemista löytynyt Theodotoksen piirtokirjoitus vahvistaa, että kaupungissa kävi paljon kreikankielisiä juutalaisia. (Ks. Ap 6:1, tutkimisviite.)

Jehovan pelkoa: Ilmaus ”Jehovan pelko” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”pelkoa” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. Ps 19:9; 111:10; San 2:5; 8:13; 9:10; 10:27; 19:23; Jes 11:2, 3). Sitä vastoin ilmausta ”Herran pelko” ei käytetä Heprealaisissa kirjoituksissa kertaakaan. Liitteessä C selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Ap 9:31:n päätekstissä ilmaus ”Jehovan pelko”, vaikka useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee ”Herran pelko” (ks. liite C1, liite C3, johdanto, ja liite C3, Ap 9:31).

Tabita: Aramealainen nimi Tabita merkitsee ’gasellia’, ja se vastaa nähtävästi heprean sanaa tsevijáh ’naarasgaselli’ (Lal 4:5; 7:3). Myös kreikkalainen nimi Dorkas merkitsee ’gasellia’. Tabita asui Joppen satamakaupungissa, jonka väestö koostui sekä juutalaisista että muunmaalaisista, ja siksi hänestä käytettiin ehkä molempia nimiä sen mukaan, mitä kieltä puhuttiin. Toisaalta Luukas saattoi kääntää nimen ei-juutalaisia lukijoita varten.

lahjoja köyhille: Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.

pitkiä viittoja: Tai ”päällysvaatteita”. Kreikan sana himátion voi tarkoittaa väljää, viittamaista vaatetta, mutta useimmiten sillä tarkoitettiin vain suorakulmaista kangaskappaletta.

Tabita, nouse: Pietari toimi lähes samalla tavalla kuin Jeesus oli toiminut herättäessään Jairoksen tyttären (Mr 5:38–42; Lu 8:51–55). Tämä on ensimmäinen Raamatussa mainittu tapaus, jossa joku apostoli herätti ihmisen kuolleista. Monista Joppen asukkaista tuli tämän jälkeen uskovia. (Ap 9:39–42.)

Simon-nimisen nahkurin: Ks. Ap 10:6, tutkimisviite.

Media

Saul Damaskoksessa
Saul Damaskoksessa

Damaskoksen kaupunki oli ensimmäisellä vuosisadalla kaavoitettu todennäköisesti kuvassa näkyvällä tavalla. Sen ympäristö oli kuin keidas, koska sinne johdettiin vettä läheisestä Baradajoesta (2Ku 5:12:ssa ”Abana”). Damaskos oli tärkeä kaupankäynnin keskus, ja siellä oli useita synagogia. Saul lähti Jerusalemista Damaskokseen pidättääkseen kaikki ”Tiehen kuuluvat [ts. Jeesuksen seuraajat], jotka hän löytäisi” (Ap 9:2; 19:9, 23; 22:4; 24:22). Matkalla hänelle kuitenkin näyttäytyi ylösnoussut, korotetun aseman saanut Jeesus. Perille päästyään Saul jäi joksikin aikaa erään Juudaksen taloon, joka sijaitsi Suoraksi kutsutulla kadulla (Ap 9:11). Jeesus käski näyssä opetuslapsi Ananiasta menemään tuohon taloon ja palauttamaan Saulin näön, ja sitten Saul kastettiin. Sen sijaan että Saul olisi pidättänyt juutalaiskristittyjä, hänestä tuli yksi heistä. Hänen uransa hyvän uutisen saarnaajana alkoi Damaskoksen synagogista. Käytyään Damaskoksesta käsin Arabiassa hän palasi Jerusalemiin todennäköisesti noin vuonna 36. (Ap 9:1–6, 19–22; Ga 1:16, 17.)

A. Damaskos

1. Tie Jerusalemiin

2. Suorakatu

3. Agora (tori)

4. Juppiterin temppeli

5. Teatteri

6. Musiikkiteatteri (?)

B. Jerusalem

Saul matkalla Damaskokseen
Saul matkalla Damaskokseen

Saul on kulkenut noin 240 km Jerusalemista ja lähestyy Damaskosta, kun hän yhtäkkiä kaatuu maahan kirkkaan valon sokaisemana. Hän kuulee äänen sanovan: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” (Ap 9:3, 4; 22:6–8; 26:13, 14.) Saul on matkalla Damaskokseen pidättääkseen Jeesuksen opetuslapsia ja viedäkseen heidät sidottuina oikeuden eteen Jerusalemiin, mutta Jeesus estää hänen aikeensa. Matka saa aivan yllättävän käänteen. Jeesuksen sanat muuttavat Saulin: kristittyjen väsymättömästä vainoajasta tulee kristillisyyden rohkeimpia puolustajia. Saul tunnettiin myöhemmin roomalaisella nimellään Paavali, ja hänen innokasta palvelustaan kuvaillaan yksityiskohtaisesti Apostolien teoissa.

Roomalainen tie Tarsoksessa
Roomalainen tie Tarsoksessa

Kuvassa näkyy muinaisen Tarsoksen raunioita samannimisellä paikkakunnalla nykyisen Turkin alueella noin 16 km:n päässä Välimerestä. Tarsos oli Saulin (apostoli Paavalin) syntymäpaikka ja Vähän-Aasian kaakkoiskulmassa sijaitsevan Kilikian tärkein kaupunki (Ap 9:11; 22:3). Se oli suuri ja vauras kaupankäynnin keskus, koska se sijaitsi merkittävän kauppareitin varrella, joka kulki idästä länteen ja mutkitteli Taurusvuorten yli ja Kilikianportin läpi (kapea sola, johon oli hakattu kärrytie). Kaupungissa oli myös satama Välimereen laskevan Kydnosjoen varrella. Tarsos oli kreikkalaisen kulttuurin keskus, ja siellä oli suurehko juutalaisyhteisö. Vuosien saatossa kaupungissa kävi monia kuuluisia henkilöitä, kuten Marcus Antonius, Kleopatra ja Julius Caesar sekä useita keisareita. Roomalainen valtiomies ja kirjailija Cicero asui aika ajoin Tarsoksessa ollessaan Kilikian käskynhaltija vuosina 51–50 eaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Tarsos oli myös kuuluisa oppineisuuden keskus, joka kreikkalaisen maantieteilijän Strabonin mukaan jätti varjoonsa jopa Ateenan ja Aleksandrian. Paavalilla oli siis kaikki syyt kuvailla Tarsosta ”tunnetuksi kaupungiksi” (Ap 21:39).

Roomalaisen tien rakentaminen
Roomalaisen tien rakentaminen

Rooman laaja tieverkko helpotti varhaiskristittyjen työtä, kun he veivät hyvää uutista koko imperiumin alueelle. Apostoli Paavali matkusti epäilemättä paljon näitä teitä pitkin. (Kol 1:23.) Piirros havainnollistaa, miten kivipäällysteinen roomalainen tie oli yleensä rakennettu. Ensin merkittiin tien linja. Seuraavaksi tien perustusta varten tehtiin kaivanto ja se täytettiin kerroksittain kivillä, sementillä ja hiekalla. Lopuksi tie päällystettiin suurilla kivilaatoilla ja laidoille asennettiin reunakivet pitämään päällyste paikoillaan. Rakennusmateriaalit ja oikea kaltevuus takasivat sen, että vesi valui tieltä pois. Reunakiveyksessä oli sopivin välein aukkoja, joista vesi pääsi juoksemaan tien vieressä kulkeviin ojiin. Roomalaiset tiet rakennettiin niin hyvin, että niitä on jäljellä vielä nykyäänkin. Useimmat tiet olivat kuitenkin rakenteeltaan yksinkertaisempia, ja niissä oli tavallisesti pelkkä tiivistetty sorapäällyste.

Theodotoksen piirtokirjoitus kreikankielisille juutalaisille
Theodotoksen piirtokirjoitus kreikankielisille juutalaisille

Kuvassa näkyvä kalkkikivilaatta tunnetaan nimellä Theodotoksen piirtokirjoitus. Laatta on 72 cm leveä ja 42 cm korkea, ja se löydettiin Ofelin kukkulalta Jerusalemista 1900-luvun alussa. Kreikankielisessä tekstissä mainitaan pappi Theodotos, joka oli ”rakentanut synagogan lain lukemista ja käskyjen opettamista varten”. Tutkijoiden mukaan kirjoitus on laadittu ennen vuotta 70, jolloin Jerusalem tuhottiin. Teksti vahvistaa, että Jerusalemissa oli kreikankielisiä juutalaisia ensimmäisellä vuosisadalla (Ap 6:1). Jotkut arvelevat, että Theodotoksen rakentama synagoga oli ”niin sanottu Vapautettujen synagoga” (Ap 6:9). Kirjoituksessa käytetään hänestä sekä hänen isästään ja isoisästään arvonimeä arkhisynágōgos (”synagogan esimies”), joka esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa useita kertoja (Mr 5:35; Lu 8:49; Ap 13:15; 18:8, 17). Piirtokirjoituksessa kerrotaan myös, että Theodotos oli rakentanut majoitustiloja ulkomailta tuleville vierailijoille. Niitä käyttivät todennäköisesti Jerusalemissa vierailevat juutalaiset etenkin vuotuisten juhlien aikana (Ap 2:5).

Joppe
Joppe

Videolla näkyy, miltä muinaisen Joppen satamakaupungin alue näyttää nykyään. Tuo kaupunki sijaitsi Välimeren rannikolla Karmelinvuoren ja Gazan puolivälissä. Samalla paikalla on nyt Tel Aviv-Jaffa, Tel Aviv ja siihen vuonna 1950 liitetty Jaffa (hepr. Yafo). Joppe oli rakennettu kallioiselle kukkulalle noin 35 m:n korkeuteen, ja sen satama syntyi rantaviivan ja siitä noin 100 m:n päässä kulkevan matalan kallioriutan väliin. Joppeen uitettiin Tyroksesta tukkeja, jotka oli kaadettu Libanonin metsistä Salomon temppelin rakentamista varten (2Ai 2:16). Myöhemmin profeetta Joona nousi Joppessa Tarsiiseen menevään laivaan ja yritti paeta, kun hän ei halunnut ottaa vastaan Jehovan antamaa tehtävää (Jn 1:3). Ensimmäisellä vuosisadalla Joppessa oli kristillinen seurakunta, ja siihen kuului Dorkas (Tabita), jonka Pietari herätti kuolleista (Ap 9:36–42). Ollessaan Joppessa nahkuri Simonin luona Pietari sai näyn, joka valmisti häntä saarnaamaan ei-juutalaiselle Corneliukselle (Ap 9:43; 10:6, 9–17).

Yläkerran huone
Yläkerran huone

Israelissa joissain taloissa oli kaksi kerrosta. Yläkertaan päästiin sisäkautta tikkaita tai puuportaita pitkin tai ulkokautta kiviportaita tai tikapuita pitkin. Jeesus vietti opetuslastensa kanssa pesahia viimeisen kerran ja aloitti Herran illallisen vieton suuressa yläkerran huoneessa, joka ehkä muistutti kuvan huonetta (Lu 22:12, 19, 20). Helluntaina vuonna 33 noin 120 opetuslasta oli ilmeisesti koolla jossain yläkerran huoneessa Jerusalemissa, kun Jumalan henki vuodatettiin heidän päälleen (Ap 1:13, 15; 2:1–4).

Vaatteet ja pitkät viitat
Vaatteet ja pitkät viitat

Raamatun aikoina vaatteet olivat arvostettua omaisuutta. Dorkas teki leskille ”monia vaatteita ja pitkiä viittoja” (Ap 9:39). ”Vaatteeksi” käännetty kreikan sana (khitṓn) tarkoittaa eräänlaista tunikaa, ja se voidaan kääntää myös vastineella ”alimmainen vaate” (1). Kreikkalaiset ja roomalaiset miehet käyttivät yleensä lyhyitä tunikoita ja naiset nilkkapituisia. ”Pitkäksi viitaksi” käännetty kreikan sana (himátion) voidaan kääntää myös vastineilla ”päällysvaate”, ”päällimmäinen vaate” (2), ja se tarkoittaa vaatetta, jota käytettiin tavallisesti tunikan eli alimmaisen vaatteen päällä.