Luukas 2:1–52

2  Siihen aikaan keisari Augustus antoi säädöksen, että kaikki maan asukkaat piti luetteloida.  (Tämä ensimmäinen luettelointi+ tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.)  Niinpä kaikki menivät luetteloitaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.  Tietysti myös Joosef+ lähti Galileasta Nasaretin kaupungista ylös Juudeaan Daavidin kaupunkiin, jota kutsutaan Betlehemiksi,+ koska hän oli Daavidin sukua.  Hän meni luetteloitavaksi Marian kanssa, josta oli tullut hänen vaimonsa*+ ja joka pian synnyttäisi.+  Heidän ollessaan siellä tuli hänen synnytyksensä aika.  Niin hän synnytti pojan, esikoisensa.+ Hän kapaloi hänet ja pani hänet seimeen,+ koska majapaikassa ei ollut heille tilaa.  Samalla seudulla oli myös paimenia, jotka oleskelivat taivasalla ja vartioivat yöllä laumojaan.  Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Jehovan enkeli, ja Jehovan kirkkaus loisti heidän ympärillään. He joutuivat suuren pelon valtaan, 10  mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä minä julistan teille hyvää uutista, joka tuo suurta iloa kaikille ihmisille. 11  Tänään teille on syntynyt Daavidin kaupungissa+ pelastaja,+ joka on Kristus, Herra.+ 12  Tämä on teille merkkinä: te löydätte vastasyntyneen, joka on kääritty kapaloihin ja joka makaa seimessä.” 13  Yhtäkkiä enkelin kanssa oli joukko taivaalliseen armeijaan*+ kuuluvia, jotka ylistivät Jumalaa ja sanoivat: 14  ”Kunnia korkeuksissa Jumalalle, ja maan päällä rauha+ niiden ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy.” 15  Kun sitten enkelit olivat lähteneet paimenten luota taivaaseen, nämä sanoivat toisilleen: ”Mennään heti Betlehemiin katsomaan sitä, mitä on tapahtunut ja mistä Jehova on meille ilmoittanut.” 16  He menivät nopeasti ja löysivät Marian, Joosefin ja vastasyntyneen, joka makasi seimessä. 17  Nähdessään tämän he kertoivat, mitä heille oli sanottu tästä lapsesta. 18  Kaikki, jotka kuulivat, mitä paimenet kertoivat, olivat ihmeissään, 19  mutta Maria painoi kaikki nämä sanat mieleensä ja mietiskeli niitä tarkoin.*+ 20  Sitten paimenet menivät takaisin kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaiken sen johdosta, mitä he olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli kerrottu. 21  Kahdeksantena päivänä, kun oli aika ympärileikata lapsi,+ hänelle annettiin nimi Jeesus, jonka enkeli oli antanut ennen kuin Maria oli tullut raskaaksi.+ 22  Kun heidän oli aika puhdistautua Mooseksen lain mukaan,+ he veivät hänet ylös Jerusalemiin esittääkseen hänet Jehovalle, 23  niin kuin Jehovan lakiin on kirjoitettu: ”Jokainen esikoispoika* täytyy pyhittää Jehovalle.”+ 24  He uhrasivat uhrin sen mukaan kuin on sanottu Jehovan laissa: ”Kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.”+ 25  Jerusalemissa oli Simeon-niminen mies, joka oli oikeamielinen ja jumalaapelkäävä. Hän odotti aikaa, jolloin Israel saisi lohdutusta,+ ja pyhää henkeä oli hänen päällään. 26  Lisäksi pyhä henki oli yliluonnollisesti paljastanut hänelle, ettei hän kuolisi ennen kuin olisi nähnyt Jehovan Kristuksen.+ 27  Hengen ohjauksessa hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat sinne pienen lapsensa noudattaakseen lain vaatimusta,+ 28  hän otti lapsen syliinsä ja ylisti Jumalaa. Hän sanoi: 29  ”Suvereeni Herra, nyt sinä annat orjasi lähteä rauhassa,+ niin kuin olet sanonut, 30  sillä silmäni ovat nähneet hänet, jonka kautta sinä tuot pelastuksen,*+ 31  hänet, jonka olet antanut, jotta kaikki kansat voivat nähdä hänet,+ 32  valon,+ joka poistaa verhon kansoilta,+ ja kansasi Israelin kirkkauden.” 33  Lapsen isä ja äiti ihmettelivät sitä, mitä hänestä puhuttiin. 34  Simeon myös siunasi heidät ja sanoi lapsen äidille Marialle: ”Tämän lapsen takia monet kaatuvat+ ja monet nousevat ylös Israelissa,+ ja hän on merkki, jota halveksitaan+ 35  (sinut itsesi taas lävistää pitkä miekka+), niin että monen sydämen ajatukset paljastuisivat.” 36  Siellä oli myös iäkäs naisprofeetta Anna, joka oli Fanuelin tytär ja kuului Asserin heimoon. Hän oli elänyt aviomiehensä kanssa seitsemän vuotta naimisiinmenonsa jälkeen,* 37  mutta nyt hän oli leski, 84-vuotias. Hän ei ollut koskaan poissa temppelistä vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen hartaasti. 38  Juuri sillä hetkellä hän tuli heidän lähelleen ja alkoi kiittää Jumalaa ja puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta.+ 39  Kun he* sitten olivat tehneet kaiken Jehovan lain mukaan,+ he menivät takaisin Galileaan omaan kaupunkiinsa Nasaretiin.+ 40  Lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja hän oli jatkuvasti Jumalan suosiossa.+ 41  Hänen vanhemmillaan oli tapana mennä joka vuosi Jerusalemiin pesah-juhlaan.+ 42  Kun hän oli 12-vuotias, he menivät ylös niin kuin aina juhlan aikaan.+ 43  Kun juhla oli ohi ja he lähtivät paluumatkalle, Jeesus-poika jäi Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa huomanneet sitä. 44  He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan ennen kuin alkoivat etsiä häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. 45  Mutta kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin ja etsivät häntä kaikkialta. 46  Kolmen päivän kuluttua he vihdoin löysivät hänet temppelistä, jossa hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. 47  Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.+ 48  Kun hänen vanhempansa näkivät hänet, he olivat hyvin hämmästyneitä, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Lapsi, miksi sinä teit meille näin? Isäsi ja minä olemme hätääntyneinä etsineet sinua.” 49  Mutta hän sanoi heille: ”Miksi te etsitte minua? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni talossa?”+ 50  He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti. 51  Sitten hän meni alas heidän kanssaan ja palasi Nasaretiin, ja hän pysyi heille alamaisena.+ Hänen äitinsä taas säilytti huolellisesti kaikkia näitä sanoja sydämessään.+ 52  Jeesus kasvoi, tuli yhä viisaammaksi ja miellytti aina vain enemmän Jumalaa ja ihmisiä.

Alaviitteet

Tai ”vaimonsa, kuten oli luvattu”.
Tai ”sotajoukkoon”.
Tai ”ja teki päätelmiä sydämessään”.
Kirjaim. ”miespuolinen, joka avaa kohdun”.
Tai ”nähneet pelastuskeinosi”, ”nähneet pelastuksesi”.
Kirjaim. ”neitsyydestään lähtien”.
Ts. Joosef ja Maria.

Tutkimisviitteet

keisari: Tai ”caesar”. Kreikan sana kaísar vastaa latinan sanaa caesar. (Ks. sanasto, ”Keisari”.) Nimi Augustus tulee ’kunnianarvoisaa’ merkitsevästä latinan sanasta, ja ensimmäinen, jolle Rooman senaatti antoi sen arvonimeksi vuonna 27 eaa., oli Rooman ensimmäinen keisari Gaius Octavianus. Sen jälkeen hänet tunnettiin nimellä keisari Augustus. Hänen säädöksensä johti siihen, että Jeesus syntyi Betlehemissä Raamatun ennustuksen täyttymykseksi (Da 11:20; Mi 5:2).

kaikki maan asukkaat piti luetteloida: Tai ”koko maassa piti suorittaa henkikirjoitus”. Augustus antoi tämän säädöksen todennäköisesti siksi, että väestönlaskenta helpotti veronkantoa ja miesten värväämistä armeijaan. Näin Augustus ilmeisesti täytti Danielin ennustuksen hallitsijasta, ”joka lähettää veronkantajan kulkemaan loistavan valtakunnan halki”. Daniel ennusti lisäksi, että tuon hallitsijan seuraajan, ”halveksitun miehen”, hallituskaudella tapahtuisi jotain merkittävää: ”liiton Johtaja” eli Messias ”murrettaisiin” eli surmattaisiin. (Da 11:20–22.) Jeesus teloitettiin Augustuksen seuraajan Tiberiuksen hallituskaudella.

maan: ”Maata” vastaava kreikan sana (oikūménē) tarkoittaa laajassa merkityksessä asuttua maata, ihmiskunnan asuinpaikkaa (Lu 4:5; Ap 17:31; Ro 10:18; Il 12:9; 16:14). Ensimmäisellä vuosisadalla se tarkoitti myös Rooman valtakuntaa, jonka laajalle alueelle juutalaiset olivat hajaantuneet (Ap 24:5).

Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana: Publius Sulpicius Quirinius, huomattava Rooman senaattori, mainitaan Raamatussa vain kerran. Tutkijat väittivät aluksi, että hän toimi Rooman Syyrian-provinssin käskynhaltijana vain yhden kauden noin vuonna 6 jaa., jolloin väestönlaskenta johti kapinaan. Siksi he kritisoivat tätä jaetta ja kyseenalaistivat Luukkaan kertomuksen sanomalla, että Quirinius oli käskynhaltijana vuonna 6 tai 7 mutta Jeesus oli syntynyt jo aiemmin. Vuonna 1764 löytyi kuitenkin piirtokirjoitus, joka viittaa vahvasti siihen, että Quirinius toimi Syyrian käskynhaltijana (legaattina) kaksi erillistä kautta. Eräät muutkin piirtokirjoitukset ovat saaneet jotkut historiantutkijat myöntämään, että Quirinius toimi yhden kauden Syyrian käskynhaltijana jo ennen ajanlaskun alkua. Jakeessa mainittu ensimmäinen luettelointi tapahtui ilmeisesti tällä kaudella. Kriitikot myös sivuuttavat kolme keskeistä näkökohtaa. Ensiksikin Luukkaan käyttämä sanamuoto ”ensimmäinen luettelointi” osoittaa, että väestönlaskentoja oli enemmän kuin yksi. Luukas ilmeisesti tiesi myöhemmästä, noin vuonna 6 tapahtuneesta luetteloinnista, jonka hän mainitsee Apostolien teoissa (5:37) ja josta myös Josefus kirjoittaa. Toiseksi Raamatun ajanlaskun perusteella Jeesus ei voinut syntyä Quiriniuksen toisella toimikaudella. Tuo ajanlasku on kuitenkin sopusoinnussa sen kanssa, että Jeesus syntyi hänen ensimmäisellä kaudellaan, joka ajoittui vuosien 4 eaa. ja 1 eaa. välille. Kolmanneksi Luukas tunnetaan tarkkana historioitsijana, joka kuvaili pitkälti oman aikansa tapahtumia (Lu 1:3). Lisäksi hän kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa (2Ti 3:16).

lähti Galileasta – – ylös Juudeaan: Nasaretista vain 11 km:n päässä oli Betlehem-niminen kaupunki, mutta ennustuksessa tarkennettiin, että Messias tulisi ”Betlehem-Efratasta” (Mi 5:2). Tämä Betlehem, jota sanottiin Daavidin kaupungiksi, sijaitsi etelässä Juudeassa (1Sa 16:1, 11, 13). Nasaretista on Betlehem-Efrataan linnuntietä noin 110 km, mutta matkaa saattoi kertyä Samarian kautta jopa 150 km (etäisyys nykyisiä teitä pitkin). Reitti kulkee kukkulaisen maaston halki, joten matka oli raskas ja se kesti useita päiviä.

esikoisensa: Tämä sana osoittaa, että Maria sai myöhemmin lisää lapsia (Mt 13:55, 56; Mr 6:3).

seimeen: ”Seimeksi” käännetty kreikan sana fátnē merkitsee ’ruokintapaikkaa’. Se oli ehkä jonkinlainen eläinten syöttökaukalo, mutta kreikan sana voi tarkoittaa myös pilttuuta, jossa pidettiin kotieläimiä (vrt. Lu 13:15, jossa fátnē on käännetty ”pilttuuksi”). Tässä tekstiyhteydessä sana näyttää tarkoittavan syöttökaukaloa eli seimeä, mutta Raamattu ei tarkenna, oliko se ulkona vai sisällä tai oliko se pilttuun yhteydessä oleva kaukalo.

majapaikassa: Kreikan sana voidaan kääntää myös ”vierashuoneeksi”, kuten Mr 14:14:ssä ja Lu 22:11:ssä.

paimenia: Lampaita tarvittiin paljon, koska niitä uhrattiin jatkuvasti Jerusalemin temppelissä. On siis hyvin mahdollista, että niitä kasvatettiin Betlehemin ympäristössä tätä tarkoitusta varten.

oleskelivat taivasalla: Tätä ilmausta vastaavassa kreikan verbissä yhdistyvät sanat agrós (’pelto’, ’avomaa’) ja aulḗ (’ulkona oleva paikka’), joten se merkitsee ’oleskella peltoaukeilla’, ’asua taivasalla’ ja siihen sisältyy ajatus yön viettämisestä ulkona. Päiväsaikaan lampaat voitiin viedä laitumelle kaikkina vuodenaikoina, mutta nämä paimenet olivat laumoineen ulkona yöllä. Tämä antaa viitteitä Jeesuksen syntymän ajankohdasta. Sadeaika alkaa Israelissa suunnilleen lokakuun puolivälissä ja kestää useita kuukausia. Betlehemissä, samoin kuin Jerusalemissa, on joulukuussa usein öisin kuuraa. Koska Betlehemin paimenet olivat ulkona yöllä, sadeaika ei ollut vielä alkanut. (Ks. liite B15.)

Jehovan enkeli: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1Mo 16:7:stä lähtien. Hepreassa on näissä kohdissa ”enkeliä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmä. Kun ilmaus on eräässä Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä Sak 3:5, 6:ssa, kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä on Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Tämä tekstikatkelma, joka löytyi Juudean erämaassa olevasta luolasta Naḥal Ḥeveristä Israelista, on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. Liitteessä C1 ja liitteessä C3 selitetään, miksi Uuden maailman käännöksessä on Lu 1:11:n päätekstissä ”Jehovan enkeli”, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran enkeli”.

Jehovan: Tämä on ensimmäinen kohta, jossa Jumalan nimi esiintyy Luukkaan evankeliumissa tässä käännöksessä. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 1:6.) Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus käskyt ja oikeusnormit ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1Mo 26:2, 5; 4Mo 36:13; 5Mo 4:40; 27:10; Hes 36:23, 27).

Jehovan pyhäkköön: Kuten Lu 1:6:n tutkimisviitteessä mainitaan, Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi yhdistelmää ”Jehovan pyhäkkö [tai ”temppeli”]” vastaavissa ilmauksissa on usein Tetragrammi (4Mo 19:20; 2Ku 18:16; 23:4; 24:13; 2Ai 26:16; 27:2; Jer 24:1; Hes 8:16; Hag 2:15). Kuten liitteessä C1 selitetään, on hyviä perusteita päätellä, että alun perin tässä jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. Siksi päätekstissä käytetään nimeä Jehova. (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Lu 1:9.)

Jehovan enkeli: Ks. Lu 1:11, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:9.

Jehovan kirkkaus: Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Sanoja ”kirkkaus” ja ”kunnia” vastaava heprean sana esiintyy Heprealaisissa kirjoituksissa Tetragrammin rinnalla yli 30 kertaa (esim. 2Mo 16:7; 40:34; 3Mo 9:6, 23; 4Mo 14:10; 16:19; 20:6; 1Ku 8:11; 2Ai 5:14; 7:1; Ps 104:31; 138:5; Jes 35:2; 40:5; 60:1; Hes 1:28; 3:12; 10:4; 43:4; Hab 2:14). (Ks. Lu 1:6, 9, tutkimisviitteet; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:9.)

joka on Kristus: Enkeli ilmeisesti käytti tätä arvonimeä profeetallisesti, sillä Jeesuksesta tuli Messias eli Kristus varsinaisesti vasta silloin kun pyhä henki vuodatettiin hänen kasteensa yhteydessä (Mt 3:16, 17; Mr 1:9–11; Lu 3:21, 22).

Kristus, Herra: Vastineella ”Kristus, Herra” käännetty kreikan ilmaus (khristós kýrios, kirjaim. ”Kristus Herra”) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Enkeli ilmeisesti käytti näitä arvonimiä profeetallisesti, ja lause voitaisiinkin kääntää ”jonka on määrä olla Kristus, Herra” (ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja joka on Kristus). Pyhän hengen ohjauksessa Pietari sanoi Ap 2:36:ssa, että Jumala oli tehnyt Jeesuksen ”sekä Herraksi että Kristukseksi”. Kreikan ilmaus on kuitenkin ymmärretty muillakin tavoilla. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet vastineeksi ”voideltua Herraa”. Toisten mukaan tämä arvonimien yhdistelmä merkitsee ’Herran Kristus’, ja näin ilmaus onkin käännetty Lu 2:11:ssä muutamassa latinalaisessa ja syyrialaisessa käännöksessä. Samaan tapaan joissain Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä (ks. liite C, viitteet J5–8, 10) lukee mašíaḥ Jehowáh eli ”Jehovan Kristus”. Näistä ja muista syistä jotkut ajattelevat, että Lu 2:11:ssä oleva ilmaus tarkoittaa samaa kuin kreikan ilmaus, joka on käännetty Lu 2:26:ssa vastineella ”Jehovan Kristus”.

jonka olen hyväksynyt: Tai ”johon olen mieltynyt”, ”josta saan paljon iloa”. Samaa ilmausta käytetään Mt 12:18:ssa. Siinä lainataan Jes 42:1:tä, joka koskee luvattua Messiasta eli Kristusta. Pyhän hengen vuodattaminen ja Jumalan omasta Pojastaan lausumat sanat osoittivat selvästi, että Jeesus oli luvattu Messias. (Ks. Mt 12:18, tutkimisviite.)

Olen hyväksynyt sinut: Tai ”Olen mieltynyt sinuun”, ”Saan sinusta paljon iloa”. Samaa ilmausta käytetään Mt 12:18:ssa. Siinä lainataan Jes 42:1:tä, joka koskee luvattua Messiasta eli Kristusta. Pyhän hengen vuodattaminen ja Jumalan omasta Pojastaan lausumat sanat osoittivat selvästi, että Jeesus oli luvattu Messias. (Ks. Mt 3:17; 12:18; tutkimisviitteet.)

maan päällä rauha niiden ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy: Joidenkin käsikirjoitusten lukutapojen mukaan tämä kohta voitaisiin kääntää ”maassa rauha, hyvä tahto ihmisiä kohtaan”, ja tämä sanamuoto heijastuu joistain raamatunkäännöksistä. Vanhemmat ja luotettavammat käsikirjoitukset tukevat kuitenkin Uuden maailman käännöksen käyttämää lukutapaa. Enkelien sanat eivät tarkoita, että Jumala osoittaisi hyvää tahtoa kaikkia ihmisiä kohtaan riippumatta heidän asenteistaan ja toiminnastaan. Sen sijaan tässä viitataan niihin, jotka hän hyväksyy, koska heidän uskonsa on aitoa ja he seuraavat hänen Poikaansa. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja niiden ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy.)

niiden ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy: Sanalla ”hyväksyä” käännetty kreikan sana eudokía voidaan kääntää vastineilla ”hyväksyntä”, ”suosio”, ”mieltymys”, ”hyvä tahto”. Samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä eudokéō käytetään Mt 3:17; Mr 1:11; Lu 3:22:ssa (ks. Mt 3:17; Mr 1:11; tutkimisviitteet), joissa Jumala puhuu Pojalleen heti hänen kasteensa jälkeen. Tämän verbin perusmerkitys on ’hyväksyä’, ’olla suosiollinen’, ’olla mieltynyt’, ’saada iloa’. Tämän perusteella ilmaus ”niiden ihmisten – – jotka hän hyväksyy” (anthrṓpois eudokías) voitaisiin kääntää myös ”niiden ihmisten – – joita kohtaan hän on suosiollinen”, ”niiden ihmisten – – joihin hän on mieltynyt”. Enkelien sanat eivät siis viittaa siihen, miten Jumala suhtautuu ihmisiin yleensä, vaan siihen, että hän hyväksyy ne, jotka miellyttävät häntä ilmaisemalla aitoa uskoa häneen ja seuraamalla hänen Poikaansa. Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana eudokía voi tarkoittaa ihmisten hyvää tahtoa tai toivetta (Ro 10:1; Fil 1:15), mutta yleensä sitä käytetään siitä, mitä Jumala haluaa, mikä on hänen mielensä mukaista tai mitä hän näkee hyväksi tehdä (Mt 11:26; Lu 10:21; Ef 1:5, 9; Fil 2:13; 2Te 1:11). Septuagintassa tätä sanaa käytetään Ps 51:18:ssa (50:20, LXX) Jumalan ”hyväntahtoisuudesta”.

Jehovan: Tämä on ensimmäinen kohta, jossa Jumalan nimi esiintyy Luukkaan evankeliumissa tässä käännöksessä. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 1:6.) Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus käskyt ja oikeusnormit ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1Mo 26:2, 5; 4Mo 36:13; 5Mo 4:40; 27:10; Hes 36:23, 27).

mistä Jehova on meille ilmoittanut: Enkelit toivat sanoman, mutta paimenet ymmärsivät sen olevan lähtöisin Jehova Jumalalta. Verbillä ”ilmoittaa” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa vastaavan heprean verbin vastineena tekstiyhteyksissä, joissa Jehova tekee tahtonsa tunnetuksi ihmisille tai joissa ihmiset haluavat tietää hänen tahtonsa. Näissä kohdissa on heprealaisessa alkutekstissä usein Tetragrammi. (Ps 25:4; 39:4; 98:2; 103:6, 7.) On siksi luontevaa yhdistää Jumalan nimi siihen, mitä juutalaiset paimenet tässä sanovat. (Ks. Lu 1:6, tutkimisviite; liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:15.)

Jeesus: Vastaa heprealaista nimeä Jesua tai Joosua, jotka molemmat ovat lyhentymiä nimestä Jehosua. Nimien merkitys on ’Jehova on pelastus’.

Jehovan: Tämä on ensimmäinen kohta, jossa Jumalan nimi esiintyy Luukkaan evankeliumissa tässä käännöksessä. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 1:6.) Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus käskyt ja oikeusnormit ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1Mo 26:2, 5; 4Mo 36:13; 5Mo 4:40; 27:10; Hes 36:23, 27).

Jehovalle: Tässä 2Mo 13:2, 12:een perustuvassa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

heidän oli aika puhdistautua: Ts. heidän oli aika puhdistautua rituaalin mukaan palvontaa varten. Mooseksen laki vaati äitiä puhdistautumaan 40 päivän ajan sen jälkeen kun hän oli synnyttänyt pojan (3Mo 12:1–4). Tämä laki ei väheksynyt naisia eikä synnyttämistä vaan opetti tärkeän hengellisen totuuden: synnytyksessä Aadamin synti siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Maria ei ollut poikkeus, toisin kuin jotkut tutkijat väittävät. (Ro 5:12.) Käyttäessään tässä pronominia ”heidän” Luukas ei viitannut Jeesukseen, sillä hän tiesi, että pyhä henki oli suojellut Jeesusta hänen epätäydellisen ihmisäitinsä syntisyydeltä eikä hän siksi tarvinnut puhdistamista (Lu 1:34, 35). Luukas sisällytti pronominiin ”heidän” ehkä Jeesuksen kasvatusisän Joosefin, koska Joosef järjesti matkan ja oli perheenpäänä vastuussa siitä, että uhrit uhrattiin.

esittääkseen hänet Jehovalle: Kuten seuraava jae osoittaa, Jeesus vietiin syntymänsä jälkeen temppeliin 2Mo 13:1, 2, 12:ssa olevan Jehovan käskyn mukaisesti: vanhempien oli ”omistettava Jehovalle jokainen esikoispoika”. Lisäksi ilmaus ”esittää Jehovalle” on samantyyppinen kuin ilmaus, jota käytetään 1Sa 1:22–28:ssa, kun kerrotaan, että nuori Samuel vietiin ”Jehovan eteen” ja annettiin Jehovan palvelukseen. (Ks. Lu 1:6; 2:23; tutkimisviitteet; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:22.)

Jehovan: Tämä on ensimmäinen kohta, jossa Jumalan nimi esiintyy Luukkaan evankeliumissa tässä käännöksessä. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 1:6.) Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus käskyt ja oikeusnormit ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1Mo 26:2, 5; 4Mo 36:13; 5Mo 4:40; 27:10; Hes 36:23, 27).

heidän oli aika puhdistautua: Ts. heidän oli aika puhdistautua rituaalin mukaan palvontaa varten. Mooseksen laki vaati äitiä puhdistautumaan 40 päivän ajan sen jälkeen kun hän oli synnyttänyt pojan (3Mo 12:1–4). Tämä laki ei väheksynyt naisia eikä synnyttämistä vaan opetti tärkeän hengellisen totuuden: synnytyksessä Aadamin synti siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Maria ei ollut poikkeus, toisin kuin jotkut tutkijat väittävät. (Ro 5:12.) Käyttäessään tässä pronominia ”heidän” Luukas ei viitannut Jeesukseen, sillä hän tiesi, että pyhä henki oli suojellut Jeesusta hänen epätäydellisen ihmisäitinsä syntisyydeltä eikä hän siksi tarvinnut puhdistamista (Lu 1:34, 35). Luukas sisällytti pronominiin ”heidän” ehkä Jeesuksen kasvatusisän Joosefin, koska Joosef järjesti matkan ja oli perheenpäänä vastuussa siitä, että uhrit uhrattiin.

He uhrasivat uhrin: Mooseksen lain alaisuudessa nainen oli synnytyksen jälkeen palvontamenojen kannalta epäpuhdas laissa säädetyn ajan. Kun tuo aika oli kulunut, hänen puolestaan uhrattiin poltto- ja syntiuhri. (3Mo 12:1–8.)

Jehovan lakiin: Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2Mo 13:9; 2Ku 10:31; 1Ai 16:40; 22:12; 2Ai 17:9; 31:3; Ne 9:3; Ps 1:2; 119:1; Jes 5:24; Jer 8:8; Am 2:4). Ilmaus niin kuin – – on kirjoitettu on Kreikkalaisissa kirjoituksissa tavallinen tapa johdattaa Heprealaisista kirjoituksista otettuihin lainauksiin (Mr 1:2; Ap 7:42; 15:15; Ro 1:17; 10:15). (Ks. Lu 1:6, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:23.)

Jokainen esikoispoika: Lu 2:22–24:ssä viitataan Marian puhdistusuhrin lisäksi (ks. Lu 2:22; 2:24; tutkimisviitteet) Mooseksen lain vaatimukseen, jonka mukaan avioparin piti maksaa viisi hopeasekeliä esikoisensa syntymän jälkeen. Esikoispoikana Jeesus oli pyhitetty Jumalalle ja hän kuului hänelle, ja siksi laki vaati hänen vanhempiaan Joosefia ja Mariaa lunastamaan hänet. (2Mo 13:1, 2; 4Mo 18:15, 16.) Lunastushinta piti maksaa ”kuukauden ikäisistä ja sitä vanhemmista” lapsista, joten Joosefin oli mahdollista maksaa nuo viisi sekeliä samalla kertaa kun Maria uhrasi puhdistusuhrinsa, ts. 40 päivää Jeesuksen syntymän jälkeen.

Jehovalle: Tässä 2Mo 13:2, 12:een perustuvassa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

Jehovan lakiin: Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2Mo 13:9; 2Ku 10:31; 1Ai 16:40; 22:12; 2Ai 17:9; 31:3; Ne 9:3; Ps 1:2; 119:1; Jes 5:24; Jer 8:8; Am 2:4). Ilmaus niin kuin – – on kirjoitettu on Kreikkalaisissa kirjoituksissa tavallinen tapa johdattaa Heprealaisista kirjoituksista otettuihin lainauksiin (Mr 1:2; Ap 7:42; 15:15; Ro 1:17; 10:15). (Ks. Lu 1:6, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:23.)

He uhrasivat uhrin: Mooseksen lain alaisuudessa nainen oli synnytyksen jälkeen palvontamenojen kannalta epäpuhdas laissa säädetyn ajan. Kun tuo aika oli kulunut, hänen puolestaan uhrattiin poltto- ja syntiuhri. (3Mo 12:1–8.)

Jehovan laissa: Ks. Lu 2:23, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:24.

Kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa: Mooseksen laki antoi vähävaraisille naisille mahdollisuuden uhrata lintuja lampaan sijasta, joka oli paljon kalliimpi (3Mo 12:6, 8). Joosef ja Maria olivat selvästikin köyhiä tässä vaiheessa. Tämä osoittaa, että astrologit eivät tulleet katsomaan Jeesusta vastasyntyneenä vaan vähän vanhempana (Mt 2:9–11). Jos Joosef ja Maria olisivat jo saaneet noilta miehiltä kalliit lahjat, heillä olisi ollut varaa viedä temppeliin uhriksi lammas.

Simeon-niminen: Nimi tulee heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’. Sakarjan ja Elisabetin tavoin Simeonia kuvaillaan oikeamieliseksi eli vanhurskaaksi (Lu 1:5, 6; ks. sanasto, ”Vanhurskaus”). Häntä sanotaan myös jumalaapelkääväksi. Tällä sanalla käännetty kreikan sana eulabḗs tarkoittaa Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa huolellisuutta ja tunnollisuutta palvontaan liittyvissä asioissa. (Ap 2:5; 8:2; 22:12.)

Kristuksen: Arvonimi juontuu kreikan sanasta Khristós, ja sitä vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Raamatun aikoina hallitsijat asetettiin tehtäväänsä voitelemalla heidät öljyllä.

Jehovan Kristuksen: On hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä kirjaimellisesti ”Herran Kristuksen” (ton khristón Kyríū). Septuagintan jäljellä olevissa jäljennöksissä tämä ilmaus vastaa heprean ilmausta mašíaḥ JHWH, ts. ”Jehovan voideltu”, ja sitä käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 11 kertaa (1Sa 24:6 [kaksi kertaa], 10; 26:9, 11, 16, 23; 2Sa 1:14, 16; 19:21; Va 4:20). (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Lu 2:26.)

Kristuksen: Tai ”Voidellun”, ”Messiaan”. Arvonimi ”Kristus” juontuu kreikan sanasta Khristós, ja sitä vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. (Ks. Mt 1:1, tutkimisviite, ja tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja Jehovan Kristuksen.)

Suvereeni Herra: Kreikan sanan despótēs perusmerkitys on ’herra’, ’isäntä’, ’omistaja’ (1Ti 6:1; Tit 2:9; 1Pi 2:18). Kun sitä käytetään puhuteltaessa Jumalaa, kuten tässä jakeessa sekä Ap 4:24:ssä ja Il 6:10:ssä, se käännetään ilmauksella ”Suvereeni Herra”, joka tuo esiin hänen herruutensa ylivertaisuuden. Joissain käännöksissä on vastineina esimerkiksi ”Suvereeni”, ”Herra” ja ”Valtias”. Monissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä käytetään heprean sanaa ʼAdonáj (’Suvereeni Herra’), mutta ainakin kahdessa hepreankielisessä käännöksessä (ks. liite C, viitteet J9, 18) on tässä Jumalan nimi Jehova.

annat orjasi lähteä: Ilmausta ”antaa lähteä” vastaava kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’vapauttaa’, ’päästää’, ’lähettää menemään’. Tässä sitä käytetään kiertoilmauksena, joka merkitsee ’antaa kuolla’. Kun jonkun sanotaan kuolevan rauhassa, se voi tarkoittaa sitä, että hän kuolee levollisesti elettyään pitkän, hyvän elämän tai nähtyään jonkin hartaan toiveensa toteutuvan (vrt. 1Mo 15:15; 1Ku 2:6). Jumalan Simeonille antama lupaus oli nyt täyttynyt, kun hän oli nähnyt luvatun ”Jehovan Kristuksen”, jonka kautta Jumala toisi pelastuksen. Simeon saattoi tuntea sisäistä rauhaa ja tyyneyttä ja nukahtaa tyytyväisenä kuoleman uneen odottamaan ylösnousemusta. (Lu 2:26.)

poistaa verhon kansoilta: Tai ”ilmestyy kansoille”. Sanoilla ”poistaa verho” käännetty kreikan sana apokálypsis merkitsee ’paljastamista’ tai ’ilmi tulemista’, ja sitä käytetään usein hengellisten asioiden tai Jumalan tahdon ja tarkoitusten paljastamisesta (Ro 16:25; Ef 3:3; Il 1:1). Iäkäs Simeon sanoi Jeesus-lasta valoksi ja osoitti, että hengellisestä valosta hyötyisivät luonnollisten juutalaisten ja käännynnäisten lisäksi myös ei-juutalaiset kansat. Simeonin profeetalliset sanat ovat sopusoinnussa Raamatun heprealaisten kirjoitusten ennustusten kanssa, joita on esimerkiksi Jes 42:6; 49:6:ssa.

ylösnousemukseen: Kreikan sanan anástasis kirjaimellinen merkitys on ’ylös nostaminen’, ’ylös nouseminen’. Sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa noin 40 kertaa kuolleiden ylösnousemuksesta. (Mt 22:31; Ap 4:2, alav.; 24:15; 1Ko 15:12, 13.) Septuagintassa käytetään sanan anástasis kanssa samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä Jes 26:19:ssä, jossa se on heprean elää-verbin vastineena lauseessa ”kuolleesi tulevat elämään”. (Ks. sanasto.)

nousevat ylös: Tässä käytetty kreikan sana anástasis on tavallisesti käännetty Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ”ylösnousemukseksi” (ks. Mt 22:23, tutkimisviite). Tässä jakeessa olevat Simeonin sanat osoittavat, että ihmiset suhtautuisivat Jeesukseen eri tavoin ja paljastaisivat siten sydämensä ajatukset (Lu 2:35). Niille jotka eivät uskoisi, Jeesus olisi merkki, jota halveksitaan. He torjuisivat hänet, kompastuisivat häneen ja kaatuisivat. Hänestä tulikin ennustuksen mukaisesti kompastuskivi monille juutalaisille. (Jes 8:14.) Toiset kuitenkin uskoisivat Jeesukseen (Jes 28:16). He nousisivat ylös eli saisivat kuvaannollisen ylösnousemuksen: he olivat ”kuolleita väärintekojensa ja syntiensä vuoksi”, mutta he saisivat hyvän suhteen Jumalaan (Ef 2:1).

sinut itsesi: Tai ”sinun oman sielusi”, ”sinun oman elämäsi”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

pitkä miekka: Raamattu ei osoita, että kirjaimellinen miekka olisi lävistänyt Marian, joten tämä ilmaus viittaa ilmeisesti siihen suruun, tuskaan ja kärsimykseen, jota Maria tuntisi nähdessään poikansa kuolevan kidutuspaalussa (Joh 19:25).

Anna: Kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Hanna, joka merkitsee ’suosiota’, ’armoa’. Puhuessaan Jeesus-lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta, Anna toimi naisprofeettana. ”Profetoimisen” perusmerkitys on Jumalan hengen välityksellä tulevien sanomien julistaminen, Jumalan tahdon paljastaminen.

palvella häntä: Tai ”palvoa häntä”, ”suorittaa hänelle pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä. Raamatussa sitä käytetään Jumalan palvelemisesta tai hänen palvontaansa liittyvästä palvelemisesta (Mt 4:10; Lu 2:37; 4:8; Ap 7:7; Ro 1:9; Fil 3:3; 2Ti 1:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3) tai pyhäkössä tai temppelissä palvelemisesta (Hpr 8:5; 9:9; 10:2; 13:10). Joissain tekstiyhteyksissä se siis voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa”. Muutamissa tapauksissa sanaa käytetään väärän palvonnan yhteydessä, kun joku palvelee eli palvoo jotain luotua (Ap 7:42; Ro 1:25).

ei ollut koskaan poissa temppelistä: Anna oli temppelissä aamusta iltaan, mahdollisesti temppelin porttien avaamisesta niiden sulkemiseen asti. Hän palveli Jumalaa – – paastoten ja rukoillen hartaasti, mikä osoittaa, että hän murehti vallitsevia olosuhteita ja kaipasi muutosta toisten uskollisten Jumalan palvelijoiden tavoin (Esr 10:1; Ne 1:4; Va 1:16). Juutalaiset olivat olleet satoja vuosia vieraiden valtojen alaisuudessa, ja uskonnollisen tilanteen heikkeneminen näkyi jopa temppelissä ja papiston keskuudessa. Tällaiset olosuhteet saattoivat hyvinkin olla syynä siihen, että Anna ja muut ”odottivat Jerusalemin vapautusta” (Lu 2:38).

palveli Jumalaa: Tai ”palvoi”, ”suoritti pyhää palvelusta”. (Ks. Lu 1:74, tutkimisviite.)

Jumalaa: Varhaisimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Theós (’Jumala’), mutta toiset kreikkalaiset käsikirjoitukset sekä latinan- ja syyriankieliset käännökset käyttävät sanan ”Herra” vastinetta. Useissa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä (ks. liite C, viitteet J5, 7–17, 28) on tässä Jumalan nimi, jolloin kohta voitaisiin kääntää ”kiittää Jehovaa”.

Jehovan: Tämä on ensimmäinen kohta, jossa Jumalan nimi esiintyy Luukkaan evankeliumissa tässä käännöksessä. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita päätellä, että alun perin jakeessa oli Jumalan nimi, joka myöhemmin korvattiin arvonimellä Herra. (Ks. liite C1; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 1:6.) Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus käskyt ja oikeusnormit ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1Mo 26:2, 5; 4Mo 36:13; 5Mo 4:40; 27:10; Hes 36:23, 27).

Jehovan lakiin: Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2Mo 13:9; 2Ku 10:31; 1Ai 16:40; 22:12; 2Ai 17:9; 31:3; Ne 9:3; Ps 1:2; 119:1; Jes 5:24; Jer 8:8; Am 2:4). Ilmaus niin kuin – – on kirjoitettu on Kreikkalaisissa kirjoituksissa tavallinen tapa johdattaa Heprealaisista kirjoituksista otettuihin lainauksiin (Mr 1:2; Ap 7:42; 15:15; Ro 1:17; 10:15). (Ks. Lu 1:6, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:23.)

Jehovan lain: Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2Mo 13:9; 2Ku 10:31; 1Ai 16:40; 22:12; 2Ai 17:9; 31:3; Ne 9:3; Ps 1:2; 119:1; Jes 5:24; Jer 8:8; Am 2:4). (Ks. Lu 1:6; 2:23; tutkimisviitteet; liite C3, johdanto; liite C3, Lu 2:39.)

he menivät takaisin Galileaan: Näistä sanoista voi saada sen käsityksen, että Joosef ja Maria menivät suoraan Nasaretiin käytyään temppelissä Jeesuksen kanssa, mutta Luukas esittää asiat hyvin tiiviisti eikä kerro kaikkia yksityiskohtia. Matteuksen kertomuksessa (2:1–23) kuvaillaan myös astrologien vierailua, kuningas Herodeksen laatimaa murhasuunnitelmaa, Joosefin ja Marian pakoa Egyptiin, Herodeksen kuolemaa ja perheen paluuta Nasaretiin.

Hänen vanhemmillaan oli tapana: Mooseksen laki ei vaatinut naisia menemään Jerusalemiin pesah-juhlaan, mutta Marialla oli tapana käydä siellä joka vuosi Joosefin kanssa (2Mo 23:17; 34:23; ks. sanasto, ”Pesah”). He matkustivat sinne kasvavan perheensä kanssa vuosittain. Edestakainen matka saattoi olla lähes 300 km kukkulaisen maaston halki.

lähti Galileasta – – ylös Juudeaan: Nasaretista vain 11 km:n päässä oli Betlehem-niminen kaupunki, mutta ennustuksessa tarkennettiin, että Messias tulisi ”Betlehem-Efratasta” (Mi 5:2). Tämä Betlehem, jota sanottiin Daavidin kaupungiksi, sijaitsi etelässä Juudeassa (1Sa 16:1, 11, 13). Nasaretista on Betlehem-Efrataan linnuntietä noin 110 km, mutta matkaa saattoi kertyä Samarian kautta jopa 150 km (etäisyys nykyisiä teitä pitkin). Reitti kulkee kukkulaisen maaston halki, joten matka oli raskas ja se kesti useita päiviä.

menivät ylös: Ts. ylös Jerusalemiin. Matkalla noustiin ylöspäin kukkulaisessa ja vuoristoisessa maastossa. (Ks. Lu 2:4, tutkimisviite.)

teki heille kysymyksiä: Jeesuksen kysymykset eivät olleet vain uteliaan pikkupojan kysymyksiä, mikä käy ilmi häntä kuunnelleiden ihmisten reaktiosta (Lu 2:47). Sanoilla ”teki – – kysymyksiä” käännetty kreikan verbi voi joissain tekstiyhteyksissä tarkoittaa kysymysten ja vastakysymysten esittämistä oikeudessa (Mt 27:11; Mr 14:60, 61; 15:2, 4; Ap 5:27). Historiantutkijoiden mukaan joillain huomattavilla uskonnollisilla johtajilla oli tapana jäädä juhlien jälkeen temppelin avariin pylväskäytäviin opettamaan. Ihmiset istuivat heidän jalkojensa juuressa kuuntelemassa ja esittämässä kysymyksiä.

ihmettelivät: Kreikan verbimuoto voi ilmaista jatkuvuutta tai toistuvuutta.

taivas aukeni: Jumala sai ilmeisesti aikaan sen, että taivaalliset asiat avautuivat Jeesukselle ja hän ymmärsi niitä selvästi. Tähän saattoi hyvinkin sisältyä se, että hän muisti elämänsä taivaassa ennen ihmiseksi tuloaan.

taivas aukeni: Jumala sai ilmeisesti aikaan sen, että taivaalliset asiat avautuivat Jeesukselle. Tähän saattoi hyvinkin sisältyä se, että hän muisti elämänsä ennen ihmiseksi tuloaan. Se mitä Jeesus puhui kasteensa jälkeen, varsinkin hänen lämmin, yksityiskohtainen rukouksensa pesah-iltana vuonna 33, osoittaa, että hän tiesi eläneensä ennen ihmiseksi tuloaan ja muisti Isänsä sanat ja teot sekä sen kunniakkaan aseman, joka hänellä itsellään oli ollut taivaassa (Joh 6:46; 7:28, 29; 8:26, 28, 38; 14:2; 17:5). Nämä muistot palautettiin Jeesuksen mieleen ehkä silloin kun hänet kastettiin ja voideltiin.

hän sanoi heille: Tätä johtolausetta seuraavat sanat ovat Jeesuksen ensimmäiset Raamattuun kirjoitetut sanat. Jeesus ei lapsena ilmeisesti ymmärtänyt täysin, että hän oli elänyt ennen ihmiseksi tuloaan (ks. Mt 3:16; Lu 3:21; tutkimisviitteet). Todennäköisesti hänen äitinsä ja kasvatusisänsä olivat kuitenkin kertoneet hänelle, mitä enkelit olivat ilmoittaneet heille käydessään heidän luonaan ja mitä Simeon ja Anna olivat ennustaneet, kun perhe oli Jerusalemissa 40 päivää hänen syntymänsä jälkeen (Mt 1:20–25; 2:13, 14, 19–21; Lu 1:26–38; 2:8–38). Jeesuksen vastaus osoittaa hänen ymmärtäneen jollain tavalla, että hän oli syntynyt ihmeen avulla ja että hänellä oli aivan erityinen suhde taivaalliseen Isäänsä Jehovaan.

minun täytyy olla Isäni talossa: Sanoja ”Isäni talossa” vastaava kreikan ilmaus voidaan kääntää kirjaimellisesti ”niissä, jotka ovat Isäni”. Tekstiyhteys osoittaa, että Joosef ja Maria olivat huolissaan siitä, missä Jeesus oli, joten on luontevaa ymmärtää näiden sanojen tarkoittavan paikkaa, ts. ”Isäni taloa [tai ”asuntoa”, ”esipihoja”]” (Lu 2:44–46). Myöhemmin palveluksensa aikana Jeesus käyttikin temppelistä ilmausta ”Isäni pyhäkkö [kirjaim. ”talo”]” (Joh 2:16). Joidenkin tutkijoiden mielestä kreikan ilmaus voitaisiin kuitenkin ymmärtää myös laajemmin ja kääntää ”minun täytyy olla kiinnostunut siitä, mikä on Isäni”, ”minun täytyy keskittyä Isäni asioihin”.

matkalla ylös Jerusalemiin: Kaupunki sijaitsi noin 750 m merenpinnan yläpuolella, ja siksi Raamatussa sanotaan usein, että ihmiset menivät ”ylös Jerusalemiin” (Mr 10:32; Lu 2:22; Joh 2:13; Ap 11:2). Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat nousemassa ylös Jordaninlaaksosta (ks. Mt 19:1, tutkimisviite), jonka matalin kohta on noin 400 m merenpinnan alapuolella. Korkeuseroa tuolla matkalla Jerusalemiin kertyi noin 1 000 m.

lähti Galileasta – – ylös Juudeaan: Nasaretista vain 11 km:n päässä oli Betlehem-niminen kaupunki, mutta ennustuksessa tarkennettiin, että Messias tulisi ”Betlehem-Efratasta” (Mi 5:2). Tämä Betlehem, jota sanottiin Daavidin kaupungiksi, sijaitsi etelässä Juudeassa (1Sa 16:1, 11, 13). Nasaretista on Betlehem-Efrataan linnuntietä noin 110 km, mutta matkaa saattoi kertyä Samarian kautta jopa 150 km (etäisyys nykyisiä teitä pitkin). Reitti kulkee kukkulaisen maaston halki, joten matka oli raskas ja se kesti useita päiviä.

menivät ylös: Ts. ylös Jerusalemiin. Matkalla noustiin ylöspäin kukkulaisessa ja vuoristoisessa maastossa. (Ks. Lu 2:4, tutkimisviite.)

Jumalalle ei mikään ole mahdotonta: Tai ”Jumalalle ei minkään julistuksen toteuttaminen ole mahdotonta”, ”mikään Jumalan sana ei jää toteutumatta”. Kreikan sana rhḗma voi tarkoittaa ’sanaa’, ’lausumaa’, ’julistusta’. Se voi tarkoittaa myös ’asiaa’, ’sitä, mistä puhutaan’, kuten tapahtumaa, toimintaa tai julistamisen seurausta. Kreikkalainen teksti voidaan kääntää eri tavoin, mutta yleismerkitys pysyy samana: mikään ei ole mahdotonta Jumalalle, eikä mikään hänen lupauksistaan jää täyttymättä. Tämän jakeen sanamuoto on hyvin samankaltainen kuin Septuagintan käännös 1Mo 18:14:stä, jossa Jehova vakuuttaa Abrahamille, että tämän vaimo Saara synnyttäisi vanhalla iällään Iisakin.

hän meni alas: Jerusalem sijaitsi noin 750 m merenpinnan yläpuolella. Ilmaus ”mennä alas” tarkoittaa tässä Jerusalemista lähtemistä (Lu 10:30, 31; Ap 24:1; 25:7). (Vrt. Mt 20:17; Lu 2:4, 42; tutkimisviitteet.)

pysyi heille alamaisena: Tai ”pysyi heille tottelevaisena”. Jatkuvaa toimintaa ilmaiseva kreikan verbimuoto osoittaa, että sen jälkeen kun Jeesus oli temppelissä tehnyt vaikutuksen opettajiin Jumalan sanan tuntemuksellaan, hän meni kotiin ja totteli edelleen vanhempiaan nöyrästi. Hänen tottelevaisuutensa oli merkittävämpää kuin kenenkään muun lapsen, koska näin hän toteutti Mooseksen lain jokaista yksityiskohtaa myöten (2Mo 20:12; Ga 4:4).

sanoja: Tai ”asioita”. (Ks. Lu 1:37, tutkimisviite.)

Media

Keisari Augustus
Keisari Augustus

Octavianus oli Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari. Hänen koko nimensä oli Gaius Julius Caesar Octavianus (syntyjään Gaius Octavius). Hänet adoptoi Rooman diktaattori Julius Caesar, joka murhattiin vuonna 44 eaa. Syyskuussa 31 eaa. Octavianuksesta tuli Rooman valtakunnan kiistaton hallitsija, ja 16. tammikuuta 27 eaa. Rooman senaatti antoi hänelle arvonimen Augustus. Vuonna 2 eaa. Augustus sääti, että kaikki valtakunnan asukkaat piti luetteloida, ”kukin omassa kaupungissaan” (Lu 2:1–7). Tämä säädös johti siihen, että Jeesus syntyi Betlehemissä Raamatun ennustuksen täyttymykseksi (Da 11:20; Mi 5:2). Augustus kuoli 17. elokuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 19. elokuuta) 14 jaa., siinä kuussa, jonka hän oli nimennyt itsensä mukaan (lat. Augustus). Kuvassa näkyvä pronssiveistos on ajoitettu vuosiin 27–25 eaa., ja se on nykyisin British Museumissa.

Betlehemin talvi
Betlehemin talvi

Jeesus ei voinut syntyä joulukuussa, koska Betlehemissä on marraskuusta maaliskuuhun yleensä kylmää ja sateista. Talvella tällä seudulla voi sataa lunta. Tähän aikaan vuodesta paimenet eivät oleskelisi taivasalla eivätkä vartioisi laumojaan laitumella öisin (Lu 2:8). Betlehem sijaitsee Juudean ylängöllä noin 780 m merenpinnan yläpuolella.

Jeesus seimessä
Jeesus seimessä

Lu 2:7:ssä ”seimeksi” käännetty kreikan sana fátnē merkitsee ’ruokintapaikkaa’. Arkeologit ovat löytäneet Palestiinasta suuria kaukaloita, jotka on hakattu yhdestä kalkkikivilohkareesta ja jotka ovat noin 90 cm pitkiä, 50 cm leveitä ja 60 cm korkeita. Niiden ajatellaan olleen seimiä eli eläinten ruokinta-astioita. Seimiä saatettiin myös hakata eläinsuojina käytettyjen luolien kallioseiniin, kuten myöhemmin on tehty.

Turturikyyhky ja kalliokyyhky
Turturikyyhky ja kalliokyyhky

Mooseksen lain alaisuudessa naisen piti synnytyksen jälkeen uhrata nuori pässi polttouhriksi ja kyyhkysenpoika tai turturikyyhky syntiuhriksi. Jos perheellä ei ollut varaa pässiin, kuten Marian ja Joosefin tapauksessa, uhreiksi kelpasi kaksi turturikyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa (3Mo 12:6–8). Kuvassa (1) näkyvä turturikyyhky (Streptopelia turtur) elää Israelin lisäksi Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasian länsiosissa. Joka vuosi lokakuussa nämä linnut muuttavat etelään lämpimämpiin maihin ja palaavat keväällä Israeliin. Toisessa kuvassa (2) on kalliokyyhky (Columba livia). Kalliokyyhkyjä elää kaikkialla maailmassa, eivätkä ne tavallisesti tee muuttomatkoja.

Näkymä Jisreelinlaaksoon
Näkymä Jisreelinlaaksoon

Kuva on otettu kalliolta Nasaretin läheltä etelään päin. Hedelmällinen Jisreelinlaakso, joka mainitaan monissa Raamatun kertomuksissa, levittäytyy itään ja länteen (Jos 17:16; Tu 6:33; Ho 1:5). Kaukana vasemmalla näkyy Moren kukkula ja sen rinteellä Neinin kylä. Samalla paikalla sijaitsi Nainin kaupunki, jossa Jeesus herätti kuolleista lesken pojan. (Tu 7:1; Lu 7:11–15.) Keskellä horisonttia häämöttää Gilboanvuori (1Sa 31:1, 8). Jeesus kasvoi läheisessä Nasaretissa, ja hän ehkä tuli tänne katsomaan Israelin historian keskeisiä paikkoja (Lu 2:39, 40).