pelastaa vai tappaa: Tai ”pelastaa elämä vai tappaa”, ”pelastaa vai tappaa sielu”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

harmistuneena, hyvin murheellisena: Vain Markus kertoo, miten Jeesus reagoi huomatessaan uskonnollisten johtajien kovasydämisyyden tässä tilanteessa (Mt 12:13; Lu 6:10). Pietari, joka oli itse syvästi tunteva mies, on saattanut kuvailla Markukselle elävästi näitä Jeesuksen tunteita. (Ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”.)

alkoivat heti neuvotella: Tämä on ensimmäinen Raamatussa mainituista kahdesta tilanteesta, joissa kaksi toisiaan vastustavaa ryhmää, fariseukset ja Herodeksen puoluelaiset, neuvottelivat keskenään Jeesuksen tappamisesta. Toinen tilanne oli lähes kaksi vuotta myöhemmin, vain kolme päivää ennen kuin Jeesus surmattiin. Tämä osoittaa, että nämä ryhmät juonittelivat yhdessä Jeesusta vastaan pitkän aikaa. (Mt 22:15–22.)

Herodeksen puoluelaisten: Ks. sanasto.

Galileanjärven: Makeavetinen järvi Pohjois-Israelissa. (”Järveksi” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’merta’.) Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11), Gennesaretinjärvi (Lu 5:1) ja Tiberiaanjärvi (Joh 6:1). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä, ja syvimmillään se on noin 48 m. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)

järven: Ts. Galileanjärven. (Ks. Mt 4:18, tutkimisviite.)

Idumeasta: Jeesuksen palveluksen aikaan Idumea oli Rooman Juudean-provinssin eteläisin alue (ks. liite B10). Tämä kreikkalainen nimi merkitsee ’edomilaisten [maata]’. Alun perin edomilaiset asuivat Kuolleenmeren eteläpuolella (ks. liite B3 ja liite B4). 500-luvulla eaa. Babylonian kuningas Nabunaid kukisti heidät, ja 300-luvulla eaa. arabiheimoihin kuuluneet nabatealaiset valloittivat heidän maansa. Edomilaiset siirtyivät pohjoiseen Negeviin ja aina Hebronin seudulle asti, ja heidän aluettaan alettiin sanoa Idumeaksi. Hasmonit (makkabilaiset) alistivat heidät ja pakottivat heidät karkotuksen uhalla noudattamaan juutalaista lakia ja ympärileikkauttamaan itsensä. Juutalaisten lakia ja tapoja alistuivat noudattamaan muun muassa Herodesten esi-isät.

Jordanin toiselta puolelta: Tarkoittaa ilmeisesti Jordanin itäpuolista seutua, josta käytettiin myös nimeä Perea (kreikan sanasta péran ’toisella puolella’, ’takana’, ’yli’).

kertomasta, kuka hän oli: Epäpuhtaat henget tiesivät, että Jeesus oli ”Jumalan Poika”, ja puhuttelivat häntä tuolla nimellä (jae 11), mutta Jeesus ei antanut heidän todistaa hänestä. Demonit ovat Jumalan vihollisia, jotka vihaavat sitä, mikä on pyhää. He ovat kapinallisia, jotka on karkotettu hänen yhteydestään. (Ks. Mr 1:25, tutkimisviite.) Vastaavasti kun ”ennustajademoni” sai erään tytön tunnistamaan Paavalin ja Silaksen ”korkeimman Jumalan orjiksi”, jotka julistivat ”pelastuksen tietä”, Paavali ajoi hengen tytöstä ulos (Ap 16:16–18).

Ole hiljaa: Kreikan verbi merkitsee kirjaimellisesti ’sitoa suu’, ’laittaa kuonokoppa’. Epäpuhdas henki tiesi, että Jeesus oli Kristus eli Messias, ja puhutteli häntä ”Jumalan Pyhäksi” (jae 24), mutta Jeesus ei antanut demonien todistaa hänestä (Mr 1:34; 3:11, 12).

apostoleiksi: Tai ”lähetetyiksi”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō, jota käytetään jakeen loppuosassa ja joka on käännetty vastineella ”lähettää”. (Ks. Mt 10:2, tutkimisviite.)

apostolin: Tai ”lähetetyn”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’, ’lähettää matkaan’ (Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32). Sanan perusmerkitys käy hyvin ilmi Jeesuksen sanoista Joh 13:16:ssa, jossa se on suoraan käännetty ”lähetetyksi”.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

jolle hän antoi myös nimen Pietari: Jeesuksen Simonille antama nimi Pietari merkitsee ’kallion kappaletta’ (Joh 1:42). Samoin kuin Jeesus pystyi havaitsemaan, että Natanaelissa ”ei ole mitään petollista” (Joh 1:47), hän pystyi havaitsemaan, millainen Pietari oli. Pietari oli monessa suhteessa kuin kallio, varsinkin Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. (Ks. Mt 10:2, tutkimisviite.)

Boanerges: Seemiläinen ilmaus, joka esiintyy vain Markuksen kertomuksessa. Jeesus antoi Jaakobille ja Johannekselle tämän nimen, joka kuvasti todennäköisesti heidän palavaa intoaan (Lu 9:54).

joka merkitsee: Markus selittää tai kääntää juutalaisille tuttuja sanoja, mikä osoittaa, että hän kirjoitti evankeliuminsa ei-juutalaiset lukijat mielessään.

ukkosenjyrinän poikia: Hepreassa, arameassa ja kreikassa ilmauksella ”jonkin (tai jonkun) poika” voidaan kuvailla ihmisen huomattavaa ominaisuutta tai ominaispiirrettä tai luonnehtia jotain ihmisryhmää. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa Boanerges, ja Ap 4:36, tutkimisviite.)

poikaa: Hepreassa, arameassa ja kreikassa ilmauksella ”jonkin (tai jonkun) poika” voidaan kuvailla ihmisen huomattavaa ominaisuutta tai ominaispiirrettä tai luonnehtia jotain ihmisryhmää. Esimerkiksi 5Mo 3:18:ssa ”pelottomat miehet” eli rohkeat soturit ovat kirjaimellisesti ”kyvyn poikia”. Job 1:3:ssa vastineella ”itämaalaiset” käännetty ilmaus kuuluu kirjaimellisesti ”idän pojat”. 1Sa 25:17:ssä vastineella ”kelvoton” käännetty ilmaus on kirjaimellisesti ”belialin poika”, ts. ”arvottomuuden poika”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ihmisistä, jotka toimivat tietyllä tavalla tai ilmaisevat tiettyä ominaisuutta, käytetään esimerkiksi ilmauksia ”valtakunnan pojat”, ”Paholaisen pojat”, ”Korkeimman pojat” sekä ”valon pojat ja päivän pojat” (Mt 13:38; Lu 6:35; 1Te 5:5).

Bartolomeus: Merk. ’Tolmain poika’. Hänen ajatellaan olevan sama kuin Johanneksen mainitsema Natanael (Joh 1:45, 46). Evankeliumien vertailu osoittaa, että Matteus ja Luukas mainitsevat Bartolomeuksen ja Filippuksen yhdessä samalla tavalla kuin Johannes mainitsee Natanaelin ja Filippuksen (Mt 10:3; Lu 6:14).

Alfeuksen poika Jaakob: Ilmeisesti sama opetuslapsi kuin Mr 15:40:ssä mainittu ”Jaakob nuorempi”. Alfeuksen ajatellaan yleensä olevan sama kuin Klopas (Joh 19:25), jolloin hän olisi ”sen toisen Marian” mies. (Mt 27:56; 28:1; Mr 15:40; 16:1; Lu 24:10.) Tämä Alfeus ei ilmeisesti ole sama kuin Mr 2:14:ssä mainittu Alfeus, joka oli Leevin isä.

Taddeus: Lu 6:16:ssa ja Ap 1:13:ssa olevissa apostolien luetteloissa ei ole nimeä Taddeus, vaan niissä lukee ”Jaakobin poika Juudas”. Tästä voidaan päätellä, että Taddeus on sama apostoli, jota Johannes kuvailee sanoilla ”Juudas, ei Iskariot” (Joh 14:22). Nimeä Taddeus käytetään joskus ehkä siksi, ettei tämä Juudas sekoittuisi Juudas Iskariotiin, petturiin.

Kananeus: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Mt 10:4). Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja se merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Kun Luukas sanoi tätä Simonia ”innokkaaksi”, hän käytti kreikan sanaa zēlōtḗs, joka sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’ (Lu 6:15; Ap 1:13). Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustavan juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.

Iskariot: Ks. Mt 10:4, tutkimisviite.

Iskariot: Merk. mahd. ’mies Kerijotista’. Myös Juudaksen isää Simonia sanotaan ”Iskariotiksi” (Joh 6:71). Useimpien tutkijoiden mukaan tämä nimi osoittaa, että Simon ja Juudas olivat Kerijot-Hesronin kaupungista Juudeasta (Jos 15:25). Siinä tapauksessa Juudas oli 12 apostolin joukossa ainoa juudealainen, sillä kaikki muut olivat galilealaisia.

Jaakob: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Jaakob, joka mainitaan Ap 12:17:ssä (ks. tutkimisviite) ja Ga 1:19:ssä ja joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ja 1:1).

Juudas: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Juudas, joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ju 1).

hänen sukulaisensa: Sukulaisten joukossa ovat voineet olla Jeesuksen velipuolet Jaakob ja Juudas, jotka kumpikin kirjoittivat raamatunkirjan. Jeesuksen neljän velipuolen nimet mainitaan Mt 13:55:ssä ja Mr 6:3:ssa. (Ks. Mt 13:55, tutkimisviitteet.)

Beelsebuliksi: Tai ”Beelsebubiksi”. Beelsebub on mahdollisesti muunnos nimestä Baal-Sebub, joka merkitsee ’kärpästen omistajaa’, ’kärpästen herraa’. Tätä Baalia filistealaiset palvoivat Ekronissa (2Ku 1:3). Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa käytetään vaihtoehtoisia muotoja ”Beelsebul” tai ”Beesebul”, jotka merkitsevät mahdollisesti ’ylhäisen asuinpaikan omistajaa’, ’ylhäisen asuinpaikan herraa’. Jos nimeen sisältyy sanaleikki heprean sanalla zével, joka merkitsee ’lantaa’ mutta jota ei käytetä Raamatussa, merkitys voi olla ’lannan omistaja’, ’lannan herra’. Kuten Mt 12:24 osoittaa, tätä nimitystä käytetään Saatanasta, demonien ruhtinaasta eli hallitsijasta.

Beelsebul: Tai ”Beelsebub”. Nimitys, jota käytetään Saatanasta. (Ks. Mt 10:25, tutkimisviite.)

vertauksin: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

perhe: Kirjaim. ”talo”. Alkukielen sana voi tarkoittaa perhettä, sukua, taloutta tai kuninkaan hovia (Ap 7:10; Fil 4:22). Sanaa käytettiin myös hallitsijasuvuista, esimerkiksi Herodesten ja Juliusten-Claudiusten suvuista. Niissä oli paljon sisäisiä ristiriitoja, jotka lopulta johtivat niiden tuhoon.

voi kestää: Tai ”voi pysyä koossa”. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa perhe.)

herjaa pyhää henkeä: Herjaaminen tarkoittaa sitä, että rienaa, häpäisee, loukkaa tai halventaa sanoillaan Jumalaa tai pyhiä asioita. Koska pyhä henki on lähtöisin itse Jumalasta, sen toiminnan tahallinen vastustaminen tai kieltäminen merkitsee Jumalan herjaamista. Kuten Mt 12:24, 28:ssa ja Mr 3:22:ssa osoitetaan, juutalaiset uskonnolliset johtajat näkivät Jumalan hengen toimivan, kun Jeesus teki ihmeitä, mutta he väittivät, että tuo voima oli lähtöisin Saatanasta.

syyllinen ikuiseen syntiin: Tarkoittaa nähtävästi tahallista syntiä, joka johtaa ikuiseen tuomioon. Tällaista syntiä ei peitä mikään uhri. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja herjaa pyhää henkeä, ja Mt 12:31, tutkimisviite [rinnakkaiskertomus].)

herjaamista: Tarkoittaa sitä, että rienaa, häpäisee, loukkaa tai halventaa sanoillaan Jumalaa tai pyhiä asioita. Koska pyhä henki on lähtöisin itse Jumalasta, sen toiminnan tahallinen vastustaminen tai kieltäminen merkitsee Jumalan herjaamista. Kuten Mt 12:24, 28:ssa osoitetaan, juutalaiset uskonnolliset johtajat näkivät Jumalan hengen toimivan, kun Jeesus teki ihmeitä, mutta he väittivät, että tuo voima oli lähtöisin Saatanasta.

veljensä: Ts. Jeesuksen velipuolet. Heidän nimensä mainitaan Mt 13:55:ssä ja Mr 6:3:ssa. (Ks. Mt 13:55, tutkimisviite, jossa selitetään sanan ”veli” merkitystä.)

veljensä: Raamatussa kreikan sana adelfós voi viitata hengelliseen sukulaisuuteen, mutta tässä sitä käytetään Jeesuksen velipuolista, Joosefin ja Marian nuoremmista pojista. Jotkut uskovat, että Jeesuksen syntymän jälkeen Maria pysyi neitsyenä, ja väittävät, että sana adelfós tarkoittaa tässä serkkuja. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään kuitenkin toista sanaa ”serkusta” (kreik. anepsiós Kol 4:10:ssä) ja vielä eri ilmausta Paavalin ”sisarenpojasta” (Ap 23:16). Lisäksi Lu 21:16:ssa käytetään monikkomuotoja kreikan sanoista adelfós ja syngenḗs, jotka on käännetty sanoilla ”veljet” ja ”sukulaiset”. Nämä esimerkit osoittavat, että sukulaisuussuhteita kuvailevia sanoja ei käytetä Kreikkalaisissa kirjoituksissa väljästi tai sattumanvaraisesti.

Katsokaa, äitini ja veljeni: Jeesus tekee tässä eron biologisten veljiensä ja hengellisten veljiensä, opetuslastensa, välillä. Jotkut hänen velipuolistaan eivät uskoneet häneen (Joh 7:5). Hän osoittaa, että olipa hänellä kuinka vahvat siteet sukulaisiin tahansa, side niihin, jotka tekevät ”Jumalan tahdon”, on vielä vahvempi (Mr 3:35).