Apostolien teot 17:1–34
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
perusteli: Paavali ei ainoastaan kertonut ihmisille hyvää uutista, vaan hän selitti sitä ja esitti todisteita Raamatun kirjoituksista, ts. Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Niiden lukemisen lisäksi hän perusteli asioita niiden pohjalta ja otti todistelussaan huomioon kuulijansa. Tässä käytetty kreikan verbi dialégomai merkitsee ’vaihtaa ajatuksia’, ’keskustella’. Se viittaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tätä kreikan sanaa käytetään myös Ap 17:17; 18:4, 19; 19:8, 9; 20:7, 9:ssä.
osoitti raamatunkohtien avulla: Näitä sanoja vastaava kreikan verbi merkitsee kirjaimellisesti ’asettaa viereen’. Tämä voi tarkoittaa sitä, että Paavali vertasi Raamatun heprealaisten kirjoitusten messiaanisia ennustuksia yksityiskohtaisesti Jeesuksen elämään ja osoitti, miten Jeesus oli täyttänyt nämä ennustukset.
kaupungin hallitusmiesten: Tai ”kansalaisten hallitusmiesten”. Kirjaim. ”politarkkien”. Kreikan sanaa politárkhēs ei käytetä klassisessa kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Tämä arvonimi esiintyy kuitenkin piirtokirjoituksissa, joita on löydetty Tessalonikan alueelta ja muualta Makedonian provinssista ja joista jotkin ovat peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Tällaiset löydöt vahvistavat Apostolien tekojen kertomuksen paikkansapitävyyden ja Luukkaan luotettavuuden historioitsijana.
keisarin: Tai ”caesarin”. Rooman keisarina oli tähän aikaan Claudius, joka hallitsi vuosina 41–54 (Ap 11:28; 18:2). (Ks. Mt 22:17, tutkimisviite, ja sanasto.)
keisarille: Tai ”caesarille”. Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana Rooman keisarina oli Tiberius. Sanalla ”keisari” ei kuitenkaan tarkoitettu pelkästään hallitsevaa keisaria vaan myös Rooman valtiovaltaa ja sen virallisesti nimitettyjä edustajia. Paavali sanoo näitä hallintoviranomaisia ”esivallaksi” ja Pietari ”kuninkaaksi” ja ”käskynhaltijoiksi”. (Ro 13:1–7; Tit 3:1; 1Pi 2:13–17; ks. sanasto.)
tutkivat huolellisesti: Tai ”tutkivat perusteellisesti”. Näitä sanoja vastaava kreikan verbi anakrínō merkitsee ’seuloa’, ’jaotella’, ’erottaa’. Sitä käytetään joskus oikeusviranomaisten kuulustelusta (Lu 23:14; Ap 4:9; 28:18; 1Ko 4:3). Tässä tekstiyhteydessä ajatuksena onkin, että tehdään yhtä tarkka ja huolellinen tutkimus kuin oikeusprosessin aikana. Beroian juutalaiset eivät siis tutkineet asioita pintapuolisesti vaan selvittivät ne perin pohjin. He halusivat varmistua siitä, että se, mitä Paavali ja Silas opettivat Raamatun kirjoitusten pohjalta, piti paikkansa ja että Jeesus oli luvattu Messias.
torilla: Noin 5 hehtaarin suuruinen Ateenan tori (kreik. agorá) sijaitsi Akropoliin luoteispuolella. Se oli paljon muutakin kuin kauppapaikka, sillä sinne keskittyi kaupungin taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurielämä. Ateenalaiset kokoontuivat sinne mielellään käymään henkeviä keskusteluja.
epikurolaiset – – filosofit: Kreikkalaisen filosofin Epikuroksen (341–270 eaa.) kannattajat opettivat, että elämän perimmäinen tarkoitus oli nautinnon saaminen. Epikurolaiset uskoivat jumalien olemassaoloon mutta ajattelivat, että jumalat eivät ole kiinnostuneita ihmisistä eivätkä palkitse eivätkä rankaise heitä, joten rukoileminen ja uhraaminen oli turhaa. Heidän ajatteluaan ja käytöstään eivät ohjanneet moraaliperiaatteet. He suosivat kuitenkin kohtuullisuutta siksi, että se suojeli kohtuuttomuuden ikäviltä seurauksilta. Heidän mukaansa tietoa piti hankkia vain sen vuoksi, että pääsisi eroon uskontoon liittyvistä peloista ja taikauskosta. Epikurolaiset eivät uskoneet ylösnousemukseen, kuten eivät stoalaisetkaan. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja stoalaiset filosofit.)
stoalaiset filosofit: Stoalaiset olivat kreikkalaisen filosofian koulukunta. He uskoivat, että onnellisuus tulee elämisestä sopusoinnussa järjen ja luonnon kanssa. Heidän mukaansa todella viisaalle ihmiselle kipu ja nautinto olivat yhdentekeviä. He uskoivat, että kaikki oli osa persoonatonta jumaluutta ja että ihmissielukin oli lähtöisin siitä. Jotkut stoalaiset ajattelivat sielun lopulta tuhoutuvan maailmankaikkeuden mukana. Toiset otaksuivat sielun lopulta sulautuvan uudelleen tuohon jumaluuteen. Stoalaiset eivät uskoneet ylösnousemukseen, kuten eivät epikurolaisetkaan. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja epikurolaiset – – filosofit.)
suunsoittaja: Kirjaim. ”siementen noukkija”. Kreikan sana spermológos tarkoitti lintua, joka noukkii siemeniä. Sitä käytettiin halventavassa merkityksessä ihmisestä, joka kerää ruoanmuruja kerjäämällä tai varastamalla, tai tietämättömästä, sivistymättömästä ihmisestä, joka toistelee yhdentekeviä asioita, pelkkiä irrallisia tiedonmuruja, ts. turhanpuhujasta. Oppineiden miesten mielestä Paavali siis jaaritteli asioita, joista hän ei todellisuudessa ymmärtänyt yhtään mitään.
Areiopagille: Tai ”Areksen kukkulalle”. Ares oli kreikkalainen sodanjumala. Areiopagi sijaitsi Akropoliin luoteispuolella, ja se oli Ateenan tärkeimmän neuvoston perinteinen kokoontumispaikka. ”Areiopagi” voi tarkoittaa joko itse kukkulaa tai neuvostoa. (Ap 17:34.) Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Paavali vietiin kuultavaksi kukkulalle tai sen lähistölle, kun taas toiset tutkijat ovat sillä kannalla, että hänet vietiin neuvoston kokoukseen jonnekin muualle, ehkä agoralle eli torille. Joissain käännöksissä paikasta käytetään nimeä ”Marsin kukkula”, koska Areksen roomalainen vastine on Mars-jumala.
oleskelevat: Tai ”vierailevat”. Kreikan sana epidēméō merkitsee ’oleskella jossain vieraana’.
Tuntemattomalle jumalalle: Kreikan sanat Agnṓstōi theōí oli kaiverrettu erääseen Ateenassa sijainneeseen alttariin. Ateenalaiset ilmaisivat jumaluuksien pelkoaan rakentamalla monia temppeleitä ja alttareita. He pystyttivät alttareita jopa abstrakteille jumaluuksille, joita olivat esimerkiksi Maine, Vaatimattomuus, Energia, Suostuttelu ja Sääli. Yhden alttarin he omistivat ”Tuntemattomalle jumalalle” ehkä sen pelosta, että heiltä jäisi jokin jumaluus huomiotta ja he joutuisivat siksi tuon jumalan epäsuosioon. Näin he tunnustivat, että oli olemassa Jumala, josta he eivät tienneet mitään. Paavali otti taitavasti tämän alttarin lähtökohdaksi, kun hän kertoi kuulijoilleen tosi Jumalasta, jota he eivät vielä tunteneet.
maailma tuli olemassaoloon hänen välityksellään: Kreikan sana kósmos (’maailma’) tarkoittaa tässä ihmismaailmaa, mikä käy ilmi jakeen loppuosasta, jonka mukaan maailma ei tuntenut häntä. Maallisissa kirjoituksissa tällä kreikan sanalla viitattiin joskus yleisesti luomakuntaan ja kaikkeuteen, ja apostoli Paavali käytti sitä ehkä tässä merkityksessä puhuessaan eräässä tilanteessa kreikkalaisille (Ap 17:24). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa se tarkoittaa kuitenkin yleensä ihmismaailmaa tai sen osaa. Jeesus oli kyllä mukana, kun Jumala teki taivaan, maan ja kaiken muun, mutta tämä jae kohdistaa huomion Jeesuksen osaan silloin kun ihmismaailma tuli olemassaoloon (1Mo 1:26; Joh 1:3; Kol 1:15–17).
maailman: Maallisessa kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja etenkin Raamatussa kreikan sana kósmos liittyy läheisesti ihmiskuntaan (ks. Joh 1:10, tutkimisviite). Maallisissa kirjoituksissa sanalla viitattiin kuitenkin myös yleisesti luomakuntaan ja kaikkeuteen. Paavali käytti sitä ehkä tässä merkityksessä yrittäessään luoda yhteisen pohjan kreikkalaisten kuulijoidensa kanssa.
käsin tehdyissä temppeleissä: Tai ”ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä”. Ilmausta ”käsin tehty” vastaava kreikan sana kheiropoíētos esiintyy myös Ap 7:48:ssa ja Hpr 9:11, 24:ssä. Kreikkalaisen Athene-jumalattaren ja muiden jumaluuksien kunnia määräytyi sen mukaan, millaisia temppeleitä, pyhäkköjä ja alttareita ihmiset olivat heille rakentaneet. Taivaan ja maan suvereeni Herra sen sijaan ei mahdu fyysisiin temppeleihin (1Ku 8:27). Tosi Jumala on suurempi kuin kaikki ihmistekoisten temppelien epäjumalat (Jes 40:18–26). Paavali sanoi nämä sanat ehkä siksi, että hän näki ympärillään paljon eri jumaluuksille omistettuja temppeleitä ja pyhäkköjä.
me elämme ja liikumme ja olemme: Joidenkin mielestä nämä sanat kuvastavat kreikkalaisen retoriikan tyylikeinoa trikolonia, jossa ajatus ilmaistaan kolmella rinnakkaisella sanalla. Sitä käyttivät kirjoituksissaan muun muassa Platon, Sofokles ja Aristoteles. Toisten mielestä Paavalin sanat viittaavat 500-luvulla eaa. eläneen kreetalaisen runoilijan Epimenideen runoon.
jotkut teidän omat runoilijannekin: Paavali lainasi sanat ”Me olemme myös hänen lapsiaan” nähtävästi stoalaisen runoilijan Aratoksen runoelmasta Fainomena. Samantyylinen ajatus esiintyy muissakin kreikkalaisissa teksteissä, esimerkiksi stoalaisen Kleantheen ”Hymnissä Zeukselle”. Paavali siteerasi kreikkalaisia runoilijoita ehkä siksi, että sivistyneiden puhujien odotettiin käyttävän todistelussaan otteita klassisesta kirjallisuudesta.
maa: ”Maata” vastaava kreikan sanaa (oikūménē) käytetään tässä laajassa merkityksessä, ja se tarkoittaa asuttua maata, ihmiskunnan asuinpaikkaa (Lu 4:5; Ro 10:18; Il 12:9; 16:14). Ensimmäisellä vuosisadalla se tarkoitti myös Rooman valtakuntaa, jonka laajalle alueelle juutalaiset olivat hajaantuneet (Ap 24:5).
oikeudenmukaisesti: Tai ”vanhurskaasti”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
takeen: Tai ”todisteen”. Kirjaim. ”uskon”. Kreikan sana pístis, joka käännetään useimmiten vastineella ”usko”, välittää tässä tekstiyhteydessä ajatuksen todisteesta, jonka perusteella voi luottaa täysin johonkin luvattuun.
joka oli Areiopagin oikeusistuimen tuomari: Tai ”areiopagilainen”, ts. Areiopagin neuvoston tai tuomioistuimen jäsen. (Ks. Ap 17:19, tutkimisviite.)
Areiopagille: Tai ”Areksen kukkulalle”. Ares oli kreikkalainen sodanjumala. Areiopagi sijaitsi Akropoliin luoteispuolella, ja se oli Ateenan tärkeimmän neuvoston perinteinen kokoontumispaikka. ”Areiopagi” voi tarkoittaa joko itse kukkulaa tai neuvostoa. (Ap 17:34.) Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Paavali vietiin kuultavaksi kukkulalle tai sen lähistölle, kun taas toiset tutkijat ovat sillä kannalla, että hänet vietiin neuvoston kokoukseen jonnekin muualle, ehkä agoralle eli torille. Joissain käännöksissä paikasta käytetään nimeä ”Marsin kukkula”, koska Areksen roomalainen vastine on Mars-jumala.
Media

Kuvassa näkyvä Véroian kaupunki sijaitsee Kreikassa samalla paikalla kuin muinainen Beroia, jossa Paavali ja Silas kävivät. Beroia sijaitsi noin 30 km kuuluisasta roomalaisesta valtatiestä Via Egnatiasta etelään ja noin 65 km Tessalonikasta länsilounaaseen. Sekä juutalaiset että kreikkalaiset ottivat siellä hyvän uutisen vastaan. Kun Tessalonikasta tuli väkeä yllyttämään ihmisjoukkoja väkivaltaisuuksiin, paikalliset opetuslapset lähettivät Paavalin pois kaupungista. Silas ja Timoteus kuitenkin jäivät sinne joksikin aikaa vahvistamaan uutta seurakuntaa. (Ap 17:10–14.) Beroia oli Makedonian hedelmällisen mutta haastavan alueen viimeinen kaupunki, jossa Paavali kävi toisella lähetysmatkallaan.

Puhuessaan Ateenan Areiopagilla Paavali viittasi ”alttariin, johon oli kirjoitettu: ’Tuntemattomalle jumalalle’ ” (Ap 17:23). Sekä kirjalliset maininnat että arkeologiset löydöt osoittavat, että tällaisia alttareita oli Rooman imperiumin alueella. Esimerkiksi 100-luvulla eläneen maantieteilijän Pausaniaan mukaan Kreikassa oli tuntemattomille jumalille omistettuja alttareita ja 100- ja 200-luvuilla elänyt Filostratos kertoo niitä olleen Ateenassa. Kuvassa 1 näkyy Pergamonissa (nykyisessä Turkissa) olevan alttarin jäännökset 100-luvulta. Piirtokirjoitus on säilynyt vain osittain, mutta todennäköisesti sen ensimmäisellä rivillä lukee ”Tuntemattomille jumalille”. Kuvassa 2 on Rooman Palatinus-kukkulalta löytynyt alttari, joka on peräisin noin vuodelta 100 eaa. ja joka on omistettu nimettömälle jumalalle. Nämä esimerkit tukevat Raamatun kertomusta, jossa viitataan tällaisiin alttareihin.