Luukas 10:1–42
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
Tämän jälkeen: Lu 10:1–18:14:ssä kerrottuja tapahtumia ei mainita muissa evankeliumeissa. Toiset evankeliumin kirjoittajat kertovat kuitenkin Jeesuksen opettaneen samoja asioita muissa yhteyksissä, ilmeisesti aiemmin palveluksensa aikana. Luukkaan kuvailemat tapahtumat sijoittuvat nähtävästi vuoden 32 syksyn lehtimajanjuhlan jälkeiseen aikaan (ks. liite A7). Tässä vaiheessa Jeesus ilmeisesti keskitti toimintansa etelämmäksi Jerusalemiin ja sen lähiympäristöön sekä muualle Juudeaan ja Perean alueelle. Hän saarnasi pääasiassa näillä seuduilla maanpäällisen palveluksensa viimeiset kuusi kuukautta.
70: Joissain varhaisissa käsikirjoituksissa lukee ”72”, ja jotkin raamatunkäännökset perustuvat tähän lukutapaan. Monissa varhaisissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa, muun muassa 300-luvulta olevassa Codex Sinaiticuksessa sekä 400-luvulta olevissa Codex Alexandrinuksessa ja Codex Ephraemi Syri rescriptuksessa, lukee kuitenkin ”70”. Tutkijat ovat esittäneet erilaisia selityksiä tähän pieneen lukutapojen eroavuuteen, mutta kokonaisuuden kannalta ero ei ole merkittävä. Lukuisat vanhat käsikirjoitukset ja käännökset esittävät kertomuksen pääpiirteet yhdenmukaisesti ja vahvistavat, että Jeesus lähetti suuren joukon opetuslapsia pareittain saarnaamaan.
70 muuta: Viittaa ilmeisesti 70 muuhun opetuslapseen kuin 12 apostoliin, joita oli valmennettu ja jotka oli lähetetty saarnaamaan aiemmin (Lu 9:1–6).
sandaaleja: Viittaa nähtävästi ylimääräisiin sandaaleihin, koska Jeesus kielsi kantamasta niitä mukanaan. Pitkälle matkalle oli tapana ottaa mukaan varasandaalit, sillä sandaalien pohja saattoi kulua puhki tai hihnat katketa. Kun Jeesus aiemmin antoi samanlaisia ohjeita, hän käski opetuslastensa ”laittaa [tai ”sitoa”] jalkaansa” sandaalit, jotka heillä jo oli (Mr 6:8, 9). Mt 10:9, 10:n mukaan hän kielsi heitä ”hankkimasta” ylimääräisiä sandaaleja niiden lisäksi, jotka heillä oli jo jalassaan.
tervehtikö: Tai ”syleilkö tervehdykseksi”. Kreikan sana aspázomai (’tervehtiä’) saattoi joissain tilanteissa tarkoittaa tervehdyksen tai hyvän päivän toivotuksen lisäksi halaamista ja pitkää keskustelua, mitä varten ystävät voivat pysähtyä tavatessaan. Jeesus ei kannustanut opetuslapsiaan olemaan epäkohteliaita vaan korosti sitä, että heidän piti välttää tarpeettomia keskeytyksiä ja käyttää aika mahdollisimman hyvin. Profeetta Elisa antoi samanlaisen ohjeen palvelijalleen Gehasille (2Ku 4:29). Kummassakin tapauksessa tehtävä oli kiireellinen, joten viivytyksiin ei ollut aikaa.
rauhan ystävä: Kirjaim. ”rauhan poika”. Kreikan sanamuoto kuvastaa ilmeisesti heprean idiomia, joka välittää ajatuksen rauhaa rakastavasta ja sopuisasta ihmisestä. Tässä tekstiyhteydessä se kuvailee sellaista, joka haluaa tulla sovitetuksi Jumalan kanssa ja joka kuuntelee ”rauhan hyvää uutista” ja ottaa sen vastaan (Ap 10:36). Näin hän saa rauhan Jumalan kanssa.
Älkää siirtykö talosta taloon: Jeesus oli aiemmin antanut samanlaisia ohjeita 12 apostolilleen (Mt 10:11; Mr 6:10; Lu 9:4). Nyt hän antoi 70 saarnaajalle ohjeeksi, että kun he tulisivat johonkin kaupunkiin, heidän pitäisi majoittua taloon, jossa heidät otettaisiin vieraanvaraisesti vastaan. Heidän ei pitäisi siirtyä talosta taloon, ts. etsiä paikkaa, jossa olisi tarjolla enemmän mukavuuksia, ajanvietettä tai aineellista. Näin opetuslapset osoittaisivat, että sellaiset asiat olisivat toissijaisia verrattuna heidän saarnaamistehtäväänsä.
Sodomalla on – – helpompaa: Jeesus osoittaa, että ainakin jotkut niistä, jotka tuhoutuivat Sodomassa ja Gomorrassa, saatetaan herättää kuolleista sinä päivänä, ts. tuomiopäivänä (Mt 10:15; 11:22, 24; Lu 10:14). Siinä tapauksessa heidät herätettäisiin niiden joukossa, ”jotka eivät ole” toimineet oikein (Ap 24:15). Se, herätetäänkö kaikki Sodoman ja Gomorran asukkaat kuolleista, on Jehovan, oikeudenmukaisen ”koko maan Tuomarin”, ja hänen Poikansa käsissä (1Mo 18:25; Joh 5:22). (Ks. myös Joh 5:29, tutkimisviite.)
Tyroksessa ja Sidonissa: Nämä ei-juutalaiset kaupungit sijaitsivat Foinikiassa Välimeren rannikolla. (Ks. liite B10.)
taivaaseen: Ks. Mt 11:23, tutkimisviite.
hautaan: Ks. Mt 11:23, tutkimisviite.
70: Ks. Lu 10:1, tutkimisviite.
Minä näen Saatanan jo pudonneen kuin salama taivaasta: Jeesus viittasi ilmeisesti tulevaan tapahtumaan ja näki Saatanan karkotuksen taivaasta ikään kuin se olisi jo tapahtunut. Il 12:7–9:ssä kuvaillaan taivaassa käytyä taistelua, ja Saatanan putoaminen taivaasta yhdistetään tuossa tekstiyhteydessä messiaanisen valtakunnan syntymiseen. Jeesus korosti tässä sitä, että tuossa tulevassa taistelussa Saatana ja hänen demoninsa kukistetaan varmasti, sillä Jumala oli juuri antanut 70 opetuslapselle – pelkille epätäydellisille ihmisille – voimaa ajaa ulos demoneja (Lu 10:17).
käärmeitä ja skorpioneja: Tässä tekstiyhteydessä Jeesus kuvasi näillä eläimillä vahingollisia asioita. (Vrt. Hes 2:6.)
lapsille: Ks. Mt 11:25, tutkimisviite.
Jehovaa: Tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
sydämestäsi – – sielustasi – – voimallasi – – mielelläsi: Lainoppinut mies lainaa tässä 5Mo 6:5:tä, jossa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Kreikaksi kirjoitetun Luukkaan kertomuksen mukaan mies mainitsee kuitenkin neljä sanaa sydän, sielu, voima ja mieli. Jeesuksen aikaan ilmeisesti ajateltiin, että nämä neljä kreikan sanaa välittivät saman ajatuksen kuin kolme heprean sanaa, jotka olivat alkuperäisessä lainatussa raamatunkohdassa. (Ks. Mr 12:30, tutkimisviitteet, joissa asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin.)
koko sielustasi: Tai ”koko olemuksellasi”, ”koko elämälläsi”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
lähimmäistäsi: Ks. Mt 22:39, tutkimisviite.
osoittaa toimivansa oikein: Tai ”todistaa itsensä vanhurskaaksi”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
eräs samarialainen: Yleensä juutalaiset halveksivat samarialaisia eivätkä olleet heidän kanssaan missään tekemisissä (Joh 4:9). Jotkut juutalaiset jopa käyttivät sanaa ”samarialainen” haukkumanimenä (Joh 8:48). Mišnassa kerrotaan erään rabbin sanoneen: ”Se, joka syö samarialaisten leipää, on kuin se, joka syö sianlihaa.” (Ševiʽit 8:10.) Monet juutalaiset eivät uskoneet samarialaisen todistusta eivätkä ottaneet samarialaiselta vastaan mitään palvelusta. Koska Jeesus tiesi juutalaisten asenteen, hän kertoi tämän vaikuttavan vertauksen laupiaasta eli lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta.
sitoi hänen haavansa ja kaatoi niihin öljyä ja viiniä: Lääkäri Luukas kirjoitti tarkasti muistiin Jeesuksen vertauksen ja kuvaili senaikaisia haavanhoitotapoja. Kotioloissa haavojen hoitoon käytettiin yleisesti sekä öljyä että viiniä. Joskus öljyllä pehmitettiin haavoja (vrt. Jes 1:6), ja viiniä käytettiin antiseptisenä ja lievästi desinfioivana aineena. Luukas kertoi myös, että haavat sidottiin, mikä edisti niiden paranemista.
majataloon: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’paikkaa, johon kaikki otetaan vastaan tai päästetään sisään’. Majataloissa yöpyivät matkailijat ja heidän eläimensä. Majatalonpitäjä tarjosi matkailijoille perusvälttämättömyydet, ja maksua vastaan hänen hoitoonsa voitiin jättää apua tarvitsevia.
Se joka kohteli häntä myötätuntoisesti: Tai ”Se joka kohteli häntä armollisesti”. Lainoppinut ei ehkä halunnut käyttää sanaa ”samarialainen”. Hänen vastauksestaan ja Jeesuksen loppukommentista ilmenee kuitenkin selvästi vertauksen opetus: todellinen lähimmäinen on myötätuntoinen toisia kohtaan.
erääseen kylään: Viittaa ilmeisesti Betaniaan, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti. Betania oli Jeesuksen asuinpaikka Juudeassa samaan tapaan kuin Kapernaum oli Galileassa (Mr 2:1).
Martta-niminen: Vain Martta mainitaan tässä tilanteessa, kun Jeesus tuli vieraaksi hänen taloonsa. Yleensä Martta huolehti asioista ensimmäisenä (Lu 10:40; Joh 11:20), joten hän oli ehkä Marian isosisko (Lu 10:39).
Tarvitaan kuitenkin vain muutamia tai vain yksi: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa on lyhyempi lukutapa, joka voidaan kääntää: ”Vain yksi kuitenkaan on tarpeen.” Jotkin raamatunkäännökset perustuvatkin tähän lukutapaan. Toiset käsikirjoitukset kuitenkin tukevat päätekstin sanamuotoa. Käsikirjoitusten lukutavoista riippumatta Jeesuksen neuvon yleismerkitys pysyy samana: hengellisten asioiden tulisi olla etusijalla. Jeesus kiittikin Mariaa siitä, että hän oli valinnut ”hyvän osan” keskittymällä hengellisiin asioihin.
hyvän osan: Tai ”parhaan osan”. Kreikan sanaa merís, joka on tässä käännetty ”osaksi”, käytetään Septuagintassa ”ruoka-annoksesta” tai ”osasta ruokaa” (1Mo 43:34; 5Mo 18:8) sekä hengellisestä ”osuudesta” tai ”osasta” (Ps 16:5; 119:57). Marian ”hyvään osaan” sisältyi se, että hän sai hengellistä ruokaa Jumalan Pojalta.
Media

Israelissa sudet (Canis lupus) saalistavat pääasiassa yöaikaan (Hab 1:8). Sudet ovat raivoisia, röyhkeitä, saaliinhimoisia ja ahnaita, ja ne tappavat usein enemmän lampaita kuin pystyvät syömään tai raahaamaan mukanaan. Raamatussa eläimet ja niiden tavat ja ominaisuudet kuvaavat monesti sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Esimerkiksi Jaakob ennusti kuolinvuoteellaan, että Benjaminin heimo taistelisi kuin susi (1Mo 49:27). Useimmiten susi kuvaa kuitenkin kielteisiä ominaisuuksia, kuten ahneutta, raakuutta, ilkeyttä ja viekkautta. Susien kaltaisia ovat esimerkiksi väärät profeetat (Mt 7:15), kristillistä palvelusta vastustavat ilkeät ihmiset (Mt 10:16; Lu 10:3) ja väärät opettajat, jotka saattaisivat kristillisen seurakunnan vaaraan sisältäpäin (Ap 20:29, 30). Paimenet tiesivät hyvin, miten vaarallisia sudet olivat. Jeesus puhui ”palkatusta työntekijästä”, joka ”näkee suden tulevan, – – hylkää lampaat ja pakenee”. Palkattu työntekijä ei ”välitä lampaista”, kun taas Jeesus on ”hyvä paimen”, joka antoi ”elämänsä lampaiden puolesta”. (Joh 10:11–13.)

Muinaiset heprealaiset käyttivät sauvoja ja keppejä moneen tarkoitukseen. Niistä esimerkiksi otettiin tukea (2Mo 12:11; Sak 8:4; Hpr 11:21) ja niillä puolustauduttiin (2Sa 23:21), puitiin (Jes 28:27) ja karistettiin puusta oliiveja (5Mo 24:20; Jes 24:13). Eväslaukku oli yleensä nahkainen pussi, jota kannettiin olalla, ja sellainen oli mukana varsinkin matkaajilla, paimenilla ja maanviljelijöillä. Ruokatarvikkeiden lisäksi siinä pidettiin vaatteita ja muita tarvikkeita. Kun Jeesus lähetti apostolinsa saarnamatkalle, hän antoi muun muassa sauvaa ja eväslaukkua koskevia ohjeita. Apostolien ei pitänyt hankkia matkalle mukaan mitään ylimääräistä ja antaa näin huomionsa hajaantua, sillä Jehova huolehtisi heistä. (Ks. Lu 9:3; 10:4; tutkimisviitteet, joissa selitetään, miten Jeesuksen ohjeet oli tarkoitus ymmärtää.)

Videolla näkyvä maisema on kuvattu Ofirin näköalapaikalta Galileanjärven koillisrannalta. Korasin (2) oli vain noin 3 km:n päässä paikasta, jossa muinainen Kapernaum (1) sijaitsi. Kapernaum oli ilmeisesti keskuspaikka, josta käsin Jeesus saarnasi eri puolilla Galileaa yli kahden vuoden ajan. Apostolit Pietari ja Andreas asuivat Kapernaumissa, ja Matteuksen veroasema sijaitsi siellä tai sen lähellä. (Mr 1:21, 29; 2:1, 13, 14; 3:16; Lu 4:31, 38.) Pietari ja Andreas sekä Filippus olivat kotoisin läheisestä Betsaidasta (3) (Joh 1:44). Jeesus teki monia ihmeitä näissä kolmessa kaupungissa ja niiden lähistöllä. (Ks. liite A7, kartta 3B, ja liite A7, kartta 4.)

Tällä lyhyellä videolla näkyvä tie (1) seurailee todennäköisesti samaa reittiä kuin muinainen Jerusalemin ja Jerikon välinen tie. Koska Jerusalem sijaitsi 1 000 m korkeammalla kuin Jeriko, tämä runsaat 20 km pitkä tie mutkitteli jyrkästi alaspäin. Seutu oli karua ja autiota, ja tiellä kulkijoita ryöstettiin niin usein, että matkan varrelle piti sijoittaa varuskunta suojelemaan heitä. Heti Juudean erämaan jälkeen vastaan tuli roomalainen Jeriko (2). Vanha Jeriko (3) sijaitsi noin 2 km:n päässä uudesta roomalaisesta kaupungista.

Muinaisista ajoista asti oliiviöljy on ollut erottamaton osa Välimeren alueen asukkaiden jokapäiväistä elämää. Sitä on käytetty ruoka-, lääke- ja polttoaineena ja jopa ainesosana hajusteissa ja kosmetiikassa. Kypsän oliivin hedelmälihasta 20–30 prosenttia on öljyä. Laadukkainta oliiviöljyä saatiin survomalla kypsiä oliiveja kevyesti huhmareessa. Tällaista öljyä poltettiin pyhäkköteltan lampuissa. (2Mo 27:20, 21.) Suuret oliivimäärät murskattiin pyöritettävällä kivellä (1). Sen jälkeen oliivimassa kauhottiin säkkeihin tai pyöreille kudotuille matoille, jotka sitten pinottiin. Päälle asetettiin puutanko, jossa oli painoja (2). Painon alla massasta puristui pois vettä ja öljyä sisältävä neste. Kun öljy nousi nesteen pintaan, se oli helppo ottaa talteen (3). Jeesus viittasi oliiviöljyn käyttöön lääkinnässä, kun hän kertoi vertauksen lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta, joka kaatoi öljyä pahoinpidellyn juutalaisen haavoihin (Lu 10:34). Jaakob rinnasti öljyn ja sen avun, jota vanhimmat antavat hengellisesti sairaalle kristitylle. Heidän lempeät, Raamattuun perustuvat neuvonsa ja vilpittömät rukouksensa voivat lohduttaa häntä ja auttaa häntä saamaan jälleen hyvän suhteen Jehovaan. (Ja 5:14, 15.)

