Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo menuwaa cikpema ɖeɖe

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Kabɩyɛ

Feŋuu Tilimiye—Nɖɩ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ  |  Janvier 2017

Paha pa-tɩ faaa

Paha pa-tɩ faaa

KOOBIYA halɩñɩma mba pɛkɛ aɖamɛɛ yɔ, pa-taa sakɩyɛ wɛ koobiya mba paha pa-tɩ nɛ powolo ajɛɛ wena a-taa tɔm susuyaa tɩɖɔɔ yɔ pa-taa. Pa-taa nabɛyɛ wɛʋ ajɛɛ ana a-taa yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ. Ɛbɛ sɩnɩ-wɛ nɛ pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se powoki ajɛɛ ana a-taa? Alɩwaatʋ ndʋ powobi ajɛɛ ana a-taa nɛ posusi tɔm yɔ, ɛbɛ pɛkpɛlɩkaa? Wazasɩ nzɩ pehiɣaa? Ðɩpɔzɩ tɔm koobiya halɩñɩma mba pa-taa sakɩyɛ. Ye ŋkɛ koobu halɩñɩnʋ ɛɖanɛ nɛ ŋñɩnɩɣ se ŋsusi tɔm nɛ ŋhiɣ taa leleŋ siŋŋ yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se pɔ-tɔm kaɣ-ŋ wazʋʋ. Toovenim taa lɛ, pa-kɩɖaʋ kɩbaŋʋ pɩzɩɣ nɛ kɩwazɩ Ɛsɔ sɛyaa tɩŋa.

PAWABƖ SƆƆNDƲ

Anita

Ye ŋkɛ ɛɖanɛ yɔ, pʋtɔma ŋpɔzʋʋ ña-tɩ se ɛbɛ pɩzɩɣ pɩsɩnɩ-ŋ nɛ ŋla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa? Anita wɛnɩ pɩnzɩ 75 lɛɛlɛɛyɔ, nɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-ɩ se ɛkʋyɩ nɛ ewolo ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa. Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa ɛcaɣ nɛ ɛpaɣlɩ nɛ peeɖe ɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 18 yɔ. Ɛyɔɔdaa se: “Maasɔɔlɩ wɩlʋʋ ɛyaa Yehowa tɔm, ɛlɛ mantaamaɣzɩ wiɖiyi se mankaɣ kʋyʋʋ nɛ mowolo ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa. Mantaakpɛlɩkɩ kʋnʋŋ kɩfalʋʋ nakʋyʋ wiɖiyi, nɛ mamaɣzaɣ se maapɩzɩɣ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ nakʋyʋ. Pʋyɔɔ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ paya-m se mowolo Gileyaadɩ sukuli yɔ, pɩlabɩ-m piti. Pɩɩɖɩɣzɩ-m se ma weyi mantɩlɩɩ pʋyʋ yɔ, paya-m se mowolo sukuli ŋgʋ. Ɛlɛ, mahʋʋ ma-ñʋʋ taa se: ‘Ye Yehowa ɛmaɣzaa se manpɩzɩɣ nɛ malabɩ-kʋ yɔ, mañakɩ pana nɛ mana.’ Mowobu sukuli ŋgʋ yɔ, pɩlakɩ ɛzɩ pɩnzɩ 50 mbʋ yɔ. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, mɛnkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Japɔŋ ɛjaɖɛ taa.” Nabʋyʋ taa Anita seɣtiɣ koobiya pɛlaa nɛ taa leleŋ nɛ eheyiɣ-wɛ se pamaɣzɩnɩ ɛ-kɩɖaʋ nɛ powolo ajɛɛ lɛɛna taa nɛ pala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛyɔɔdaa ɖɔɖɔ se: “Man-taa wɛ leleŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pa-taa sakɩyɛ labɩ mbʋ ɖɔɖɔ.”

PEHIƔ ABALƖTƲ

Koobiya halɩñɩma sakɩyɛ mba powobi ajɛɛ lɛɛna taa yɔ, kiɖe tɛɛ lɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-wɛ se pala mbʋ. Ɛbɛ sɩnɩ-wɛ nɛ pehiɣ abalɩtʋ?

Maureen

Maureen wɛnɩ pɩnzɩ 64. Ɛyɔɔdaa se: “Alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa yɔ, man-kaɖʋwa kaakɛnaa se mancaɣ wezuu ŋgʋ kiyeki se mansɩnɩ lalaa yɔ.” Ɛtalɩ pɩnzɩ 20 lɛ, ɛkʋyɩ nɛ ewolo Kanadaa hɔɔlʋʋ ŋgʋ payaɣ se Keebɛɛkɩ yɔ kɩ-taa. Pɩɩpɔzɩ nʋmɔʋ lɩzɩyaa peeɖe. Ɛyɔɔdaa se: “Pʋwayɩ lɛ, paya-m se mowolo Gileyaadɩ sukuli, ɛlɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m se meyele man-taabalaa nɛ mowolo ɖenɖe maasɩŋ yɔ. Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m ɖɔɖɔ se mɛnɖɛɛ nɛ meyele mon-ɖoo, mbʋ pʋyɔɔ yɔ man-caa kaakɛ kʋdɔndʋ nɛ pɩɩpɔzaa se mon-ɖoo ɛcɔnɩ ɛ-yɔɔ. Mewili ɖoo sakɩyɛ nɛ mantɩmnɩ Yehowa nɛ  meheyi-i man-kɩcɛyɩm. Alɩwaatʋ ndʋ meheyi ma-lʋlɩyaa mbʋ pɩcɛyaɣ-m yɔ lɛ, peheyi-m se mentisi nɛ mowolo Gileyaadɩ sukuli. Pɩtasɩ lɛ, mana ɛzɩma ɛgbɛyɛ taa koobiya sɩnɩ ma-lʋlɩyaa nɛ sɔɔlɩm yɔ. Mamaɣzaa ɖɔɖɔ nɛ mana ɛzɩma Yehowa tɛmɩ-m sɩnʋʋ yɔ lɛ, menɖiɣzina se ɛkaɣ mɔ-yɔɔ cɔnʋʋ pʋwayɩ. Peeɖe manawa se manpɩzɩɣ nɛ mowolo sukuli ŋgʋ.” Maureen paɣzɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ labʋ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa pɩnaɣ 1979, nɛ ɛlabɩ pɩnzɩ 30 mbʋ yɔ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Sɔnɔ, ɛpɩsɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa nɛ ɛcɔŋnɩ e-ɖoo yɔɔ, ɛlɛ ɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya. Ɛmaɣzɩ pɩnzɩ nzɩ ɛkpaɣ nɛ ɛlabɩnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ ajɛɛ lɛɛna taa yɔ sɩ-yɔɔ lɛ, ɛyɔɔdɩ se: “Paa ɛzɩmtaa lɛ, Yehowa haɣaɣ-m mbʋ pɩpɔzʋʋ-m yɔ alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ.”

Wendy

Wendy wɛnɩ pɩnzɩ 65 lɛɛlɛɛyɔ, nɛ ɛɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Ositralii ɛjaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 14 yɔ. Ɛyɔɔdaa se: “Maawɛ fɛyɛ nɛ pɩɩwɛ-m kaɖɛ se mɔyɔɔdɩnɩ agɔma. Ɛlɛ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ kpɛlɩkɩ-m ɛzɩma mɔyɔɔdɩnɩ ɛyaa ndɩ ndɩ yɔ, piyeba nɛ sɔɔndʋ ɛɛtasɩɣ-m kpaʋ ɛzɩ ɖooo lɛ yɔ. Pʋwayɩ lɛ, menɖiɣzina se pɩtɩtasɩ-m wɛʋ kaɖɛ se mɔyɔɔdʋʋnɩ ɛyaa. Nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ kpɛlɩkɩ-m ɛzɩma mantaa Yehowa liu yɔ, piyeba nɛ sɔɔndʋ tɩtasɩ-m kpaʋ se mankʋyɩ nɛ mowolo ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa. Pɩtasɩ lɛ, koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ kaaya-m se ma nɛ ɩ ɖiwolo Japɔŋ ɛjaɖɛ taa nɛ ɖisusi tɔm fenasɩ naadozo. Koobu ɛnʋ ɛkɛ ɛɖanɛ nɛ ɛɛlabɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 30 mbʋ yɔ. Ɛzɩma ma nɛ ɩ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ yɔ, piseɣti-m se mowolo ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa nɛ monsusi tɔm.” Pɩtalɩ pɩnaɣ 1986 lɛ, Wendy kʋyɩ nɛ ewolo lɩm hɛkʋ taa ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ se Vanuatu yɔ ɖɩ-taa, nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖiposini Ositralii nɛ kilomɛtanaa 1770 mbʋ yɔ.

Halɩ nɛ sɔnɔ Wendy wɛ Vanuatu ɛjaɖɛ taa; nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɛlakɩ tʋmɩyɛ tɔm ɖɛzɩyaa ɖɩɣa nakɛyɛ taa. Ɛyɔɔdaa se: “Manaɣ ɛzɩma agbaa wɛɛ nɛ añɔʋ ageeta poliŋ ñɩna taa yɔ lɛ, pɩhaɣ-m taa leleŋ siŋŋ. Pɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ siŋŋ se manɖʋ Yehowa tʋmɩyɛ nesi lɩm hɛkʋ taa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa.”

Kumiko (hɛkʋ taa)

Kumiko wɛnɩ pɩnzɩ 65 lɛɛlɛɛyɔ, nɛ ɛlakaɣ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛ nɛ koobu weyi palakaɣ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ eheyi-i se pakʋyɩ nɛ powolo Neepaalɩ ɛjaɖɛ taa. Kumiko yɔɔdaa se: “Eheyi-m tɔm ndʋ tam sakɩyɛ, ɛlɛ paa ɛzɩmtaa lɛ, moncosaɣ-ɩ se aayɩ. Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m se mɛnkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ kɩfalʋʋ, nɛ sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m ɖɔɖɔ nɛ ɛzɩma pɩkaɣ pɔzʋʋ se meyele nɛ peeɖe wɛtʋ malɩnɩ-m yɔ. Mamaɣzaɣ ɖɔɖɔ ɖenɖe mankaɣ lɩʋ liidiye yɔɔ nɛ mowolo ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ pɩ-yɔɔ. Maawɛ nɩɣzɛ ana a-taa mbʋ lɛ, kaɖɛ lɛɛɖɛ talɩ-m. Evemiye naɖɩyɛ mansaɣaɣ kpokpo lɛ, kɛgbɛdɩsaɣ nakɛyɛ talɩ-m nɛ halɩ powoni-m ɖɔkɔtɔ. Maawɛ ɖɔkɔtɔ peeɖe lɛ mamaɣzaa se: ‘Asɩm mbʋ pɩpɩzɩɣ nɛ pɩtalɩ-m pʋwayɩ yɔ? Manpɩzɩɣ nɛ mɔntɔlɩ kʋdɔŋ sɔsɔʋ nakʋyʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, maatasɩɣ pɩzʋʋ nɛ mowolo ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa nɛ mala nʋmɔʋ  lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ye mowobi ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa nɛ mala tɔm susuu tʋmɩyɛ paa pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ɖeke, pɩɩwɛɣ ɖeu na?’ Peeɖe mantɩmnɩ Yehowa siŋŋ se ɛsɩnɩ-m nɛ mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ.” Pɛcɛbɩ Kumiko nɛ ekpe lɛ, ewolo nɛ ɛtɩlɩ Neepaalɩ ɛjaɖɛ; nɛ pʋwayɩ lɛ, ɛ nɛ koobu weyi palakaɣ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ, powolo pacaɣ peeɖe.

Kumiko maɣzɩ pɩnzɩ hiu nzɩ ɛkpaɣ nɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ Neepaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ sɩ-yɔɔ lɛ, ɛyɔɔdɩ se kala wena akpaɣaɣ-ɩ sɔɔndʋ yɔ, ɛpɩzaa nɛ ɛwabɩ-yɛ. Ɛkɛdaa se: “Man-taa wɛ leleŋ siŋŋ se mawalɩsɩ mɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ ɖenɖe tɔm susuyaa tɩɖɔɔ yɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ monsusuu hɔʋ nakʋyʋ laŋhɛzɩyɛ tɔm yɔ, pɩ-cɔlɔ mba kagbanzɩ yaa loɖo kɔŋ ɖɔɖɔ nɛ pewelisiɣ. Halɩ piya ajamaa pɔzʋʋ-m nɛ ñamtʋ se maha-sɩ traktɩwaa. Ɛzɩma kooka ŋga ka-taa ɛyaa kaasɔɔlɩ tɔm welisuu yɔ, piyeba nɛ mehiɣ taa leleŋ siŋŋ.”

PALƲBƖNƖ KALA

Koobiya halɩñɩma mba ɖɩpɔzɩ-wɛ tɔm yɔ, pakatɩ kala sakɩyɛ. Ɛlɛ ɛzɩma palʋbɩnɩ-yɛ?

Diane

Diane lɩnɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa nɛ ɛyɔɔdaa se: “Kiɖe tɛɛ lɛ, pɩɩwɛ-m kaɖɛ se monposini mɔ-hɔʋ taa mba.” Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɛwɛnɩ pɩnzɩ 62 nɛ ɛɛkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Kootidiivʋwaarɩ ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 20. Ɛkɛdaa se: “Mantɩmnɩ Yehowa se ɛsɩnɩ-m nɛ mɔnsɔɔlɩ ɛjaɖɛ nɖɩ, ɖɩ-taa ɛyaa. Koobu Jack Redford kaakɛ Gileyaadɩ sukuli tɛ wɩlɩyʋ nɔɔyʋ. Eheyi-ɖʋ se wɛtʋ ndʋ ɖɩkaɣ katʋʋ ɖenɖe powokini-ɖʋ yɔ, tɩpɩzɩɣ nɛ tɩlabɩ-ɖʋ piti yaa halɩ tɩcɛyɩ-ɖʋ kɔzɩ kɔzɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩnaɣ kʋñɔndʋtʋ sɔsɔtʋ ndʋ tɩ-taa peeɖe mba wɛɛ yɔ. Ɛlɛ ɛsɔzɩ se: ‘Ɩtaacɔnɩ kʋñɔndʋtʋ ndʋ tɩ-taa pɛwɛɛ yɔ. Ɛlɛ ɩcɔnɩ pɛ-ɛzɩdaa na. Ɩcɔna nɛ ɩna ɛzɩma pɩlakɩ-wɛ alɩwaatʋ ndʋ panɩɣ Bibl taa toovenim tɔm yɔ.’ Mɔnɖɔm ɛ-lɔŋ tasʋʋ mbʋ pɩ-yɔɔ nɛ pɩwazɩ-m siŋŋ. Alɩwaatʋ ndʋ monsusuu ɛyaa laŋhɛzɩyɛ tɔm nɛ mɔncɔŋnɩ pɛ-ɛzɩdaa yɔ, manaɣ se pa-taa wɛ leleŋ siŋŋ.” Ɛbɛ tasɩ sɩnʋʋ Diane nɛ ɛlʋbɩnɩ kala wena ɛkatɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ? Ɛyɔɔdaa se: “Mɔñɔtɩnɩ men-Bibl kpɛlɩkɩyaa kpam, nɛ mana ɛzɩma pɛɖɛnɩ ɛzɩdaa nɛ papɩsɩ Yehowa sɛyaa siɣsiɣ tɩnaa yɔ lɛ, pɩha-m taa leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Piyeba nɛ pɩwɛɛ ɛzɩ mɛn-tɛ mɛwɛɛ yɔ. Ɛzɩ Yesu kaayɔɔdʋʋ yɔ, mehiɣ fezuu taa ɖoonaa, caanaa, ɖalaa nɛ kɔɔnaa.”—Maarkɩ 10:29, 30.

Anne wɛnɩ pɩnzɩ 46 lɛɛlɛɛyɔ nɛ ɛwɛ Azii ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa, nɛ paɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nʋmɔʋ peeɖe. Ɛkɛdaa se: “Alɩwaatʋ ndʋ malabɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ lona ndɩ ndɩ taa pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, ma nɛ koobiya halɩñɩma mba pɛ-wɛtʋ nɛ pɔ-sɔnzɩ kaawɛ ndɩ nɛ ma-ñɩnzɩ yɔ ɖɩɩwɛna. Piyeba nɛ nabʋyʋ taa, ɖama kɩɩnɩnʋʋ kɔŋ ɖɛ-hɛkʋ taa nɛ pɩɖʋʋ-ɖʋ ɖɩwɩzɩyɛ siŋŋ. Alɩwaatʋ ndʋ pɩlakɩ mbʋ yɔ lɛ, mɔñɔtʋʋnɩ-wɛ se mantɩlɩ pɔ-sɔnzɩ nɛ pɩkɩlɩ. Mañaɣ pana ɖɔɖɔ se mɛwɛɛnɩ sɔɔlɩm nɛ manɩɩ koobiya mba pɔ-tɔm taa nɛ pɩkɩlɩ. Man-taa wɛ leleŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ  man-pana ñaɣʋ mbʋ pɩlʋlɩ pee kɩbana. Piyeba nɛ ɖa-taabalɩyɛ cɛyɩsɩ nɛ pɩkɩlɩ; mbʋ sɩnɩnɩ-m ɖɔɖɔ nɛ mala mɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ camɩyɛ.”

Ute

Ute lɩnɩ Caama ɛjaɖɛ taa nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɛwɛnɩ pɩnzɩ 53. Paapɔzɩ-ɩ pɩnaɣ 1993 taa se ewolo Madaagasɩkaarɩ ɛjaɖɛ taa nɛ ɛkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu. Ɛkɛdaa se: “Kiɖe tɛɛ lɛ, pɩɩwɛ-m kaɖɛ se mɛnkpɛlɩkɩ peeɖe kʋnʋŋ. Pɩɩwɛ-m kaɖɛ ɖɔɖɔ se ɛzɩma tɛʋ nɩɣ peeɖe ɖoŋ ɖoŋ yɔ, pɩmalɩnɩ-m. Pɔtʋ kʋdɔŋ nɛ ɖalaa ndɩ ndɩ cɛyaɣ-m ɖɔɖɔ. Ɛlɛ ɛyaa ndɩ ndɩ sɩnɩ-m pɩdɩɩfɛyɩ. Peeɖe koobiya halɩñɩma, pe-piya nɛ men-Bibl kpɛlɩkɩyaa pasɩnɩ-m nɛ suuɖu nɛ mɛnkpɛlɩkɩ pa-kʋnʋŋ. Ma nɛ koobu weyi ɖɩɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa peeɖe yɔ, ɛcɔnɩ mɔ-yɔɔ nɛ sɔɔlɩm alɩwaatʋ ndʋ pɩwɩɣaɣ-m yɔ. Ɛlɛ weyi ɛkɩlɩ-m sɩnʋʋ yɔ, ɛnʋ lɛ Yehowa. Mantɩmaɣnɩ-ɩ ɖoŋ ɖoŋ nɛ meheyiɣ-i mbʋ pɩcɛyɩɣ-m yɔ. Nɛ pʋwayɩ lɛ, manɖʋʋ suuɖu nɛ manɖaŋ alɩwaatʋ ndʋ ecosuu ma-adɩma yɔ. Nabʋyʋ taa, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩla kɩyakɩŋ sakɩyɛ yaa fenasɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ ecosi-m. Yehowa cɔnɩ kala wena mankataa yɔ a-tɩŋa a-ɖeɖe.” Ute kɛʋ Ɛsɔtɔm tiyiyu Madaagasɩkaarɩ ɛjaɖɛ taa yɔ, pɩlakɩ pɩnzɩ 23 yɔ.

PEHIƔ WAZASƖ SAKƖYƐ

Ɛzɩ koobiya lalaa mba powobi ageeta wena a-taa tɔm susuyaa tɩɖɔɔ yɔ, koobiya halɩñɩma mba pɛkɛ aɖamɛɛ nɛ powolo ajɛɛ lɛɛna taa yɔ, pɛkɛdaa se pehiɣ wazasɩ sakɩyɛ. Wazasɩ nzɩ pehiɣaa?

Heidi

Heidi lɩnɩ Caama ɛjaɖɛ taa nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɛwɛnɩ pɩnzɩ 73. Pɩnaɣ 1968 taa ɛpɩsɩ Ɛsɔtɔm tiyiyu Kootidiivʋwaarɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛyɔɔdaa se: “Taa leleŋ sɔsɔŋ weyi mehiɣaa yɔ lɛ se mba mɛnkpɛlɩkɩnɩ-wɛ Bibl yɔ, pɛwɛɛ nɛ ‘pɔɖɔŋ toovenim tɔm yɔɔ.’ Lɛɛlɛɛyɔ pa-taa nabɛyɛ kɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa nɛ lalaa ñɛkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa. Pa-taa sakɩyɛ yaɣ-m se po-ɖoo yaa pe-neze. Ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa mba, pa-taa lɛlʋ nɛ ɛ-halʋ nɛ e-piya pakpaɣ-m ɛzɩ pɔ-hɔʋ taa tʋ yɔ. Ye mbʋ pɩwɩlɩɣ se Yehowa ha-m pɩyalʋ, wolu nɛ sayɩnaa naadozo.”—3 Yohanɛɛsɩ 4.

Karen (hɛkʋ taa)

Karen lɩnɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ ɛwɛnɩ pɩnzɩ 72. Ɛɛkpaɣ ɛzɩ pɩnzɩ 20 mbʋ yɔ nɛ ɛlabɩnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa. Ɛyɔɔdaa se: “Ɛsɔtɔm tiyiyaa tʋmɩyɛ kpɛlɩkɩ-m se mɛwɛɛnɩ kɩlaʋ lɩmaɣza, sɔɔlɩm nɛ suuɖu nɛ pɩkɩlɩ. Pɩtasɩ lɛ, ɛzɩma ma nɛ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa koobiya ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ mantɩlɩ ɛzɩma lalaa cakɩ wezuu yɔ nɛ pɩkɩlɩ. Pɩkpɛlɩkɩ-m se paa mba lɛ, pa nɛ pɔ-sɔnzɩ. Mehiɣ wazaɣ sɔsɔɔ siŋŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mɛwɛnɩ taabalaa kɩbama ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ. Ðe-wezuu caɣʋ nɛ ɖa-tʋma pɛlɛɣzaa, ɛlɛ ɖa-taabalɩyɛ ñatɩlɛɣzɩ.”

Margaret lɩnɩ Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa, nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ ɛwɛnɩ pɩnzɩ 79. Ɛɛkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Lawoo Ɛjaɖɛ taa. Ɛkɛdaa se: “Ɛzɩma mankʋyaa nɛ mowolo monsusi tɔm ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ mana se Yehowa hɔŋ ɛyaa mba pɛwɛnɩ tomnaɣ tɔlɩm ndɩ ndɩ nɛ sɔnzɩ ndɩ ndɩ yɔ se pɔkɔɔ ɛ-ɛgbɛyɛ taa. Pɩkpazɩ men-tisuu ɖoŋ siŋŋ. Piyeba nɛ mentisi se Yehowa wɛna nɛ eɖiyiɣ ɛ-ɛgbɛyɛ nɛ mentisi ɖɔɖɔ se lidaʋ tɔm ndʋ ɛyɔɔdaa yɔ, tɩkaɣ labʋ.”

Toovenim taa lɛ, koobiya halɩñɩma mba pɛkɛ aɖamɛɛ nɛ powolo ajɛɛ lɛɛna taa yɔ, pɛwɛɛ nɛ paɖʋʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ pɩdɩɩfɛyɩ. Pamʋnɩ ‘samtʋ’ siŋŋ. (Th. 11:40, nwt ) Mbʋ pɩtasɩ labʋ ɖeu yɔ lɛ se koobiya mba, pɛwɛɛ nɛ pɔɖɔʋ nɛ “pɛkɛ yoyaa samaɣ sɔsɔɔ.” (Keɣa 68:11, nwt ) Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla lɛɣzɩtʋ nɛ ŋmaɣzɩnɩ koobiya mba ɖɩpɔzɩ-wɛ tɔm ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa yɔ pa-kɩɖaʋ na? Ye ŋlabɩ mbʋ yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se ŋkaɣ ‘ɖɩkʋʋ nɛ ŋna se Yehowa wɛ ɖeu.’—Keɣa 33:9.