Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo menuwaa cikpema ɖeɖe

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa

Kabɩyɛ

Feŋuu Tilimiye—Nɖɩ pɛkpɛlɩkɩɣ yɔ  |  Janvier 2017

‘Ndʋ ŋnɩ mɔn-cɔlɔ yɔ, wɩlɩ-tʋ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa’

‘Ndʋ ŋnɩ mɔn-cɔlɔ yɔ, wɩlɩ-tʋ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa’

“Ndʋ ŋnɩ mɔn-cɔlɔ . . . yɔ, wɩlɩ-tʋ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa, mba paapɩzɩ nɛ pawɩlɩ-tʋ lalaa yɔ.”—2 TIM. 2:2.

HENDU: 42, 53

1, 2. Lɩmaɣza wena ɛyaa sakɩyɛ wɛnɩ tʋma wena palakɩ yɔ, a-yɔɔ?

ÐOŊ ÐOŊ lɛ, ɛyaa maɣzɩɣ se tʋma wena palakɩ yɔ, ana wɩlɩɣna se pɛwɛnɩ wazaɣ ɛyaa ɛzɩdaa. Nabɛyɛ tɛ lɛ, ye pañɩnɩɣ se patɩlɩ nɔɔyʋ yɔ, pacalɩɣnɩ-ɩ pɔzʋʋ se: “Tʋmɩyɛ nɖɩ ŋlakɩ?”

2 Nabʋyʋ taa, Bibl tɩŋɩɣnɩ tʋma wena ɛyaa lakɩ yɔ a-yɔɔ nɛ kɩyɔɔdʋʋ pɔ-tɔm. Kɩyɔɔdʋʋ se ‘Maatiyee kɛ hulisi’; ‘Siimɔɔ ñɛkɛ naataŋgbala kanɖʋ’; nɛ ‘Luka ñɛkɛ fɛɖʋ kʋsɔɔlʋ.’ (Mat. 10:3; Tʋma 10:6; Kol. 4:14) Tʋma yaa wala wena ɛyaa wɛnɩ Yehowa ɛgbɛyɛ taa yɔ, ayeki ɖɔɖɔ se pasɩm-wɛ. Bibl yɔɔdʋʋ Wiyaʋ Daviid, nayʋ Eliya, nɛ apostoloo Pɔɔlɩ pɔ-tɔm. Ɛyaa mba, paakpaɣ tʋma wena Yehowa ɖʋ-wɛ yɔ ɛzɩ mbʋ pɩwɛ ñɩm siŋŋ yɔ. Ða ɖɔɖɔ ye ɖɩwɛnɩ wala ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩkpaɣ-yɛ ɛzɩ mbʋ pɩwɛ ñɩm siŋŋ yɔ.

3. Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se koobiya akpadɩyaa ɩfalɩsɩ koobiya mba pɛwɛnɩ po-ɖoŋ yɔ? (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.)

3 Ða-taa sakɩyɛ sɔɔlɩ tʋma wena palakɩ yɔ, nɛ pe-liu wɛɛ se pɛwɛɛ a-labʋ yɔɔ mbʋ tam. Ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se alɩwaatʋ ndʋ ɛyaa kpadɩyɩɣ yɔ, paatasɩɣ pɩzʋʋ nɛ palakɩ mbʋ palakaɣ  pe-evebitu taa yɔ. (Ekl. 1:4) Ða-alɩwaatʋ tʋnɛ tɩ-taa, wɛtʋ ndʋ tɩkɔŋnɩ Yehowa sɛyaa sakɩyɛ kaɖɛ. Yehowa ɛgbɛyɛ wɛɛ nɛ ɖiwokini ɛzɩdaa nɛ ɖɩlakɩnɩ tʋmɩyɛ wondu kɩfatʋ se laŋhɛzɩyɛ tɔm ɛtalɩ ɛyaa kpeekpe. Ɛlɛ nabʋyʋ taa, pɩwɛ koobiya mba pakpadɩyaa yɔ kaɖɛ se pɛkpɛlɩkɩ nɛ patɩlɩ ɛzɩma palabɩnɩ wondu kɩfatʋ tʋmɩyɛ yɔ. (Luka 5:39) Pɩtasɩ lɛ, koobiya evebiya wɛnɩ ɖoŋ nɛ pɩkɩlɩ koobiya akpadɩyaa. (Ad. 20:29) Pʋyɔɔ lɛ, pɩkɛnɩ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ se koobiya akpadɩyaa ɩfalɩsɩ koobiya mba pɛwɛnɩ po-ɖoŋ yɔ nɛ papɩzɩ pala tʋma sɔsɔna ɛgbɛyɛ taa.—Kalɩ Keɣa 70:18.

4. Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛ nabɛyɛ kaɖɛ se pɛcɛlɩ lalaa tʋma wena palakaɣ yɔ? (Cɔnɩ aɖakaɣ “ Mbʋ pʋyɔɔ nabɛyɛ tɩsɔɔlɩ se pɛcɛlɩ lalaa pa-tʋma yɔ.”)

4 Nabʋyʋ taa, mba pɛwɛnɩ wala yɔ, pɩfɛyɩ-wɛ kɛlɛʋ se pafalɩsɩ evebiya nɛ pɛcɛlɩ-wɛ tʋma wena palakaɣ yɔ. Nabɛyɛ lɛ, sɔɔndʋ kpaɣ-wɛ se pɩtaala nɛ pelesi tʋma wena pɔsɔɔlɩ labʋ yɔ. Lalaa lɛ, sɔɔndʋ kpaɣ-wɛ se ye peyebini evebiya pa-tʋma yɔ, paapɩzɩɣ nɛ palabɩ-yɛ ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Pɩtasɩ lɛ, nabɛyɛ pɩzɩɣ nɛ pamaɣzɩ se pɛfɛyɩnɩ alɩwaatʋ se pafalɩsɩ lalaa. Ɛlɛ ye mba pɛwɛnɩ po-ɖoŋ yɔ, pamaɣzɩɣ se paahaɣ-wɛ wala lɛɛ lɛɛ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩwɛɛ se pɛwɛɛnɩ suuɖu.

5. Tɔm ndʋ yɔɔ ɖɩkaɣ cosuu ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa?

5 Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se koobiya akpadɩyaa ɩsɩnɩ koobiya evebiya nɛ pala tʋma nɛ pɩkɩlɩ? Ɛzɩma papɩzɩɣ nɛ pala mbʋ? (2 Tim. 2:2) Nɛ ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se koobiya evebiya yaa mba pɛwɛnɩ po-ɖoŋ yɔ, pɛwɛɛnɩ wɛtʋ kɩbandʋ alɩwaatʋ ndʋ koobiya akpadɩyaa falɩsɩɣ-wɛ yɔ? Pɩsa nɛ ɖicosi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ lɛ, iyele nɛ ɖɩna ɛzɩma Wiyaʋ Daviid kaasɩnɩ ɛ-pɩyalʋ Salomɔɔ nɛ ɛlɛ pɩzɩ nɛ ɛla tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ yɔ.

MBƲ DAVIID LABA NƐ ƐSƖNƖ SALOMƆƆ YƆ

6. (a) Ɛbɛ Wiyaʋ Daviid kaasɔɔlaa se ɛla? (b) Nɛ suwe Yehowa heyi-i?

6 Panazɩ Daviid pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ pʋyɔɔ lɛ, ese nɛ ɛmɛlɩ lona ndɩ ndɩ taa. Pʋwayɩ lɛ, ɛpɩsɩ wiyaʋ nɛ ɛma ɛ-tɩ ɖɩɣa sɔsɔɔ nakɛyɛ nɛ ɛwɛɛ ka-taa. Ɛlɛ pɩcɛyaɣ-ɩ se kuduyuu yaa templo nakʋyʋ taawɛɛ se pɛsɛɛ Yehowa  kɩ-taa. Pʋyɔɔ ɛlabɩ lɩmaɣza se ɛmaɣ Ɛsɔ sɛtʋ kuduyuu nakʋyʋ. Peeɖe eheyi nayʋ Naataɣ se: “Mansʋʋ hɛɛmʋʋ ɖɩɣa taa, ɛlɛ [Yehowa] ɛgbɛyɛ tɛ aɖakaɣ ñɛwɛ kizinziku tɛɛ.” Nɛ Naataɣ cosi-i se: “Ndʋ ndʋ tɩwɛ ña-laŋɩyɛ taa yɔ, la-tʋ; Ɛsɔ wɛ ñɔ-cɔlɔ.” Ɛlɛ Yehowa lɩmaɣza ñaawɛ ndɩ. Etiyi Naataɣ se ewolo nɛ eheyi Daviid se: “Ŋŋkaɣ-m ɖɩɣa maʋ nɛ mansʋʋ ka-taa.” Paa Yehowa eheyi Daviid se ewoki pɩ-yɔɔ nɛ ɛwazɩ-ɩ yɔ, eheyi-i ɖɔɖɔ se ɛ-pɩyalʋ Salomɔɔ kaɣnɩ maʋ templo. Ɛzɩma Daviid laba?—3 Aw. 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1.

7. Yehowa heyi Daviid se ɛ-pɩyalʋ kaɣnɩ maʋ templo lɛ, ɛzɩma ɛlaba?

7 Paa paaheyi Daviid se pɩtɩkɛ ɛnʋ kaɣnɩ maʋ templo yɔ, pitibi-i yɔɔɔ nɛ ekizi se ɛɛsɩɣna nɛ pama-kʋ. Pɔkɔm nɛ pama templo ŋgʋ lɛ, patɩyaa-kʋ se Daviid tɛ templo, ɛlɛ paya-kʋ se Salomɔɔ tɛ templo. Daviid tɩkɔ pana se pʋyɔɔ patɩha-ɩ waɖɛ se ɛma templo, ɛlɛ ɛɖʋ nesi nɛ pama-kʋ. Ɛñɔɔzɩ tʋmlaɖaa tindima ndɩ ndɩ nɛ ekpeɣli ñɩɣtʋ, liidiye, sika nɛ hɛɛmʋʋ kpoŋgbolonaa. Pʋwayɩ lɛ, eseɣti Salomɔɔ nɛ eheyi-i se: “Mbʋ lɛ lɛɛlɛɛyɔ, man-pɩyalʋ, [Yehowa] ɛwɛɛ ñɔ-cɔlɔ; nɛ ɛla nɛ ŋwɛɛnɩ ñɩm nɛ ŋpɩzɩ ŋma camɩyɛ ɖeu [Yehowa] ɖɩɣa ɛzɩ ɛyɔɔdʋʋ ñɔ-tɔm yɔ.”—3 Aw. 22:11, 14-16.

8. (a) Pɩtɩla ɛbɛ yɔɔ Daviid maɣzaa se Salomɔɔ ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛma templo? (b) Ɛlɛ ɛbɛ Daviid laba?

8 Kalɩ 3 Awiya 22:5. Pɩtɩla yɔ, Daviid maɣzaa se Salomɔɔ ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛcɔnɩ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ; mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩɩwɛɛ se templo ŋgʋ, kɩpaɣlɩ siŋŋ nɛ kɩwɛɛ kajʋka. Ŋgʋ, alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Salomɔɔ kaakɛ “pɩɣa ɛjam yem” nɛ ɛtaawɛɛnɩ lɛɣtʋ sakɩyɛ. Paa mbʋ yɔ, Daviid kaanawa se Yehowa pɩzɩɣ nɛ ɛsɩnɩ Salomɔɔ nɛ ɛla tʋmɩyɛ nɖɩ ɛɖʋ-ɩ yɔ. Pʋyɔɔ ɛñaɣ pana nɛ ɛñɔɔzɩ wondu sakɩyɛ se pɩsɩnɩ Salomɔɔ.

ÐƖSƆƆLƖ ƐYAA LALAA FALƖSƲƲ

Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩnaɣ koobiya evebiya lakɩ tʋma sɔsɔna ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ (Cɔnɩ tayʋʋ 9)

9. Alɩwaatʋ ndʋ koobiya akpadɩyaa falɩsɩɣ lalaa nɛ pɛcɛlɩ-wɛ tʋma wena palakaɣ yɔ lɛ, ɛzɩma pɩlakɩ-wɛ? Ha kɩɖaʋ nakʋyʋ.

9 Alɩwaatʋ ndʋ pɩpɔzʋʋ se koobiya akpadɩyaa ɩcɛlɩ pa-tʋma koobiya mba pɛwɛnɩ po-ɖoŋ yɔ lɛ, pɩtɩpɔzɩ se pitibi-wɛ yɔɔɔ. Ɛlɛ ye pafalɩsɩ evebiya yɔ, piyeki nɛ tʋmɩyɛ ɖɛɛnɩ ɛzɩdaa camɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ koobiya akpadɩyaa naɣ se koobiya evebiya mba pafalɩsɩɣ-wɛ yɔ, palakɩ tʋma wena pa-maɣmaɣ palakaɣ yɔ lɛ, pɩwɛɛ se pɩha-wɛ taa leleŋ siŋŋ. Iyele nɛ ɖɩna kɩɖaʋ nakʋyʋ. Ðɩkpaɣ se caja nɔɔyʋ kpɛlɩkɩɣ ɛ-pɩɣa lɔɔɖɩyɛ saʋ. Ye pɩɣa ɛtɩpaɣlɩ yɔ, kɔcɔŋnɩ ka-caa kɩcɔnʋʋ nɛ ɛlɛ saɣ lɔɔɖɩyɛ. Ɛlɛ kɔkɔŋ nɛ kapaɣlɩ lɛ, ka-caa lɩzɩɣ-kɛ ɛzɩma pasaɣ lɔɔɖɩyɛ yɔ, pɩ-taa. Pʋwayɩ pɩɣa ŋga katalɩɣ lɔɔɖɩyɛ saʋ nɛ kɛwɛɛnɩ lɔɔɖɩyɛ saʋ takayaɣ lɛ, ka-maɣmaɣ kapaɣzɩ saʋ; paa mbʋ yɔ, ka-caa eeyeki-kɛ lɔŋ tasʋʋ. Nabʋyʋ taa, pɩtɩla ka nɛ ka-caa pasaɣ lɔɔɖɩyɛ nɛ pamʋʋ ɖama. Ɛlɛ caja wɛɣ nɛ ɛkpadɩyɩɣ lɛ, pɩɣa kaɣnɩ-ɖɩ saʋ nɛ pɩkɩlɩ yaa ke-ɖeke kasaɣnɩ-ɖɩ. Caja weyi ɛwɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ yɔ, ɛ-taa lakɩ leleŋ se ɛ-pɩɣa saɣ  lɔɔɖɩyɛ, nɛ ɛɛmaɣzɩɣ se ɛnʋ pɩɩwɛɛ se ɛsaa-ɖɩ. Mbʋ ɖɔɖɔ ye koobiya akpadɩyaa ɩfalɩsɩ evebiya nɛ paba lakɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋma yɔ, pa-taa lakɩ leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ.

10. Ɛbɛ Moyizi taasɔɔlɩ nɛ ɛbɛ ɛɛsɔɔlaa?

10 Ye pahaɣ lalaa wala ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩtɩpɔzɩ se koobiya akpadɩyaa ɩlabɩ-wɛ sʋsɩ. Iyele nɛ ɖɩna ɛzɩma Moyizi laba alɩwaatʋ ndʋ Izrayɛɛlɩ samaɣ taa ɛyaa nabɛyɛ paɣzɩ yɔɔdʋʋ nayaa yɔɔdaɣ yɔ. (Kalɩ Kɩgalʋʋ 11:24-29.) Moyizi lɩmɖʋyʋ Yozuwee ñɩnaɣ se Moyizi ɛɖaŋ-wɛ. Pʋtɔma yɔ, Yozuwee maɣzaɣ se ɛyaa mba pañɩnaɣ se pamʋ Moyizi lone. Ɛlɛ Moyizi yɔɔdɩ se: “Pɩlabɩ ɛzɩma nɛ ŋlakɩ sʋsɩ mɔ-yɔɔ? Alakɩ nɛ [Yehowa] ha e-fezuu nɛ samaɣ kpeekpe yɔɔdɩ nayaa yɔɔdaɣ!” Moyizi kaanawa se Yehowa yebina nɛ pɩlakɩ mbʋ. Moyizi taasɔɔlɩ se ɛɖʋ ɛ-tɩ hɩɖɛ, ɛlɛ ɛɛsɔɔlaa se Yehowa sɛyaa tɩŋa ɩwɛɛnɩ wala ɛzɩ ɛnʋ yɔ. Ɛzɩ Moyizi yɔ, pɩwɛɛ se ɖa-taa ɛla leleŋ alɩwaatʋ ndʋ pahaɣ lalaa wala wena pɩɩwɛɛ se ɖɩwɛɛna yɔ.

11. Suwe koobu nɔɔyʋ yɔɔdaa?

11 Koobiya sakɩyɛ labɩ Yehowa tʋma nɛ kpekpeka pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ pafalɩsɩ koobiya lalaa se papɩzɩ nɛ pala tʋma sɔsɔna Yehowa ɛgbɛyɛ taa. Payaɣ koobu nɔɔyʋ se Peter, ɛlabɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ 74. Sɩ-taa lɛ, ɛlabɩ pɩnzɩ 35 Erɔɔpɩ ɛgbɛyɛ piliŋa nakɛyɛ taa. Ɛcɔŋnaɣ Betɛɛlɩ taa tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋnɩ tɔm susuu yɔɔ yɔ ɖɩ-yɔɔ, nɛ koobu Paul sɩnɩ-ɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ pɩnzɩ sakɩyɛ. Paul tɩkpadɩyɩ nɛ ɛnʋ cɔŋnɩnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ lɛɛlɛɛyɔ. Alɩwaatʋ ndʋ pɔpɔzɩ Peter se suwe ɛmaɣzɩɣ ɛzɩma pɛlɛɣzɩ-ɩ tʋmɩyɛ yɔ pɩ-yɔɔ lɛ, ecosaa se: “Man-taa wɛ leleŋ kpem se koobiya sakɩyɛ tisaa nɛ pafalɩsɩ-wɛ nɛ man-taa wɛ leleŋ ɖɔɖɔ se palakɩ ɛgbɛyɛ taa tʋma sɔsɔna camɩyɛ.”

ÐƖÑA KOOBIYA AKPADƖYAA MBA PƐWƐ ÐƐ-HƐHƲ TAA YƆ

12. Ɛbɛ Rehabam tɔm kpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

12 Salomɔɔ sɩba lɛ, ɛ-pɩyalʋ Rehabam pɩsɩ wiyaʋ e-lone taa. Alɩwaatʋ ndʋ Rehabam ñɩnaɣ se patasɩ-ɩ lɔŋ nɛ pɩsɩnɩ-ɩ nɛ ɛla ɛ-tʋmɩyɛ camɩyɛ lɛ, akpadɩyaa ɛcalɩ pɔzʋʋ lɔŋ tasʋʋ. Ɛlɛ ɛtɩkpaɣ pɔ-lɔŋ tasʋʋ nɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ. Evebiya mba ɛ nɛ wɛ papaɣlɩ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ taa nɛ pɛkɛ ɖɔɖɔ ɛ-taabalaa yɔ, pɔ-lɔŋ tasʋʋ ɛkpaɣ nɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ nɛ pɩkɔnɩ-ɩ kaɖɛ. (4 Aw. 10:6-11, 19) Ɛbɛ pɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ? Pɩkɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ se ɖɩñɩnɩ lɔŋ tasʋʋ koobiya mba pasʋtʋyaa nɛ pɛwɛɛ niye pa-tʋmɩyɛ labʋ taa yɔ pɔ-cɔlɔ, nɛ ɖɩkpaɣ pɔ-lɔŋ tasʋʋ mbʋ nɛ ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ. Paa pɩtɩcɛyɩ se evebiya ɩla pa-tʋmɩyɛ ɖeyi ɖeyi ɛzɩ koobiya akpadɩyaa kaalabʋ yɔ yɔ, pɩwɛɛ se pakpaɣ koobiya akpadɩyaa mba pɔ-lɔŋ tasʋʋ nɛ palabɩnɩ tʋmɩyɛ nɛ pataamaɣzɩ se ɛzɩma paba lakaɣ tʋmɩyɛ yɔ, pɩtɩtʋʋzɩ.

13. Ɛbɛ pɩwɛɛ se koobiya evebiya ɩla ye akpadɩyaa ɩwɛ pa-tʋmɩyɛ taa?

13 Koobiya evebiya nabɛyɛ cɔŋnɩ tʋma wena a-yɔɔ yɔ, koobiya akpadɩyaa wɛ a-taa. Paa lɛɛlɛɛyɔ koobiya evebiya ɩlɛɣzɩ akpadɩyaa lone taa tʋma naayɛ taa yɔ, pɩwɛɛ se pɔpɔzɩ lɔŋ tasʋʋ koobiya akpadɩyaa mba pʋcɔ nɛ pakpaɣ lɩmaɣza. Pʋpɔzʋʋ se pala mbʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ akpadɩyaa wɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ nɛ pɛtɛ pɛwɛɛ niye tʋmɩyɛ labʋ taa. Koobu Paul weyi ɖɩɩyɔɔdɩ ɛ-tɔm se ɛlɛɣzɩ Peter lone taa yɔ, ɛyɔɔdaa se: “Mañɩnɩɣ alɩwaatʋ nɛ mowoki mɔnpɔzʋʋ Peter lɔŋ tasʋʋ nɛ menseɣtiɣ ɖa-tʋmɩyɛ taa koobiya lalaa se pala mbʋ.”

14. Ɛzɩma Timootee nɛ apostoloo Pɔɔlɩ pɛkpɛndaa nɛ pala tʋmɩyɛ yɔ, ɛbɛ pɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

14 Apostoloo Pɔɔlɩ kaakɩlɩ Timootee, ɛlɛ ɛ nɛ ɩ pɛkpɛndaa nɛ pala tʋmɩyɛ pɩnzɩ sakɩyɛ. (Kalɩ Filiipu 2:20-22.) Pɔɔlɩ kaaheyi  Kɔrɛntɩ koobiya se: “Mentiyini-mɩ Timootee, man-pɩyalʋ kʋsɔɔlʋ nɛ tɔm mʋyʋ Kɩbaɣlʋ taa; ɛkaɣ-mɩ tɔzʋʋ man-paɣtʋ ndʋ pɩwɛɛ se ɩɖɔ tɩ-yɔɔ Krɩstʋ taa yɔ, ɛzɩ mawɩlʋʋ-tʋ cejewiye kpeekpe taa yɔ.” (1 Kɔr. 4:17) Tɔm tʋnɛ, tɩwɩlɩɣ se Pɔɔlɩ nɛ Timootee palakaɣ tʋmɩyɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa siŋŋ. Pɔɔlɩ kpaɣ alɩwaatʋ nɛ ɛwɩlɩ Timootee ‘ɛ-paɣtʋ’ yaa ɛ-lɛɣtʋ. Timootee kpɛlɩkɩ Pɔɔlɩ lɛɣtʋ ndʋ camɩyɛ, piyeba nɛ Pɔɔlɩ sɔɔlɩ ɛ-tɔm nɛ ɛtaa liu se Timootee pɩzɩɣ nɛ ɛcɔnɩ Kɔrɛntɩ koobiya fezuu taa kɩcɛyɩm ɖeɖe. Sɔnɔ, pɩwɛɛ se ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa ɩmaɣzɩnɩ Pɔɔlɩ kɩɖaʋ alɩwaatʋ ndʋ pafalɩsɩɣ lalaa se pala tʋma ɛgbɛyɛ taa yɔ.

MBƲ PƖWƐƐ SE ÐA-TAA PAA WEYI ƐLA YƆ

15. Alɩwaatʋ ndʋ lɛɣzɩtʋ natʋyʋ tukuuni-ɖʋ yɔ, ɛzɩma lɔŋ weyi Pɔɔlɩ tasɩ Room koobiya yɔ, ɩpɩzɩɣ nɛ ɩsɩnɩ-ɖʋ?

15 Ðɩwɛ alɩwaatʋ kɩbandʋ natʋyʋ taa. Yehowa ɛgbɛyɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ, kɩwɛɛ nɛ kiwokini ɛzɩdaa hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa, nɛ pɩkɔŋnɩ lɛɣzɩtʋ sakɩyɛ paa ɛzɩmtaa. Ye lɛɣzɩtʋ ndʋ titukuni ɖa-maɣmaɣ yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛnɩ tɩ luzuu nɛ ɖɩka ɖa-lɩmaɣza mbʋ piyeki se Yehowa tʋmɩyɛ ɛɖɛɛnɩ ɛzɩdaa yɔ pɩ-yɔɔ. Ɛlɛ ɖɩtaaka ɖa-lɩmaɣza mbʋ ɖe-liu wɛɛ yɔ pɩ-yɔɔ. Ye ɖɩlakɩ mbʋ yɔ, piyeki nɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛɛ ɖɛ-hɛkʋ taa. Pɔɔlɩ ma takayaɣ nɛ eheyi koobiya mba paawɛ Room yɔ se: “Meheyiɣ mi-kpeekpe, nɛ paa weyi lɛ, se ɩtaakɩlɩ mɩ-tɩ kpazʋʋ se pana-mɩ, ɛlɛ ɩsɔɔlɩ mɩ-tɩ nɛ lɔŋ sɔɔlɩm ɛzɩ Ɛsɔ haʋ paa weyi tisuu yɔ. Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, paa ɖɩɖɔ ɛzɩma yɔ, ɖɩkpɛndɩ cejewiye Krɩstʋ taa, ɛzɩ ɖo-tomnaɣ kʋyʋmaɣ wɛnʋʋ pilinzi sakɩyɛ ndɩ ndɩ nɛ si-kpeekpe sɩtɩkpɛndɩ tʋmɩyɛ yɔ, mbʋ ɖɔɖɔ ɖa, ɖɩɖɔwa, ɛlɛ ɖɩkpɛndɩ cejewiye kʋyʋmɖɩyɛ Krɩstʋ taa.”—Roma 12:3-5.

16. Ɛbɛ koobiya akpadɩyaa, koobiya evebiya nɛ pa-halaa papɩzɩɣ pala nɛ laŋhɛzɩyɛ nɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛɛ Yehowa ɛgbɛyɛ taa?

16 Paa wɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩñaɣ pana nɛ ɖɩɖʋ nesi Yehowa Kewiyaɣ tʋma nɛ awobini ɛzɩdaa. Koobiya akpadɩyaa, ɩñaɣ pana nɛ ɩsɩnɩ koobiya evebiya nɛ pala tʋma wena ɩlakɩ yɔ. Koobiya evebiya, itisi nɛ ɩla tʋma wena paɖʋʋ-mɩ yɔ, ɩwɛɛnɩ tɩ luzuu nɛ ɩña koobiya akpadɩyaa tam. Halaa, ɩmaɣzɩnɩ Akiila halʋ Prisiila kɩɖaʋ. Ɛsɩ ɛ-walʋ nɛ ɛsɩnɩ-ɩ alɩwaatʋ ndʋ pɛ-wɛtʋ lɛɣzaa yɔ.—Tʋma 18:2.

17. (a) Lidaʋ ŋgʋ Yesu kaawɛnɩ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa yɔɔ? (b) Nɛ ɛfalɩsɩ-wɛ se pala tʋmɩyɛ nɖɩ?

17 Yesu kɩlɩnɩ haʋ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ lalaa falɩsʋʋ nʋmɔʋ taa. Ɛɛnawa se ɛ-tɔm susuu tʋmɩyɛ ɛɛkaɣ leɖuu tɛtʋ yɔɔ nɛ ɛ-wayɩ lɛ, pɩpɔzʋʋ se ɛyaa lalaa iwolo pɩ-yɔɔ nɛ palabɩ-ɖɩ. Paa ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa ɩtaatalɩ pilim yɔ, ɛta-wɛ liu nɛ eheyi-wɛ se pakaɣ labʋ tʋma nɛ pɩkɩlɩ wena ɛ-maɣmaɣ ɛlaba yɔ. (Yoh. 14:12) Ɛfalɩsɩ-wɛ camɩyɛ nɛ posusi laŋhɛzɩyɛ tɔm ɛyaa kpeekpe.—Kol. 1:23.

18. (a) Lidaʋ ŋgʋ ɖaŋ-ɖʋ cee wayɩ? (b) Nɛ ɛbɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩla lɛɛlɛɛyɔ?

18 Yesu sɩm wayɩ lɛ, Ɛsɔ fezi-i nɛ ɛkpa ɛsɔdaa nɛ ɛɖʋ-ɩ tʋma sakɩyɛ nɛ ɛha-ɩ ɖoŋ nɛ pɩcɛzɩ “Sɔsaa, Ðoŋ tɩnaa, Sɔdɩŋ, Kɩbaɣlaa.” (Efɛz. 1:19-21) Paa ɖɩsɩba pʋcɔ nɛ Armaagedɔɔ kɔɔ yɔ, ɖɩnawa se ye ɖɩɩɖɔkɩ ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ yɔ pakaɣ-ɖʋ fezuu ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa. Peeɖe ɖɩkaɣ labʋ tʋma kɩbana sakɩyɛ. Ɛlɛ pʋcɔ nɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩtalɩ lɛ, tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ wɛ sɔnɔ, nɛ ɖa-taa paa weyi pɩzɩɣ nɛ ɛlabɩ-ɖɩ. Tʋmɩyɛ nɖɩ lɛ laŋhɛzɩyɛ tɔm susuu nɛ kpɛlɩkɩyaa labʋ. Tɛtɛ pɩla mbʋ nɛ ɖa-tɩŋa ‘ɖiwobini ɛzɩdaa tam Kɩbaɣlʋ tʋmɩyɛ taa,” paa ɖɩkɛ sɔsɔ yaa pɩɣa yɔ.—1 Kɔr. 15:58.