Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

Qala Uyizwisise Indaba

Qala Uyizwisise Indaba

“Lowo ophendulayo engaqali alalele​—lobo yibuwula bakhe lehlazo lakhe.”—ZAGA. 18:13.

IZINGOMA: 126, 95

1, 2. (a) Kuyini okumele sifunde ukukwenza njalo kuzasinceda ngani? (b) Sizaxoxa ngani esihlokweni lesi?

SONKE kumele sifunde ukuhluza loba yini esiyizwayo ukuze senelise ukuphuma lesiphetho esiqondileyo. (Zaga. 3:21-23; 8:4, 5) Nxa singehluleka ukwenza njalo uSathane labantu bomhlaba lo bazabe bedlala ngezingqondo zethu besebenzisa amahungahunga abawasakaza kusa kwamalanga. (Efe. 5:6; Kol. 2:8) Ukwazi iqiniso lonke ngendaba esiyizwileyo yikho kuphela okungasinceda ukuthi singathatheki. IBhayibhili lithi: “Lowo ophendulayo engaqali alalele—lobo yibuwula bakhe lehlazo lakhe.”​—Zaga. 18:13.

2 Esihlokweni lesi sizaxoxa ngezinto ezingenza kube nzima ukuthola lonke iqiniso ngendaba esiyizwileyo kanye lokufika esiphethweni esiqondileyo. Kanti njalo sizahlola izibonelo lezimiso eziseBhayibhilini ezingasinceda ukuthi sithuthukise indlela esihluza ngayo izindaba.

‘UNGABOKHOLWA LOBA YINI’ OYIZWAYO

3. Kungani kumele sisebenzise isimiso esikuZaga 14:15? (Khangela umfanekiso osekuqaliseni.)

3 Lezinsuku minengi imibiko kanye lezindaba esizizwayo. Ezinye zitholakala ku-inthanethi, kuma-TV, kumaphephandaba lakwezinye indawo. Kanti njalo abantu abanengi bathunyelwa imilayezo nsuku zonke yizihlobo labangane kusetshenziswa ezempucuko. Yikho akumelanga siphonguthatheka ngakho konke esikuzwayo ngoba lezinsuku abantu bathanda ukuthumela imibiko lemilayezo engamanga. Yisiphi isimiso esiseBhayibhilini esingasinceda endabeni le? Yileso esikuZaga 14:15 esithi: “Umuntu oyisithutha ukholwa loba yini, kodwa olengqondo uyakucabangisisa konke akwenzayo.”

4. UFiliphi 4:8, 9 usinceda njani ukuthi sikhethe kuhle izinto esizibalayo njalo kungani kuqakathekile ukuthi sithole ulwazi oluqondileyo? (Khangela lebhokisi elithi, “ Okungasinceda Ukuthi Sithole Ulwazi Oluqondileyo.”)

4 Ukuthola lonke iqiniso ngendaba kungasinceda ukuthi senze izinqumo ezinhle. Ngakho kuqakathekile ukuthi sibe lelihlo elibukhali njalo sikhethe ngonanzelelo zonke izinto esizibalayo. (Bala uFiliphi 4:8, 9.) Akumelanga sichithe isikhathi sihlola amawebhusayithi alezindaba ezibhalwa zintatheli ezingelaqiniso lalokho ezikubhalayo kumbe sibale imilayezo engamahungahunga asakazwa ngabantu kwezempucuko. Kanti njalo akufanelanga singene kumawebhusayithi asetshenziswa ngabantu asebatshiya inhlanganiso kaJehova ngoba bahlose ukuphambanisa ukholo lwethu lokutshila iqiniso esilifundiswayo. Ukwamukela ulwazi olungaqondanga kungabangela ukuthi senze izinqumo ezizasithela emanyaleni. Ngakho kasingaqali ukuziyenga ngokucabanga ukuthi amanga asakazwa ngabantu ngeke asiphambanise.​—1 Tim. 6:20, 21.

5. Yiwuphi umbiko ongamanga owafika ezindlebeni zama-Israyeli njalo kwaba lompumela bani?

5 Ukukholwa umbiko ongamanga kuyingozi kakhulu. Lokhu sikubona endabeni yenhloli ezilitshumi ezafika lombiko omubi ngemva kokuhlola iLizwe Lesithembiso. (Nani. 13:25-33) Abantu bakaJehova bathi besizwa umbiko owesabisayo owalethwa zinhloli ezilitshumi bahle babanjwa ngumhedehede njalo baphela amandla. (Nani. 14:1-4) Kungani abantu bakholwa lokho ababekutshelwe zinhloli ezilitshumi? Mhlawumbe babecabanga ukuthi umbiko lo uliqiniso njengoba zonke inhloli lezi zazivumelana. Abako-Israyeli bephulela izigodo endlebeni bala ukulalela umbiko oqondileyo ababewutshelwa ngamadoda athembekileyo, uJoshuwa loKhalebi. (Nani. 14:6-10) Kulokuthi bayihluze indaba futhi bathembe uJehova bona bakholwa umbiko omubi ababewuzwile. Lobu kwakuyibuthutha obuphindiweyo sibili!

6. Kungani kungamelanga sethuke nxa sisizwa abantu begcona izinceku zikaJehova?

6 Kumele sinanzelele ikakhulu nxa sisizwa imibiko esakazwa ngabantu mayelana lezikhonzi zikaJehova. Lokhu kungenxa yokuthi uSathane ubamangalela imini lobusuku abantu bakaJehova abathembekileyo. (Isam. 12:10) UJesu wakhuluma ngokuthi abaphikisi ‘babezasigcona ngobubi bonke.’ (Mat. 5:11) Nxa singahlala sisikhumbula isixwayiso lesi, ngeke simangale kumbe sethuke nxa sisizwa abantu begcona izinceku zikaJehova.

7. Kuyini okufanele uzibuze khona ungakathumeli imeseji kwabanye?

7 Uyakuthanda yini ukuthumela izihlobo labangane imilayezo loba amameseji ngezempucuko? Ujayele ukwenzani nxa ungezwa umbiko omutsha kwabezindaba kumbe nxa uzwe udaba olungakafiki endlebeni zabanye? Mhlawumbe ungezwa indaba leyo isikutshisa esifubeni njalo ucine usufisa ukuba ngowokuqala ukuyitshela abanye. Ungakakwenzi lokho nansi imibuzo okufanele uzibuze yona: ‘Ngilabo yini ubufakazi bokuthi indaba le engifuna ukuyithumela abanye iliqiniso? Ngikwazi konke yini okumayelana lendaba le?’ Nxa ungelaqiniso layo indaba yakhona nanzelela ngoba ungacina usuthumela abazalwane indaba engamanga. Nxa uthandabuza ukuthi imeseji leyo iliqiniso, yicitshe kulokuthi uyithumele abanye.

8. Kuyini okwenziwa ngabaphikisi bethu kwamanye amazwe njalo singabancedisa njani singananzeleli?

8 Yiphi enye ingozi engaba khona nxa singaphonguthumela abanye amameseji singazange siwahluze? Kwamanye amazwe oFakazi bakaJehova kabenelisi ukukhonza bekhululekile ngenxa yemithetho efakwa yiziphathamandla njalo kwezinye indawo kabafunakali. Endaweni lezo abasiphikisayo bajayele ukuthumela imibiko engamanga ukuze basethusele loba benze ukuthi singathembani. Lokhu kwake kwenzakala kudala eSoviet Union. Uhlangothi lwamapholisa olwalubizwa ngokuthi yiKGB lwasakaza imibiko engamanga lusithi abanye abazalwane abakhokhelayo sebethengise abantu bakaJehova. * Okudanisayo yikuthi abazalwane abanengi bakukholwa lokhu bacina betshiya inhlanganiso kaJehova. Lanxa abanengi baphenduka ngemva kwesikhathi, abanye kabazange baphenduke ngoba ukholo lwabo lwaselubhidlikile. (1 Tim. 1:19) Thina singakubalekela njani lokhu? Kasingaqali ukusakaza imibiko engaqondanga njalo akumelanga siphongukholwa konke esikuzwayo kodwa kumele sihluze loba yini esiyizwayo.

IMIBIKO ENGELAQINISO ELIGCWELEYO

9. Kuyini okunye okungenza kube nzima ukuthi sithole iqiniso ngendaba?

9 Ukuthola imibiko engelaqiniso eligcweleyo lakho kungenza sehluleke ukubona ukuthi indaba iliqiniso yini loba hatshi. Lanxa indaba ingezwakala ilokuthile okuliqiniso, ilakho ukuba yingozi. Pho singenzani ukuze singakhohliswa yizindaba ezizwakala zimumethe okuthile okuliqiniso?​—Efe. 4:14.

10. Kwakutheni ama-Israyeli aze aphose ayehlasela abafowabo futhi kungani engenzanga njalo?

10 Khumbula okwenzakala kuma-Israyeli ayehlala entshonalanga yoMfula uJodani ngesikhathi uJoshuwa engumkhokheli. (Josh. 22:9-34) Amukela umbiko owawusithi izizwana ezazihlala empumalanga yeJodani zasezizakhele inkalakatha ye-alithare eduze loMfula uJodani. Izizwana lezi zazigoqela isizwana sakoRubheni lesakoGadi kanye lengxenye yesizwana sakoManase. Umbiko lo wawuliqiniso kodwa wawungaphelelanga. Ngenxa yalokhu, ama-Israyeli ayesentshonalanga acabanga ukuthi abafowabo ababehlala empumalanga basebehlamukele uJehova, yikho alungiselela ukuyabahlasela. (Bala uJoshuwa 22:9-12.) Okuhle yikuthi engakayihlasela aqala athuma amadoda athile ukuthi ayezwisisa indaba le. Amadoda la athola ukuthi okwenza ama-Israyeli ayesempumalanga yeJodani akha i-alithare yikuthi ayefuna libe yisikhumbuzo hatshi ukuthi libe ngelemihlatshelo. Lalizakhumbuza izizukulwane ezizayo ukuthi ama-Israyeli ayesempumalanga yeJodani lawo ayeyizinceku zikaJehova ezithembekileyo. Akuthandabuzwa ukuthi ama-Israyeli ayesentshonalanga yeJodani athokoza ngoba ayengazange abambe inhlwa ngekhanda ahlasele abafowabo kodwa aqala ahluza lokho ayekuzwile.

11. (a) Kuyini okwenza uMefibhoshethi waphathwa kubi? (b) Kuyini okwakumele kwenziwe nguDavida engakahluleli uMefibhoshethi?

11 Lathi kwezinye izikhathi singaphathwa kubi ngenxa yamanga ahamba efafazwa ngabantu besisola ngento esingayenzanga. Lokhu yikho kanye okwenzakala kuMefibhoshethi. Ekuqaliseni uDavida wenzela uMefibhoshethi umusa ngokumbuyisela lonke ilifa likayisemkhulu uSawuli. (2 Sam. 9:6, 7) Kodwa ngelinye ilanga uDavida watshelwa umbiko omubi ngoMefibhoshethi. Kulokuthi aqale ayihluze leyondaba, wahle wathathela uMefibhoshethi konke ayelakho. (2 Sam. 16:1-4) Lanxa kunjalo, uDavida uthe esekhulume loMefibhoshethi wananzelela ukuthi wayephambanisile, wasembuyisela enye impahla ayesemthathele yona. (2 Sam. 19:24-29) Aluba uDavida wayeqale wazinika isikhathi sokuyihluza indaba le, wayengasoze enze iphutha alenzayo.

12, 13. (a) UJesu wenzani lapho abantu bemqambela amanga? (b) Thina singenzani nxa abantu bangakhuluma kubi ngathi?

12 Ungenzani nxa abantu bangahamba bekhuluma kubi ngawe? UJesu loJohane uMbhabhathizi labo bake baphathwa kubi. (Bala uMathewu 11:18, 19.) UJesu wenzani lapho abantu bemqambela amanga? Kulokuthi achithe isikhathi sakhe ezama ukuzigeza, wakhuthaza abantu ukuthi bakhangele lokho ayekwenza layekufundisa. Yikho wathi “ukuhlakanipha kuyaziveza ukuqonda kwakho ngezenzo zakho.”​—Mat. 11:19.

13 Sithola isifundo esihle endabeni le. Nxa abantu bangakhuluma kubi ngathi singafisa ukuzigeza ukuze sitshengise ukuthi lokho abantu abakuzwayo kungamanga aluhlaza. Kodwa indlela engcono yokuzigeza yikuphila ngendlela ezakwenza abantu bangawakholwa lawomanga. Isibonelo sikaJesu sisitshengisa ukuthi nxa singaqhubeka siziphatha kuhle, abantu bazabona ukuthi lokho abakuzwileyo ngathi kungamanga.

UNGATHEMBI OKWAKHO UKUZWISISA

14, 15. Kungani ukuthemba ukuzwisisa kwethu kuyingozi?

14 Sesibonile ukuthi akulula ukuthola iqiniso lonke ngendaba. Okunye okungenza singakuzwisisi kuhle esikuzwileyo yikuthi sazalwa silesono. Nxa sesilesikhathi eside sikhonza uJehova singaqalisa ukuthemba eyethu imibono lendlela esizwisisa ngayo. Labanye bengabe besithemba kakhulu ngenxa yokuthi siyabe sisenelisa ukuhluza kuhle indaba. Kambe lokhu kungaba yingozi yini?

15 Ukuthemba ukuzwisisa kwethu kungaba yingozi ngoba siyabe sesivumela imizwa lemibono yethu ibuse indlela esicabanga ngayo. Kwezinye izikhathi singazitshela ukuthi siyenelisa ukuhlola indaba sihle siyizwisise lanxa kukhona esingakwaziyo ngaleyondaba. Kodwa lokhu kuyingozi kakhulu. Yikho iBhayibhili lisixwayisa ukuthi singathembi okwethu ukuzwisisa.​—Zaga. 3:5, 6; 28:26.

16. Kuyini uMabhena akubonayo futhi ucina esecabangani?

16 Ake sithi kulomzalwane okuthiwa nguMabhena oseleminyaka engumdala webandla. Ngelinye ilanga kuntambama uMabhena ungena endaweni yokudlela ethuke ebona omunye umdala webandla lakibo okuthiwa nguMnkandla ehlezi kwenye itafula lomunye umama ongasinkosikazi yakhe. Ubabona behleka bezikholisela baze batshayane izandla kungathi ngabantu abathandanayo. UMabhena uyakhathazeka kakhulu, azibuze ukuthi kambe uMnkandla usefuna ukutshiya umkakhe yini. Pho umkakhe yena uzathini? Abantwana bona ke? UMabhena useke wabona izimuli zichitheka. Wena kunguwe ubuzacabangani ubona uMnkandla?

17. Yiliphi iqiniso uMabhena acina eselizwe ngoMnkandla njalo indaba le isifundisani?

17 UMabhena uhle acabange ukuthi uMnkandla kathembekanga kumkakhe kodwa kukhona angakwaziyo. Ntambama ufonela uMnkandla ambuze ngakubonileyo, uMnkandla amtshele ukuthi ubelodadewabo. Uthi udadewabo lo uhlala kwelinye idolobho futhi ubedlula nje ejahile, wasesithi kungcono bahlangane edolobheni ukuze babonane. Umtshela lokuthi inkosikazi yakhe kayenelisanga ukuzabona udadewabo ngenxa yokuthi ibibambekile. UMabhena uwisa iphika, abonge ukuthi ubengakatsheli abanye lokho abekucabanga. Lokhu kusifundisa ukuthi lanxa sesilesikhathi eside sikhonza, akumelanga sizitshele ukuthi indaba sesiyazi thina singelalo lonke iqiniso eliphathelane layo.

18. Ukungazwanani labanye kungayiphambanisa njani indlela esibabona ngayo?

18 Okunye okungasiphambanisa nxa sihluza indaba yikungazwanani okungabe kukhona phakathi kwethu lomzalwane othile ebandleni. Ukungazwanani lokhu kungabangela ukuthi sihlale simcabangela okubi umfowethu. Besekusithi singezwa into esolisayo ngaye sihle sigijimele ukuyikholwa lanxa kungelabufakazi obutshengisa ukuthi iliqiniso. Lokhu kutshengisa ukuthi nxa singabathandi abazalwane bethu singacina sesibacabangela okubi lanxa kukhona esingakwaziyo ngendaba esiyizwileyo. (1 Tim. 6:4, 5) Yikho akumelanga sivumele umhawu lemicabango emibi ingene ezinhliziyweni zethu ngoba ingaphambanisa indlela esibona ngayo abanye. Kodwa kasizameni ngamandla wonke ukuthanda abazalwane bethu njalo sibathethelele ngenhliziyo yonke nxa bengasiphambanisa.​—Bala uKholose 3:12-14.

IZIMISO ZEBHAYIBHILI ZIYASIVIKELA

19, 20. (a) Yiziphi izimiso zeBhayibhili ezingasinceda ukuthi sihluze kuhle izindaba? (b) Sizaxoxa ngani esihlokweni esilandelayo?

19 Lezinsuku kugcwele indaba ezingamanga lamahungahunga. Lokhu kwenza kube nzima ukuthola lonke iqiniso ngendaba esiyizwayo kanye lokuyihluza ukuze siyizwisise. Okunye okwenza kube nzima yikuthi sazalwa silesono. Pho kuyini okungasinceda? Yikwazi izimiso zeBhayibhili lokuzisebenzisa. Ngokwesibonelo esinye isimiso sithi kuyibuwula ukuphendula nxa indaba ungakayizwisisi. (Zaga. 18:13) Esinye sisikhuthaza ukuthi singaphongukholwa loba yini esiyizwayo singazange siyihluze. (Zaga. 14:15) Kanti njalo kumele singathembi ukuzwisisa kwethu lanxa sesileminyaka sikhonza. (Zaga. 3:5, 6) Yikho-ke ukuze sihluze kuhle indaba njalo sifike esiphethweni esiqondileyo kasisebenziseni izimiso zeBhayibhili ngoba ziyasivikela.

20 Kodwa lusesekhona olunye uhlupho. Sijayele ukwahlulela abanye ngalokho esikubona ngamehlo ngenxa yokuthi silesono. Esihlokweni esilandelayo sizaxoxa ngalo uhlupho lolu njalo sizabona ukuthi singalubalekela njani.

^ indima 8 Khangela iBhuku Lomnyaka LaboFakazi BakaJehova Lika-2004 amakhasi 111-112 kanye lelika-2008 amakhasi 133-135.