palkkaamaan työntekijöitä: Jotkut otettiin töihin koko sadonkorjuuajaksi, toiset vain päiväksi kerrallaan sen mukaan kuin työntekijöitä tarvittiin.

denaarista: Roomalainen hopeakolikko, joka painoi noin 3,85 g ja jonka toisella puolella oli keisarin kuva. Kuten tämä jae osoittaa, Jeesuksen aikana maataloustyöntekijä sai tavallisesti denaarin 12 tunnin työpäivästä. (Ks. sanasto ja liite B14.)

kolmannen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 9. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset jakoivat päivän 12 tuntiin, ja se alkoi noin klo 6 auringonnoususta (Joh 11:9). Kolmas tunti oli siis noin klo 9, kuudes tunti noin klo 12 ja yhdeksäs tunti noin klo 15. Koska ihmisillä ei ollut tarkkoja kelloja, tapahtumien ajankohdat mainittiin yleensä vain likimääräisesti. (Joh 1:39; 4:6; 19:14; Ap 10:3, 9.)

Kuudennen tunnin: Ts. noin klo 12. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)

yhdeksännen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 15. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)

kolmannen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 9. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset jakoivat päivän 12 tuntiin, ja se alkoi noin klo 6 auringonnoususta (Joh 11:9). Kolmas tunti oli siis noin klo 9, kuudes tunti noin klo 12 ja yhdeksäs tunti noin klo 15. Koska ihmisillä ei ollut tarkkoja kelloja, tapahtumien ajankohdat mainittiin yleensä vain likimääräisesti. (Joh 1:39; 4:6; 19:14; Ap 10:3, 9.)

kolmannen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 9. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset jakoivat päivän 12 tuntiin, ja se alkoi noin klo 6 auringonnoususta (Joh 11:9). Kolmas tunti oli siis noin klo 9, kuudes tunti noin klo 12 ja yhdeksäs tunti noin klo 15. Koska ihmisillä ei ollut tarkkoja kelloja, tapahtumien ajankohdat mainittiin yleensä vain likimääräisesti. (Joh 1:39; 4:6; 19:14; Ap 10:3, 9.)

11. tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 17. (Ks. Mt 20:3, tutkimisviite.)

kolmannen tunnin vaiheilla: Ts. noin klo 9. Ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla juutalaiset jakoivat päivän 12 tuntiin, ja se alkoi noin klo 6 auringonnoususta (Joh 11:9). Kolmas tunti oli siis noin klo 9, kuudes tunti noin klo 12 ja yhdeksäs tunti noin klo 15. Koska ihmisillä ei ollut tarkkoja kelloja, tapahtumien ajankohdat mainittiin yleensä vain likimääräisesti. (Joh 1:39; 4:6; 19:14; Ap 10:3, 9.)

kateellinen: Kirjaim. ”huono”, ”paha”. Jos kirjaimellinen silmä on huono tai viallinen, se ei näe selvästi. Samoin kateellinen silmä ei pysty tarkentumaan siihen, mikä on todella tärkeää (Mt 6:33). Sellainen silmä on tyytymätön ja ahne, levoton ja harhaileva. Se saa ihmisen tekemään virhearviointeja ja elämään itsekkäästi. (Ks. Mt 6:22, tutkimisviite.)

oletko sinä kateellinen: Kirjaim. ”onko silmäsi huono”, ”onko silmäsi paha”. (Ks. Mt 6:23, tutkimisviite.) Kreikassa sanaa ”silmä” käytetään tässä kuvaannollisesti ihmisen asenteesta, taipumuksista, aikomuksista tai tunteista. (Vrt. sana ”kateus” Mr 7:22:ssa.)

hyvä: Tai ”antelias”. Tässä tekstiyhteydessä hyvyys ja anteliaisuus linkitetään läheisesti toisiinsa.

Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle: Tarkoittaa nähtävästi Jordanin itäpuolella olevaa Pereaa, varsinkin sitä osaa, joka oli Juudean rajalla. Jeesus lähti Galileasta ja palasi sinne vasta ylösnousemuksensa jälkeen. (Ks. liite A7, kartta 5.)

Ollessaan matkalla ylös: Muutamissa käsikirjoituksissa on ajatus ”olla lähtemäisillään ylös”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat nykyistä lukutapaa.

matkalla ylös Jerusalemiin: Kaupunki sijaitsi noin 750 m merenpinnan yläpuolella, ja siksi Raamatussa sanotaan usein, että ihmiset menivät ”ylös Jerusalemiin” (Mr 10:32; Lu 2:22; Joh 2:13; Ap 11:2). Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat nousemassa ylös Jordaninlaaksosta (ks. Mt 19:1, tutkimisviite), jonka matalin kohta on noin 400 m merenpinnan alapuolella. Korkeuseroa tuolla matkalla Jerusalemiin kertyi noin 1 000 m.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

kidutuspaalua: Tai ”teloituspaalua”. (Ks. sanasto, ”Kidutuspaalu” ja ”Paalu”; ks. myös Mt 10:38; 16:24; tutkimisviitteet, joissa selitetään sanan ”kidutuspaalu” kuvaannollista käyttöä.)

kidutuspaalunsa: Tai ”teloituspaalunsa”. Klassisessa kreikassa sana staurós tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

teloittavat hänet paalussa: Tai ”kiinnittävät hänet paaluun”, ”kiinnittävät hänet tolppaan”. Tämä on ensimmäinen niistä yli 40 kohdasta, joissa kreikan verbi stauróō esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Verbi kuuluu samaan sanueeseen kuin substantiivi staurós, joka on käännetty ”kidutuspaaluksi”. (Ks. Mt 10:38; 16:24; 27:32; tutkimisviitteet; sanasto, ”Kidutuspaalu” ja ”Paalu”.) Samaa verbiä käytetään Septuagintassa Est 7:9:ssä, jossa käsketään ripustaa Haman yli 20 m korkeaan paaluun. Klassisessa kreikassa tuo verbi tarkoitti paaluilla aitaamista tai paaluvarustuksen rakentamista.

kidutuspaaluaan: Tai ”teloituspaaluaan”. Kreikan sanan staurós ensimmäinen esiintymiskohta. Klassisessa kreikassa se tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

Sebedeuksen poikien äiti: Ts. apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti. Markuksen kertomuksen mukaan Jeesuksen luo tulivat Jaakob ja Johannes (Mr 10:35). He itse olivat ilmeisesti pyynnön takana, mutta he lähettivät asialle äitinsä Salomen, joka oli ehkä Jeesuksen täti (Mt 27:55, 56; Mr 15:40, 41; Joh 19:25).

kumarsi syvään: Tai ”kumarsi kunnioittavasti”, ”polvistui kunnioittavasti”. (Ks. Mt 8:2; 18:26; tutkimisviitteet.)

kumartui hänen eteensä: Tai ”kumarsi hänelle syvään”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että orja ilmaisi kunnioitusta ja oli alamainen jollekulle, jolla oli valtaa häneen. (Ks. Mt 2:2; 8:2; tutkimisviitteet.)

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että ihmiset kumarsivat myös profeettojen, kuninkaiden ja muiden Jumalan edustajien edessä (1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4–7; 1Ku 1:16; 2Ku 4:36, 37). Spitaalinen mies ilmeisesti tunnusti, että hän puhui Jumalan edustajalle, jolla oli voimaa parantaa ihmisiä. Oli sopivaa kumartaa ja siten osoittaa kunnioitusta Jehovan valitsemalle kuninkaalle. (Mt 9:18; ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa tässä käytetystä kreikan sanasta.)

toisen istua oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi: Tässä kumpaankin paikkaan liittyy kunniaa ja valtaa, mutta huomattavin kunniapaikka on aina oikealla puolella (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34; ks. Mt 25:33, tutkimisviite).

toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi: Ks. Mr 10:37, tutkimisviite.

Ette tiedä, mitä pyydätte: Kreikan monikolliset verbimuodot ja tekstiyhteys osoittavat, että Jeesus ei kohdista sanojaan naiselle vaan hänen kahdelle pojalleen (Mr 10:35–38).

juoda sen maljan: Raamatussa ”malja” tarkoittaa usein kuvaannollisesti jotakuta koskevaa Jumalan tahtoa eli hänelle annettua osaa (Ps 11:6, alav.; 16:5; 23:5). ”Maljan juominen” merkitsee tässä Jumalan tahtoon mukautumista. Tässä tapauksessa ”maljaan” sisältyi paitsi se, että Jeesus joutui kärsimään ja kuolemaan jumalanpilkasta syytettynä, myös se, että hänet herätettiin kuolleista taivaaseen ja hän sai kuolemattomuuden.

määräilevät ihmisiä: Ks. Mr 10:42, tutkimisviite.

määräilevät ihmisiä: Tai ”vallitsevat ihmisiä”, ”ovat ihmisten herroja”. Tämä kreikan verbi esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain neljä kertaa (Mt 20:25; Mr 10:42; Ap 19:16, ”sai – – yliotteen”; 1Pi 5:3). Jeesuksen sanat toivat mieleen vihatun Rooman ikeen ja Herodesten sortavan hallinnon (Mt 2:16; Joh 11:48). Pietari selvästi ymmärsi asian ytimen, sillä myöhemmin hän kirjoitti, että johtaessaan laumaa kristityt vanhimmat eivät saa määräillä toisia vaan heidän tulee näyttää hyvää esimerkkiä (1Pi 5:3). Samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä käytetään Luukkaan 22:25:ssä, jossa Jeesus esittää samanlaisen ajatuksen, ja 2Ko 1:24:ssä, jossa Paavali sanoo, ettei kristittyjen pidä olla toisten kristittyjen uskon ”herroja”.

palvelijanne: Raamatussa sana diákonos tarkoittaa usein ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8), Kristuksen palvelijoista (1Ko 3:5–7; Kol 1:23), avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8), perheen tai talouden palvelijoista (Joh 2:5, 9) ja viranomaisista (Ro 13:4).

palvelijanne: Raamatussa sana diákonos tarkoittaa usein ihmistä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8), Kristuksen palvelijoista (1Ko 3:5–7; Kol 1:23), avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8), perheen tai talouden palvelijoista (Joh 2:5, 9) ja viranomaisista (Ro 13:4).

Ei – – palveltavaksi vaan palvelemaan: Ks. Mt 20:26, tutkimisviite.

elämänsä: Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

lunnaiksi: Kreikan sanaa lýtron (verbistä lýō ’päästää’, ’irrottaa’) käytettiin ei-raamatullisissa kreikkalaisissa teksteissä hinnasta, joka maksettiin orjien tai sotavankien vapauttamiseksi. Se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tämän jakeen lisäksi vain Mr 10:45:ssä. Samaan sanueeseen kuuluvaa sanaa antílytron käytetään 1Ti 2:6:ssa, jossa se on käännetty ”vastaaviksi lunnaiksi”. Tähän sanaryhmään kuuluvat myös sanat lytróomai ’vapauttaa’, ’lunastaa’ (Tit 2:14, alav.; 1Pi 1:18, alav.) ja apolýtrōsis, joka merkitsee ’vapautusta lunnaiden perusteella’ (Ro 3:24; 8:23; Ef 1:7; Kol 1:14; Hpr 9:15; 11:35, alav.). (Ks. sanasto.)

Jerikosta: Ensimmäinen Jordanin länsipuolella sijainnut kanaanilaiskaupunki, jonka israelilaiset valloittivat (4Mo 22:1; Jos 6:1, 24, 25). Jeesuksen aikana vanhasta kaupungista noin 2 km etelään sijaitsi uusi kaupunki. Ehkä tämä selittää, miksi Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus ”oli lähestymässä Jerikoa” (Lu 18:35). Jeesus saattoi tehdä ihmeen ollessaan menossa pois vanhasta juutalaisesta kaupungista ja lähestyessään uutta roomalaista kaupunkia tai päinvastoin. (Ks. liite B4 ja liite B10.)

Daavidin pojan: Ilmaus osoittaa, että Jeesus on Daavidin sukuun kuuluva jälkeläinen, jonka oli määrä periä valtakunta Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16; Ps 89:3, 4).

Daavid, kuningas: Tässä sukuluettelossa mainitaan useita kuninkaita, mutta ainoastaan Daavidiin liitetään arvonimi ”kuningas”. Hänestä alkoi Israelin ”kuningassuku” (1Ku 12:19, 20). Kun Matteus sanoo Jeesusta ”Daavidin pojaksi” jakeessa 1, hän korostaa valtakuntateemaa ja osoittaa, että Jeesus perii kuninkuuden Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16).

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” (Mt 15:22) tämä ei-juutalainen nainen ilmeisesti tunnusti, että Jeesus oli luvattu Messias. Nainen ei kumartanut häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoitti hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli Jumalan edustaja. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 14:33; 18:26; tutkimisviitteet.)

kaksi sokeaa miestä: Markus ja Luukas puhuvat vain yhdestä sokeasta miehestä ja keskittyvät ilmeisesti Bartimaiokseen, jonka Markus mainitsee nimeltä (Mr 10:46; Lu 18:35). Matteus kertoo tarkemmin, kuinka monta sokeita oli.

Daavidin Poika: Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” kaksi sokeaa miestä tunnustavat avoimesti, että Jeesus on Messias. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; tutkimisviitteet.)

Säälistä: Tai ”Myötätunnosta”. (Ks. Mt 9:36, tutkimisviite.)

tunsi sääliä: Tässä käytetty kreikan verbi splankhnízomai kuuluu samaan sanueeseen kuin ’sisälmyksiä’ merkitsevä sana (splánkhna), ja se viittaa voimakkaaseen tunteeseen syvällä sisimmässä. Se on voimakkaimpia myötätuntoa kuvailevia kreikan sanoja.