Luukas 18:1–43
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
heidän tuli aina rukoilla: Vain Luukas kertoo jakeissa 2–8 olevan vertauksen. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hän korostaa evankeliumissaan rukoilemista. (Lu 1:10, 13; 2:37; 3:21; 6:12; 9:28, 29; 11:1; 18:1–8; 22:39–46; 23:46.)
tuomari: Jeesus viittaa ilmeisesti Rooman nimittämään tuomariin tai poliisituomariin. Vertauksen tuomari ei nähtävästi kuulunut juutalaiseen oikeusjärjestelmään, jossa tuomioistuin oli vähintään kolmihenkinen. Hän ei myöskään pelännyt Jumalaa eikä kunnioittanut ihmistä, ts. hän ei välittänyt siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat.
enkä kunnioita ihmistä: Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan sitä, ettei tuomari antanut yleisen mielipiteen vaikuttaa itseensä eikä liiemmin välittänyt siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat (ks. Lu 18:2, tutkimisviite).
uuvuta minua loppuun vaatimuksillaan: Tai ”rusikoi minua loppuun”. Kirjaim. ”iske minua alle [ts. silmän alle] loppuun asti”. Tässä käytetty kreikan verbi hypōpiázō merkitsee ’lyödä kasvoihin’, ’lyödä silmä mustaksi’. Sitä ilmeisesti käytetään tässä kuvaannollisesti, ja se välittää ajatuksen siitä, että vaivaa toista jatkuvasti tai uuvuttaa toisen kokonaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä sanaan sisältyy ajatus jonkun maineen pilaamisesta. Tässä tekstiyhteydessä se kuvaa sitä, miltä tuomarista tuntui. Hän ei aluksi halunnut kuunnella lesken vetoomusta, mutta lopulta hän auttoi naista saamaan oikeutta, koska tämä ei antanut periksi (Lu 18:1–4). Vertauksessa ei sanota, että Jumala olisi samanlainen kuin tuo epäoikeudenmukainen tuomari, vaan hänet asetetaan tuomarin vastakohdaksi. Jos jopa epäoikeudenmukainen tuomari toimi lopulta oikein, niin aivan varmasti Jumala toimii oikein. Lesken tavoin Jehovan palvelijoiden täytyy olla sinnikkäitä, kun he pyytävät häneltä apua. Oikeudenmukainen Jumala vastaa heidän rukouksiinsa huolehtimalla siitä, että he saavat oikeutta. (Lu 18:6, 7.)
epäoikeudenmukainen: Tai ”epävanhurskas”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
tällaista uskoa: Tai ”tätä uskoa”. Kirjaim. ”uskoa”. ”Uskoa” vastaavan kreikan sanan edessä on määräinen artikkeli, mikä osoittaa, että Jeesus ei puhunut uskosta yleensä vaan tietynlaisesta uskosta, jollainen oli esimerkiksi vertauksen leskellä (Lu 18:1–8). Siihen sisältyy luottamus rukouksen voimaan ja Jumalan oikeudenmukaisuuteen: hän huolehtii siitä, että hänen valittunsa saavat oikeutta. Jeesus jätti uskoa koskevan kysymyksen ilmaan nähtävästi siksi, että opetuslapset miettisivät, millainen heidän oma uskonsa oli. Rukousta ja uskoa käsittelevä vertaus sopi erityisen hyvin tähän tilanteeseen, koska Jeesus oli juuri kuvaillut koettelemuksia, joita opetuslapset kohtaisivat (Lu 17:22–37).
toimivansa oikein: Tai ”olevansa vanhurskaita”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
temppeliin: Ne jotka menivät temppeliin rukoilemaan, eivät menneet sisään pyhään eivätkä kaikkeinpyhimpään vaan jäivät temppeliä ympäröiville esipihoille. Vertauksen molemmat juutalaismiehet seisoivat siis ilmeisesti jollain esipihalla. (Ks. liite B11.)
kiristäjät: Israelin ollessa Rooman vallan alaisuudessa juutalaiset veronkantajat syyllistyivät usein kiristykseen. Heidän asemansa tarjosi heille (ja heidän roomalaisille esimiehilleen) monia tilaisuuksia rikastua tavallisen kansan kustannuksella. Jeesus viittasi ehkä tähän toimintatapaan vertauksessaan fariseuksesta, joka kiitti omahyväisesti Jumalaa siitä, ettei ollut kiristäjä.
petolliset: Tai ”epävanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
paastoan kahdesti viikossa: Mooseksen laissa ei käytetä paasto-sanaa, mutta yleensä ajatellaan, että paastoaminen sisältyi israelilaisille annettuun käskyyn ”vaivata itseään” kerran vuodessa sovituspäivänä (3Mo 16:29, alav.; 4Mo 29:7, alav.; Ps 35:13). Myöhemmin he alkoivat paastota vuosittain kansaa kohdanneiden onnettomuuksien muistoksi. Fariseuksilla oli kuitenkin tapana paastota ”kahdesti viikossa”, viikon toisena ja viidentenä päivänä, koska he halusivat ihmisten näkevän heidän hurskautensa (Mt 6:16). Joidenkin lähteiden mukaan heidän valitsemansa paastopäivät olivat vilkkaimpia toripäiviä, jolloin kaupungissa oli paljon väkeä. He paastosivat myös silloin kun synagogissa järjestettiin erikoisjumalanpalveluksia ja kun paikalliset oikeusistuimet kokoontuivat.
ole armollinen minulle: Tai ”ole suosiollinen minulle”. Kreikan sana, joka on tässä käännetty vastineella ”olla armollinen”, esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain kaksi kertaa, ja siihen liittyy ajatus sovituksesta. Hpr 2:17:ssä (ks. myös alav.) se on käännetty ilmauksella ”uhrata sovitusuhri” tai ”sovittaa”.
Jumalan silmissä oikeamielisempi: Tai ”vanhurskaampi”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
pieniä lapsiaan: Tai ”vauvojaan”. Tässä käytetty kreikan sana bréfos tarkoittaa aivan pieniä, vastasyntyneitä tai jopa syntymättömiä lapsia (Lu 1:41; 2:12; Ap 7:19; 2Ti 3:15, ”pienokaisesta”; 1Pi 2:2). Rinnakkaiskertomuksissa Mt 19:13:ssa ja Mr 10:13:ssa on kreikan sana paidíon, jota käytetään paitsi vastasyntyneistä ja pikkulapsista (Mt 2:8; Lu 1:59) myös Jairoksen 12-vuotiaasta tyttärestä (Mr 5:39–42). Tässä tilanteessa paikalla oli ehkä eri-ikäisiä lapsia, koska evankeliumin kirjoittajat käyttävät eri kreikan sanoja, mutta ilmeisesti Luukas keskittyy heistä kaikkein pienimpiin.
niin kuin lapsi: Ks. Mr 10:15, tutkimisviite.
Hyvä Opettaja: Ks. Mr 10:17, tutkimisviite.
Jeesus sanoi hänelle: Jeesus näki korkea-arvoisen miehen vilpittömyyden ja ”tunsi rakkautta häntä kohtaan” (Mr 10:21). Hän kuitenkin ymmärsi, että miehen täytyi kehittää vielä enemmän uhrautuvuutta voidakseen tulla opetuslapseksi, ja ehkä siksi hän sanoi miehelle: Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille. Pietari ja jotkut muut olivat jättäneet kaiken seuratakseen Jeesusta, mutta tämä nuori mies ei pystynyt luopumaan omaisuudestaan voidakseen tulla opetuslapseksi (Mt 4:20, 22; Lu 18:23, 28).
kamelin on helpompi mennä ompeluneulan silmän läpi: Jeesus havainnollisti asian ydintä hyperbolan avulla. Aivan kuten kirjaimellinen kameli ei voi mennä neulansilmän läpi, rikas ei voi päästä Jumalan valtakuntaan, jos hän pitää rikkauksiaan tärkeämpänä kuin suhdettaan Jehovaan. Jeesus ei tarkoittanut, ettei kukaan varakas perisi valtakuntaa, sillä hän jatkoi: ”Se, mikä on mahdotonta ihmisille, on mahdollista Jumalalle.” (Lu 18:27.) ”Ompeluneulaksi” käännetty kreikan sana belónē esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Sitä käytettiin joskus kirurgin neulasta. Rinnakkaiskertomuksissa Mt 19:24:ssä ja Mr 10:25:ssä on sitä vastoin kreikan sana rhafís ’neula’. Se tulee kreikan verbistä, joka merkitsee ’ommella’.
tulevana aikakautena: Tai ”tulevassa maailmassa”, ”tulevassa asiainjärjestelmässä”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Jeesus viittaa tässä tulevaan aikakauteen, jolloin Jumalan valtakunta hallitsee ja uskolliset saavat ikuisen elämän. (Mr 10:29, 30; ks. sanasto, ”Aikakausi”.)
menossa ylös Jerusalemiin: Ks. Mt 20:17, tutkimisviite.
hänen päälleen syljetään: Ks. Mr 10:34, tutkimisviite.
Jerikoa: Ensimmäinen Jordanin länsipuolella sijainnut kanaanilaiskaupunki, jonka israelilaiset valloittivat (4Mo 22:1; Jos 6:1, 24, 25). Aikanaan tämä muinainen kaupunki hylättiin, mutta juutalaisten palattua Babylonin pakkosiirtolaisuudesta samalle paikalle kasvoi toinen juutalainen kaupunki, koska siellä oli hyvä vesilähde (‘Ein es-Sultan). Jeesuksen aikana juutalaisesta kaupungista noin 2 km etelään sijaitsi uusi roomalainen kaupunki. Ehkä tämä selittää, miksi Matteuksen ja Markuksen kertomusten mukaan Jeesus oli ”menossa pois Jerikosta” (Mt 20:29; Mr 10:46), kun taas Luukkaan mukaan hän oli lähestymässä Jerikoa. Jeesus saattoi parantaa sokean miehen ollessaan menossa pois juutalaisesta kaupungista ja lähestyessään roomalaista kaupunkia. (Ks. liite B4 ja liite B10.)
sokea mies: Matteuksen kertomuksen mukaan (20:30) sokeita miehiä oli kaksi. Markus (10:46) ja Luukas puhuvat kumpikin vain yhdestä miehestä ja keskittyvät ilmeisesti Bartimaiokseen, joka mainitaan nimeltä ainoastaan Markuksen kertomuksessa.
Daavidin Poika: Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” sokea mies tunnustaa avoimesti, että Jeesus on Messias. (Ks. Mt 1:1, 6, tutkimisviitteet.)