Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle: Tarkoittaa nähtävästi Jordanin itäpuolella olevaa Pereaa, varsinkin sitä osaa, joka oli Juudean rajalla. Jeesus lähti Galileasta ja palasi sinne vasta ylösnousemuksensa jälkeen. (Ks. liite A7, kartta 5.)

Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle: Tarkoittaa nähtävästi Jordanin itäpuolella olevaa Pereaa, varsinkin sitä osaa, joka oli Juudean rajalla. (Ks. Mt 19:1, tutkimisviite, ja liite A7, kartta 5.)

erokirjan: Mooseksen laki vaati avioeroa harkitsevaa miestä laatimaan laillisen asiakirjan ja todennäköisesti myös keskustelemaan vanhinten kanssa, mikä antoi hänelle aikaa miettiä tarkemmin näin vakavaa ratkaisua. Lain tarkoitus oli ilmeisesti ehkäistä hätiköityjä avioeroja ja suojella naisia. (5Mo 24:1.) Jeesuksen aikana uskonnolliset johtajat olivat kuitenkin tehneet eroamisen helpoksi. Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt historioitsija Josefus, joka oli itsekin eronnut fariseus, kirjoitti, että avioeron sai ”mistä syystä tahansa (ja miehillä on monia tällaisia syitä)”. (Ks. Mt 5:31, tutkimisviite.)

erokirjan: Ks. Mt 19:7, tutkimisviite.

luomakunnan alussa: Viittaa ilmeisesti aikaan, jolloin ihminen luotiin. Jeesus kuvailee, miten Luoja yhdisti ensimmäisen miehen ja naisen avioliittoon ja muodosti näin ihmisyhteiskunnan perusyksikön.

hän: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumala”, mikä ilmaisee tekijän tarkasti.

yhtä lihaa: Tai ”yhtä”. Kreikan ilmaus on kirjaimellinen käännös 1Mo 2:24:ssä olevasta heprean ilmauksesta, ja se voitaisiin kääntää myös vastineella ”yksi ruumis” tai ”yksi ihminen”. Se kuvailee kaikkein läheisintä sidettä kahden ihmisen välillä. Se ei tarkoita pelkästään sukupuolisuhdetta vaan suhdetta kokonaisuudessaan. Kun kahden ihmisen välillä on tällainen side, he ovat erottamattomia ja uskollisia toisilleen. Avioliittoa ei voi rikkoa aiheuttamatta vahinkoa molemmille.

yhtä lihaa: Tai ”yhtä”. (Ks. Mt 19:5, tutkimisviite.)

seksuaalisen moraalittomuuden: Kreikan sana porneía on yleiskäsite, joka tarkoittaa Raamatussa kaikenlaista luvatonta sukupuolista kanssakäymistä. Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien välinen seksi, homoseksuaaliset teot ja eläimeen sekaantuminen. (Ks. sanasto.)

eroaa vaimostaan: Tai ”lähettää vaimonsa pois”. Markuksen evankeliumissa olevat Jeesuksen sanat täytyy ymmärtää Mt 19:9:n valossa, jossa asiaa tarkennetaan sanoilla ”muun kuin seksuaalisen moraalittomuuden perusteella” (ks. Mt 5:32, tutkimisviite). Markuksen lainaamat Jeesuksen sanat soveltuvat avioeroon, jonka perusteena on mikä tahansa muu kuin se, että aviopuoliso on ollut uskoton ja syyllistynyt ”seksuaaliseen moraalittomuuteen” (kreik. porneía).

tekee aviorikoksen ja siten kohtelee vaimoaan väärin: Jeesus ei hyväksynyt vallalla ollutta rabbien opetusta, jonka mukaan mies sai erota vaimostaan ”millä perusteella tahansa” (Mt 19:3, 9). Sellainen ajatus, että aviorikos oli väärin vaimoa kohtaan, oli useimmille juutalaisille vieras. Rabbien mukaan mies ei voinut koskaan pettää vaimoaan; ainoastaan nainen saattoi olla uskoton. Jeesus osoitti, että miestä sitovat samat moraaliset velvoitteet kuin vaimoa. Näin hän antoi naisille arvoa ja kohotti heidän asemaansa.

jos nainen eroaa miehestään: Jeesus tunnusti tässä naisen oikeuden erota uskottomasta miehestä, mikä ei ilmeisesti ollut hyväksyttävää hänen aikansa juutalaisten keskuudessa. Jeesus kuitenkin osoitti, että kristillisessä seurakunnassa sama normi soveltuisi miehiin ja naisiin.

lapsia: Lapset saattoivat olla eri-ikäisiä, sillä tässä ”lapsiksi” käännettyä kreikan sanaa käytetään paitsi vastasyntyneistä ja pikkulapsista (Mt 2:8; Lu 1:59) myös Jairoksen 12-vuotiaasta tyttärestä (Mr 5:39–42). Kun Luukas kuvailee rinnakkaiskertomuksessaan Lu 18:15:ssä Jeesuksen ja näiden lasten yhdessäoloa, hän käyttää kuitenkin toista kreikan sanaa, joka tarkoittaa pelkästään aivan pieniä lapsia, vauvoja (Lu 1:41; 2:12).

niin kuin lapsi: Tässä viitataan lasten hyviin ominaisuuksiin, joita ovat nöyryys, opinhaluisuus, luottavaisuus ja vastaanottavuus (Mt 18:5).

otti lapset syliinsä: Tämä yksityiskohta mainitaan vain Markuksen kertomuksessa. Sanoja ”ottaa syliinsä” vastaava kreikan sana esiintyy vain tässä ja Mr 9:36:ssa, ja se voitaisiin kääntää myös verbillä ”halata”. Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän vain ”koskettaisi” heitä, mutta hän teki enemmän kuin häneltä odotettiin (Mr 10:13). Jeesus ymmärsi lasten tarpeita, koska hän oli vähintään seitsenlapsisen perheen esikoinen (Mt 13:55, 56). Hän jopa alkoi siunata heitä. Tässä käytetty kreikan verbi on merkitykseltään vahvempi muoto siunata-verbistä, joten se voi tarkoittaa sitä, että Jeesus siunasi heidät hellästi ja lämpimästi.

Hyvä Opettaja: Ilmeisesti mies käytti sanoja ”Hyvä Opettaja” imartelevana ja muodollisena arvonimenä, koska uskonnolliset johtajat tavallisesti vaativat sellaista kunnioitusta. Vaikka Jeesuksella ei ollut mitään sitä vastaan, että häntä sanottiin ”Opettajaksi” ja ”Herraksi” (Joh 13:13), hän antoi kaiken kunnian Isälleen.

Kukaan ei ole hyvä paitsi yksi, Jumala: Tässä Jeesus tunnustaa, että Jehova on hyvyyden perimmäinen mitta; vain hänellä on suvereeni oikeus sanoa, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Kun Aadam ja Eeva kapinoivat ja söivät hyvän ja pahan tiedon puusta, he yrittivät ottaa tuon oikeuden itselleen (1Mo 2:17; 3:4–6). Jeesus sitä vastoin on nöyrä ja antaa Isänsä asettaa normit. Jumala on ilmaissut ja määritellyt, mikä on hyvää, Sanassaan olevien käskyjen välityksellä (Mr 10:19).

tunsi rakkautta häntä kohtaan: Vain Markus kertoo, mitä Jeesus tunsi korkeassa asemassa olevaa rikasta nuorta miestä kohtaan (Mt 19:16–26; Lu 18:18–30). Pietari, joka oli itse syvästi tunteva mies, on saattanut kuvailla Markukselle Jeesuksen tunteita. (Ks. ”Johdanto Markuksen evankeliumiin”.)

Kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi: Jeesus havainnollisti asian ydintä hyperbolan avulla. Aivan kuten kirjaimellinen kameli ei voi mennä ompeluneulan silmän läpi, rikas ei voi päästä Jumalan valtakuntaan, jos hän pitää rikkauksiaan tärkeämpänä kuin suhdettaan Jehovaan. Jeesus ei tarkoittanut, ettei kukaan varakas perisi valtakuntaa, sillä hän jatkoi: ”Kaikki on mahdollista Jumalalle.” (Mr 10:27.)

hänelle: Joissain käsikirjoituksissa lukee ”toisilleen”.

tulevana aikakautena: Tai ”tulevassa maailmassa”, ”tulevassa asiainjärjestelmässä”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Jeesus viittaa tässä tulevaan aikakauteen, jolloin Jumalan valtakunta hallitsee ja Jumala antaa lupaamansa ikuisen elämän. (Lu 18:29, 30; ks. sanasto, ”Aikakausi”.)

menossa tietä pitkin ylös Jerusalemiin: Kaupunki sijaitsi noin 750 m merenpinnan yläpuolella, ja siksi Raamatussa sanotaan usein, että ihmiset menivät ”ylös Jerusalemiin” (Lu 2:22; Joh 2:13; Ap 11:2). Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat nousemassa ylös Jordaninlaaksosta (ks. Mr 10:1, tutkimisviite), jonka matalin kohta on noin 400 m merenpinnan alapuolella. Korkeuseroa tuolla matkalla Jerusalemiin kertyi noin 1 000 m.

Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle: Tarkoittaa nähtävästi Jordanin itäpuolella olevaa Pereaa, varsinkin sitä osaa, joka oli Juudean rajalla. (Ks. Mt 19:1, tutkimisviite, ja liite A7, kartta 5.)

sylkevät hänen päälleen: Toisen päälle tai kasvoille sylkeminen ilmaisi äärimmäistä halveksuntaa, vihamielisyyttä tai suuttumusta, ja se oli uhrille nöyryyttävää (4Mo 12:14; 5Mo 25:9). Jeesus kertoo tässä, että hän saisi osakseen tällaista kohtelua, ja se täyttäisi Messiasta koskevan ennustuksen: ”En kätkenyt kasvojani nöyryytyksiltä enkä syljeltä.” (Jes 50:6.) Hänen päälleen syljettiin sanhedrinin edessä (Mr 14:65), ja kun Pilatus oli kuulustellut häntä, roomalaiset sotilaat sylkivät hänen päälleen (Mr 15:19).

Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen: Jaakob mainitaan aina veljensä Johanneksen kanssa, useimmiten ensimmäisenä. Tämän perusteella hän oli ehkä veljeksistä vanhempi. (Mt 4:21; 10:2; 17:1; Mr 1:29; 3:17; 5:37; 9:2; 10:35, 41; 13:3; 14:33; Lu 5:10; 6:14; 8:51; 9:28, 54; Ap 1:13.)

Sebedeuksen: Mahdollisesti Sebedeus oli Salomen mies ja Salome Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Johannes ja Jaakob olivat Jeesuksen serkkuja. (Ks. Mr 15:40, tutkimisviite.)

Sebedeuksen poikien äiti: Ts. apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti. Markuksen kertomuksen mukaan Jeesuksen luo tulivat Jaakob ja Johannes (Mr 10:35). He itse olivat ilmeisesti pyynnön takana, mutta he lähettivät asialle äitinsä Salomen, joka oli ehkä Jeesuksen täti (Mt 27:55, 56; Mr 15:40, 41; Joh 19:25).

Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat hänen luokseen: Matteuksen kertomuksen mukaan Jeesuksen luo tuli Jaakobin ja Johanneksen äiti, mutta pyynnön takana olivat ilmeisesti nuo kaksi poikaa. Tätä päätelmää tukee se, mitä sanotaan Matteuksen kertomuksessa: kun muut kymmenen opetuslasta kuulivat pyynnöstä, he ”närkästyivät näihin kahteen veljekseen”, eivät äitiin (Mt 20:20–24). (Ks. Mt 4:21; 20:20; tutkimisviitteet.)

pojat: Muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”kaksi poikaa”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat lyhyempää lukutapaa.

toisen istua oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi: Tässä kumpaankin paikkaan liittyy kunniaa ja valtaa, mutta huomattavin kunniapaikka on aina oikealla puolella (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34; ks. Mt 25:33, tutkimisviite).

oikealle puolelleen – – vasemmalle: Kumpaankin paikkaan liittyy joissain asiayhteyksissä kunniaa ja valtaa (Mt 20:21, 23), mutta huomattavin kunniapaikka on aina oikealla puolella (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34). Tässä ja Mt 25:34, 41:ssä asetetaan kuitenkin selvästi vastakkain kuninkaan suosioon pääsevien paikka hänen oikealla puolellaan ja hänen epäsuosioonsa joutuvien paikka hänen vasemmalla puolellaan (vrt. Sr 10:2, alaviitteet).

juoda sen maljan: Raamatussa ”malja” tarkoittaa usein kuvaannollisesti jotakuta koskevaa Jumalan tahtoa eli hänelle annettua osaa (Ps 11:6, alav.; 16:5; 23:5). ”Maljan juominen” merkitsee tässä Jumalan tahtoon mukautumista. Tässä tapauksessa ”maljaan” sisältyi paitsi se, että Jeesus joutui kärsimään ja kuolemaan jumalanpilkasta syytettynä, myös se, että hänet herätettiin kuolleista taivaaseen ja hän sai kuolemattomuuden.

juoda sen maljan: Ks. Mt 20:22, tutkimisviite.

tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan: Tai ”tulla upotetuiksi sillä upotuskasteella, jolla minua kastetaan”. Jeesus rinnastaa tässä ”kasteen” ja ”maljan” (ks. Mt 20:22, tutkimisviite). Häntä kastettiin jo tällä kasteella hänen palveluksensa aikana. Hänet kuitenkin kastettaisiin – eli upotettaisiin – kuolemaan täysin, kun hänet teloitettaisiin kidutuspaalussa 14. nisankuuta 33. Kaste päättyisi, kun hän saisi ylösnousemuksen (Ro 6:3, 4). Jeesuksen kaste kuolemaan on selvästi eri asia kuin hänen vesikasteensa: hänet oli kastettu vedessä palveluksensa alussa, mutta hänen kasteensa kuolemaan vasta alkoi siitä.

juoda sen maljan: Raamatussa ”malja” tarkoittaa usein kuvaannollisesti jotakuta koskevaa Jumalan tahtoa eli hänelle annettua osaa (Ps 11:6, alav.; 16:5; 23:5). ”Maljan juominen” merkitsee tässä Jumalan tahtoon mukautumista. Tässä tapauksessa ”maljaan” sisältyi paitsi se, että Jeesus joutui kärsimään ja kuolemaan jumalanpilkasta syytettynä, myös se, että hänet herätettiin kuolleista taivaaseen ja hän sai kuolemattomuuden.

määräilevät ihmisiä: Tai ”vallitsevat ihmisiä”, ”ovat ihmisten herroja”. Tämä kreikan verbi esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain neljä kertaa (Mt 20:25; Mr 10:42; Ap 19:16, ”sai – – yliotteen”; 1Pi 5:3). Jeesuksen sanat toivat mieleen vihatun Rooman ikeen ja Herodesten sortavan hallinnon (Mt 2:16; Joh 11:48). Pietari selvästi ymmärsi asian ytimen, sillä myöhemmin hän kirjoitti, että johtaessaan laumaa kristityt vanhimmat eivät saa määräillä toisia vaan heidän tulee näyttää hyvää esimerkkiä (1Pi 5:3). Samaan sanueeseen kuuluvaa verbiä käytetään Luukkaan 22:25:ssä, jossa Jeesus esittää samanlaisen ajatuksen, ja 2Ko 1:24:ssä, jossa Paavali sanoo, ettei kristittyjen pidä olla toisten kristittyjen uskon ”herroja”.

elämänsä: Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä elämää. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

elämänsä: Ks. Mt 20:28, tutkimisviite.

Jerikosta: Ensimmäinen Jordanin länsipuolella sijainnut kanaanilaiskaupunki, jonka israelilaiset valloittivat (4Mo 22:1; Jos 6:1, 24, 25). Jeesuksen aikana vanhasta kaupungista noin 2 km etelään sijaitsi uusi kaupunki. Ehkä tämä selittää, miksi Luukkaan kertomuksen mukaan Jeesus ”oli lähestymässä Jerikoa” (Lu 18:35). Jeesus saattoi tehdä ihmeen ollessaan menossa pois vanhasta juutalaisesta kaupungista ja lähestyessään uutta roomalaista kaupunkia tai päinvastoin. (Ks. liite B4 ja liite B10.)

Jerikoon: Ks. Mt 20:29, tutkimisviite.

sokea kerjäläinen: Matteuksen kertomuksen mukaan (20:30) sokeita miehiä oli kaksi. Markus ja Luukas (18:35) puhuvat kumpikin vain yhdestä miehestä ja keskittyvät ilmeisesti Bartimaiokseen, joka mainitaan nimeltä ainoastaan Markuksen kertomuksessa.

kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” (Mt 15:22) tämä ei-juutalainen nainen ilmeisesti tunnusti, että Jeesus oli luvattu Messias. Nainen ei kumartanut häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoitti hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli Jumalan edustaja. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 14:33; 18:26; tutkimisviitteet.)

Nasaret-nimiseen: Nimi merkitsee luultavasti ’vesakaupunkia’, ’versokaupunkia’. Nasaret sijaitsi Ala-Galileassa, ja Jeesus asui siellä suurimman osan maanpäällisestä elämästään.

sanottu profeettojen välityksellä: ”Häntä kutsutaan nasaretilaiseksi”: Tässä viitataan ilmeisesti profeetta Jesajan kirjoittamaan kirjaan, jossa luvatun Messiaan sanotaan olevan ”Iisain – – juurista kasvava vesa [hepr. nétser]” eli nuori varsi (Jes 11:1). Koska Matteus käyttää monikkomuotoista sanaa ”profeetat”, hänellä saattoi olla mielessään myös Jeremia, joka kirjoitti Daavidista versovasta ”vanhurskaasta vesasta” (Jer 23:5, alav.; 33:15, alav.), ja Sakarja, joka kuvaili kuningasta ja pappia nimeltä ”Verso” eli ”Vesa” (Sak 3:8, alav.; 6:12, alav., 13). Nimitystä ”nasaretilainen” alettiin käyttää Jeesuksesta ja myöhemmin hänen seuraajistaan.

Daavidin pojan: Ilmaus osoittaa, että Jeesus on Daavidin sukuun kuuluva jälkeläinen, jonka oli määrä periä valtakunta Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16; Ps 89:3, 4).

Daavid, kuningas: Tässä sukuluettelossa mainitaan useita kuninkaita, mutta ainoastaan Daavidiin liitetään arvonimi ”kuningas”. Hänestä alkoi Israelin ”kuningassuku” (1Ku 12:19, 20). Kun Matteus sanoo Jeesusta ”Daavidin pojaksi” jakeessa 1, hän korostaa valtakuntateemaa ja osoittaa, että Jeesus perii kuninkuuden Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16).

Nasaretilainen: Kuvaileva nimitys, jota käytettiin Jeesuksesta ja myöhemmin hänen seuraajistaan (Ap 24:5). ”Jeesus” oli tavallinen nimi juutalaisten keskuudessa, ja siksi henkilöllisyyttä yleensä tarkennettiin. Raamatun aikoina oli tapana yhdistää ihmisiin heidän kotipaikkansa nimi (2Sa 3:2, 3; 17:27; 23:25–39; Na 1:1; Ap 13:1; 21:29). Jeesus kasvoi Nasaretissa Galileassa, joten oli luontevaa yhdistää häneen tuon kaupungin nimi. Häntä sanottiin ”Nasaretilaiseksi” monissa eri tilanteissa (Mr 1:23, 24; 10:46, 47; 14:66–69; 16:5, 6; Lu 24:13–19; Joh 18:1–7). Hän hyväksyi tuon nimityksen ja käytti sitä itsekin (Joh 18:5–8; Ap 22:6–8). Pilatus kirjoitti kidutuspaalun kilpeen hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi tekstin ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas” (Joh 19:19, 20). Vuoden 33 helluntaista lähtien apostolit ja muut käyttivät Jeesuksesta usein nimitystä ”Nasaretilainen” tai sanoivat hänen olevan ”Nasaretista” (Ap 2:22; 3:6; 4:10; 6:14; 10:38; 26:9). (Ks. myös Mt 2:23, tutkimisviite.)

Daavidin Poika: Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” sokea Bartimaios tunnustaa avoimesti, että Jeesus on Messias. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; tutkimisviitteet.)

Rabbuuni: Seemiläinen sana, jonka merkitys on ’opettajani’. ”Rabbuuni” saattoi alun perin olla kunnioittavampi tai lämpimämpi puhuttelusana kuin ”rabbi”, jonka merkitys on ’opettaja’ (Joh 1:38). Kun Johannes kirjoitti evankeliuminsa, rabbuuni-sanan lopussa oleva ensimmäisen persoonan omistusliite (i-kirjain) oli ehkä kuitenkin menettänyt erikoismerkityksensä tämän arvonimen yhteydessä, sillä Johannes käänsi sen sanalla ”opettaja” (Joh 20:16).