Matteus 10:1–42

10  Niinpä Jeesus kutsui luokseen 12 opetuslastaan ja antoi heille vallan epäpuhtaisiin henkiin,+ jotta he ajaisivat henkiä ulos ja parantaisivat kaikenlaisia sairauksia ja vaivoja.  Nämä ovat niiden 12 apostolin nimet:+ ensiksi Simon, jota kutsutaan Pietariksi,+ ja hänen veljensä Andreas;+ Sebedeuksen poika Jaakob ja hänen veljensä Johannes;+  Filippus ja Bartolomeus;+ Tuomas+ ja veronkantaja Matteus;+ Alfeuksen poika Jaakob ja Taddeus;  Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka myöhemmin kavalsi Jeesuksen.+  Jeesus lähetti matkaan nämä 12 ja antoi heille seuraavat ohjeet:+ ”Älkää lähtekö tielle, joka vie muiden kansojen luo, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin+  vaan menkää sen sijaan Israelin kansan kadonneiden lampaiden luo.+  Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivaan valtakunta on tullut lähelle.’+  Parantakaa sairaita,+ herättäkää kuolleita, puhdistakaa* spitaalisia, ajakaa ulos demoneja. Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.+  Älkää hankkiko kultaa, hopeaa tai kuparia rahavyöhönne,+ 10  älkää eväslaukkua matkalle älkääkä kahta* vaatetta tai sandaaleja tai sauvaa,+ sillä työntekijä ansaitsee ruokansa.+ 11  Kun menette johonkin kaupunkiin tai kylään, etsikää sieltä niitä, jotka ovat sanomanne arvoisia, ja majoittukaa heidän luokseen, kunnes lähdette.+ 12  Kun menette taloon, tervehtikää talonväkeä. 13  Jos talo sen ansaitsee, se saa toivottamanne rauhan,+ mutta jos se ei sitä ansaitse, rauhanne palaa teille. 14  Jos teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, pudistakaa tomu jaloistanne lähtiessänne siitä talosta tai kaupungista.+ 15  Minä vakuutan teille: Sodoman ja Gomorran+ maalla on tuomiopäivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla. 16  Lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle.+ Olkaa siksi varovaisia kuin käärmeet ja silti viattomia kuin kyyhkyset.+ 17  Olkaa varuillanne, sillä ihmiset luovuttavat teitä paikallisiin oikeusistuimiin+ ja ruoskivat teitä+ synagogissaan.+ 18  Teitä viedään myös käskynhaltijoiden ja kuninkaiden eteen+ minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille.+ 19  Mutta kun he luovuttavat teitä, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhua. Sanat, jotka teidän tulee puhua, annetaan teille sillä hetkellä,+ 20  sillä puhumassa ette ole vain te, vaan Isänne henki puhuu teidän kauttanne.+ 21  Lisäksi veli luovuttaa veljen surmattavaksi, samoin isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja surmauttavat heidät.+ 22  Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni vuoksi,+ mutta se, joka on kestänyt loppuun asti, pelastuu.+ 23  Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen.+ Minä vakuutan teille: te ette missään tapauksessa saa käytyä läpi kaikkia Israelin kaupunkeja ennen kuin Ihmisen Poika saapuu. 24  Oppilas ei ole opettajansa yläpuolella eikä orja isäntänsä yläpuolella.+ 25  Oppilaalle riittää, että häntä kohdellaan niin kuin opettajaansa,* ja orjalle, että häntä kohdellaan niin kuin isäntäänsä.+ Jos talonisäntää on kutsuttu Beelsebuliksi,+ kuinka paljon ennemmin hänen talonväkeensä kuuluvia! 26  Älkää siis pelätkö heitä, sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei paljastu, eikä mitään salaista, mikä ei tule tunnetuksi.+ 27  Se, minkä sanon teille pimeässä, kertokaa valossa, ja se, minkä kuulette kuiskattavan,* julistakaa katoilta.+ 28  Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät voi tappaa sielua,+ vaan pelätkää häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa.+ 29  Eikö kaksi varpusta myydä yhdestä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään varpunen ei putoa maahan Isänne tietämättä.+ 30  Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on.+ 31  Älkää siis pelätkö. Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.+ 32  Jokaisen, joka tunnustaa tuntevansa minut ihmisten edessä,+ minäkin tunnustan tuntevani taivaassa olevan Isäni edessä.+ 33  Mutta sen, joka kieltää tuntevansa minut ihmisten edessä, minäkin kiellän tuntevani taivaassa olevan Isäni edessä.+ 34  Älkää luulko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.+ 35  Olen tullut aiheuttamaan jakautumista: poika on isäänsä vastaan, tytär äitiään vastaan ja miniä anoppiaan vastaan.+ 36  Ihmisen omista perheenjäsenistä* tulee hänen vihollisiaan. 37  Se, joka on kiintynyt isäänsä tai äitiinsä enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni, ja se, joka on kiintynyt poikaansa tai tyttäreensä enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni.+ 38  Se, joka ei ota kidutuspaaluaan eikä seuraa minua, ei ole minun arvoiseni.+ 39  Se, joka yrittää pelastaa elämänsä, tulee menettämään sen, mutta se, joka menettää elämänsä minun takiani, tulee löytämään sen.+ 40  Se, joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan myös minut, ja se, joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan myös hänet, joka on lähettänyt minut.+ 41  Se, joka ottaa vastaan profeetan, koska tämä on profeetta, saa saman palkan kuin profeetta,+ ja se, joka ottaa vastaan Jumalan palvelijan, koska tämä on Jumalan palvelija, saa saman palkan kuin Jumalan palvelija. 42  Ja se, joka antaa yhdelle näistä opetuslapsista* kupillisenkin kylmää vettä juotavaksi, koska tämä on opetuslapsi – minä vakuutan teille – hän ei missään tapauksessa jää ilman palkkaansa.”+

Alaviitteet

Tai ”parantakaa”.
Tai ”ylimääräistä”.
Kirjaim. ”hänestä tulee kuin opettajansa”.
Kirjaim. ”korvaan”.
Tai ”omaan talouteen kuuluvista”.
Kirjaim. ”pienistä”.

Tutkimisviitteet

apostolin: Tai ”lähetetyn”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’, ’lähettää matkaan’ (Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32). Sanan perusmerkitys käy hyvin ilmi Jeesuksen sanoista Joh 13:16:ssa, jossa se on suoraan käännetty ”lähetetyksi”.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

Leevin: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Lu 5:27, 29), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka mainitsee, että Matteus Leevi oli Alfeuksen poika (ks. Mr 3:18, tutkimisviite).

Leevi-nimisen: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Mr 2:14), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. (Ks. Mr 2:14, tutkimisviite.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ilmeisesti sama opetuslapsi kuin Mr 15:40:ssä mainittu ”Jaakob nuorempi”. Alfeuksen ajatellaan yleensä olevan sama kuin Klopas (Joh 19:25), jolloin hän olisi ”sen toisen Marian” mies. (Mt 27:56; 28:1; Mr 15:40; 16:1; Lu 24:10.) Tämä Alfeus ei ilmeisesti ole sama kuin Mr 2:14:ssä mainittu Alfeus, joka oli Leevin isä.

Bartolomeus: Merk. ’Tolmain poika’. Hänen ajatellaan olevan sama kuin Johanneksen mainitsema Natanael (Joh 1:45, 46). Evankeliumien vertailu osoittaa, että Matteus ja Luukas mainitsevat Bartolomeuksen ja Filippuksen yhdessä samalla tavalla kuin Johannes mainitsee Natanaelin ja Filippuksen (Mt 10:3; Lu 6:14).

veronkantaja: Entisenä veronkantajana Matteus, tämän evankeliumin kirjoittaja, mainitsee usein lukuja ja rahasummia ja ilmaisee ne tarkasti (Mt 17:27; 26:15; 27:3). Hän jakaa Jeesuksen sukuluettelon kolmeen 14 sukupolven ryhmään (Mt 1:1–17), luettelee seitsemän pyyntöä Isä meidän -rukouksessa (Mt 6:9–13) ja seitsemän vertausta Mt 13. luvussa sekä käyttää seitsemän kertaa ilmausta ”voi teitä” Mt 23:13–36:ssa. (Ks. Mt 5:46, tutkimisviite, jossa selitetään sanaa ”veronkantaja”.)

Matteus: Käytetään myös nimeä Leevi. (Ks. Mr 2:14; Lu 5:27; tutkimisviitteet.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ks. Mr 3:18, tutkimisviite.

Taddeus: Lu 6:16:ssa ja Ap 1:13:ssa olevissa apostolien luetteloissa ei ole nimeä Taddeus, vaan niissä lukee ”Jaakobin poika Juudas”. Tästä voidaan päätellä, että Taddeus on sama apostoli, jota Johannes kuvailee sanoilla ”Juudas, ei Iskariot” (Joh 14:22). Nimeä Taddeus käytetään joskus ehkä siksi, ettei tämä Juudas sekoittuisi Juudas Iskariotiin, petturiin.

Kananeus: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Mr 3:18). Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja se merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Kun Luukas sanoi tätä Simonia ”innokkaaksi”, hän käytti kreikan sanaa zēlōtḗs, joka sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’ (Lu 6:15; Ap 1:13). Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustaneen juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.

Iskariot: Merk. mahd. ’mies Kerijotista’. Myös Juudaksen isää Simonia sanotaan ”Iskariotiksi” (Joh 6:71). Useimpien tutkijoiden mukaan tämä nimi osoittaa, että Simon ja Juudas olivat Kerijot-Hesronin kaupungista Juudeasta (Jos 15:25). Siinä tapauksessa Juudas oli 12 apostolin joukossa ainoa juudealainen, sillä kaikki muut olivat galilealaisia.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

taivaan valtakunta on tullut lähelle: Tämä uutta maailmanhallitusta koskeva sanoma oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Mt 10:7; Mr 1:15). Johannes Kastaja alkoi julistaa samanlaista sanomaa noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastetta (Mt 3:1, 2). Kun Jeesus sanoi, että valtakunta oli ”tullut lähelle”, noilla sanoilla oli kuitenkin vielä enemmän merkitystä, koska hän, tulevaksi kuninkaaksi voideltu, oli nyt ihmisten keskuudessa. Missään ei kerrota, että Jeesuksen opetuslapset olisivat hänen kuolemansa jälkeen julistaneet edelleen, että valtakunta oli ”tullut lähelle”.

saarnatkaa: Tarkoittaa avointa, julkista julistamista. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

Taivaan valtakunta on tullut lähelle: Ks. Mt 4:17, tutkimisviite.

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

spitaalisia: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

majoittukaa sinne, kunnes lähdette siltä paikkakunnalta: Jeesus antoi opetuslapsilleen ohjeeksi, että kun he tulisivat johonkin kaupunkiin, heidän pitäisi jäädä taloon, jossa heidät otettaisiin vieraanvaraisesti vastaan, eikä ”siirtyä talosta taloon” (Lu 10:1–7). Heidän ei pitäisi etsiä paikkaa, jossa olisi tarjolla enemmän mukavuuksia, ajanvietettä tai aineellista. Näin he osoittaisivat, että sellaiset asiat olisivat toissijaisia verrattuna heidän saarnaamistehtäväänsä.

majoittukaa heidän luokseen: Ks. Mr 6:10, tutkimisviite.

tervehtikää: Juutalaisilla oli tapana tervehtiä sanomalla: ”Olkoon sinulla rauha.” (Tu 19:20; Mt 10:13; Lu 10:5.)

pudistakaa tomu jaloistanne: Tällä eleellä opetuslapset ilmaisivat, etteivät he olleet vastuussa siitä, mitä noille ihmisille tapahtuisi, kun Jumalan tuomio kohtaisi heitä. Samanlainen ilmaus on Mr 6:11:ssä ja Lu 9:5:ssä. Markus ja Luukas lisäävät sanat ”todistukseksi heille” tai ”todistukseksi heitä vastaan”. Paavali ja Barnabas noudattivat tätä neuvoa Pisidian Antiokiassa (Ap 13:51). Vastaavasti kun Paavali pudisti pölyt vaatteistaan Korintissa, hän selitti: ”Te olette itse vastuussa, jos menetätte elämänne. Minä olen viaton.” (Ap 18:6.) Tällaiset eleet olivat ehkä jo ennestään tuttuja opetuslapsille, sillä kun hartaat juutalaiset astuivat muiden kansojen alueelta kotimaansa kamaralle, he pudistivat sandaaleistaan epäpuhtaana pitämänsä tomun. Jeesus ei kuitenkaan näytä tarkoittaneen tätä, kun hän antoi opetuslapsilleen tämän ohjeen.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)

helpompaa: Jeesus käytti tässä ilmeisesti eräänlaista hyperbolaa, jota ei ollut tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti (vrt. muihin havainnollisiin hyperboliin, joita Jeesus käytti esim. Mt 5:18; Lu 16:17; 21:33:ssa). Sanoessaan, että ”Sodomalla on sinä päivänä [ts. tuomiopäivänä] helpompaa” (Mt 10:15; 11:22, 24; Lu 10:14), Jeesus ei tarkoittanut, että Sodoman asukkaiden täytyisi nähdä tuo päivä (vrt. Ju 7). Hän saattoi vain korostaa sitä, miten välinpitämättömiä ja tuomittavia useimmat ihmiset olivat esimerkiksi Korasinissa, Betsaidassa ja Kapernaumissa (Lu 10:13–15). Muinaisen Sodoman kohtalosta oli tullut sanonta, jota käytettiin usein Jumalan vihan ja tuomion yhteydessä (5Mo 29:23; Jes 1:9; Va 4:6).

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

on – – helpompaa: Ks. Lu 10:12, tutkimisviite.

kuin kyyhkynen: Kyyhkysillä oli pyhä käyttötarkoitus ja lisäksi symbolinen merkitys. Niitä uhrattiin uhreina (Mr 11:15; Joh 2:14–16). Ne symboloivat viattomuutta ja puhtautta (Mt 10:16). Kun Nooa päästi arkista vapaaksi kyyhkysen, se toi palatessaan oliivipuun lehden, mikä osoitti, että tulvavedet olivat väistymässä (1Mo 8:11) ja että levon ja rauhan aika oli alkamassa (1Mo 5:29). Jeesuksen kasteen yhteydessä Jehova saattoi siis kohdistaa kyyhkysen avulla huomion Jeesuksen rooliin Messiaana. Puhtaana ja synnittömänä Jumalan Poikana hän uhraisi elämänsä ihmiskunnan puolesta ja loisi näin perustan levon ja rauhan aikakaudelle, joka koittaisi, kun hän hallitsisi kuninkaana. Kasteen yhteydessä Jeesuksen päälle laskeutuva Jumalan henki eli aktiivinen voima saattoi näyttää samalta kuin kyyhkynen, kun se lähestyy pesäänsä siipiään räpyttäen.

varovaisia kuin käärmeet: Varovaisuus merkitsee tässä sitä, että on harkitseva, järkevä ja valpas. Eläintieteilijöiden mukaan useimmat käärmeet ovat varovaisia ja ne mieluummin pakenevat kuin hyökkäävät. Jeesus siis kehottaa opetuslapsiaan varomaan vastustajia ja välttämään kenttätyössä mahdollisia vaaratilanteita.

silti viattomia kuin kyyhkyset: Jeesuksen kehotuksen kaksi osaa (on oltava varovainen ja viaton) täydentävät toisiaan. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja varovaisia kuin käärmeet.) ”Viattomaksi” käännetty kreikan sana (kirjaim. ’sekoittamaton’, ts. ’pilaantumaton’, ’puhdas’) esiintyy myös Ro 16:19:ssä (”viattomia sen suhteen, mikä on pahaa”) ja Fil 2:15:ssä (”moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia”). Tässä Mt 10:16:ssa viattomuus tarkoittaa nähtävästi aitoutta, rehellisyyttä, vilpittömyyttä ja puhtaita motiiveja. Heprean kielikuvissa ja heprealaisessa runoudessa kyyhkynen symboloi joskus näitä ja muita samanlaisia ominaisuuksia. (Lal 2:14; 5:2; vrt. Mt 3:16, tutkimisviite.) Jeesuksen sanojen ydin on se, että kun hänen seuraajiaan vainotaan kuin lampaita susien keskellä, heidän pitää ilmaista sekä käärmeille että kyyhkysille tyypillisiä ominaisuuksia olemalla varovaisia, valppaita, puhdassydämisiä, moitteettomia ja viattomia (Lu 10:3).

korkeimmalle oikeudelle: Ts. täysilukuiselle sanhedrinille eli Jerusalemissa toimineelle tuomioistuimelle, johon kuului ylimmäinen pappi sekä 70 vanhinta ja kirjanoppinutta. Juutalaiset pitivät sen ratkaisuja lopullisina. (Ks. sanasto, ”Sanhedrin”.)

sanhedrin: Ts. juutalaisten ylin tuomioistuin Jerusalemissa. ”Sanhedriniksi” käännetty kreikan sana (synédrion) merkitsee kirjaimellisesti ’yhdessä istumista’. Sanaa käytettiin yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta, mutta Israelissa sillä voitiin tarkoittaa uskonnollista tuomioistuinta. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto; ks. myös liite B12, johon on merkitty sanhedrininsalin mahdollinen sijaintipaikka.)

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 23:34; Mr 13:9; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

on kestänyt: Tai ”kestää”. Kreikan verbi (hypoménō) merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle’, ’pysyä alla’. Sitä käytetään usein merkityksessä ’jäädä sen sijaan että pakenisi’, ’pitää pintansa’, ’jatkaa sinnikkäästi’, ’pysyä lujana’. (Mt 10:22; Ro 12:12; Hpr 10:32; Ja 5:11.) Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa sitä, että elää jatkuvasti niin kuin Kristuksen opetuslapsi vastustuksesta ja koetuksista huolimatta (Mt 24:9–12).

on kestänyt: Tai ”kestää”. (Ks. Mt 24:13, tutkimisviite.)

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

kuinka paljon ennemmin: Jeesus käytti usein tätä perustelutapaa. Ensin hän mainitsi selvän tosiasian tai tutun totuuden ja teki sitten sen pohjalta päätelmän, jolla oli vielä enemmän painoarvoa. Näin hän osoitti, että se, mikä piti paikkansa jostain vähäisemmästä asiasta, piti paikkansa myös suuremmasta asiasta. (Mt 10:25; 12:12; Lu 11:13; 12:28.)

Beelsebuliksi: Tai ”Beelsebubiksi”. Beelsebub on mahdollisesti muunnos nimestä Baal-Sebub, joka merkitsee ’kärpästen omistajaa’, ’kärpästen herraa’. Tätä Baalia filistealaiset palvoivat Ekronissa (2Ku 1:3). Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa käytetään vaihtoehtoisia muotoja ”Beelsebul” tai ”Beesebul”, jotka merkitsevät mahdollisesti ’ylhäisen asuinpaikan omistajaa’, ’ylhäisen asuinpaikan herraa’. Jos nimeen sisältyy sanaleikki heprean sanalla zével, joka merkitsee ’lantaa’ mutta jota ei käytetä Raamatussa, merkitys voi olla ’lannan omistaja’, ’lannan herra’. Kuten Mt 12:24 osoittaa, tätä nimitystä käytetään Saatanasta, demonien ruhtinaasta eli hallitsijasta.

kuinka paljon ennemmin: Ks. Mt 7:11, tutkimisviite.

valossa: Ts. avoimesti, julkisesti.

julistakaa katoilta: Tämä idiomi merkitsee ’julistaa julkisesti’. Raamatun aikoina taloissa oli tasakatto, jolta voitiin ilmoittaa asioita ja jolla voitiin tehdä jotain kaikkien nähden (2Sa 16:22).

Gehennaan: Ilmaus tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella (ks. liite B12, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen aikana laaksossa poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa. (Ks. sanasto.)

sielua: Tai ”elämää”, ts. ylösnousemuksen jälkeistä tulevaa elämää. Kreikan sana psykhḗ ja sitä vastaava heprean sana néfeš (molemmat perinteisesti käännetty ”sieluksi”) tarkoittavat pohjimmiltaan 1) ihmistä, 2) eläintä tai 3) ihmisen tai eläimen elämää (1Mo 1:20, alav.; 2:7, alav.; 4Mo 31:28, alav.; 1Pi 3:20, alav.). Kreikan sana psykhḗ merkitsee ’ihmisen elämää’ esimerkiksi seuraavissa jakeissa: Mt 6:25; 10:39; 16:25, 26; Mr 8:35–37; Lu 12:20; Joh 10:11, 15; 12:25; 13:37, 38; 15:13; Ap 20:10. Tällaisten raamatunkohtien avulla voimme ymmärtää, mitä nämä Jeesuksen sanat tarkoittavat. (Ks. sanasto.)

häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin: Vain Jumala voi tuhota ihmisen ”sielun” (tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ihmisen mahdollisuutta elää tulevaisuudessa) tai herättää hänet kuolleista ikuiseen elämään. Tämä on esimerkki sellaisesta kohdasta, jossa ”sieluksi” käännetty kreikan sana tarkoittaa jotain kuolevaista, tuhottavissa olevaa. Samanlainen merkitys on seuraavissa jakeissa: Mr 3:4; Lu 17:33; Joh 12:25; Ap 3:23.

Gehennassa: Tarkoittaa ikuista tuhoa. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto.)

varpusta: Kreikan sana strūthíon on diminutiivissa. Se tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, mutta sitä käytettiin usein varpusista, halvimmista syötäväksi myytävistä linnuista.

vähäarvoisesta kolikosta: Kirjaim. ”assarionista”. Senaikainen palkka 45 minuutin työstä. (Ks. liite B14.) Tässä tilanteessa, ollessaan kolmannella saarnamatkallaan Galileassa, Jeesus sanoo, että kaksi varpusta maksaa assarionin. Toisessa tilanteessa, ilmeisesti palvellessaan Juudeassa noin vuotta myöhemmin, hän sanoo, että kaksi kertaa suuremmalla summalla saa viisi varpusta (Lu 12:6). Näiden Jeesuksen sanojen vertailu osoittaa kauppiaiden pitäneen varpusia niin vähäarvoisina, että he antoivat viidennen varpusen kaupanpäällisiksi.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ihmisellä arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Jehova tuntee meidät pienimpiä yksityiskohtia myöten, mikä vahvistaa, että hän on aidosti kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.

ota: Tai ”ota vastaan”. Tarkoittaa tässä kuvaannollisesti sitä, että ottaa kantaakseen vastuun ja seuraukset, jotka Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen tuo mukanaan.

kidutuspaaluaan: Tai ”teloituspaaluaan”. Kreikan sanan staurós ensimmäinen esiintymiskohta. Klassisessa kreikassa se tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

nimessä: Kreikan sana (ónoma) voi tarkoittaa muutakin kuin jonkun nimeä. Tässä tekstiyhteydessä siihen sisältyy se, että tunnustaa Isän ja Pojan vallan ja aseman sekä pyhän hengen roolin. Tunnustamalla tämän kaiken voi saada uudenlaisen suhteen Jumalaan. (Vrt. Mt 10:41, tutkimisviite.)

koska tämä on profeetta: Kirjaim. ”profeetan nimessä”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan idiomi ”jonkun nimessä” tarkoittaa sitä, että tunnustaa profeetan aseman ja tehtävän. (Ks. Mt 28:19, tutkimisviite.)

saman palkan kuin profeetta: Ne jotka ottavat vastaan Jumalan tosi profeetat ja tukevat heitä, palkitaan runsaasti. Esimerkkinä tästä on leski, josta kerrotaan 1Ku 17. luvussa.

Jumalan palvelijan: Tai ”vanhurskaan”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Media

Sauva ja eväslaukku
Sauva ja eväslaukku

Muinaiset heprealaiset käyttivät sauvoja ja keppejä moneen tarkoitukseen. Niistä esimerkiksi otettiin tukea (2Mo 12:11; Sak 8:4; Hpr 11:21) ja niillä puolustauduttiin (2Sa 23:21), puitiin (Jes 28:27) ja karistettiin puusta oliiveja (5Mo 24:20; Jes 24:13). Eväslaukku oli yleensä nahkainen pussi, jota kannettiin olalla, ja sellainen oli mukana varsinkin matkaajilla, paimenilla ja maanviljelijöillä. Ruokatarvikkeiden lisäksi siinä pidettiin vaatteita ja muita tarvikkeita. Kun Jeesus lähetti apostolinsa saarnamatkalle, hän antoi muun muassa sauvaa ja eväslaukkua koskevia ohjeita. Apostolien ei pitänyt hankkia matkalle mukaan mitään ylimääräistä ja antaa näin huomionsa hajaantua, sillä Jehova huolehtisi heistä. (Ks. Lu 9:3; 10:4; tutkimisviitteet, joissa selitetään, miten Jeesuksen ohjeet oli tarkoitus ymmärtää.)

Susi
Susi

Israelissa sudet saalistavat pääasiassa yöaikaan (Hab 1:8). Sudet ovat raivoisia, röyhkeitä, saaliinhimoisia ja ahnaita, ja ne tappavat usein enemmän lampaita kuin pystyvät syömään tai raahaamaan mukanaan. Raamatussa eläimet ja niiden tavat ja ominaisuudet kuvaavat monesti sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Esimerkiksi Jaakob ennusti kuolinvuoteellaan, että Benjaminin heimo taistelisi kuin susi (Canis lupus) (1Mo 49:27). Useimmiten susi kuvaa kuitenkin kielteisiä ominaisuuksia, kuten ahneutta, raakuutta, ilkeyttä ja viekkautta. Susien kaltaisia ovat esimerkiksi väärät profeetat (Mt 7:15), kristillistä palvelusta vastustavat ilkeät ihmiset (Mt 10:16; Lu 10:3) ja väärät opettajat, jotka saattaisivat kristillisen seurakunnan vaaraan sisältäpäin (Ap 20:29, 30). Paimenet tiesivät hyvin, miten vaarallisia sudet olivat. Jeesus puhui ”palkatusta työntekijästä”, joka ”näkee suden tulevan, – – hylkää lampaat ja pakenee”. Palkattu työntekijä ei ”välitä lampaista”, kun taas Jeesus on ”hyvä paimen”, joka antoi ”elämänsä lampaiden puolesta”. (Joh 10:11–13.)

Ruoska
Ruoska

Hirvittävin ruoskimisväline oli nimeltään flagellum. Sen kahvaan oli kiinnitetty useita naruja tai nahkahihnoja. Näihin siimoihin oli laitettu painoiksi teräviä luunpaloja tai metallikappaleita, jotta iskut olisivat mahdollisimman tuskallisia.

Tasakattoiset talot
Tasakattoiset talot

Perhe puuhaili monenlaista talonsa katolla. Isä saattoi koota koko talonväen sinne keskustelemaan Jehovasta. Esimerkiksi lehtimajanjuhlan aikaan talojen katoille rakennettiin lehtimajoja (3Mo 23:41, 42; 5Mo 16:13–15). Katoilla kuivatettiin pellavanvarsia (Jos 2:6). Joskus ihmiset nukkuivat katolla (1Sa 9:25, 26). Toiset näkivät kaiken, mitä siellä tehtiin (2Sa 16:22). Talon katolta voitiin myös nopeasti ilmoittaa asioita naapureille ja ohikulkijoille.

Hinnominlaakso (Gehenna)
Hinnominlaakso (Gehenna)

Hinnominlaakso, kreikankieliseltä nimeltään Gehenna, on kapea laakso, joka sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella. Jeesuksen aikana siellä poltettiin jätteitä, joten se kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa.

Varpunen
Varpunen

Varpuset olivat halvimpia syötäväksi myytäviä lintuja. Kaksi varpusta sai ostettua summalla, jonka mies ansaitsi 45 minuutin työllä. Kreikan sana voi tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, esimerkiksi tavallista varpusta (Passer domesticus biblicus) ja pensasvarpusta (Passer hispaniolensis), joita on edelleen runsaasti Israelissa.