apostolin: Tai ”lähetetyn”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’, ’lähettää matkaan’ (Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32). Sanan perusmerkitys käy hyvin ilmi Jeesuksen sanoista Joh 13:16:ssa, jossa se on suoraan käännetty ”lähetetyksi”.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

Bartolomeus: Merk. ’Tolmain poika’. Hänen ajatellaan olevan sama kuin Johanneksen mainitsema Natanael (Joh 1:45, 46). Evankeliumien vertailu osoittaa, että Matteus ja Luukas mainitsevat Bartolomeuksen ja Filippuksen yhdessä samalla tavalla kuin Johannes mainitsee Natanaelin ja Filippuksen (Mt 10:3; Lu 6:14).

veronkantaja: Entisenä veronkantajana Matteus, tämän evankeliumin kirjoittaja, mainitsee usein lukuja ja rahasummia ja ilmaisee ne tarkasti (Mt 17:27; 26:15; 27:3). Hän jakaa Jeesuksen sukuluettelon kolmeen 14 sukupolven ryhmään (Mt 1:1–17), luettelee seitsemän pyyntöä Isä meidän -rukouksessa (Mt 6:9–13) ja seitsemän vertausta Mt 13. luvussa sekä käyttää seitsemän kertaa ilmausta ”voi teitä” Mt 23:13–36:ssa. (Ks. Mt 5:46, tutkimisviite, jossa selitetään sanaa ”veronkantaja”.)

Matteus: Käytetään myös nimeä Leevi. (Ks. Mr 2:14; Lu 5:27; tutkimisviitteet.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ks. Mr 3:18, tutkimisviite.

Taddeus: Lu 6:16:ssa ja Ap 1:13:ssa olevissa apostolien luetteloissa ei ole nimeä Taddeus, vaan niissä lukee ”Jaakobin poika Juudas”. Tästä voidaan päätellä, että Taddeus on sama apostoli, jota Johannes kuvailee sanoilla ”Juudas, ei Iskariot” (Joh 14:22). Nimeä Taddeus käytetään joskus ehkä siksi, ettei tämä Juudas sekoittuisi Juudas Iskariotiin, petturiin.

Kananeus: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Mr 3:18). Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja se merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Kun Luukas sanoi tätä Simonia ”innokkaaksi”, hän käytti kreikan sanaa zēlōtḗs, joka sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’ (Lu 6:15; Ap 1:13). Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustavan juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.

Iskariot: Merk. mahd. ’mies Kerijotista’. Myös Juudaksen isää Simonia sanotaan ”Iskariotiksi” (Joh 6:71). Useimpien tutkijoiden mukaan tämä nimi osoittaa, että Simon ja Juudas olivat Kerijot-Hesronin kaupungista Juudeasta (Jos 15:25). Siinä tapauksessa Juudas oli 12 apostolin joukossa ainoa juudealainen, sillä kaikki muut olivat galilealaisia.

saarnatkaa: Tarkoittaa avointa, julkista julistamista. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

Taivaan valtakunta on tullut lähelle: Ks. Mt 4:17, tutkimisviite.

spitaalisia: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

majoittukaa heidän luokseen: Ks. Mr 6:10, tutkimisviite.

tervehtikää: Juutalaisilla oli tapana tervehtiä sanomalla: ”Olkoon sinulla rauha.” (Tu 19:20; Mt 10:13; Lu 10:5.)

pudistakaa tomu jaloistanne: Tällä eleellä opetuslapset ilmaisivat, etteivät he olleet vastuussa siitä, mitä noille ihmisille tapahtuisi, kun Jumalan tuomio kohtaisi heitä. Samanlainen ilmaus on Mr 6:11:ssä ja Lu 9:5:ssä. Markus ja Luukas lisäävät sanat ”todistukseksi heille” tai ”todistukseksi heitä vastaan”. Paavali ja Barnabas noudattivat tätä neuvoa Pisidian Antiokiassa (Ap 13:51). Vastaavasti kun Paavali pudisti pölyt vaatteistaan Korintissa, hän selitti: ”Te olette itse vastuussa, jos menetätte elämänne. Minä olen viaton.” (Ap 18:6.) Tällaiset eleet olivat ehkä jo ennestään tuttuja opetuslapsille, sillä kun hartaat juutalaiset astuivat muiden kansojen alueelta kotimaansa kamaralle, he pudistivat sandaaleistaan epäpuhtaana pitämänsä tomun. Jeesus ei kuitenkaan näytä tarkoittaneen tätä, kun hän antoi opetuslapsilleen tämän ohjeen.

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

on – – helpompaa: Ks. Lu 10:12, tutkimisviite.

varovaisia kuin käärmeet: Varovaisuus merkitsee tässä sitä, että on harkitseva, järkevä ja valpas. Eläintieteilijöiden mukaan useimmat käärmeet ovat varovaisia ja ne mieluummin pakenevat kuin hyökkäävät. Jeesus siis kehottaa opetuslapsiaan varomaan vastustajia ja välttämään kenttätyössä mahdollisia vaaratilanteita.

silti viattomia kuin kyyhkyset: Jeesuksen kehotuksen kaksi osaa (on oltava varovainen ja viaton) täydentävät toisiaan. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja varovaisia kuin käärmeet.) ”Viattomaksi” käännetty kreikan sana (kirjaim. ’sekoittamaton’, ts. ’pilaantumaton’, ’puhdas’) esiintyy myös Ro 16:19:ssä (”viattomia sen suhteen, mikä on pahaa”) ja Fil 2:15:ssä (”moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia”). Tässä Mt 10:16:ssa viattomuus tarkoittaa nähtävästi aitoutta, rehellisyyttä, vilpittömyyttä ja puhtaita motiiveja. Heprean kielikuvissa ja heprealaisessa runoudessa kyyhkynen symboloi joskus näitä ja muita samanlaisia ominaisuuksia. (Lal 2:14; 5:2; vrt. Mt 3:16, tutkimisviite.) Jeesuksen sanojen ydin on se, että kun hänen seuraajiaan vainotaan kuin lampaita susien keskellä, heidän pitää ilmaista sekä käärmeille että kyyhkysille tyypillisiä ominaisuuksia olemalla varovaisia, valppaita, puhdassydämisiä, moitteettomia ja viattomia (Lu 10:3).

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 23:34; Mr 13:9; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

on kestänyt: Tai ”kestää”. (Ks. Mt 24:13, tutkimisviite.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

Beelsebuliksi: Tai ”Beelsebubiksi”. Beelsebub on mahdollisesti muunnos nimestä Baal-Sebub, joka merkitsee ’kärpästen omistajaa’, ’kärpästen herraa’. Tätä Baalia filistealaiset palvoivat Ekronissa (2Ku 1:3). Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa käytetään vaihtoehtoisia muotoja ”Beelsebul” tai ”Beesebul”, jotka merkitsevät mahdollisesti ’ylhäisen asuinpaikan omistajaa’, ’ylhäisen asuinpaikan herraa’. Jos nimeen sisältyy sanaleikki heprean sanalla zével, joka merkitsee ’lantaa’ mutta jota ei käytetä Raamatussa, merkitys voi olla ’lannan omistaja’, ’lannan herra’. Kuten Mt 12:24 osoittaa, tätä nimitystä käytetään Saatanasta, demonien ruhtinaasta eli hallitsijasta.

kuinka paljon ennemmin: Ks. Mt 7:11, tutkimisviite.

valossa: Ts. avoimesti, julkisesti.

julistakaa katoilta: Tämä idiomi merkitsee ’julistaa julkisesti’. Raamatun aikoina taloissa oli tasakatto, jolta voitiin ilmoittaa asioita ja jolla voitiin tehdä jotain kaikkien nähden (2Sa 16:22).

sielua: Tai ”elämää”, ts. ylösnousemuksen jälkeistä tulevaa elämää. Kreikan sana psykhḗ ja sitä vastaava heprean sana néfeš (molemmat perinteisesti käännetty ”sieluksi”) tarkoittavat pohjimmiltaan 1) ihmistä, 2) eläintä tai 3) ihmisen tai eläimen elämää (1Mo 1:20, alav.; 2:7, alav.; 4Mo 31:28, alav.; 1Pi 3:20, alav.). Kreikan sana psykhḗ merkitsee ’ihmisen elämää’ esimerkiksi seuraavissa jakeissa: Mt 6:25; 10:39; 16:25, 26; Mr 8:35–37; Lu 12:20; Joh 10:11, 15; 12:25; 13:37, 38; 15:13; Ap 20:10. Tällaisten raamatunkohtien avulla voimme ymmärtää, mitä nämä Jeesuksen sanat tarkoittavat. (Ks. sanasto.)

häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin: Vain Jumala voi tuhota ihmisen ”sielun” (tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ihmisen mahdollisuutta elää tulevaisuudessa) tai herättää hänet kuolleista ikuiseen elämään. Tämä on esimerkki sellaisesta kohdasta, jossa ”sieluksi” käännetty kreikan sana tarkoittaa jotain kuolevaista, tuhottavissa olevaa. Samanlainen merkitys on seuraavissa jakeissa: Mr 3:4; Lu 17:33; Joh 12:25; Ap 3:23; tutkimisviitteet.

Gehennassa: Tarkoittaa ikuista tuhoa. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto.)

varpusta: Kreikan sana strūthíon on diminutiivissa. Se tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, mutta sitä käytettiin usein varpusista, halvimmista syötäväksi myytävistä linnuista.

vähäarvoisesta kolikosta: Kirjaim. ”assarionista”. Senaikainen palkka 45 minuutin työstä. (Ks. liite B14.) Tässä tilanteessa, ollessaan kolmannella saarnamatkallaan Galileassa, Jeesus sanoo, että kaksi varpusta maksaa assarionin. Toisessa tilanteessa, ilmeisesti palvellessaan Juudeassa noin vuotta myöhemmin, hän sanoo, että kaksi kertaa suuremmalla summalla saa viisi varpusta (Lu 12:6). Näiden Jeesuksen sanojen vertailu osoittaa kauppiaiden pitäneen varpusia niin vähäarvoisina, että he antoivat viidennen varpusen kaupanpäällisiksi.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ihmisellä arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Jehova tuntee meidät pienimpiä yksityiskohtia myöten, mikä vahvistaa, että hän on aidosti kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.

ota: Tai ”ota vastaan”. Tarkoittaa tässä kuvaannollisesti sitä, että ottaa kantaakseen vastuun ja seuraukset, jotka Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen tuo mukanaan.

kidutuspaaluaan: Tai ”teloituspaaluaan”. Kreikan sanan staurós ensimmäinen esiintymiskohta. Klassisessa kreikassa se tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

koska tämä on profeetta: Kirjaim. ”profeetan nimessä”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan idiomi ”jonkun nimessä” tarkoittaa sitä, että tunnustaa profeetan aseman ja tehtävän. (Ks. Mt 28:19, tutkimisviite.)

saman palkan kuin profeetta: Ne jotka ottavat vastaan Jumalan tosi profeetat ja tukevat heitä, palkitaan runsaasti. Esimerkkinä tästä on leski, josta kerrotaan 1Ku 17. luvussa.

Jumalan palvelijan: Tai ”vanhurskaan”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)