Layinki Saamueeli 3:1-39
3 Saaooli mininna Daawiti mini mereero olu seeda yanna keeshshi; Daawiti jawaante lexxanni haꞌrita, Saaooli mini kayinni wolqa baꞌꞌanni day.
2 Hatte mereero Daawiti Kebirooni labballi ooso ili; bayru beetti, Iyziraeelitte Akinoaaminni ilinoho Aminooniiti.
3 Layinkihu, bashsho Qermeloosichu Naabaali galte Abigaeelinni ilinoho Kiliaabiiti; sayikkihu, Geshuuri moote Talmay beetto Maꞌꞌaaka iltinoho Abeseloomiiti.
4 Shoolkihu, Hagiiti beetto Adooniyaasiiti; ontihu, Abixaali beetto Shefaaxiyahiiti.
5 Leekkihu, minaamasi Egilanni ilinoho Yitireaamiiti. Kuri Daawiti Kebirooni heeꞌre ilinoreeti.
6 Saaooli mininna Daawiti mini mereero olu lexxanni haꞌri; Abeneerino Saaooli mine albinni roore wolqaataamo ikki.
7 Saaoolira Aya beetto Ritsifa yinanniti irkote galte noosi. Iyyaabuste gedensoonni Abeneeri, “Anniꞌyate irkote galte ledo mayra goxitto?” yee xaꞌmi.
8 Abeneerino Iyyaabuste coyiꞌrinorira lowo geeshsha hanqe togo yii: “Ani Yihudu woshichooti? Techo barri geeshsha annikki Saaooli minira, roduuwisiranna jaallasira ammanamino baxille leellishoommo; ateno Daawiti angara sayse dioommohe; ati kayinni techo mitte manchonni kainohunni busha assoottoe.
9 Yihowa Daawitira xaarinosire assa hoogummoro, Maganu Abeneeri qorichisho; hakkiinni sainoreno assosi.
10 Maganu gashshoote Saaooli mininni haaꞌre hoolannota hattono Daawiti zuufaane Israeeletenna Yihudu aana Daaninni Bersaabehi geeshsha kaajjishannota kule xaarino.”
11 Iyyaabuste kayinni Abeneeri waajjino daafira, cuqqi curuqqino diyiino.
12 Abeneeri baychonkonni Daawitiwa sokka soye togo yii: “Baatto ayete?” Isi lede, “Israeele baala atera halantanno gede assate danduummore baala asseemmona,* ane ledo gondooro ei” yii.
13 Isino togo yee qoli: “Maahoyye danchate! Ate ledo gondooro eꞌꞌeemmo. Kayinni mitto coye assattora xaꞌmiꞌreemmohe; ane laꞌꞌattora daatto woyte, Saaooli beetto Melkooli haadhe daa hoogittoro, albaꞌya laꞌꞌa didandaatto.”
14 Hakkiinni Daawiti, “Xibbu Filisxeemete qoshinni* adhoommota galteꞌya Melkooli uyie” yee Saaooli beetti Iyyaabustewa sokka soqqi.
15 Hakko daafira Iyyaabuste Melkooli Layshi beetti minaannise Palxieeliwiinni haaꞌre abbara manna soy.
16 Minaannise kayinni Bahuriimi geeshsha wiꞌlanni hoodese haꞌri; hakkiinni Abeneeri iso, “Agurte higi!” yiisita, isino agure higi.
17 Hatte mereero, Abeneeri Israeelete cimeeyyera togo yee sokka soy: “Daawiti mooteꞌne ikkanno gede halchitinanni keeshshitinoonni.
18 Yihowa Daawitira, ‘Mannaꞌya Israeele Filisxeemetenna diinnansa baalate anganni gatiseemmohu soqqamaanchiꞌya Daawiti widoonniiti’ yiino daafira, xa qaafo adhe.”
19 Hakkiinni Abeneeri Biiniyaamoota hasaawisi. Qoleno isi, Israeelenna Biiniyaami mini baalu assara hedinore maaxe kulara Daawitiwa Kebirooni haꞌri.
20 Abeneeri 20 manna anga adhe Daawitiwa Kebirooni dayta, Daawiti Abeneeriranna ledosi noo mannira jila jili.
21 Hakkiinni Abeneeri Daawitira togo yii: “Israeele ate ledo gondooro eꞌanno gede, mare insa baala mootichiꞌyawa gamba asseemmo. Atino halchootto garinni* Israeele baalate aana moote ikkatto.” Hakko daafira Daawiti Abeneeri haꞌrisi; isino keerunni haꞌri.
22 Hakka woyte, Daawiti soqqamaanonna Iyyoaabi lowo qafado haadhe gaaduwiinni higgu; Abeneeri kayinni Daawiti keerunni haꞌriseennasi haꞌrino daafira, Kebirooni isi ledo dino.
23 Iyyoaabinna ledosi noo olanto baala hakkira iillituta, Iyyoaabira togo yine kullisi: “Neeri beetti Abeneeri mootenniwa dayno; mooteno iso keerunni haꞌrisinosi.”
24 Konnira Iyyoaabi mootenniwa eꞌꞌe togo yii: “Kuni assoottori maati? Abeneeri atewa daynota macciishshoommo. Ikkina iso keerunni haꞌrisoottohu mayraati?
25 Neeri beetto Abeneeri seekkite afootto! Isi kawira daynohu ate dogaraati, eattowanna fulattowa illaallisaraatinna assattore baala afaraati.”
26 Konnira Iyyoaabi Daawitiwiinni fule Abeneeriwa manna soy; insano iso Siira noote way balewiinni qoltusi; Daawiti kayinni tenne daafira afinori dino.
27 Abeneeri Kebirooni iillita, Iyyoaabi mannu afikkinni isi ledo hasaawara iso katamu waalchira giddoonni massi. Ikkirono isi hakko godowasi qase xoroorriseenna rey; isi tenne assinohu Abeneeri rodoosi Asaheeli shiinohura rabbisiꞌraraati.
28 Gedensoonni Daawiti tenne daafira macciishshiti togo yii: “Aninna gashshootiꞌya Neeri beetti Abeneeri mundeera Yihowa albaanni hegerera dixaꞌmammeemmo.
29 Tini mundee Iyyoaabinna annisi mine baala hasso. Iyyoaabi mine siimu dhibbi noosihu woy dhiigu dhibbi amadinosihu woy naafichu* woy bisetenni uwannohu woy sagale hooge hudiꞌrannohu horo hoogoonke!”
30 Hakko daafira, Iyyoaabinna rodiisi Abisa Abeneeri shitu; korkaatuno Abeneeri Gebaooni oliwa rodoonsa Asaheeli shiino.
31 Hakkiinni Daawiti Iyyoaabinna ledosi noo manna baala togo yii: “Uddanoꞌne dartine, xiddu uddano uddidhine Abeneerira wiꞌle.” Moote Daawiti umisino reeshsha dukkise badheenni haꞌranni no.
32 Insa Abeneeri Kebirooni madaartu; mooteno Abeneeri waammawa huurosi naggi asse wiꞌli; mannu baaluno wiꞌli.
33 Moote Abeneerira togo yee kiire wiꞌli:
“Abeneeri shollaataamu manchi reyo mayra rey?
34 Angakki diusurroonni;Lekkakkino siwiilu siiwo giddora dieꞌino.
Jaddo loossinori* albaanni uwanno manchi gede ikkite uwootto.”
Hatte yannara mannu baalu isira galagale wiꞌli.
35 Gedensoonni mannu baalu Daawiti sheshifachishate barra sagale haaꞌre day. Daawiti kayinni, “Arrishsho eꞌukkinni sagale woy wole aye coyeno afooho wodhummoro, Maganu qorichishoe; hakkiinni sainoreno assoe!” yee xaari.
36 Mannu baaluno moote dadillino gara laiti isi assinorira sumuu yii. Moote assannori baaluri hagiirsiisannonsante gede, kuni coyno hagiirsiisinsa.
37 Konnira Daawiti manni baalunna Israeele baala Neeri beetti Abeneeri reyora moote xaꞌmamannokkita hakko barra affu.
38 Hakkiinni moote soqqamaanosira togo yii: “Techo barra Israeelete roorrichunna jawu manchi uwinota diaffinoonni?
39 Moote ikke buuramoomoha ikkirono, techo ani kuri Tsiruya ooso qorichishate jawaata diꞌꞌikkoommo; korkaatuno insa lowo geeshsha kakkachootaho. Yihowa bunshe assannohura bunshesi garinni qolosi.”
Lekkaalliidi Qaagiishshuwa
^ Noo gedeenni tirriro, “Kuneeti! Angaꞌya ledokki noona.”
^ Labbaahunniho sirote bisi qoshaati.
^ Woy “lubbokki halchitino garinni.”
^ Bisu xeꞌne noosi daafira meyati loossanno looso loosa gidde ikkitinosi mancho kulannoha ikkara dandaanno.
^ Noo gedeenni tirriro, “finqila labballi ooso.”
