Layinki Saamueeli 2:1-32
2 Yannate gedensaanni Daawiti Yihowa, “Yihudu katamma giddo mitto haꞌroni?” yee xaꞌmi. Yihowano, “Eena haꞌri” yiisi. Daawitino, “Hiikkira haꞌrummoro woyyanno?” yee xaꞌmi. Isino, “Kebirooni” yee qolisi.
2 Konnira Daawiti lamenta galtesi yaano Iyziraeelitte Akinoaaminna bashsho Qermeloosichu Naabaali galte Abigaeeli adhe hakkira haꞌri.
3 Qoleno Daawiti ledosi noo manna mitto mittonka maatensa ledo hakkira abbi; insano Kebirooni qooxeessira noo katammara heedhu.
4 Hakkiinni Yihudu manni daye hakko Daawiti Yihudu minira moote asse buuri.
Insa Daawitira, “Saaooli madaarinohu Iyyaabiisi-giiliyaadi mannaati” yite kultu.
5 Hakko daafira Daawiti Iyyaabiisi-giiliyaadi mannira sokka soye togo yii: “Mootichaꞌne Saaooli madaartine isira ammanamino baxille leellishshinoonni daafira, Yihowa maassiꞌroꞌne.
6 Yihowa kiꞌnerano ammanamino baxillenna ammanama leellishoꞌne. Anino tenne assitinoonni daafira, danchumma asseemmoꞌne.
7 Mootichiꞌne Saaooli reyno daafiranna aneno Yihudu mini mootensa asse buurinoe daafira, xaate jawaatte;* worbuulleno ikke.”
8 Saaooli olanto hajajaanchi Neeri beetti Abeneeri kayinni, Saaooli beetto Iyyaabuste Yordaanoosi laga tayse Mahanaymi haaꞌre abbi;
9 hakkiinni iso, Giiliyaadi, Asuuraawootaho, Iyziraeeli, Efireemi, Biiniyaaminna Israeele baalate aana moote assi.
10 Saaooli beetti Iyyaabuste Israeelete moote ikki yannara 40 diriho; isi lame diro gashshino. Yihudu mini kayinni Daawitira halami.
11 Daawiti Kebirooni heeꞌre Yihudu minira moote ikke gashshino yanna* lamala dironna lee aganaati.
12 Yannate gedensaanni, Neeri beetti Abeneerinna Saaooli beetti Iyyaabuste soqqamaano Mahanayminni Gebaooni hadhu.
13 Tsiruya beetti Iyyoaabinna Daawiti soqqamaanono dagge Gebaooni noo kofatto mule insanni xaaddu; mitte gaamo kofattote mitto widoonni wole gaamo kayinni kofattote wole widoonni ofoltu.
14 Jeefote Abeneeri Iyyoaabira, “Wedellu albankeenni kaꞌe olantanno gede* assino” yii. Iyyoaabino, “Maahoyyena assino” yii.
15 Konnira Saaooli beetti Iyyaabuste widinni 12 Biiniyaamooti, Daawiti soqqamaano giddonnino 12 kaꞌe xaaddu.
16 Insa mimmitu umo amadde mittu mittunku diininsa midaado bisetenni xoroorrissu; konni garinni baalunku mitteenni waxaaxxu. Konnira Gebaooni nooha konne baycho Helqaati-hatsitsuriimi yini.
17 Hakko barra olu goola ikki; jeefoteno Abeneerinna Israeelete manni Daawiti soqqamaano albaanni qeelami.
18 Sase Tsiruya ooso yaano Iyyoaabi, Abisanna Asaheeli hakko no; Asaheeli xawoho heeꞌranno bullichi gede dodannoho.
19 Asaheeli Abeneeri shorri; isi Abeneeri kawa kaꞌa higikkinni shorranni haꞌri.
20 Abeneeri badhe hige caaqqi yee lae, “Asaheeli, kuni ateeti?” yee xaꞌmi. Isino, “Ee aneeti” yii.
21 Hakkiinni Abeneeri iso togo yii: “Gurara woy qiniitira higge wedellu giddonni mitto amadde hasiꞌroottore baala mulqite adhi.” Asaheeli kayinni iso shorra diagurino.
22 Konnira Abeneeri Asaheeli wirro togo yii: “Ane shorra aguri. Sheemmohe gede mayra ikkatto? Ate shuummoro rodiikki Iyyoaabi alba hiitto ikke laeemmo?”
23 Asaheeli kayinni xaano iso shorra diagurino; konnira Abeneeri urdete birxenni godowasi qaseenna urde xoroorrisse kaꞌaanni fultu; isino hakko baychonkonni uwe rey. Mannu baaluno Asaheeli uwe reynowa iillanno woyte, hakko uurranno.
24 Hakkiinni Iyyoaabinna Abisa Abeneeri shorra hanaffu. Insa Gebaooni halalla massitanno doogora alba Giyahi widira hige nooha Aama tullicho iillituta arrishsho eꞌu.
25 Biiniyaamootu Abeneeri doyissite gamba yitu; hakkiinni insa mitte garo ikkite tulluwate birxera uurritu.
26 Hakkiinni Abeneeri Iyyoaabi woshshe togo yii: “Mimmito gundoommo gedeennilla heeꞌneemmo? Gedensoonni gaabbote umbeemmota ati diafootto? Mannu roduuwansa shorra agure higanno gede kulattokkihu mamooti geeshshaati?”
27 Hatte yannara Iyyoaabi togo yii: “Halaalaanchu heeshshote Maganinni xaareemmona, ati tenne coyiꞌra hoogoottoro, mannu sooda geeshsha roduuwansa shorra diaguranno.”
28 Hakkiinni Iyyoaabi xurumba ufuufita mannisi Israeele shorra aguri; oluno uurri.
29 Hakkiinni Abeneerinna mannisi Areba widoonni hashsha woꞌma hadhanni galte, Yordaanoosi tayisse saꞌe xeichu baalu* widoonni higge jeefote Mahanaymi iillitu.
30 Iyyoaabi Abeneeri shorre higihu gedensaanni, manna baala gamba assi. Daawiti soqqamaano giddo Asaheelino agurranna 19 manni reyno.
31 Daawiti soqqamaano kayinni Biiniyaamootanna Abeneeri manna qeeltu; manninsa giddonnino 360 shitu.
32 Insa Asaheeli haadhe Beetelihemete annisi waammawa madaartu. Hakkiinni Iyyoaabinna mannisi hashsha woꞌma haꞌranni gale soodimaroho Kebirooni iilli.
