Ir al contenido

Ir al índice

13 YACHAQANA

“Jehová Diospa leynenqa mana pantayniyoj”

“Jehová Diospa leynenqa mana pantayniyoj”

1, 2. 1) ¿Imaraykú ashkha runas niña leyesta juntʼayta munankuchu? 2) Diospa leyesninmanta yachakuspa, ¿pi jinataj nisunman?

 ASHKHA suyuspi runasqa niña leyesta juntʼayta munankuñachu, imajtinchus chay leyesqa mana entiendenapaj jinallachu. Chantapis gobiernosqa mana tukuytachu uj rejllata qhawanku. Justiciata maskʼajkunaqa juecesman rinku justiciata ruwapunankupaj. Chaypi purimunankupajtaj tiemponkuta churanku, tukuy qolqenkutapis tukuchinku.

2 Uj salmistaqa 2.700 watas ñaupajta nerqa: “Leyniykitaqa anchata munakuni”, nispa (Salmo 119:97). ¿Imaraykutaj salmista jinata nerqa? Imaraykuchus Jehovaj leyninmanta parlasharqa, manataj runaspa leyesninkumantachu. Noqanchejpis Jehovaj leyesninta astawan ukhuncharispaqa salmista jina sientekusunchej, yachasuntaj imatachus Jehová yuyasqanta. Payqa Leyesta Churaj Dios, Jueztaj.

Leyesta Churaj

3, 4. ¿Imajtintaj Jehovata ninchej “Leyesta Churaj” nispa?

3 Biblia nin: “Leyta Churajpis Juezpis ujlla”, nispa (Santiago 4:12). Arí, Jehovalla Leyesta Churajqa. Cielopi tukuy ima kajkunapis ‘cieloj leyesninta’ kasukunku (Job 38:33). Jehovaj leyesnintaqa may chhika santo angelespis kasukunku. Paykunataqa Jehová nin maypichus kanankuta, imaynatachus sirvinankutapis (Salmo 104:4; Hebreos 1:7, 14).

4 Jehovaqa runaspaj leyesta churallantaj. Chay leyestataj sonqonchejman churan. Chayrayku reparayta atinchej imachus allin kasqanta, imatajchus mana allinchu kasqanta (Romanos 2:14). Adanwan Evawanqa mana juchayoj karqanku. Chayrayku pisi leyesllata necesitarqanku (Génesis 2:15-17). Juchasapa runastaj Jehovaj munayninta ruwanapaj ashkha leyesta necesitanchej. Chayrayku ñaupa tiempopi Jehovaqa Noeman, Abrahanman, Jacobman ima leyesta qorqa. Paykunataj chay leyesta familiankuman yachacherqanku (Génesis 6:22; 9:3-6; 18:19; 26:4, 5). Chantapis Jehovaqa Moisesnejta israelitasman Leyta qorqa. Ajinamantataj Leyesta Churajman tukorqa. Jehovaj qosqan Leyqa rikuchiwanchej cheqan kajman jinapuni imatapis ruwasqanta.

Moisespa Leyninta qhawarina

5. Israelitasman Dios Leyta qosqan, ¿may ashkhapunichu?

5 Ashkha runasqa yuyanku Moisespa Leyninpi ashkha kamachiykuna kasqanta, chay kamachiykuna mana entiendenapaj jina, nitaj juntʼayta atinapaj jina kasqanta. Chaytaj mana yuyasqankuman jinachu. Tukuynin leyesqa 600 kurajlla karqa. Ichá may ashkha kasqanta nisunman. Jinapis Estados Unidospa leyesnenqa niraj 2000 wata kashajtin, 150 mil paginaspi juntʼa karqa, sapa iskay watataj 600 leyes yapakun. Chayrayku israelitasman Dios Leyta qosqanqa, runaspa leyesninkumanta nisqa aswan pisi. Dios Leyta qosqanpeqa imaynatachus runas kausakunankupaj kamachiykuna karqa, chay jina kamachiykunataj ni maypi kanchu. Chay Ley imaraykuchus may sumaj kasqanta yachakuna.

6, 7. 1) Jehovaj Leyninwan runaspa leyesninkuwan, ¿kikinchu? 2) ¿Mayqentaj Diospa Leyninmanta aswan kuraj kamachiy? 3) ¿Imaynatá israelitas Jehovata kamachejninkuta jina jatunpaj qhawasqankuta rikuchej kanku?

6 Leyqa israelitasta yanaparqa Jehovata jatunpaj qhawanankupaj. Jehovaj leyesnenqa mana runaspa leyesninkuman rijchʼakunchu. Diospa Leyninmanta aswan kuraj kamacheyqa kay kashan: “Uyariychej israelitas, Jehová Diosninchejqa, uj kʼata Jehová Dioslla. Jehová Diosniykichejtaqa munakuychej tukuy sonqoykichejwan, tukuy kausayniykichejwan, tukuy kallpaykichejwan ima”. Israelitas Jehovata munakusqankuta rikuchej kanku payta yupaychaspa, Kamachejninkuta jinataj kasukuspa (Deuteronomio 6:4, 5; 11:13).

7 Sapa uj israelitaqa Jehová Diosta kamachejninta jina qhawasqanta rikuchej, pikunatachus Jehová kamachinankupaj churarqa chaykunata kasukuspa, respetaspa ima. Jehovaqa kamachinankupaj churarqa tatasta, ayllusta kamachejkunata, juecesta, sacerdotesta ima. Paykunamanta qhepatataj reyesta churarqa. Chay churasqan kamachejkunaj contranpi oqharikojqa, Diospa contranpipis oqharikushanman jina karqa. Jinapis Jehovaqa churasqan kamachejkunapaj phiñakoj, atiyninkumanta valekuspa wajkunata sufrichejtinku (Éxodo 20:12; 22:28; Deuteronomio 1:16, 17; 17:8-20; 19:16, 17). Tukuy israelitas kamachejkuna kaspapis chayri manapis, Jehovata kamachejninkuta jina jatunpaj qhawananku karqa.

8. ¿Imaynatá Ley israelitasta yanaparqa llimphus kanankupaj?

8 Leyqa israelitasta yanaparqa llimphus kanankupaj. Israelitasman Dios Leyta qosqanpeqa “santo”, “llimphu” palabras 280 kutismanta astawan rikhurin. Diospa Leynenqa israelitasta yanaparqa imachus llimphu, imatajchus chʼichi kasqanta reparanankupaj. Chay Leypeqa nerqa 70 imas israelitasta chʼichipaj qhawachisqanta. Uj israelita chʼichipaj qhawasqa kaspaqa mana waj israelitaswan khuska Jehovata yupaychayta atejchu. Chay leyesqa parlaj cuerponchej llimphu kananmanta, mikhunasmanta, qʼopata wijchʼunamanta ima. Chaytaj israelitasta yanapaj mana onqonankupaj, a Diospa ñaupaqenpipis allinpaj qhawasqa kanankupaj. Paykunaqa muyuyninkupi kaj nacionespa millay costumbresninkuta mana ruwanankuchu karqa. Ujnin costumbremanta parlarina.

9, 10. ¿Ima leyestataj Jehová israelitasman qorqa?

9 Diospa Leyninpeqa nisharqa qhariwarmi jina puñuykojkuna uj tiempota chʼichipaj qhawasqa kasqankuta, paykuna casarasqa kajtinkupis. Uj warmipis wawitanta nacechikusqantawan uj tiempota chʼichipaj qhawasqallataj kaj (Levítico 12:2-4; 15:16-18). Chaywanqa mana nisharqachu qhariwarmi jina puñuykuy, wawitata nacechikuypis Diospa ñaupaqenpi mana allinchu kasqanta (Génesis 1:28; 2:18-25). Chay leyesqa israelitasta yanaparqa llimphus kanankupaj. Imajtinchus muyuyninkupi kaj nacionesqa diosesninkuta yupaychashaspa qhariwarmi jina puñuykoj kanku. Cananeos ukhupeqa diosesninkuta yupaychanankupaj warmipis qharipis, piwanpis qhariwarmi jina puñuykullaj. Chay millay costumbretataj tukuy ladopi ruwayta qallarerqanku. Diospa Leynintajrí israelitasta yanaparqa mana chay millay costumbresta ruwanankupaj payta yupaychashaspa. b Diospa Leynenqa israelitasta waj imaspiwan yanapallarqataj.

10 Diospa Leynenqa israelitasman uj imata yachacherqa. c Qhariwarmi jina puñuykuy, uj wawita nacechikuypis Diospa ñaupaqenpeqa llimphu. Jinapis chaykunanejta juchaqa sapa ujman chayawanchej (Romanos 5:12). Leyqa israelitasta yuyaricherqa juchasapas kasqankuta. Arí, tukuypis juchayoj nacekunchej (Salmo 51:5). Chayrayku llimphu Diosman qayllaykunapajqa, pay perdonanawanchejta, juchamantataj kacharichinawanchejta necesitanchej.

11, 12. 1) ¿Imatataj Diospa Leynin israelitasman yachacherqa? 2) ¿Imaynatá Diospa Leynin runasta yanapallarqataj?

11 Leyqa rikuchin Jehová cheqan kajtapuni ruwasqanta. Moisesman Dios Leyta qosqanpeqa nisharqa, uj runa ima sajra kajtachus ruwasqanman jina juchachasqa kananta. Ley nerqa: “Kausaymanta kausaywan, ñawimanta ñawiwan, kirumanta kiruwan, makimanta makiwan, chakimantataj chakiwan”, nispa (Deuteronomio 19:21). Uj israelita ima sajratapis ruwajtenqa mana sinchʼi castigasqachu, nitaj pisi castigasqachu kanan karqa, manaqa juchanman jina castigasqa kanan karqa. Leypi nisqanqa Jehová imatapis cheqan kajman jinapuni ruwasqanta rikuchin. Chayta yachaytaj Jesuspa wañuynin imaynatachus yanapawasqanchejta entiendenapaj yanapawanchej. Chaymantaqa 14 yachaqanapi astawan yachakusun (1 Timoteo 2:5, 6).

12 Diospa Leynenqa runasta yanapallarqataj jueces cheqan justiciata ruwapunankupaj. Leypeqa nisharqa iskay testigospuni kananku kasqanta pillatapis jueces juchachanankupaj. Pillapis qhasimanta wajta juchachajqa sinchʼi castigasqa kanan karqa (Deuteronomio 19:15, 18, 19). Chʼaukiyaspa imatapis ruwaj, llukʼichikojpis castigasqallataj kanan karqa (Éxodo 23:8; Deuteronomio 27:25). Chantapis israelitasqa rantikuspapis vendespapis Jehovaj Leyninman jinapuni ruwananku karqa (Levítico 19:35, 36; Deuteronomio 23:19, 20). Diospa Leynenqa sumaj karqa, cheqan justiciaman jinataj karqa. Chayrayku israelitasta mayta yanaparqa.

Leyqa israelitasta yanaparqa khuyakuywan, cheqan kajman jinataj juzganankupaj

13, 14. ¿Imatataj Leyman jina ruwanan karqa suwakoj runa?

13 Moisesnejta qosqa Ley, ¿mana khuyakuspa juntʼachinapajchu karqa? Mana jinachu karqa. Rey Davidqa nerqa: “Jehová Diospa leynenqa mana pantayniyoj”, nispa (Salmo 19:7). Davidqa yacharqa Diospa Leynenqa israelitasta khuyakuywan, cheqan kajman jinataj juzganankupaj yanapasqanta. ¿Imaynatá chay Ley yanaparqa?

14 Wakin suyuspi leyesqa sajra runastasina astawan yanapan, manataj ñakʼarichisqa kajkunatachu. Suwastaqa uj tiempopaj carcelman wisqʼanku. Pimantachus suwarqanku chay runamanrí chay suwasqankuta ni pi kutichipunchu. Astawanpis impuestostaraj pagachinku suwa runa carcelpi kashaspa mikhunanpaj. Israel llajtapeqa cárceles mana kajchu. Kamachiykunata pʼakejkunatataj Ley nisqanman jina castigakoj (Deuteronomio 25:1-3). Suwaqa suwasqanta aswan yapasqata kutichipunan karqa. ¿Mashkhatawantaj kutichipunan karqa? Chaytaqa jueces ninanku karqa. Chaypajtaj juecesqa qhawarinanku karqa pesachikusqantachus manachus, chantá waj imastawan. Chayraykuchá Levítico 6:1-7 versiculospi mashkhatachus kutichinanta nisqanqa, aswan pisi Éxodo 22:7 versiculopi nisqanmantaqa.

15. ¿Imatataj Ley nerqa mana yuyaspalla runata wañuchejmanta?

15 Diospa Leyninpi nerqa mana yuyaspalla runa masinkuta imanarparejkunamanta khuyakunankuta. Uj runa mana yuyaspalla pitapis wañuchispaqa Israel nacionpi pakakunapaj llajtasman ayqekunan karqa mana wañuchisqa kananpaj. Chay llajtasmanta wakichisqa jueces juzgasqankutawantaj, chay llajtapi kuraj kaj sacerdote wañupunankama qhepakunan karqa, pay wañupojtinraj maymanpis ripuyta atej. Chay Leyqa Jehovaj khuyakuyninta tarinankupaj karqa, kausay may valorniyoj kasqantataj rikucherqa (Números 15:30, 31; 35:12-25).

16. ¿Imaynatá Ley runaj kapuyninta jarkʼaj?

16 Leyqa runaj kapuynintapis jarkʼallajtaj. Manukojta imaynatachus jarkʼasqanta qhawarina. Ley nisqanman jina manoj runaqa, pimanchus manorqa chaypa wasinman mana yaykuyta atejchu imantapis prendata jina orqhomunanpaj, manaqa jawallapi suyanan karqa. Ajinata Leyqa mana saqejchu pipis manukojpa wasinman yaykunallanta. Manojqa pimanchus manorqa chaypa ropanta prendanta jina japʼerqa chayqa, inti yaykupusqantawan kutichipunan karqa, chay ropanwan puñukunanpaj (Deuteronomio 24:10-14).

17, 18. ¿Ima nerqataj Ley israelitas guerraman rinankumanta?

17 Israelitas maqanakoj rinankupajpis leyes kallarqataj. Diospa llajtanqa mana wajkunata atipayta munasqankuraykuchu, nitaj aswan atiyniyoj kasqankuta rikuchinankupajchu maqanakoj kanku, manaqa ‘Jehová Diospa guerrasninpi’ yanapakoj kanku (Números 21:14). Ashkha kutispi israelitasqa enemigosninkuwan niraj maqanakushaspa uj tratota ruwananku karqa. Chay llajta mana munajtintaj Jehová nisqanman jina muyuykoj kanku. Chantapis mana waj llajtasmanta soldados jinachu karqanku. Israelitasqa warmista mana abusanankuchu karqa, nitaj pitapis wañuchinallankuchu karqa. Nillataj chay llajtaj imasninta thuñiyta, poqoyniyoj sachʼasta kʼutuyta ima aterqankuchu. d Chay jina kamachiykunaqa waj llajtasmanta soldadospaj mana kajchu (Deuteronomio 20:10-15, 19, 20; 21:10-13).

18 Wakin suyuspi lloqallitusta guerraman rinankupaj wakichishasqankuta uyarispa mayta rabiakunchej. Israelpeqa 20 watayojmanta pataman kajkunalla guerraman rej kanku (Números 1:2, 3). Guerrapi maqanakuyta manchachikojkunaqa mana maqanakoj rinankuchu karqa. Reciellanraj casarakoj qharipis uj watata mana guerraman rinanchu karqa. Ajinamanta wawitan nacekojta rikunman karqa. Leyqa recienllaraj casarakojmanta kayta nerqa: “Wasinpi karikullachun warminta kusichispa”, nispa (Deuteronomio 20:5, 6, 8; 24:5).

19. ¿Imaynatataj Diospa Leynin warmista, wawasta, familiasta, viudasta, wajcha wawasta ima yanaparqa?

19 Leyqa warmista, wawasta, familiasta ima yanapallajtaj. Leyqa tatasman kamacherqa wawasninkuman necesitasqankuta qonankuta, Diosmanta yachachinankuta ima (Deuteronomio 6:6, 7). Ley nisqanman jina qaylla familiankuwan chayri familiaresninkuwan khuchichakojkunaqa wañuchisqa kananku karqa (Levítico 18 capítulo). Leypi nillarqataj ama qhenchachakunankuta. Imajtinchus qhenchachakoyqa familiasta tʼaqanachin, llakichintaj. Diospa Leynenqa nillarqataj israelitas viudasta, wajcha wawasta yanapanankuta, mana chayta ruwajtinkutaj castigasqa kanankuta (Éxodo 20:14; 22:22-24).

20, 21. 1) ¿Imajtintaj Ley saqellaj uj qhari ashkha warmisniyoj kananta? 2) ¿Imaraykutaj Diospa Leynin saqerqa uj qosa warminmanta divorciakunanta? ¿Jesusrí imatá nerqa?

20 Ichapis wakinkuna tapukunkuman: “¿Imajtintaj Ley saqellaj uj qhari ashkha warmisniyoj kananta?”, nispa (Deuteronomio 21:15-17). Chayta entiendenapajqa imaynachus ñaupa tiempopi kausay kasqanta yachananchej tiyan. Israelitaspa kausayninkoqa mana kay tiempopi kausayninchej jinachu karqa (Proverbios 18:13). Diosqa Edén huertapi qhariman uj warmillata qorqa (Génesis 2:18, 20-24). Jehová Israelman Leyta qoshajtenqa, israelita qharisqa ashkha warmisniyojña karqanku. Ajinataj karqa ashkha tiempota. Jehovaqa yacharqa israelitas “kʼullu runas” kasqankuta. Paykunaqa santosta mana yupaychaymanta kamachiyllataraj mana kasukuyta atisharqankuchu (Éxodo 32:9). Chayrayku Jehovaqa mana kamacherqachu uj qhari uj warmillayoj kananta, nillataj kamacherqachu uj qhari ashkha warmisniyoj kananta. Astawanpis payqa Moisesnejta Leyta qorqa warmista yanapananpaj qharis ama paykunata sufrichinankupaj.

21 Wakin runas tapukullankutaj: “¿Imaraykutaj Diospa Leynin saqerqa uj qosa warminmanta divorciakunanta paypi ima pʼenqaytapis tarispa?”, nispa (Deuteronomio 24:1-4). Jesusqa nerqa, judíos “rumi sonqo” kasqankurayku Jehová chayta ruwanankuta uj tiempollata saqesqanta. Jesusqa discipulosninman nerqa qallariypi imatachus Jehová qhariwarmisman kamachisqanta kasukunankuta (Mateo 19:8).

Leyqa israelitasman munakuyniyoj kayta yachacherqa

22. ¿Imaynatá Ley israelitasman munakuyniyoj kayta yachacherqa?

22 Runaspa leyesnenqa mana yachachiwanchejchu munakuyniyoj kayta, Diospa Leynintaj israelitasman munakuyniyoj kayta yachacherqa. Deuteronomio libropeqa 20 kutismanta astawan parlan wajkunata munakunamanta. Leymanta iskay kaj kamacheyqa kay karqa: “Runa masiykita munakunayki tiyan qan kikiykita jina” (Levítico 19:18; Mateo 22:37-40). Israelitasqa mana paykunapurallachu munanakunanku karqa, manaqa paykuna ukhupi tiyakoj forasterostapis munakunallankutaj karqa. Imaraykuchus israelitasqa waj llajtapi forasterosllataj karqanku. Paykunaqa wajchasta, llakisqasta munakusqankurayku imatachus necesitasqankupi yanapananku karqa, nitaj paykunamanta aprovechakunankuchu karqa. Jehovaqa paykunaman nillarqataj cargata apaykachaj uywasmantapis khuyakunankuta (Éxodo 23:6; Levítico 19:14, 33, 34; Deuteronomio 22:4, 10; 24:17, 18).

23. ¿Imatá uj salmista nerqa? ¿Noqanchejrí imatá pay jina ruwasunman?

23 Israelitasman Dios Leyta qosqan jinaqa mana ni mayqen nacionpi kanchu. Uj salmista Jehovaj Leyninmanta nerqa: “Leyniykitaqa anchata munakuni”, nispa. Payqa Diospa Leyninta munakusqanrayku tukuy atisqanta ruwayta munarqa kasukunanpaj. Chantá nillarqataj: “Tuta pʼunchay leyniykipi tʼukurini”, nispa (Salmo 119:11, 97). Arí, payqa Jehovaj leyesninta ukhunchananpaj tiempochakoj. Ajinamanta Diospa leyesninta munakorqa, chantapis Leyesta Churaj Jehovata munakullarqataj. Noqanchejpis Jehovaj leyesninta astawan ukhunchaspaqa payman astawan qayllaykusun. Jehovaqa Leyesta Churaj Dios, justiciata ruwajtaj.

a Ley nisqanman jina israelitasqa jatun jispʼayta pʼampananku karqa, onqosqasta karunchananku karqa, ima wañusqallatapis llankhaykuspataj mayllakunanku karqa. Cientificosqa unayninmanraj chay leyes runasta yanapasqanta entienderqanku (Levítico 13:4-8; Números 19:11-13, 17-19; Deuteronomio 23:13, 14).

b Cananeospa templosninkupeqa diosesninkuta yupaychashaspa khuchichakunankupaj cuartos karqa. Diospa Leynintajrí nerqa pillapis qhariwarmi jina puñuykojqa chʼichipaj qhawasqa kasqanta, nitaj temploman yaykuyta atisqanta. Kay Leyta kasukojkunaqa ni jaykʼaj Jehovata yupaychayta khuchichakuywan chajrorqankuchu.

c Leyqa yachachinapaj karqa. Hebreo parlaypi “Ley” (tohráh) palabraqa “yachachiy” niyta munan (Diccionario del judaísmo).

d Leypeqa kayta nisharqa: “Chay sachʼastaqa ama chinkachinkichejchu imaynatachus runasta chinkachinkichej ajinataqa”, nispa (Deuteronomio 20:19). Kay versiculomanta parlaspa ñaupa tiempomanta Filón sutiyoj runa nerqa: “Diosqa mana allinpajchu qhawan phiñasqa kasqankuraykulla waj imasta chinkachejtinku”, nispa.