Raamatussa puhutaan monenlaisista porteista: 1) leirin porteista (2Mo 32:26, 27), 2) kaupungin porteista (Jer 37:13), 3) tabernaakkelin esipihan portista (2Mo 38:18), 4) ”huoneeseen kuuluvan Linnan hirsiporteista” (Ne 2:8), 5) temppelin porteista (Ap 3:10) ja 6) asuintalon portista (Ap 12:13, 14).

Rakenne. Kaupungeissa oli yleensä mahdollisimman vähän portteja – joissakin kaupungeissa vain yksi – sillä ne olivat niiden linnoitusten haavoittuvimpia kohtia. Jos muureja oli kaksi, sisä- ja ulkomuuri, kummassakin oli luonnollisesti portteja. Vanhimmat porttikäytävät olivat L-kirjaimen muotoisia vihollisen sisäänpääsyn vaikeuttamiseksi. Kun myöhemmin (n. 1700-luvulla eaa.) alettiin käyttää sotavaunuja,  kaupungin portteihin rakennettiin suora sisäänkäynti. Eräissä esiin kaivetuissa raunioissa kaupungin portti koostuu suorakulmaisten tornien reunustamasta sisäänkäynnistä ja sen jatkona olleesta 15–20 m pitkästä porttieteisestä. Porttieteisen läpi kulkenutta käytävää reunusti kuusi pilasteria eli pilarimaista ulkonemaa, jotka kavensivat käytävän kolmesta kohtaa. Joissakin tapauksissa näissä syvissä porteissa on saattanut olla kahdet tai kolmet ovet. Porttieteisen seinien sisäpuolella olleita pieniä huoneita käytettiin vartiotupina. Hesekielin näyn temppelin porteissa oli vartiokammioita (Hes 40:6, 7, 10, 20, 21, 28, 29, 32–36). Joissakin porteissa oli katettu porttieteinen, ja jotkin portit olivat monikerroksisia, minkä osoittaa se, että niiden sisällä oli portaikkoja (vrt. 2Sa 18:24, 33).

Muinaisissa esiin kaivetuissa linnoituskaupungeissa on ollut myös pieniä sivuportteja. Ne oli joskus sijoitettu vallin alaosaan, ja kaupunkilaisten oli helppo kulkea niistä rauhan aikana. Piirityksen aikana niitä käytettiin ilmeisesti rynnäkköportteina, joiden kautta puolustajat saattoivat hyökätä piirittäjiään vastaan ja samalla saada suojaa muureilla olevilta tovereiltaan.

Kaupungin porttien ovet olivat yleensä metallilevyillä päällystettyä puuta, sillä muutoin vihollinen olisi voinut sytyttää ne tuleen. Jotkin portit, esimerkiksi apostolien päivinä, oli ehkä tehty raudasta (Ap 12:10). Babylonin porttikäytävissä kerrotaan olleen kupariovet ja rautasalvat (Jes 45:2; vrt. Ps 107:2, 16). Jotkin portit lukittiin ilmeisesti puusalvoilla (Na 3:13). Salomon päivinä oli Argobin seudulla Basanissa ”kuusikymmentä suurta kaupunkia, joissa oli muurit ja kuparisalvat” (1Ku 4:13). Eräistä Syyrian kaupungeista on löydetty n. 3 m:n korkuisia yhdestä kivilaatasta tehtyjä järeitä ovia, jotka ovat kääntyneet ylhäällä ja alhaalla olleiden tappien varassa. Simsonin urotyö, Gazan kaupungin portin ovien ja sen molempien sivupylväiden ja salvan paikoiltaan nostaminen ja niiden kantaminen ”sen vuoren laelle, joka on Hebronin edustalla”, ei näiden seikkojen valossa ollut mikään vähäpätöinen suoritus. Siihen tarvittiin tietenkin Jehovan hengen vahvistavaa voimaa. (Tu 16:3.)

Tehtävä. Kaupungin ”portit” saattoivat tarkoittaa itse kaupunkia, koska suuri osa virallisista liiketoimista suoritettiin ja kirjattiin porttien luona (5Mo 16:11, 14, Rbi8, alav.; Ru 4:10; Ps 87:2; 122:2) ja pääkaupungissa liiketoimintaa harjoitettiin usein palatsialueen porttikäytävässä (Est 3:2, 3; 5:9, 13; 6:10, 12). Kun kaupungin portit, sisäänkäynnit, autioituivat, myös sen loisto oli mennyttä (Jes 3:26; 14:31; Jer 14:2; Va 1:4). Piirittäjät yrittivät murtautua kaupunkiin nimenomaan porteista. Saatuaan ne valtaansa he saattoivat päästä kaupunkiin. Siten kaupungin ’porttien haltuun ottaminen’ merkitsi sen valloittamista (1Mo 22:17; 24:60). Kun Jerusalemin muuri oli murrettu, Babylonin kuninkaan ruhtinaat alkoivat ohjata kaupungin alistamista eräästä sen portista käsin (Jer 39:2, 3).

Portit olivat julkisten kokousten ja julkisen elämän keskuspaikkoja. Porttien läheisyydessä oli tavallisesti jonkinlainen aukio, esimerkiksi Jerusalemin Vesiportin edustalla oli tori (Ne 8:1). Portit olivat kaupungin uutiskeskuksia paitsi saapuvien matkalaisten ja kauppiaiden ansiosta myös siksi, että melkein kaikki työläiset kulkivat joka päivä portista sisään ja ulos, etenkin ne, jotka työskentelivät pelloilla. Portti oli siten paikka, jossa ihmiset tapasivat toisiaan. (Ru 4:1; 2Sa 15:2.) Portit olivat kauppapaikkoja, ja eräät Jerusalemin portit (esim. Kalaportti) oli nimetty ilmeisesti niiden kauppatavaroiden mukaan, joita niiden luona myytiin (Ne 3:3).

Kaupungin vanhimmat istuivat oikeutta kaupungin porteissa (5Mo 16:18; 21:18–20; 22:15; 25:7). Jopa kuninkaat olivat toisinaan tavattavissa siellä tai istuivat siellä oikeutta (2Sa 19:8; 1Ku 22:10; Jer 38:7). Koska portilla oli tavallisesti tuomareita, kaupungin huomattavia miehiä, kauppiaita, liikemiehiä ja melkoinen ihmisjoukko, profeetat menivät usein sinne esittämään julistuksiaan. Sanomat, jotka he kertoivat siellä, levisivät paljon nopeammin. (1Ku 22:10; Jer 17:19.) Portilla esitettiin muitakin tärkeitä ilmoituksia ja virallisia julistuksia (2Ai 32:6–8). Esra luki Lakia Vesiportin edessä olevalla torilla (Ne 8:1–3). Viisauden kuvataan huutavan porttien sisäänkäyntien luona, jotta kaikki kaupungissa olevat saisivat tietää sen neuvoista (San 1:20, 21; 8:1–3). Koska portti oli uutiskeskus, kaupungin asukkaiden hyvät ja pahat teot tulivat tunnetuiksi siellä (San 31:31).

Pakanoilla näyttää olleen tapana uhrata kaupungin porteilla (Ap 14:13). Juudassa kehittyi tämä paha tapa, mutta kuningas Josia oikaisi sen (2Ku 23:8).

Ne, jotka tuomarien mielestä ansaitsivat kuoleman, vietiin kaupungin porttien ulkopuolelle teloitettaviksi (1Ku 21:10–13; Ap 7:58). Uhrieläinten ruhot, jotka oli uhrattu syntien sovitukseksi sovituspäivänä, vietiin kaupungin ulkopuolelle ja poltettiin (3Mo 16:27, 28). Sen tähden  Jeesus Kristus, syntiuhri ihmiskunnan sovitukseksi, surmattiin Jerusalemin portin ulkopuolella (Hpr 13:11, 12).

Koska kaupungin porttikäytävällä oli näin tärkeä merkitys, oli suuri kunnia istua maan vanhinten kanssa porteissa (Job 29:7; San 31:23). Sellainen paikka ei ollut tyhmää varten (San 24:7). Kun Daavidia vainottiin, hän piti vakavana sitä, että portissa istuvat alkoivat kiinnostua hänestä, varsinkin epäsuotuisalla tavalla (Ps 69:12). ’Ahdistetun musertaminen portissa’ viittasi oikeudenkäytön turmeltumiseen, koska oikeusjuttuja käsiteltiin siellä (Job 5:4; San 22:22; Am 5:12). ’Ojentajan vihaaminen portissa’ tarkoitti sen tuomarin vihaamista, joka oikaisi rikkojaa tai langetti hänelle tuomion (Am 5:10). Ne, jotka ’asettivat syötin portissa ojennusta antavalle’, olivat sellaisia, jotka lahjuksin tai muunlaisin painostuskeinoin yrittivät saada tuomareita vääristämään tuomion tai jotka yrittivät asettaa ansan heitä portissa ojentavalle profeetalle (Jes 29:19–21).

Leirin portit erämaassa. Israelin leirin ’portit’ olivat sisäänkäyntejä. Epäilemättä niitä vartioitiin hyvin. Tabernaakkeli oli leirin keskellä, leeviläisten teltat aivan sen läheisyydessä, ja 12 heimoa, kolme kullakin sivulla, olivat etäämmällä. Tämä järjestely suojasi leiriä riittävästi. (2Mo 32:26, 27; 4Mo 3; ks. PORTINVARTIJA.)

Jerusalemin portit. Jerusalemin portteja tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että sen jälkeen kun Daavid oli valloittanut Jerusalemin, kaupunki kehittyi ja laajeni niin, että rakennettiin useita muureja tai entisiä muureja jatkettiin. Tarkastelemme tässä pääasiassa Nehemian kirjassa mainittuja portteja, koska siinä ne kuvaillaan ja luetellaan täydellisimmin. Nehemian kertomuksessa nimeltä mainitut portit ovat sen muurin portteja, joka rakennettiin ennen 700-lukua eaa., ja sen muurin, joka ympäröi ”toista kaupunginosaa” (2Ku 22:14; 2Ai 34:22; Sef 1:10). ”Toinen kaupunginosa” oli kaupungin pohjoisosa, jonka rajana lännessä ja osittain pohjoisessa oli Hiskian muuri (2Ai 32:5) ja koillisessa ja idässä Manassen muuri (2Ai 33:14). Tämä oli vanhemman kaupungin ja muurin pohjoispuolella mutta ei ilmeisesti ulottunut niin kauas länteen kuin vanhempi muuri.

Nehemian muuri. Kertoessaan kaupungin muurin jälleenrakentamisesta (Ne 3) Nehemia aloittaa Lammasportista ja etenee siitä vastapäivään. Seuraavassa luettelossa noudatetaan tätä järjestystä ja liitetään mukaan ne portit, joita ei ole mainittu kerrottaessa jälleenrakentamisesta mutta jotka on nimetty kuvattaessa vihkiäiskulkuetta (Ne 12), sekä ne portit, joista on puhuttu muissa raamatunkohdissa ja joista muutamat ovat vain Nehemian kertomuksessa mainittujen porttien rinnakkaisnimiä.

Lammasportti. Lammasportin rakensivat uudelleen ylimmäinen pappi Eljasib ja muut papit (Ne 3:1, 32; 12:39). Tämä osoittanee, että se oli lähellä temppelialuetta. Se sijaitsi luultavasti toisen kaupunginosan muurissa, Manassen rakennuttamassa osassa (ks. seuraavaa kappaletta ”Kalaportti”), kaupungin koilliskulmassa tai sen lähistöllä. Tämä portti on saanut nimensä ehkä siksi, että sen kautta tuotiin lampaita ja vuohia uhrattavaksi tai kenties myytäväksi lähistöllä sijaitsevalle torille. Johanneksen 5:2:ssa mainitulla ”lammasportilla” tarkoitetaan todennäköisesti tätä Lammasporttia tai jotain vastaavalla paikalla myöhemmin ollutta porttia, koska se sijaitsi samalla alueella, lähellä Betsatanlammikkoa.

Kalaportti. Hiskia rakensi ilmeisesti osan toista kaupunginosaa ympäröineestä muurista aina Kalaporttiin asti (2Ai 32:5; 33:14). Nehemian kertomuksessa muurien jälleenrakentamisesta ja vihkiäisistä Kalaportti sijoittuu Lammasportin länsipuolelle, ehkä lähelle Tyropoioninlaakson pohjoispäätä (Ne 3:3; 12:39). Sefanjan 1:10:ssä se mainitaan yhdessä toisen kaupunginosan kanssa. Nimi saattaa johtua siitä, että portin läheisyydessä oli kalatori, jossa tyroslaiset myivät kalaa (Ne 13:16).

Vanhankaupunginportti. Vanhankaupunginportti sijaitsi kaupungin luoteispuolella Kalaportin ja Efraiminportin välissä (Ne 3:6; 12:39). Hepreassa porttia kutsutaan yksinkertaisesti ”Vanhan portiksi”, mutta jotkut kääntäjät ovat lisänneet nimeen sanan ”kaupunki”. Nimen arvellaan juontuvan siitä, että portti on ollut vanhan kaupungin pohjoispuolen pääsisäänkäyntinä. Se on saattanut olla Leveänmuurin (vanhan kaupungin pohjoisrajan) ja toisen kaupunginosan länsipuolisen muurin eteläpään yhtymäkohdassa. Jotkut ajattelevat tämän portin olevan sama kuin Sakarjan mainitsema ”Ensiportti”. Hän viittaa nähtävästi kaupungin itä- ja länsirajoihin sanoessaan ”[1] Benjamininportista aina [2] Ensiportin paikkaan asti, aina [3] Kulmaporttiin asti” ja pohjois- ja etelärajoihin sanoessaan ”Hananelintornista aina kuninkaan kuurna-altaisiin asti”. (Sak 14:10.) Toiset yhdistäisivät Vanhankaupunginportin Jeremian 39:3:ssa mainittuun ”Keskiporttiin”. Jotkut taas nimittävät tätä Vanhankaupunginporttia  ”Mishne-portiksi” ja sijoittavat sen toisen kaupunginosan länsimuuriin.

Efraiminportti. Efraiminportti sijaitsi Leveässämuurissa 400 kyynärää (178 m) Kulmaportista itään (2Ku 14:13; 2Ai 25:23). Sen kautta pääsi pohjoiseen Efraimin alueen suuntaan. Jotkut tutkijat samastavat senkin Keskiporttiin (Jer 39:3), toiset Ensiporttiin (Sak 14:10). Sen ajatellaan olleen Gennath- eli Puutarhaportti, josta juutalainen historioitsija Josefus puhuu (The Jewish War, V, 146 [iv, 2]). Lähellä Efraiminporttia oli tori, jonne kansa valmisti lehtimajoja viettääkseen lehtimajanjuhlaa Nehemian aikana (Ne 8:16). Tätä porttia ei mainita Nehemian jälleenrakentamiskertomuksessa ilmeisesti siksi, ettei se tarvinnut suuria korjauksia.

Kulmaportti. Tämä portti sijaitsi ilmeisesti kaupungin muurin luoteiskulmassa  Efraiminportista länteen (2Ku 14:13; 2Ai 25:23). Se oli Hinnominlaakson itäpuolella, nähtävästi vanhan kaupungin länsimuurin ja Leveänmuurin yhtymäkohdassa. Ussia rakennutti tämän portin viereen tornin, mutta sitä, oliko kyseessä Leivinuunitorni vai ei, ei ole mainittu (2Ai 26:9). Sekä Jeremia että Sakarja näyttävät sijoittavan Kulmaportin kaupungin länsireunaan (Jer 31:38; Sak 14:10).

Kulmaportin ja lounaismuurissa olleen Laaksoportin välissä ei länsimuurissa mainita olleen muita portteja, mikä epäilemättä johtuu siitä, että ne olisivat olleet Hinnominlaakson jyrkän rinteen vuoksi epäkäytännöllisiä. Kulmaporttia ei mainita Nehemian kertomuksessa, ja syynä voi jälleen olla se, ettei siihen tarvinnut tehdä suuria korjauksia. Kertomuksessa puhutaan kuitenkin Kulmaporttiin nähtävästi kuuluneen tai lähellä sitä sijainneen Leivinuunitornin korjaamisesta. (Ne 3:11.)

Laaksoportti. Kaupungin muurin lounaiskulmassa ollut Laaksoportti johti Hinnominlaaksoon. Josefuksen mainitsema ”Essealaisportti” on saattanut sijaita tässä tai lähistöllä (The Jewish War, V, 145 [iv, 2]). Linnoittaessaan Jerusalemia Ussia rakensi tämän portin kohdalle tornin (2Ai 26:9). Juuri Laaksoportista Nehemia meni ulos lähtiessään tarkastamaan vaurioitunutta muuria, ja hän ratsasti itään päin läpi Hinnominlaakson ja sitten ylös Kidroninlaaksoa ja palasi lopulta kaupunkiin samasta portista (Ne 2:13–15). Vihkiäiskulkue lähti nähtävästi liikkeelle Laaksoportilta, vaikkei sitä tässä yhteydessä erikseen mainitakaan; osa kulkueesta marssi vastapäivään muurien ympäri Tuhkakasojenportin ohi ja osa myötäpäivään Kulmaportin ja Leivinuunitornin ohi. (Ne 12:31–40.)

Tuhkakasojenportti. Tämä portti tunnetaan myös Ruukunsirujenporttina, ja monissa raamatunkäännöksissä sitä sanotaan Lantaportiksi, koska kreikkalainen Septuaginta ja latinalainen Vulgata käyttävät tätä nimeä (Ne 2:13; 12:31; Jer 19:2). Nehemian kertomus näyttää sijoittavan sen 1000 kyynärää (445 m) Laaksoportista itään (Ne 3:13, 14). Se sijaitsi kaupungin muurin kaakkoiskulmassa ja johti Hinnominlaaksoon lähelle kohtaa, jossa tuo laakso yhtyi Tyropoioninlaaksoon. Tästä portista pääsivät epäjumalanpalvojat Tofetiin Hinnominlaaksoon polttamaan lapsiaan tulessa Baalille (Jer 19:1–6). Tämän portin kautta myös Jeremia johdatti joitakin Israelin vanhimpia ja pappeja, julisti sitten Jerusalemille onnettomuutta ja murskasi savipullon kuvaukseksi siitä, miten Jumala tulee murskaamaan kansan, koska se on palvellut muita jumalia (Jer 19:1–3, 10, 11).

Nimi ”Ruukunsirujenportti” saattaa juontaa alkunsa siitä, että sen lähelle heitettiin jätteeksi luettavat saviastiansirpaleet, tai siitä, että siellä jauhettiin saviastiansirpaleita. Jauhosta valmistettiin sitten laastia, jolla rapattiin vesisäiliöitä (kuten nykyäänkin on tehty lähellä kaupungin lounaiskulmassa sijaitsevaa lammikkoa). Lisäksi tämän portin läheisyydessä on voitu harjoittaa savenvalantaa, sillä lähellä sijaitsevassa Hinnominlaaksossa oli savea ja Tyropoioninlaakson suulta ja En-Rogelin lähteestä saatiin vettä (vrt. Jer 18:2; 19:1, 2). ”Savenvalajan kedon” (Mt 27:7, 8) on neljänneltä vuosisadalta olevan perimätiedon mukaan katsottu sijainneen Hinnominlaakson eteläpuolella.

Lähdeportti. Tämän portin nimi juontuu siitä, että sen kautta pääsi läheiselle lähteelle, ehkä En-Rogelille, joka oli Kidroninlaakson ja Hinnominlaakson yhtymäkohdan alapuolella. Portti sijaitsi luultavasti kaupungin itäisen kukkulan eteläpäässä (eli ”Daavidin kaupungin” eteläosassa) (Ne 2:14; 3:15; 12:37). Daavidin kaupungissa asuvien oli helppo kulkea Lähdeportin kautta En-Rogelille ja sieltä takaisin, samalla kun lähellä lounaassa oleva Tuhkakasojenportti johti sekin En-Rogelille ja oli todennäköisesti parempi kulkureitti Tyropoioninlaakson ja kaupungin lounaiskukkulan asukkaille.

Vesiportti. Tämän portin nimi saattaa olla peräisin siitä, että se oli lähellä Gihonin lähdettä tai että sen kautta ainakin pääsi Gihonin lähteelle, joka oli suurin piirtein kaupungin itäsivun puolivälissä. Tämä portti oli lähellä Ofelia ja myös melko lähellä temppelialuetta (Ne 3:26). Vesiportilla toinen vihkiäiskulkueista poistui muurin päältä ja jatkoi matkaansa temppelin luo, missä se yhtyi toiseen vihkiäiskulkueeseen, joten se ei nähtävästi kulkenut temppelin itäpuolista muurin osaa pitkin (Ne 12:37–40). Tämän portin edustalla oli tori, jonne kaikki kansa kokoontui kuuntelemaan, kun Esra luki Lakia, ja jonne se myöhemmin rakensi lehtimajoja viettääkseen lehtimajanjuhlaa (Ne 8:1–3, 16).

Hevosportti. Hevosportin yläpuolella muurinkorjaajina olivat papit, mikä viittaa siihen, että se sijaitsi lähellä temppeliä (Ne 3:28). Joidenkuiden mielestä Hevosportti oli temppeli- ja palatsialueen välinen läpikulkupaikka. He perustavat päätelmänsä Ataljan surmaamista käsittelevään kertomukseen, jonka mukaan ”hän tuli kuninkaan talon hevosportin sisäänkäynnin luo” sotilaiden  vietyä hänet ulos temppelistä (2Ai 23:15; 2Ku 11:16). Todennäköisesti kyseessä oli kuitenkin vain tie, jota pitkin pääsi kuninkaan palatsin alueelle, eikä suinkaan Hevosportti, josta hevoset kulkivat kaupunkiin ja sieltä pois. Nehemia selvästikin sisällyttää Hevosportin kertomukseensa muurien jälleenrakentamisesta, mikä osoittaa sen olleen kaupungin muurissa ollut portti. Se sijaitsi luultavasti temppelialueen kaakkoispuolella. (Ne 3:28; Jer 31:40.) Hevosporttia ei mainita kertomuksessa vihkiäiskulkueesta ilmeisesti siksi, että toinen osa kulkueesta poistui muurilta Vesiportin kohdalla ja toinen Vartioportin kohdalla, joten ne eivät kulkeneet sen temppelin itäpuolella olevan muurin osan kautta, jossa Hevosportti ja Tarkastusportti sijaitsivat (Ne 12:37–40).

Tarkastusportti. Jotkut sanovat Tarkastusporttia (alkuosa hepr. ham·mif·qadʹ) Katselmusportiksi (Ne 3:31, Ro, RS). Hesekielin 43:21:ssä mif·qadʹ (sama hepr. sana ilman ha-artikkelia) on käännetty ”määräpaikaksi”. Jotkut ovat ajatelleet sen olleen sama kuin Vartioportti. Sen esiintyminen Nehemian jälleenrakentamiskertomuksessa näyttäisi tukevan sitä ajatusta, että se oli portti, joka sijaitsi kaupungin itämuurissa temppelialueen edustalla Hevosportista pohjoiseen (Ne 3:27–31). Nehemia mainitsee, että muurissa oli kulmaus Tarkastusportin toisella puolella, mikä sijoittaisi tämän portin itämuurissa sen kohdan eteläpuolelle, jossa muuri kääntyi (todennäköisesti luoteeseen).

Kertomuksessa mainitaan, että korjaustyötä tehtiin ”Tarkastusportin edustalla”. Jotkut ovat ymmärtäneet tämän viittaavan korjaustyöhön, jota tehtiin kaupungin muurilla tämännimisen temppelinportin edustalla. Tämä ei näytä olevan oikea näkökanta, sillä samaa ilmausta käytetään Vesiportista, jonka tiedetään olleen portti kaupungin muurissa (Ne 3:26, 31). Tarkastusporttia ei ole mainittu kulkuekertomuksessa ilmeisesti siksi, että marssijat eivät kulkeneet temppelin itäpuolisella muurilla.

Vartioportti. Tämän portin kohdalla (jota sanotaan myös ”Vankilaportiksi”, KR-38) osa vihkiäiskulkueesta poistui muurilta ja jatkoi matkaa temppelille (Ne 12:39, 40).

Keskiportti. Babylonialaisten murrettua Jerusalemin muureihin aukon heidän upseerinsa istuutuivat Keskiporttiin (Jer 39:3). Se oli mitä todennäköisimmin sama kuin Vanhankaupunginportti, koska tämä sijaitsi Leveänmuurin, vanhan kaupungin pohjoismuurin ja toisen kaupunginosan länsimuurin yhtymäkohdassa ja siten keskeisellä ja hallitsevalla paikalla. Mielipiteet kuitenkin eroavat, ja joidenkuiden mielestä kyseessä on pikemminkin Efraiminportti tai Kalaportti.

Benjamininportti. Jotkut arvelevat Benjamininportin olleen sama kuin Lammasportti. Tällainen sijainti kävisi yksiin niiden olosuhteiden kanssa, joissa Jeremia yritti poistua kaupungista Benjaminin alueelle, ilmeisesti kohti Anatotia, joka sijaitsi Jerusalemista koilliseen (Jer 37:11–13). Sidkia istui Benjamininportissa, kun Ebed-Melek lähestyi häntä ja esitti vetoomuksen Jeremian puolesta (Jer 38:7, 8). On järkevää olettaa, että kuningas oli lähellä uhatuinta paikkaa babylonialaisten piirittäessä kaupunkia. Hyökkäävät babylonialaiset olisivat uhanneet pahiten juuri kaupungin pohjoisosassa sijainnutta Lammasporttia. Jotkut kuitenkin uskovat, että Benjamininportti oli sama kuin Tarkastusportti.

Muita portteja. Kun kuningas Sidkia pakeni babylonialaisia, hän meni ulos ”kaksoismuurin välissä olevasta portista, joka on kuninkaan puutarhan vieressä” (Jer 52:7, 8; 39:4). Siitä, mitä ”kaksoismuurilla” tarkoitetaan, ei olla varmoja. Kuitenkin nykyisen tietämyksen mukaan joko Tuhkakasojenportti tai Lähdeportti saattaisi sopia Raamatussa kuvattuihin olosuhteisiin, koska ne molemmat sijaitsivat lähellä kuninkaan puutarhaa. (2Ku 25:4, 5.)

Toisen kuninkaiden kirjan 23:8:ssa mainitaan ”porttien uhrikukkulat, jotka olivat Joosuan, kaupungin päällikön, portin sisäänkäynnin luona, joka oli vasemmalla, kun tultiin kaupungin porttiin”. Tässä ’Joosuan portti’ ei ole kaupungin portin nimi, vaan sillä tarkoitetaan ilmeisesti kaupungin muurien sisäpuolella ollutta porttia, joka johti kaupungin portista sisään tultaessa vasemmalla olevaan käskynhaltijan asuntoon.

Temppelin portit. Itäportti. Nehemian jälleenrakentamiskertomuksessa sanotaan Itäportin vartijan osallistuneen korjaustyöhön (Ne 3:29). Itäportilla ei siis tarkoiteta Jerusalemin muurissa ollutta porttia, kuten jotkut ovat ajatelleet. Itäportti on saattanut olla suunnilleen samassa linjassa kaupungin muurissa olleen Tarkastusportin kanssa. Ilmeisesti juuri tämä portti mainitaan 1. Aikakirjan 9:18:ssa ’kuninkaan porttina idän puolella’, koska se oli portti, jonka kautta kuningas meni temppeliin tai tuli temppelistä.

Perustusportti. Eräs temppelin portti, jonka sijainnista ollaan epävarmoja (2Ku 11:6; 2Ai 23:5).

 ”Jehovan huoneen yläportti.” Tämä on ehkä ollut sisemmälle esipihalle johtava portti, mahdollisesti ”Jehovan uusi portti”, jossa Jeremiaa kuulusteltiin ja jossa myös Jeremian sihteeri Baruk luki kirjakääröä kansan edessä (Jer 26:10; 36:10). Jeremia on saattanut kutsua sitä ”uudeksi portiksi”, koska sitä ei ollut rakennettu yhtä varhain kuin muita portteja; se oli mahdollisesti kuningas Jotamin rakennuttama ”Jehovan huoneen yläportti” (2Ku 15:32, 35; 2Ai 27:3).

”Jehovan huoneeseen kuuluva Benjaminin yläportti.” Luultavasti temppelin pohjoissivulla ollut portti, josta pääsi sisemmälle esipihalle (Jer 20:2; vrt. Hes 8:3; 9:2).

Kaunisportti. Jokin Herodes Suuren uudelleen rakentaman temppelin porteista. Pietari paransi siellä miehen, joka oli ollut rampa äitinsä kohdusta saakka (Ap 3:1–10). Erään perimätiedon mukaan tämä portti olisi sama kuin nykyisessä kaupungin muurissa oleva Kultainenportti, mutta saattaa olla, että Kaunisportti oli jokin temppelialueen sisäporteista ja vastasi mahdollisesti vanhaa ”Itäporttia”. Joidenkuiden mielestä se on voinut olla jokin itse temppelirakennuksen itäpuolella olleista porteista, josta pääsi naisten esipihalle. Josefuksen mukaan tällä portilla oli korkeutta 50 kyynärää (22 m) ja siinä oli korinttilaisesta pronssista tehdyt ovet.

Muita portteja ovat ”juoksijoiden takana oleva portti” ja ”juoksijoidenportti”. Nämä ovat temppeliportteja, joiden sijaintia ei tiedetä varmasti. (2Ku 11:6, 19.)

Käsitellessään kuningas Herodes Suuren uudelleen rakentamaa temppeliä juutalainen Mišna (Middot 1:3) mainitsee vain viisi temppelivuorelle johtanutta, ts. koko temppelialuetta ympäröineessä muurissa ollutta, porttia. Nämä olivat seuraavat: kaksi Huldanporttia etelässä, Kiponoksenportti lännessä, Tadin- eli Todinportti pohjoisessa ja Itäinenportti, johon oli kuvattu Susan palatsi. Toisaalta Josefus sanoo lännessä olleen neljä porttia (Jewish Antiquities, XV, 410 [xi, 5]). Nämä neljä porttia on nyt paikannettu arkeologisissa tutkimuksissa. Ne ovat etelästä pohjoiseen lueteltuina seuraavat: portti, joka johtaa Robinsoninkaaren yli alas Tyropoioninlaaksoon johtaville portaille, katutasossa oleva Barclaynportti, Tyropoioninlaakson ylittävää siltaa tukevan Wilsoninkaaren yli johtava portti ja Warreninportti, joka myös on katutasossa. Kiponoksenportti on ehkä sama kuin Barclaynportti tai Wilsoninkaaren yli johtava portti.

Mišna mainitsee lisäksi, että temppeliä välittömästi ympäröivään esipihaan johti seitsemän porttia (Middot 1:4; ks. TEMPPELI).

Kuvaannollista käyttöä. Psalmissa 118:19, 20 puhutaan ”vanhurskauden porteista” ja ”Jehovan portista”, joista vanhurskaat käyvät sisälle (vrt. Mt 7:13, 14).

Kun joku kuoli, hänen sanottiin astuneen sisään ”kuoleman porteista” (Ps 9:13; 107:18). Hän meni ihmiskunnan yhteiseen hautaan ja astui siten sisään Šeolin eli Haadeksen porteista (Jes 38:10; Mt 16:18). Koska Jeesuksella Kristuksella on kuoleman ja Haadeksen avaimet (Il 1:18), hänen seurakuntaansa kuuluvat ovat olleet varmoja siitä, että kuolema ja Haades eivät pitäisi heitä ikuisesti kahleissa. Apostoli Paavali osoitti, että kaikki nämä kuolevat eli menevät kuolemaan ja Haadekseen kuten Kristuskin, jonka Jumala päästi kuoleman tuskista ja jota hän ei jättänyt Haadekseen (Ap 2:24, 31). Ylösnousemuksen vuoksi kuolema ja Haades eivät saa Kristuksen seurakunnasta lopullista voittoa (1Ko 15:29, 36–38, 54–57).

Kun Siioniin ennallistettu Jumalan kansa vakiinnuttaisi sinne uudelleen puhtaan palvonnan, sen portteja kutsuttaisiin Ylistykseksi. Siionin portit olisivat jatkuvasti auki, jotta sinne voitaisiin tuoda kansakuntien rikkaudet, eikä vihollisen valloituksesta olisi pelkoa. (Jes 60:11, 18.)

Hesekielille annettiin näky kaupungista, jonka nimi olisi ”Jehova itse on siellä” ja jossa olisi Israelin 12 heimon mukaan nimetyt 12 porttia (Hes 48:30–35). Hän kertoo myös yksityiskohtaisesti näystään, jonka hän sai temppelistä ja sen monista porteista (Hes, luvut 40–44).

Pyhässä kaupungissa, ”Uudessa Jerusalemissa”, kuvaillaan olevan 12 helmiporttia, ja kullakin portilla on enkeli, ilmeisesti vartijana. Nämä portit ovat jatkuvasti auki, sillä siellä ei ole yötä, jonka ajaksi ne pitäisi sulkea. Kansakuntien loisto ja kunnia tuodaan sisään kaupungin porteista. Vaikka portit ovat aina auki, ketkään jumalattomuuden, epäpuhtauden tai iljetysten harjoittajat eivät voi päästä niistä sisään. Ainoastaan ne, jotka säilyttävät puhtautensa voittajina ja joista tulee kuninkaita ja pappeja Kristuksen kanssa, pääsevät kaupunkiin näiden enkelivartijoiden ohi. (Il 21:2, 12, 21–27; 22:14, 15; 2:7; 20:4, 6.) Niitä maan kansakuntien ihmisiä, jotka vaeltavat kaupungin valossa, siunataan.