Kony Nyithindi Mondo Oher Somo kod Puonjruok

PUONJO nyithindi somo kod puonjruok nyalo konyogi ahinya e kinde mabiro. Mano kaka timo gik ariyogi nyalo kelo mor! Gik ma jomoko paro ahinya gi mor kuom kinde ma ne pod gitindo en kaka jonyuolgi ne somonegi buge. Somo nyalo kelo mor mana kaka gik mokonyowa chopo bende kelo mor. Wachno en adier, to moloyo ne jotich Nyasaye, nimar puonjruok Muma konyogi ahinya e bedo joma otegno e winjruokgi gi Nyasaye. Janyuol moro ma Jakristo nowacho kama, “Gik mwageno ahinya moloyo otudore gi somo kod puonjruok.”

Bedo gi chenro maber mar puonjruok nyalo konyo nyithindi bedo gi winjruok machiegni gi Nyasaye. (Zab. 1:1-3, 6) Kata obedo ni ok ochuno ni ng’ato ong’e somo eka oyud warruok, Muma nyiso ni ng’eyo somo kelo gweth mang’eny. Kuom ranyisi Fweny 1:3 wacho kama: “En ng’at moguedhi ma somo weche mokorgi.” E wi mano, ber mar keto pachwa kuom gima wasomo, ma en gima dwarore ahinya e puonjruok, nenore maler e puonj ma jaote Paulo nochiwo ne Timotheo kotelne gi roho niya: “Par wechegi, ket chunyi kuomgi chuth.” Nikech ang’o? ‘Mondo dongruok mari onenre.’—1 Tim. 4:15.

En adier ni, ng’eyo ang’eya somo kod puonjruok kende ok nyis ni koro ng’ato biro yudo konyruok. Thoth joma nigi nyalogo ok ti kodgi; kar mano gitiyo gi thuologi e lawo gik manono. Kuom mano, ere kaka jonyuol nyalo konyo nyithindgi mondo obed gi gombo mar yudo puonj makonyo?

Hera Minyiso Koda Ranyisi Miketo

Nyithindo bedo mamor gi puonj mitimo e yo manyiso hera. Owen kod Claudia chiege, ma gin Jokristo, paro kuom nyithindgi ariyo kama: “Ne gihinyo rito sechewa mag puonjruok gi siso ahinya nimar mano ne en kinde makende—ne giwinjo maber kendo mamor. Ne gitudo kinde mar puonjruok gi kama hera ogundhoe.” Kata mana sama nyithindo dongo ka gichomo e kinde matek mar rowere ma ndhowe, puonjruok mar joot mitimo e yor hera biro konyogi bedo gi paro mowinjore kuom puonjruok. Nyithind Owen kod Claudia sani gin jopainia kendo somo kod puonjruok ma ne okonygi bedogo, pod konyogi.

E wi hera, gimachielo makonyo ahinya en ranyisi maber. Yot mondo nyithindo mahinyo neno ka jonyuolgi somo kendo puonjore, orwak mano obed kit ngimagi giwegi. Kata kamano, kaka janyuol, ere kaka inyalo keto ranyisi ma kamano kapo ni iyudo ka somo tekni? Nyalo dwarore ni itim lokruok kuom gigo miketo motelo e ngimani, kata ilok pachi kodok korka somo. (Rumi 2:21) Ka somo en gima duong’ mitimo pile, mano biro mulo ahinya chuny nyithindi. Kinda minyiso—to moloyo, e somo Muma, timo ikruok ne chokruoge, kod puonjruok mar joot—biro nyisogi e yo maler ni gigo gin gik madwarore ahinya.

 Kuom mano, hera koda ranyisi miketo dwarore ahinya e konyo nyithindi obed gi gombo mar somo. Kata kamano, gin okenge mage makonyo minyalo kawo mondo ijiwgi e timo kamano?

Hera Machakore gi Konyogi Somo

Moko kuom okenge madwarore ahinya e konyo nyithindi oher somo gin mage? Ne ni gin gi buge chakre e tin-gi. Jaduong’-kanyakla ma jonyuolne ne okonyo hero somo chiwo paro niya: “Ne ni nyithindo ong’iyo bedo gi buge. Timo kamano miyo buge bedo kaka osiepegi kendo kit ngimagi.” Nyithindo hero buge moting’o weche Muma kaka, Jifunze Kutoka kwa Mwalimu Mkuu kod Buga Moting’o Sigendini mag Muma, chon kata kapok ging’eyo somo. Sama isomo ne nyithindi buge ma kamago, ikonyogi ng’eyo dhok, to ok mano kende, ikonyogi bende ng’eyo weche modok korka Nyasaye ma gin “weche mag chuny.”—1 Kor. 2:13.

Somnegi pile gi dwol maduong’. Bedi gi tim mar somo ne nyithindi odiechieng’ kodiechieng’. Timo kamano puonjogi hulo weche ma gisomo kare kendo jiwogi bedo gi tim mar somo. Yo misomogo bende nyaka inon ahinya. Bed moil, to gin bende gibiro bedo kamano. Kuom adier, ibiro yudo ni nyithindi kwayi mondo imed somonegi sigana moro nyadinwoya. Timnegi kaka gikwayo! Bang’ kinde, gibiro dwaro puonjore weche mamoko manyien. Kata kamano, tang’ ahinya mondo kik obed tim muchuno achuna. Yesu noketo ranyisi maber kuom puonjo jowinjone mana “kaka ne ginyalo winjo.” (Mari. 4:33) Ka ok ichuno nyithindi gi wach somo, gibiro bedo gi chuny mar rito secheu mag somo, kendo mano biro konyi ahinya e pidho gombo mar hero somo e chunygi.

Jiwgi chiwo pachgi kendo wuouru kuom gik musomo. Ibiro winjo maber bang’ neno ni mapiyo nono nyithindi biro ng’eyo somo, hulo, kendo winjo tiend weche mang’eny. Wuoyo kuom gik musesomo nyalo konyogi ahinya e timo dongruok. Buk moro mawuoyo kuom kaka inyalo kony nyithindo bedo joma ong’eyo somo maber wacho ni, wuoyo kata goyo mbaka konyo nyithindi “ng’eyo weche koda tiendgi sama gisomo.” Bugno medo wacho ni: “Nimar mondo nyithindo ma pachgi pod dongo omed puonjore, bedo gi mbaka kodgi en gima dwarore—ka mbakano opong’ gi puonj . . . to ber moloyo.”

Jiw nyithindi mondo osomni, kendo mondo gibed gi penjo. Inyalo penjo penjo moko in iwuon, kae to iwuoyo kuom paro manyalo konyo e ng’eyo dwoko. Kuom timo kamano, nyithindo biro ng’eyo ni buge oting’o weche mathoth kendo ni nitie puonj ma ginyalo yudo kuom weche ma gisomo. Konyogi e yorni en gima ber, to moloyo, ka weche misomo otenore kuom Wach Nyasaye, ma ema oting’o puonj makonyo moloyo duto.—Hib. 4:12.

Kata kamano, wiyi kik wil ngang’ ni somo en gima kore tek. En gima kawo kinde kod kinda mondo ng’ato obed molony. * Omiyo, ne ni ijiwo gombo mar hero somo e chuny nyithindo kuom puoyogi ahinya. Puoyo nyithindi biro jiwogi hero somo gi mor.

Somo Konyo Kendo Moro Chuny

Puonjo nyithindi kaka itimo puonjruok miyo somo bedo gi tiende. Puonjruok oriwo ng’eyo tiend weche kaka gin adier, kendo ng’eyo tudruok mantie e kind winjo tiend wach moro gi machielo. En gima dwaro ni ng’ato obed gi nyalo mar chano, paro, kendo tiyo gi weche mosomo. Bang’ ka nyathi oseng’eyo kaka itimo puonjruok kendo neno ber mar timo kamano, puonjruok bedo makonyo kendo mamoro chuny.—Ekl. 10:10.

Konygi ng’eyo gik madwarore ahinya e timo puonjruok. Lamo mar Joot, nono ndiko pile,  koda kinde kaka mago miyi thuolo majaber mar konyo nyithindi ng’eyo gigo madwarore e timo puonjruok. Bet e kom moriere tir kendo luwo wach ma iwuoyoe kuom kinde machuok, puonjogi keto pachgi, ma en gima dwarore e puonjruok. E wi mano, inyalo jiwo wuodi mondo owachni kaka gima oa puonjore otudore gi gima osebedo kong’eyo. Mano puonje poro gik mopuonjore gi mamoko. To nade kwayo nyari mondo oketni e yo machuok weche moa somo? Mano biro konye winjo tiend gigo kendo parogi. Nwoyo, tiende ni nwoyo thuond weche kendo bang’ somo sula moro, en yo machielo makonyo e miyo gipar gik moko minyalo konyogi ng’eyo. Kata mana nyithindo matindo inyalo puonj ndiko weche machuok e kalatas e seche mag puonjruok kata e chokruoge mag kanyakla. Mano kaka timo kamano nyalo konyogi keto pachgi kuom puonjruok! Yore mayot monyisgo, miyo puonjruok konyo kendo kelo ilo, ne in koda ne nyithindi.

Los kinde kod kama miyo puonjruok bedo mayot. Ot ma nigi ler moromo, koda kama okuwe miyo keto paro e puonjruok bedo mayot. En adier ni yo ma jonyuol kawogo puonjruok, en gima duong’. Miyo moro wacho kama: “Dwarore ahinya ni imakri ahinya gi chenro miseloso mar somo kod puonjruok maok ibari. Mano konyo nyithindi bedo joma ong’eyo loso chenro maber. Gipuonjore ni ma kata macha dwarore ni otim e sama kama.” Thoth jonyuol to goyo marfuk tije mamoko e seche mag puonjruok. Kaluwore gi jal moro, timo kamano en gima konyo ahinya e miyo nyithindi obed gi chenro maber mar puonjruok.

Jiw ber mar puonjruok. Gikone, kony nyithindi neno ber ma puonjruok kelo. Tiyo gi weche mupuonjoru jiwo ahinya tiend puonjruok. Owadwa moro ma rawera wacho ayanga niya: “Ka ok ane ahinya ber mar gima apuonjora, kuom adier dhi nyime gi puonjruok bedona matek matin. To ka en puonj ma anyalo tiyogo awuon, akedo ahinya mondo awinj tiende.” Ka nyithindo neno puonjruok kaka yo makelonegi konyruok, gibiro temo ahinya keto pachgi. Gibiro chako bedo gi siso mar rito sa puonjruok, mana kaka ne gitimo e hero somo.

Gweth Maber Moloyo

Nitie gik mang’eny ahinya manyiso ber mar konyo nyithindi obed gi gombo mar hero somo. Kaachiel gi mor kod ilo ma somo koda puonjruok kelo, nyithindo biro timo maber e skul, e winjruok gi jowetegi, e ng’eyo maber alwora mwadakieni, kendo bedo gi winjruok ma nigi hera e kindgi gi jonyuol, ma gin mana moko kuom ber ma somo kelo.

E wi magi duto, hero puonjruok nyalo konyo nyithindi bedo joma oluoro Nyasaye. Hero puonjruok ema biro konyo e yawo pachgi koda chunygi mondo ging’e ‘lach, bor, dhi malo, kod tut’ mar adiera manie Ndiko. (Efe. 3:18) En adier ni nitie gik mang’eny ma jonyuol ma Jokristo nyalo puonjo nyithindgi. Kaka jonyuol chiwo kindegi ne nyithindgi kendo timo duto ma ginyalo mondo gikonygi chako ngima e yo maber, gigeno ni gikone nyithindgi biro yiero bedo jotich malamo Jehova. Puonjo nyithindi bedo gi chenro maber mar puonjruok konyogi gero kendo rito winjruokgi gi Nyasaye. Kuom mano, lamuru kukwayo Jehova mondo okonyu sama utimo matek e konyo nyithindu obed gi chuny mar hero somo kod puonjruok.—Nge. 22:6.

[Weche moler piny]

 [Sanduk/​Picha manie ite mar 26]

Somo . . .

• Ne ni buge yudore mayot

• Som gi dwol maduong’

• Jiwgi chiwo paro

• Wuouru kuom gik musesomo

• Jiw nyithindi mondo osomni

• Jiwgi mondo gipenji penjo ma gin-go

Puonjruok . . .

• Ket ranyisi maber kaka janyuol

• Tieg nyithindi . . .

○ keto paro kuom gik ma gipuonjore

○ poro gima gipuonjore gi ma gisebedo ka ging’eyo

○ keto wechego e yo machuok

○ nwoyo thuond weche kendo

○ ndiko piny weche madwarore

• Many kama owinjore gi puonjruok

• Jiw ber mar puonjruok