Ir al contenido

¿Parlanchu Biblia Navidadmanta?

¿Parlanchu Biblia Navidadmanta?

Bibliaj kutichisqan

 Bibliaqa mana willawanchejchu ima diachus Jesús nacekusqanta, nillataj ninchu Jesuspa diachakunta ruwanata. Uj allinpaj qhawasqa libropi nin: “Diosqa mana kamacherqachu Navidadta ruwanata, Mosoj Testamentopipis mana ninchu Navidadta ruwanataqa”, nispa (Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature, de John McClintock y James Strong).

 Navidad fiesta imaynatachus rikhurisqanta yachayqa reparachiwasun millay fiestasmanta rikhurisqanta. Bibliaqa sutʼita niwanchej Diosta mana paypa nisqanman jina yupaychajtinchejqa phiñachisqanchejta (Éxodo 32:5-7).

¿Imaynatá Navidad fiesta rikhurimun?

  1.   Jesuspa diachakun. Ñaupa cristianosqa Jesuspa diachakunta mana ruwajchu kanku. “Paykunaqa yacharqanku chay fiestasqa [...] millay fiestasmanta rikhurisqanta” (ajinata nin Las cosas nuestras de cada día nisqa libropi).

  2.   25 de diciembre. Bibliaqa mana ninchu Jesusqa 25 de diciembreta nacesqanta. Iglesiapi kamachejkunallasina chay pʼunchayta ajllarqanku, intipaj millay fiestasta ruwasqankuwan tinkuchinankupaj.

  3.   Regalos, mikhunas, fiestas. “Romanosqa diciembre khuskan killa pasayta Saturnales fiestata ruwaj kanku. Chay fiestaman jinataj Navidad fiestata ruwayta qallarerqanku. Chay Saturnales fiestapeqa mikhunasta waykʼoj kanku, regalosta jaywanakoj kanku, velastawan kʼanchachikoj kanku” (ajinata nin The Encyclopedia Americana nisqa libropi). Chayman jinataj Diccionario de Historia de la Iglesia nin: “Navidad fiestapi ruwasqankoqa, jinallataj regalosta jaywanakusqankupis romanospa Saturnales fiestankuman jina ruwakun (17 al 24 de diciembre)”. Chantapis Encyclopædia Britannica nisqanman jina Saturnales fiesta diaspeqa feriado karqa.

  4.   Navidadpaj foquituswan kʼachanchanas. Kay The Encyclopedia of Religion nisqanman jina Europapi tiyakojkunaqa wasisninkuta kʼachanchaj kanku “kʼanchachinitaswan, qʼomer laqheswanpis”, inti astawan kʼanchamusqanmanta fiestata ruwanankupaj, jinallataj supaykunamanta jarkʼakunankupajpis

  5.   Acebowan muerdagowan kʼachanchanas. Navidadpeqa chay laqheswanpuni kʼachanchanku. “Druidas partemanta kajkunaqa nej kanku muérdago laqhesqa sueteyoj kanankupaj yanapasqanta. Acebo laqhestataj yupaychaj kanku, inti astawan kʼanchamunanta yuyaspa” (ajinata nin The Encyclopedia Americana nisqa libropi).

  6.   Arbolitos de Navidad. “Europa ladopi Diosta mana yupaychajkunaqa sachʼasta yupaychaj kanku, cristianosman tukuspataj sachʼasta yupaychallarqankupuni”. Sachʼasta yupaychaymantaqa ujnin kashan “Navidad tiempopi uj arbolituta tʼikanchaykuspa wasi punkuman chayri wasi ukhuman” churasqanku (ajinata nin Encyclopædia Britannica nisqa libropi).