Skip to content

Ema Kristaun tenke halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu ka lae?

Ema Kristaun tenke halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu ka lae?

Bíblia nia resposta

 Ema Kristaun la presiza halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu tanba “Kristu nia ukun-fuan” la inklui halaʼo loron Sábadu. (Galásia 6:2; Koloso 2:16,17) Tanbasá mak ita bele fiar hanesan neʼe? Primeiru, mai ita buka-hatene oinsá mak ukun-fuan kona-ba Sábadu hahú.

Saida mak Sábadu?

 Liafuan “sábadu” mai husi liafuan Ebraiku neʼebé signifika “atu deskansa; atu para”. Dala primeiru neʼebé Bíblia temi liafuan neʼe mak iha mandamentu ba nasaun Izraél antigu. (Éxodo 16:23) Porezemplu, ukun-fuan númeru haat husi Ukun-Fuan Sanulu dehan: “Hanoin-hetan loron Sábadu hodi halo loron neʼe sagradu. Imi tenke halo imi-nia serbisu hotu durante loron neen, maibé loron hitu mak loron Sábadu ba Jeová, imi-nia Maromak. Imi labele halo serbisu ida.” (Éxodo 20:8-10) Loron Sábadu hahú bainhira loro-matan tun iha sesta toʼo loro-matan tun iha sábadu. Durante tempu neʼe, ema Izraél labele bá fatin seluk, sunu ahi, hili ai, ka lori sasán todan. (Éxodo 16:29; 35:3; Números 15:32-36; Jeremias 17:21) Ema neʼebé la halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu sei hetan kastigu-mate.—Éxodo 31:15.

 Tuir ema Judeu nia kalendáriu, iha mós loron seluk tan neʼebé bolu nuʼudar Sábadu. No iha mós tinan Sábadu neʼebé halaʼo kada tinan hitu no tinan limanulu. Iha tinan Sábadu, ema labele kuda fini ka fila rai atu halo toʼos, no ema Izraél labele obriga maluk sira atu selu sira-nia tusan.—Levítico 16:29-31; 23:6, 7, 32; 25:4, 11-14; Deuteronómio 15:1-3.

Jesus nia sakrifísiu halo ukun-fuan kona-ba Sábadu sai la vale tan

Tanbasá mak ukun-fuan kona-ba Sábadu la aplika ba ema Kristaun?

 Ukun-fuan kona-ba Sábadu aplika deʼit ba ema neʼebé iha Moisés nia Ukun-Fuan okos. (Deuteronómio 5:2, 3; Ezequiel 20:10-12) Maromak nunka haruka ema seluk atu halo tuir ukun-fuan kona-ba deskansa iha Sábadu. Liután neʼe, Jesus nia sakrifísiu halo ema Judeu sira mós sai ‘livre ona husi Moisés nia Ukun-Fuan’, neʼe inklui Ukun-Fuan Sanulu. (Roma 7:6, 7; 10:4; Galásia 3:24, 25; Éfeso 2:15) Duké kaer metin ba Moisés nia Ukun-Fuan, ema Kristaun halo tuir ukun-fuan neʼebé diʼak liu, neʼe mak ukun-fuan kona-ba domin.—Roma 13:9, 10; Ebreu 8:13.

Hanoin neʼebé sala kona-ba Sábadu

 Hanoin neʼebé sala: Maromak arranja kona-ba Sábadu bainhira nia deskansa husi ninia serbisu iha loron hitu iha tempu kriasaun nian.

 Faktu: Bíblia dehan: “Maromak fó bensaun ba loron hitu no fó sai katak loron neʼe mak sagradu, tanba iha loron neʼe Maromak hahú deskansa husi ninia serbisu atu kria buat hotu.” (Génesis 2:3) Eskritura neʼe la koʼalia kona-ba ukun-fuan ba ema, maibé fó sai deʼit buat neʼebé Maromak halo iha loron hitu iha tempu neʼebé nia kria buat oioin. Bíblia la koʼalia kona-ba ema ruma neʼebé halaʼo Sábadu antes Moisés nia tempu.

 Hanoin neʼebé sala: Ema Izraél halaʼo ona Sábadu antes sira simu Moisés nia Ukun-Fuan.

 Faktu: Moisés dehan ba ema Izraél: “Jeová, ita-nia Maromak, halo aliansa ida ho ita iha Horeb”, iha área Foho Sinai. Aliansa neʼe inklui ukun-fuan kona-ba Sábadu. (Deuteronómio 5:2, 12) Dalan neʼebé ema Izraél halaʼo Sábadu iha tempu neʼebá hatudu katak arranju kona-ba Sábadu mak buat foun ba sira. Se antes neʼe sira halaʼo ona Sábadu iha Ejitu, tanbasá Maromak dehan katak Sábadu sei fó-hanoin sira kona-ba tempu neʼebé sira livre husi Ejitu? (Deuteronómio 5:15) Tanbasá mak Maromak haruka sira atu labele halibur maná iha loron Sábadu? (Éxodo 16:25-30) No tanbasá sira la hatene saida mak sira presiza halo ba ema neʼebé la halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu?—Números 15:32-36.

 Hanoin neʼebé sala: Sábadu mak aliansa neʼebé vale ba nafatin, tan neʼe agora mós presiza halo tuir.

 Faktu: Tradusaun Bíblia balu dehan Sábadu nuʼudar “aliansa ba nafatin”. (Éxodo 31:16) Maibé liafuan Ebraiku neʼebé tradús “ba nafatin”, bele mós signifika “toʼo tempu neʼebé seidauk hatene”, laʼós sempre ba nafatin. Porezemplu, Bíblia uza liafuan neʼebé hanesan atu koʼalia kona-ba arranju amlulik nian iha nasaun Izraél, neʼebé Maromak hakotu ona maizumenus iha tinan 2.000 liubá.—Éxodo 40:15; Ebreu 7:11, 12.

 Hanoin neʼebé sala: Ema Kristaun tenke halo tuir Sábadu tanba Jesus mós halo tuir.

 Faktu: Jesus halo tuir Sábadu tanba nia mak ema Judeu neʼebé moris mai iha obrigasaun atu halo tuir Moisés nia Ukun-Fuan. (Galásia 4:4) Depois Jesus mate, aliansa Ukun-Fuan nian neʼebé inklui Sábadu sai la vale tan.—Koloso 2:13, 14.

 Hanoin neʼebé sala: Apóstolu Paulo halo tuir Sábadu bainhira nia sai ona ema Kristaun.

 Faktu: Paulo tama ba sinagoga iha loron Sábadu, maibé neʼe laʼós atu halo tuir ukun-fuan kona-ba Sábadu hamutuk ho ema Judeu seluk. (Apóstolu 13:14; 17:1-3; 18:4) Duké halo nuneʼe, Paulo haklaken liafuan diʼak iha sinagoga. Iha tempu neʼebá, dala ruma ema husu diskursu-naʼin husi fatin seluk atu hatoʼo liafuan ruma. (Apóstolu 13:15, 32) Paulo haklaken “loroloron”, laʼós iha loron Sábadu deʼit.—Apóstolu 17:17.

 Hanoin neʼebé sala: Ba ema Kristaun, domingu mak hanesan loron Sábadu iha tempu Bíblia.

 Faktu: Bíblia la fó mandamentu ba ema Kristaun atu uza domingu atu deskansa no halaʼo adorasaun. Ema Kristaun iha apóstolu nia tempu halo serbisu iha domingu hanesan loron seluk. Livru the International Standard Bible Encyclopedia dehan: “Maizumenus depois tinan 300 EC mak domingu sai hanesan loron Sábadu, bainhira Constantino [liurai jentiu iha nasaun Roma] fó orden katak ema labele halo serbisu balu iha domingu.” a

 Entaun, oinsá ho eskritura balu neʼebé halo ita sente domingu mak loron espesiál? Bíblia dehan katak apóstolu Paulo han hamutuk ho maluk fiar-naʼin sira “iha loron primeiru” ba semana ida, neʼe mak domingu, maibé neʼe akontese tanba Paulo atu bá fatin seluk iha loron tuirmai. (Apóstolu 20:7) Hanesan neʼe mós, kongregasaun balu simu matadalan atu tau ketak osan iha “loron primeiru semana-semana”, neʼe mak domingu, nuʼudar kontribuisaun ba maluk sira neʼebé presiza ajuda. Maibé tuir loloos neʼe mak sujestaun deʼit neʼebé ajuda sira atu arranja sira-nia osan. Sira tau ketak kontribuisaun iha sira-nia uma, laʼós atu lori ba fatin adorasaun.—1 Korinto 16:1, 2.

 Hanoin neʼebé sala: Ema Kristaun labele haketak loron ida semana-semana atu deskansa no halaʼo adorasaun.

 Faktu: Bíblia husik ema Kristaun ida-idak atu foti desizaun rasik kona-ba neʼe.—Roma 14:5.

a Haree mós New Catholic Encyclopedia, Edisaun Segundu, Volume 13, pájina 608.