Kohokohtia Galatalais-, Efesolais-, Filippiläis- ja Kolossalaiskirjeistä
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Galatalais-, Efesolais-, Filippiläis- ja Kolossalaiskirjeistä
KUULTUAAN, että judaistit saivat joitakuita kristittyjä poikkeamaan puhtaasta palvonnasta, apostoli Paavali kirjoittaa voimakkaan kirjeen ”Galatian seurakunnille” (Gal. 1:2). Tässä jolloinkin vuosina 50–52 kirjoitetussa kirjeessä on suoria neuvoja ja painokkaita kehotuksia.
Kymmenisen vuotta myöhemmin ollessaan ”Kristuksen Jeesuksen vankina” Roomassa Paavali kirjoittaa Efesoksen, Filippin ja Kolossan seurakunnille ja antaa niille hyviä neuvoja ja rakkaudellista kannustusta (Ef. 3:1). Me nykyään elävät voimme hyötyä siitä, että kiinnitämme huomiota Raamatussa olevien Galatalais-, Efesolais-, Filippiläis- ja Kolossalaiskirjeiden sanomaan (Hepr. 4:12).
”JULISTETAAN VANHURSKAIKSI” – MITEN?
Koska judaistit yrittävät ovelasti saattaa Paavalin huonoon valoon, hän puolustaa apostoliuttaan kertomalla joitakin yksityiskohtia omasta elämästään (Gal. 1:11–2:14). Paavali kumoaa heidän väärät opetuksensa toteamalla: ”Ihmistä ei julisteta vanhurskaaksi lain teoista, vaan ainoastaan Kristukseen Jeesukseen kohdistuvan uskon välityksellä.” (Gal. 2:16.)
Kristus ”osti lain alaiset vapaiksi” ja vapautti heidät kristilliseen vapauteen, sanoo Paavali. Hän esittää galatalaisille painavan kehotuksen: ”Pysykää – – lujina älkääkä antako sitoa itseänne jälleen orjuuden ikeeseen.” (Gal. 4:4, 5; 5:1.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
3:16–18, 28, 29: Onko Abrahamin kanssa tehty liitto edelleen voimassa? Kyllä on. Lakiliitto ei korvannut liittoa, jonka Jumala oli tehnyt Abrahamin kanssa, vaan oli lisäys siihen. Siksi Abrahamin kanssa tehty liitto jäi voimaan sen jälkeen, kun Laki ”poistettiin” (Ef. 2:15). Sen lupaukset siirretään Abrahamin todelliselle ”siemenelle”: Kristukselle Jeesukselle, joka on pääasiallinen siemen, ja niille jotka ”kuuluvat Kristukselle”.
6:2: Mikä on ”Kristuksen laki”? Tämä laki koostuu kaikesta, mitä Jeesus opetti ja käski. Siihen sisältyy erityisesti käsky, jonka mukaan meidän tulee ”rakastaa toisiamme” (Joh. 13:34).
6:8: Miten ”kylvämme henkeä silmällä pitäen”? Teemme sen elämällä siten, että Jumalan henki voi vaikuttaa meissä vapaasti. Kylvämiseen henkeä silmällä pitäen sisältyy kokosydäminen osallistuminen toimintaan, joka edistää hengen virtaamista.
Opetuksia meille
1:6–9: Kun seurakunnassa syntyy ongelmia, kristittyjen vanhinten täytyy toimia viipymättä. He voivat nopeasti kumota väärän järkeilyn vetoamalla johdonmukaiseen ajatteluun ja Raamattuun.
2:20: Lunnaat ovat henkilökohtainen lahja Jumalalta meille. Meidän tulisi oppia näkemään ne sellaisena. (Joh. 3:16.)
5:7–9: Huono seura voi estää meitä ”tottelemasta totuutta”. Meidän on viisasta karttaa sitä.
6:1, 2, 5: Ne, joilla on ”hengellisiä edellytyksiä”, voivat auttaa meitä kantamaan jotain taakkaa, esimerkiksi kestämään vaikeaa tai raskasta tilannetta, joka johtuu siitä, että olemme huomaamattamme ottaneet jonkin harha-askeleen. Hengellisten vastuidemme kuorma meidän täytyy kuitenkin kantaa itse.
KAIKEN KOKOAMINEN KRISTUKSESSA
Efesolaiskirjeessä Paavali valottaa kristillisen ykseyden teemaa. Hän puhuu ”hallinnosta määräaikojen täyttymisen rajalla, – – kaiken kokoamisesta jälleen yhteen Kristuksessa, sen mitä on taivaissa ja sen mitä on maan päällä”. Kristus on antanut ”lahjoja ihmisinä” auttaakseen kaikkia ”pääsemään ykseyteen uskossa”. (Ef. 1:10; 4:8, 13.)
Voidakseen kunnioittaa Jumalaa ja edistää ykseyttä kristittyjen tulee ”pukea ylleen uusi persoonallisuus” ja ”olla alamaisia toinen toiselleen Kristuksen pelossa”. Heidän täytyy myös ”pysyä lujina Panettelijan vehkeilyjä vastaan”, mikä vaatii sitä, että he pukevat ylleen koko hengellisen sota-asun. (Ef. 4:24; 5:21; 6:11.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:4–7: Miten voidellut kristityt määrättiin ennalta kauan ennen kuin he syntyivät? Heidät määrättiin ennalta ryhmänä eli luokkana, ei yksilöinä. Se tapahtui ennen kuin syntinen ihmismaailma tuli olemassaoloon. 1. Mooseksen kirjan 3:15:n ennustukseen, joka lausuttiin ennen yhdenkään syntisen ihmisen sikiämistä, sisältyy Jumalan tarkoitus asettaa jotkut Kristuksen seuraajat hallitsemaan hänen kanssaan taivaassa (Gal. 3:16, 29).
2:2: Millä tavoin maailman henki on samankaltaista kuin ilma, ja missä sen valta piilee? ”Maailman henkeä” – riippumattomuuden ja tottelemattomuuden henkeä – on kaikkialla kuten ilmaa, jota hengitämme (1. Kor. 2:12). Sen valta piilee siinä, että se on vetoavaa, voimakasta ja hellittämätöntä.
2:6: Miten voidellut kristityt voivat olla ”taivaallisissa”, kun he elävät vielä maan päällä? Sana ”taivaalliset” ei tässä viittaa heidän luvattuun taivaalliseen perintöönsä. Sillä tarkoitetaan sen sijaan heidän korotettua hengellistä asemaansa, joka johtuu siitä, että heidät on ”sinetöity luvatulla pyhällä hengellä” (Ef. 1:13, 14).
Opetuksia meille
4:8, 11–15: Jeesus Kristus ”vei pois vankeja” toisin sanoen otti ihmisiä Saatanan vallasta käyttääkseen heitä lahjoina kristillisen seurakunnan rakennukseksi. Voimme ”kasvaa – – rakkauden avulla kaikessa – – Kristukseen” olemalla tottelevaisia ja alistuvaisia niille, jotka ottavat johdon meidän keskuudessamme, ja tukemalla seurakunnan järjestelyjä (Hepr. 13:7, 17).
5:22–24, 33: Vaimon tulee paitsi olla alamainen miehelleen, myös kunnioittaa tätä. Hän tekee sen ilmaisemalla ”hiljaista ja lempeää henkeä” ja pyrkimällä tuottamaan miehelleen kunniaa. Hän puhuu miehestään myönteisesti ja työskentelee sen hyväksi, että miehen ratkaisut johtaisivat hyvään lopputulokseen. (1. Piet. 3:3, 4; Tit. 2:3–5.)
5:25, 28, 29: Samoin kuin aviomies ”ravitsee” itseään, hänen tulee pitää hyvää huolta myös vaimostaan niin fyysisesti, tunneperäisesti kuin hengellisestikin. Hänen tulisi lisäksi vaalia vaimoaan viettämällä riittävästi aikaa hänen kanssaan ja kohtelemalla häntä hellästi sekä sanoin että teoin.
6:10–13: Voidaksemme vastustaa demonivoimia meidän pitää olla kokosydämisiä pukiessamme yllemme Jumalalta saatavaa hengellistä sota-asua.
VAELTAKAAMME ”JÄRJESTYSTÄ NOUDATTAEN”
Paavalin filippiläisille kirjoittama kirje huokuu rakkautta. ”Sitä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi täsmällisen tiedon ja täyden tarkkanäköisyyden ohella”, hän sanoo. Auttaakseen heitä välttämään liiallisen itsevarmuuden ansaa hän kehottaa: ”Työskennelkää jatkuvasti omaksi pelastukseksenne peläten ja vavisten.” (Fil. 1:9; 2:12.)
Paavali kannustaa niitä, jotka ovat kypsiä, ”pyrkimään kohti päämäärää”, jotta he ”saisivat palkinnon: Jumalan kutsun ylös”. Hän sanoo: ”Missä määrin olemmekin edistyneet, vaeltakaamme jatkuvasti järjestystä noudattaen tähän samaan totunnaiseen tapaan.” (Fil. 3:14–16.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:23: Minkä ”kahden” asian johdosta Paavali oli painostuksen alaisena, ja mitä ”vapauttamista” hän halusi? Paavali oli painostuksen alaisena tilanteessa, jossa hänen edessään oli kaksi vaihtoehtoa: elämä tai kuolema (Fil. 1:21). Vaikka hän ei sanonut, kumman hän valitsisi, hän teki tiettäväksi, mitä hän halusi: ”vapauttamista ja Kristuksen kanssa olemista” (Fil. 3:20, 21; 1. Tess. 4:16). Tämä ”vapauttaminen” Kristuksen läsnäolon aikana johtaisi siihen, että Paavali saisi palkan, jonka Jehova oli hänelle valmistanut (Matt. 24:3).
2:12, 13: Millä tavoin Jumala saa meissä aikaan ”sekä tahtomisen että toimimisen”? Jehovan pyhä henki voi kasvattaa sydämessämme ja mielessämme halua tehdä parhaamme hänen palveluksessaan. Meitä ei siis ole jätetty vaille apua, kun ”työskentelemme – – omaksi pelastukseksemme”.
Opetuksia meille
1:3–5: Vaikka filippiläiset olivat aineellisesti köyhiä, he ovat meille erinomainen esimerkki anteliaisuudesta (2. Kor. 8:1–6).
2:5–11: Nöyryys ei ole merkki heikkoudesta vaan moraalisesta voimasta, kuten Jeesuksen elämä osoittaa. Lisäksi Jehova korottaa nöyrät (Sananl. 22:4).
3:13: ”Siihen, mikä on takana”, saattaa sisältyä esimerkiksi menestyksekäs ura, rikkaaseen perheeseen kuulumisen tuottama turvallisuus tai jopa aiemmat vakavat synnit, joita olemme katuneet ja joista meidät ”on pesty puhtaiksi” (1. Kor. 6:11). Meidän tulisi unohtaa nämä asiat eli lakata keskittämästä ajatuksiamme niihin ja ”kurottautua sitä kohti, mikä on edessä”.
”VAKAANTUNEINA USKOSSA”
Kolossalaiskirjeessään Paavali paljastaa väärien opettajien erheelliset näkemykset. Hän selittää, että pelastus ei riipu Lain vaatimuksista vaan siitä, että ”pysyy uskossa”. Paavali kannustaa kolossalaisia ”vaeltamaan edelleen hänen [Kristuksen] yhteydessään, juurtuneina häneen ja rakentuen hänessä ja vakaantuneina uskossa”. Miten tällaisen vakaantuneisuuden pitäisi vaikuttaa heihin? (Kol. 1:23; 2:6, 7.)
Paavali kirjoittaa: ”Kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, sillä se on täydellinen yhdysside. Vallitkoon lisäksi sydämessänne Kristuksen rauha.” Hän kehottaa heitä: ”Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille.” Miten suhtautua seurakunnan ulkopuolella oleviin? Paavali neuvoo: ”Vaeltakaa jatkuvasti viisaasti – – [heitä] kohtaan.” (Kol. 3:14, 15, 23; 4:5.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
2:8: Mitä ovat ”maailman alkeisasiat”, joista Paavali varoitti? Ne ovat Saatanan maailman aineksia: perusasioita tai -periaatteita, jotka muodostavat sen tai ohjaavat tai motivoivat sitä (1. Joh. 2:16). Niihin kuuluvat tämän maailman filosofiat, materialismi ja väärät uskonnot.
4:16: Miksi laodikealaisille kirjoitettu kirje ei ole osa Raamattua? Se voi johtua siitä, että tämä kirje ei sisältänyt mitään nykyajalle välttämätöntä tietoa. Tai siinä saatettiin toistaa muissa kanonisissa kirjeissä olevia ajatuksia.
Opetuksia meille
1:2, 20: Lunnaat, jotka ovat osoitus Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä, voivat puhdistaa huonon omantuntomme ja antaa meille sisäisen rauhan.
2:18, 23: ”Valenöyryys” eli nöyryyden teeskenteleminen vaikutuksen tekemiseksi toisiin kenties siten, että kieltäytyy aineellisista asioista tai kohtelee ruumistaan ankarasti, osoittaa ihmisen olevan ”lihallisen mielentilansa – – pöyhistämä”.