Matteus 24:1–51

24  Kun Jeesus oli lähdössä temppelistä, hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelin rakennuksia.  Niin hän sanoi heille: ”Näettekö nämä kaikki? Minä vakuutan teille: tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle, vaan kaikki revitään alas.”+  Kun hän istui Öljymäellä+ eikä paikalla ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kysyivät: ”Sano meille, milloin nämä tapahtuvat ja mikä on merkkinä* sinun läsnäolostasi+ ja siitä, että tämä aikakausi on päättymässä.”+  Jeesus vastasi heille: ”Varokaa, ettei kukaan eksytä teitä,+  sillä monet tulevat minun nimessäni ja sanovat: ’Minä olen Kristus’ ja eksyttävät monia.+  Te tulette kuulemaan sotien ääntä ja sanomia sodista. Pitäkää varanne, ettette pelästy, sillä näiden täytyy tapahtua, mutta se ei vielä merkitse loppua.+  Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,+ ja paikassa toisensa jälkeen on nälänhätää+ ja maanjäristyksiä.+  Kaikki nämä ovat suurten tuskien alkua.  Silloin teitä vainotaan*+ ja teitä tapetaan,+ ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni vuoksi.+ 10  Silloin monet myös menettävät uskonsa, kavaltavat toisensa ja vihaavat toisiaan. 11  Monia vääriä profeettoja ilmaantuu, ja he eksyttävät monia,+ 12  ja koska pahuus lisääntyy, useimpien rakkaus kylmenee.+ 13  Mutta se, joka on kestänyt loppuun asti, pelastuu.+ 14  Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille,+ ja sitten tulee loppu. 15  Sen vuoksi kun näette, että autioittava iljetys, josta profeetta Daniel on puhunut, seisoo pyhässä paikassa+ (lukija tarvitsee havaintokykyä), 16  silloin Juudeassa olevien täytyy paeta vuorille.+ 17  Sen, joka on katolla, ei pidä tulla alas hakemaan tavaroita talostaan, 18  eikä sen, joka on pellolla, pidä palata noutamaan päällysvaatettaan.+ 19  Voi naisia, jotka ovat raskaana tai imettävät noina päivinä!+ 20  Rukoilkaa jatkuvasti, ettette joutuisi pakenemaan talvella ettekä sapattina, 21  sillä silloin on suuri ahdinko,*+ jollaista ei ole ollut maailman alusta tähän asti eikä tule enää milloinkaan olemaan.+ 22  Jos noita päiviä ei lyhennettäisi, kukaan* ei pelastuisi, mutta valittujen vuoksi nuo päivät lyhennetään.+ 23  Jos joku sitten sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus!’+ tai ’Tuolla!’, älkää uskoko.+ 24  Vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja+ nimittäin ilmaantuu, ja he tekevät suuria ihmetekoja ja ihmeitä eksyttääkseen,+ jos mahdollista, valitutkin. 25  Olen varoittanut teitä etukäteen. 26  Jos teille siis sanotaan: ’Katso, hän on erämaassa!’, älkää menkö sinne, tai: ’Katso, hän on sisähuoneissa!’, älkää uskoko,+ 27  sillä kuin salama, joka lähtee idästä ja loistaa länteen asti, sellainen tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.+ 28  Sinne, missä raato on, kotkat kokoontuvat.+ 29  Heti noiden päivien ahdingon jälkeen aurinko pimenee,+ kuu ei anna valoaan, tähdet putoavat taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät.+ 30  Sitten Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla* ja kaikki maan kansat* lyövät itseään murheesta+ ja ne näkevät Ihmisen Pojan+ tulevan taivaan pilvien päällä voimalla ja suurella kirkkaudella.*+ 31  Hän lähettää enkelinsä voimakkaan trumpetin äänen kuuluessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivaan toisesta äärestä sen toiseen ääreen.+ 32  Ottakaa nyt oppia tästä vertauksesta, joka koskee viikunapuuta: Heti kun sen nuori oksa vihertää ja siihen alkaa tulla lehtiä, te tiedätte, että kesä on lähellä.+ 33  Samoin kun näette kaikki nämä, te tiedätte, että hän on lähellä, ovella.+ 34  Minä vakuutan teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat. 35  Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät missään tapauksessa katoa.+ 36  Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan,+ eivät taivaan enkelit eikä Poika, vaan ainoastaan Isä.+ 37  Ihmisen Pojan läsnäolo tulee olemaan samanlainen kuin Nooan päivät.+ 38  Noina päivinä ennen vedenpaisumusta ihmiset söivät ja joivat, miehet menivät naimisiin ja naisia annettiin vaimoiksi aina siihen päivään saakka, jona Nooa meni arkkiin.+ 39  He eivät kiinnittäneet huomiota siihen, mitä tapahtui, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois.+ Samanlainen tulee olemaan Ihmisen Pojan läsnäolo. 40  Silloin on kaksi miestä pellolla: toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään. 41  Kaksi naista on jauhamassa käsimyllyllä: toinen otetaan mukaan ja toinen jätetään.+ 42  Pysykää siis valveilla, koska ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee.+ 43  Mutta tietäkää tämä: Jos talonisäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä* varas tulee,+ hän pysyisi valveilla eikä antaisi murtautua taloonsa.+ 44  Tämän vuoksi olkaa tekin valmiit,+ sillä Ihmisen Poika tulee hetkenä, jona ette odota sitä. 45  Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan?+ 46  Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä tullessaan havaitsee hänen tekevän näin!+ 47  Minä vakuutan teille: isäntä asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. 48  Mutta jos tuo orja olisi paha ja ajattelisi: ’Isäntäni viipyy’+ 49  ja alkaisi piestä toisia orjia ja syödä ja juoda juoppojen kanssa, 50  niin tuon orjan isäntä tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei tiedä,+ 51  ja rankaisee häntä mitä ankarimmin ja määrää hänet tekopyhien joukkoon. Siellä hän itkee ja kiristelee hampaitaan.+

Alaviitteet

Tai ”tunnusmerkkinä”.
Kirjaim. ”teidät luovutetaan ahdinkoon”.
Tai ”ahdistus”.
Kirjaim. ”mikään liha”.
Tai ”ilmestyy taivaalle”.
Kirjaim. ”heimot”.
Tai mahd. ”suurella voimalla ja kirkkaudella”.
Kirjaim. ”millä vartiolla”.

Tutkimisviitteet

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”.

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Jeesuksen ennustus täyttyi hämmästyttävällä tavalla vuonna 70, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin maan tasalle lukuun ottamatta muutamaa kaupunginmuurin osaa.

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos eikä syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

loppu: Tai ”lopullinen loppu”. (Ks. Mt 24:3, 6, tutkimisviitteet.)

Öljymäellä: Tai ”Öljyvuorella”. Öljymäki sijaitsee Jerusalemista itään Kidroninlaakson toisella puolella. Sieltä Jeesus ja hänen opetuslapsensa ”Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas” (Mr 13:3, 4) näkivät koko kaupungin ja sen temppelin.

läsnäolostasi: Kreikan sana parūsía (käännetty monissa käännöksissä vastineilla ”tulo”, ”tuleminen”) merkitsee kirjaimellisesti ’vieressä olemista’. Sana ei tarkoita pelkkää tulemista tai saapumista vaan sitä, että on läsnä jonkin aikaa. Tämä parūsía-sanan merkitys käy ilmi siitä, että vedenpaisumusta edeltäviä ”Nooan päiviä” verrataan Mt 24:37–39:ssä ”Ihmisen Pojan läsnäoloon”. Fil 2:12:ssa Paavali käyttää tätä kreikan sanaa asettaessaan vastakkain läsnäolonsa ja poissaolonsa.

aikakausi: Tai ”asiainjärjestelmä”. Kreikan sana aiṓn tarkoittaa tässä vallitsevia olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. (Ks. sanasto.)

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

Kristus: Kreik. ho Khristós. Arvonimeä ”Kristus” vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Juutalaisen historioitsijan Josefuksen kirjoituksista käy ilmi, että ensimmäisellä vuosisadalla ilmaantui miehiä, jotka väittivät olevansa profeettoja tai vapauttajia ja lupasivat tehdä lopun Rooman sorrosta. Heidän seuraajansa pitivät heitä ehkä poliittisina messiaina.

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos eikä syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

koko maailmassa – – kaikille kansoille: Molemmat ilmaukset korostavat saarnaamistyön laajuutta. ”Maailmaa” vastaava kreikan sana (oikūménē) tarkoittaa laajassa merkityksessä asuttua maata, ihmiskunnan asuinpaikkaa (Lu 4:5; Ap 17:31; Ro 10:18; Il 12:9; 16:14). Ensimmäisellä vuosisadalla se tarkoitti myös Rooman valtakuntaa, jonka laajalle alueelle juutalaiset olivat hajaantuneet (Lu 2:1; Ap 24:5). ”Kansaa” vastaava kreikan sana (éthnos) tarkoittaa yleisesti ihmisiä, jotka ovat läheisempää tai kaukaisempaa sukua keskenään ja joilla on yhteinen kieli. Tällainen kansallinen tai etninen ryhmä asuu usein jollain nimenomaisella maantieteellisellä alueella.

Kansa: Kreikan sanalla éthnos on laaja merkitys. Se voi tarkoittaa jonkin maan tai muun tarkkarajaisen poliittisen tai maantieteellisen alueen asukkaita mutta myös jotain etnistä ryhmää. (Ks. Mt 24:14, tutkimisviite.)

nousee: Tai ”yllytetään”, ”kiihotetaan”, ”nostatetaan”. Kreikan sana välittää tässä sellaisen ajatuksen, että ryhdytään vihamielisiin toimiin jotain vastaan, ja se voitaisiin kääntää myös ilmauksella ”tarttua aseisiin” tai ”lähteä sotaan”.

suurten tuskien: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti kovia ’synnytystuskia’. Tässä se tarkoittaa ahdistusta, tuskaa ja kärsimystä yleensä, mutta se voi viitata myös siihen, että ennustetut ongelmat ja kärsimykset tihenevät, voimistuvat ja pitkittyvät synnytyskipujen tavoin Mt 24:21:ssä mainittua ”suurta ahdinkoa” edeltävänä ajanjaksona.

nimesi: Jumalan nimi kirjoitetaan hepreassa neljällä konsonantilla יהוה (JHWH) ja käännetään suomeksi tavallisesti vastineella ”Jehova”. Uuden maailman käännöksessä se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 979 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 237 kertaa. (Ks. liite A5 ja liite C, joissa on tietoa Jumalan nimen käytöstä Kreikkalaisissa kirjoituksissa.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (Vrt. 2Mo 34:5 [alav.], 6; Il 3:4, alav.).

minun nimeni vuoksi: Raamatussa jonkun ”nimi” tarkoittaa joskus koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän edustaa (ks. Mt 6:9, tutkimisviite). Jeesuksen tapauksessa hänen nimensä viittaa myös hänen valtaansa ja asemaansa, jotka hän on saanut Isältään (Mt 28:18; Fil 2:9, 10; Hpr 1:3, 4). Tässä Jeesus selittää, että ihmiset vihaisivat hänen seuraajiaan sen vuoksi, mitä hänen nimensä edustaa, ts. siksi että hän on Jumalan nimittämä hallitsija ja kuninkaiden Kuningas, jota kaikkien tulisi kumartaa nöyrästi saadakseen elää.

he kieltäytyivät uskomasta häneen: Tai ”he loukkaantuivat häneen”. Kirjaim. ”he kompastuivat häneen”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen eli loukkaantumiseen ja se voidaan kääntää myös ”he kieltäytyivät uskomasta häneen”. Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. (Ks. Mt 5:29, tutkimisviite.)

kompastuskivien: ”Kompastuskiveksi” käännetyn kreikan sanan skándalon ajatellaan tarkoittaneen alun perin ansaa; joidenkin mielestä se oli ansassa oleva keppi, johon syötti kiinnitettiin. Kun sanan merkitys laajeni, se alkoi tarkoittaa mitä tahansa estettä, johon saattoi kompastua tai kaatua. Kuvaannollisesti ”kompastuskivi” tarkoittaa tekoa tai tilannetta, joka saa ihmisen toimimaan väärin, kompastumaan tai kaatumaan moraalisesti tai lankeamaan syntiin. Mt 18:8, 9:ssä samaan sanueeseen kuuluva verbi skandalízō ’kompastuttaa’ voidaan kääntää ”saada joku tekemään syntiä” tai ”tulla jollekin ansaksi”.

menettävät uskonsa: Kirjaim. ”kompastuvat”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen ja voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. Raamatussa synti voi tarkoittaa Jumalan moraalilain rikkomista, uskon menettämistä tai väärien opetusten omaksumista. Tässä tekstiyhteydessä sana voidaan kääntää myös ”menettävät uskonsa” tai ”johdetaan tekemään syntiä”. Kreikan sanaa voidaan käyttää myös merkityksessä ’loukkaantua’. (Ks. Mt 13:57; 18:7; tutkimisviitteet.)

pahuus: Kirjaim. ”laittomuus”. Kreikan sana viittaa lakien rikkomiseen ja halveksimiseen: ihmiset toimivat niin kuin lakeja ei olisi olemassakaan. Raamatussa sanalla tarkoitetaan piittaamatonta suhtautumista Jumalan lakeihin (Mt 7:23; 2Ko 6:14; 2Te 2:3–7; 1Jo 3:4; alav.).

useimpien: Tässä ei tarkoiteta vain yleisesti ”monia” ihmisiä, kuten joissain raamatunkäännöksissä lukee, vaan enemmistöä niistä, joihin ”väärät profeetat” ja ”pahuus” ovat vaikuttaneet, kuten Mt 24:11, 12:ssa sanotaan.

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos eikä syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

loppu: Tai ”lopullinen loppu”. (Ks. Mt 24:3, 6, tutkimisviitteet.)

on kestänyt: Tai ”kestää”. Kreikan verbi (hypoménō) merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle’, ’pysyä alla’. Sitä käytetään usein merkityksessä ’jäädä sen sijaan että pakenisi’, ’pitää pintansa’, ’jatkaa sinnikkäästi’, ’pysyä lujana’. (Mt 10:22; Ro 12:12; Hpr 10:32; Ja 5:11.) Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa sitä, että elää jatkuvasti niin kuin Kristuksen opetuslapsi vastustuksesta ja koetuksista huolimatta (Mt 24:9–12).

loppuun: Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet.

valtakunta: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan hallinnollisena järjestelmänä sekä kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Niistä 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa tällä sanalla tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää sanaa niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa Valtakunnan evankeliumiksi. (Ks. sanasto, ”Jumalan valtakunta”.)

hyvää uutista: Kreikan sanan euangélion ensimmäinen esiintymiskohta. Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan kreikan sanueeseen kuuluva sana euangelistḗs, joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8; Ef 4:11; 2Ti 4:5; alav.).

Jumalan valtakunnan: Hyvä uutinen liittyy kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa läheisesti Jumalan valtakuntaan, joka oli Jeesuksen saarnaamis- ja opetustyön teema. ”Jumalan valtakuntaa” vastaava kreikan ilmaus esiintyy Luukkaan evankeliumissa 32 kertaa, Markuksen evankeliumissa 14 kertaa ja Matteuksen evankeliumissa 4 kertaa. Matteus käyttää kuitenkin noin 30 kertaa synonyymia ”taivaan valtakunta”. (Ks. Mt 3:2; 24:14; Mr 1:15; tutkimisviitteet.)

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos eikä syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

valtakunnan: Ts. Jumalan valtakunnan. ”Hyvä uutinen” (ks. tämän jakeen seuraava tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta hyvä uutinen) liittyy kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa läheisesti Jumalan valtakuntaan, joka oli Jeesuksen saarnaamis- ja opetustyön teema. (Ks. Mt 3:2; 4:23; Lu 4:43; tutkimisviitteet.)

hyvä uutinen: Kreikan sana euangélion tulee sanoista eu ’hyvä’, ’hyvin’ ja ángelos ’uutisen tuoja’, ’julistaja’. (Ks. sanasto.) Se on joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan sanueeseen kuuluva kreikan sana (euangelistḗs), joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8; Ef 4:11; 2Ti 4:5; alav.).

saarnataan: Tai ”julistetaan julkisesti”. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

koko maailmassa – – kaikille kansoille: Molemmat ilmaukset korostavat saarnaamistyön laajuutta. ”Maailmaa” vastaava kreikan sana (oikūménē) tarkoittaa laajassa merkityksessä asuttua maata, ihmiskunnan asuinpaikkaa (Lu 4:5; Ap 17:31; Ro 10:18; Il 12:9; 16:14). Ensimmäisellä vuosisadalla se tarkoitti myös Rooman valtakuntaa, jonka laajalle alueelle juutalaiset olivat hajaantuneet (Lu 2:1; Ap 24:5). ”Kansaa” vastaava kreikan sana (éthnos) tarkoittaa yleisesti ihmisiä, jotka ovat läheisempää tai kaukaisempaa sukua keskenään ja joilla on yhteinen kieli. Tällainen kansallinen tai etninen ryhmä asuu usein jollain nimenomaisella maantieteellisellä alueella.

todistukseksi: Tai ”todisteeksi”. Tässä vakuutetaan, että kaikki kansat kuulisivat hyvän uutisen. Kreikan sana martýrion (’todistus’, ’todiste’) ja muut samaan sanueeseen kuuluvat kreikan sanat tarkoittavat usein johonkin aiheeseen liittyvien tosiasioiden ja tapahtumien kertomista. Tässä tilanteessa Jeesus sanoo, että ihmisille todistettaisiin eli kerrottaisiin kaikkialla maailmassa siitä, mitä Jumalan valtakunta saa aikaan, ja valtakuntaan liittyvistä tapahtumista. Hän osoittaa, että tämä valtakuntaan keskittyvä maailmanlaajuinen saarnaamistyö olisi itsessään tärkeä osa hänen läsnäolonsa merkkiä (Mt 24:3). Kaikille kansoille siis todistettaisiin, mutta se ei merkitse sitä, että ne kääntyisivät tosi kristillisyyteen. Ne vain kuulisivat tuon todistuksen.

loppu: Tai ”lopullinen loppu”. (Ks. Mt 24:3, 6, tutkimisviitteet.)

pyhään kaupunkiin: Tarkoittaa Jerusalemia. Kaupunkia sanottiin usein ”pyhäksi”, koska siellä sijaitsi Jehovan temppeli. (Ne 11:1; Jes 52:1.)

autioittava iljetys: Daniel ennusti, että autioitukseen liittyisi ”iljetys” tai ”iljetyksiä” (Da 9:27; 11:31; 12:11). Tässä Jeesus osoittaa, että ”autioittava iljetys” ei ollut vielä ilmaantunut; se tulisi vasta myöhemmin. 33 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityt olivat todistamassa tämän ennustuksen ensimmäistä täyttymystä, kun he näkivät iljetyksen seisovan pyhässä paikassa. Lu 21:20:n rinnakkaiskertomuksessa sanotaan: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä, silloin tiedätte, että sen autioitus on lähellä.” Vuonna 66 pakanalliset Rooman armeijat ympäröivät ”pyhän kaupungin” Jerusalemin, paikan, jota juutalaiset pitivät pyhänä ja joka oli heidän Rooman-vastaisen kapinansa keskus (Mt 4:5; 27:53). Havaintokykyiset kristityt tajusivat, että ”iljetys” oli Rooman armeija epäjumalanpalvontaan liittyvine sotamerkkeineen, ja silloin he ymmärsivät, että oli tullut aika ”paeta vuorille” (Mt 24:15, 16; Lu 19:43, 44; 21:20–22). Kristittyjen paon jälkeen roomalaiset autioittivat kaupungin ja tuhosivat kansakunnan. Jerusalem hävitettiin vuonna 70, ja juutalaisten viimeinen linnoitus Masada kukistui roomalaisten edessä vuonna 73. (Vrt. Da 9:25–27.) Ennustuksen ensimmäinen yksityiskohtainen täyttymys antaa vahvat perusteet luottaa siihen, että sillä on myös suurempi täyttymys, jonka huipentuessa Jeesus ”tulee taivaan pilvien päällä voimalla ja suurella kirkkaudella” (Mt 24:30). Monet sivuuttavat sen, että Jeesus osoitti Danielin ennustuksen täyttyvän vasta hänen aikansa jälkeen. He soveltavat Danielin ennustuksen juutalaisen perinteen mukaisesti siihen, että Syyrian kuningas Antiokhos IV Epifanes häpäisi Jerusalemissa olevan Jehovan temppelin vuonna 168 eaa. Yrittäessään tukahduttaa Jehovan palvonnan hän jopa rakensi alttarin Jehovan suuren alttarin päälle ja uhrasi sillä sikoja Olympoksen pakanalliselle jumalalle Zeukselle. Apokryfisessä 1. Makkabilaiskirjassa (1:54) käytetään samanlaista ilmausta kuin Danielin kirjassa (iljetykset liitetään autioitukseen) ja se yhdistetään vuoden 168 eaa. tapahtumiin. Juutalainen perinne ja 1. Makkabilaiskirjan kertomus ovat kuitenkin ihmisten tulkintoja; ne eivät ole lähtöisin Jumalasta. Antiokhos herätti varmasti iljetystä häpäistessään temppelin, mutta hänen hyökkäyksensä ei johtanut Jerusalemin ja sen temppelin autioitukseen eikä juutalaisen kansakunnan tuhoutumiseen.

pyhässä paikassa: Tarkoittaa tämän ennustuksen ensimmäisessä täyttymyksessä Jerusalemia ja sen temppeliä. (Ks. Mt 4:5, tutkimisviite.)

(lukija tarvitsee havaintokykyä): Lukijat tarvitsevat havaintokykyä aina tutkiessaan Jumalan sanaa, mutta nähtävästi on oltava aivan erityisen tarkkana, kun tätä Danielin ennustuksen osaa sovelletaan. Jeesus painotti kuulijoilleen sitä, että tämä ennustus ei ollut vielä täyttynyt vaan se täyttyisi tulevaisuudessa. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään ilmausta autioittava iljetys.)

Juudeassa: Ts. Rooman Juudean-provinssissa.

vuorille: 200- ja 300-luvulla eläneen historioitsijan Eusebioksen mukaan Juudean ja Jerusalemin kristityt pakenivat Jordanin yli Dekapoliin vuoristoseudulle Pellan kaupunkiin.

katolla: Taloissa oli tasakatot, joita käytettiin eri tarkoituksiin: niillä säilytettiin erilaisia tarvikkeita (Jos 2:6), levättiin (2Sa 11:2), nukuttiin (1Sa 9:26) ja vietettiin uskonnollisia juhlia (Ne 8:16–18). Siksi katoilla piti olla kaide (5Mo 22:8). Yleensä katolta pääsi alas ulkokautta portaita tai tikapuita pitkin tarvitsematta käydä sisällä. Jeesus siis painotti sitä, että olisi paettava nopeasti.

talvella: Rankkasateiden, tulvien ja kylmän sään vuoksi talvella olisi vaikea matkustaa ja löytää ruokaa ja suojaa (Esr 10:9, 13).

sapattina: Sapattilakiin liittyvien rajoitusten vuoksi Juudean kaltaisilla alueilla olisi vaikea tehdä pitkiä matkoja ja kuljettaa tavaraa sapattipäivänä. Lisäksi kaupungin portit olivat sapattina kiinni. (Ks. Ap 1:12 ja liite B12.)

Kristus: Kreik. ho Khristós. Arvonimeä ”Kristus” vastaa arvonimi ”Messias” (hepr. mašíaḥ). Molemmat merkitsevät ’voideltua’. Juutalaisen historioitsijan Josefuksen kirjoituksista käy ilmi, että ensimmäisellä vuosisadalla ilmaantui miehiä, jotka väittivät olevansa profeettoja tai vapauttajia ja lupasivat tehdä lopun Rooman sorrosta. Heidän seuraajansa pitivät heitä ehkä poliittisina messiaina.

Vääriä kristuksia: Tai ”Vääriä messiaita”. Kreikan sana pseudókhristos esiintyy vain tässä ja rinnakkaiskertomuksessa Mr 13:22:ssa. Se tarkoittaa sellaista, joka omaksuu väärin perustein Kristuksen eli Messiaan (kirjaim. ’voidellun’) roolin. (Ks. Mt 24:5, tutkimisviite.)

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

läsnäolostasi: Kreikan sana parūsía (käännetty monissa käännöksissä vastineilla ”tulo”, ”tuleminen”) merkitsee kirjaimellisesti ’vieressä olemista’. Sana ei tarkoita pelkkää tulemista tai saapumista vaan sitä, että on läsnä jonkin aikaa. Tämä parūsía-sanan merkitys käy ilmi siitä, että vedenpaisumusta edeltäviä ”Nooan päiviä” verrataan Mt 24:37–39:ssä ”Ihmisen Pojan läsnäoloon”. Fil 2:12:ssa Paavali käyttää tätä kreikan sanaa asettaessaan vastakkain läsnäolonsa ja poissaolonsa.

Ihmisen Pojan: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

läsnäolo: Ks. Mt 24:3, tutkimisviite.

Ihmisen Pojan merkki: Tai ”Ihmisen Pojan tunnusmerkki”. Tämä merkki ei ole sama kuin Mt 24:3:ssa mainittu ”merkki – – [Jeesuksen] läsnäolosta”. Tässä jakeessa merkki liittyy Ihmisen Pojan ”tulemiseen” tuomarina suuren ahdingon aikana, jolloin hän julistaa tuomion ja panee sen täytäntöön. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa tulevan.)

lyövät itseään murheesta: Tai ”surevat”. Lyömällä toistuvasti käsillä omaan rintaan ilmaistiin syvää surua tai syyllisyyttä ja katumusta (Jes 32:12; Na 2:7; Lu 23:48).

näkevät: Vastineella ”nähdä” käännetty kreikan verbi voi merkitä kirjaimellisesti ’nähdä jokin kohde’, ’katsoa’, ’katsella’, mutta sitä voidaan käyttää kuvaannollisesti myös sisäisestä näkemisestä, jolloin se merkitsee ’huomata’, ’käsittää’ (Ef 1:18).

tulevan: Ensimmäinen Matteuksen 24. ja 25. luvun kahdeksasta kohdasta, joissa viitataan Jeesuksen tulemiseen (Mt 24:42, 44, 46; 25:10, 19, 27, 31). Kaikissa kohdissa käytetään jotain muotoa kreikan verbistä érkhomai ’tulla’. Tässä tuo verbi tarkoittaa sitä, että kohdistetaan huomio ihmiskuntaan, ja se viittaa erityisesti siihen, että Jeesus tulee suuren ahdingon aikana tuomarina julistamaan tuomion ja panemaan sen täytäntöön.

taivaan pilvien: Pilvet eivät yleensä paranna näkyvyyttä vaan rajoittavat sitä. Tarkkailijat pystyvät kuitenkin ”näkemään” ymmärryksen silmin. (Ap 1:9.)

neljältä ilmansuunnalta: Kirjaim. ”neljästä tuulesta”. Kreikan idiomi viittaa neljään ilmansuuntaan – pohjoiseen, itään, etelään ja länteen – ja merkitsee ’kaikilta suunnilta’, ’kaikkialta’. (Jer 49:36; Hes 37:9, alav.; Da 8:8.)

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksesta: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

Taivas ja maa katoavat: Muualla Raamatussa osoitetaan, että taivas ja maa pysyvät ikuisesti (1Mo 9:16; Ps 104:5; Sr 1:4). Jeesuksen sanat voidaan siis ymmärtää hyperbolana: vaikka mahdoton tapahtuisi ja taivas ja maa todella katoaisivat, silti Jeesuksen sanat toteutuisivat (vrt. Mt 5:18). Taivas ja maa voivat tässä hyvinkin tarkoittaa myös kuvaannollista taivasta ja maata, joita sanotaan Il 21:1:ssä ”entiseksi taivaaksi ja entiseksi maaksi”.

minun sanani eivät missään tapauksessa katoa: Kirjaim. ”minun sanani eivät eivät katoa”. Kreikassa on verbin yhteydessä kaksi kieltosanaa, millä ilmaistaan painokkaasti ajatuksen mahdottomuutta. Jeesuksen sanat siis pysyvät eli täyttyvät ehdottoman varmasti.

läsnäolostasi: Kreikan sana parūsía (käännetty monissa käännöksissä vastineilla ”tulo”, ”tuleminen”) merkitsee kirjaimellisesti ’vieressä olemista’. Sana ei tarkoita pelkkää tulemista tai saapumista vaan sitä, että on läsnä jonkin aikaa. Tämä parūsía-sanan merkitys käy ilmi siitä, että vedenpaisumusta edeltäviä ”Nooan päiviä” verrataan Mt 24:37–39:ssä ”Ihmisen Pojan läsnäoloon”. Fil 2:12:ssa Paavali käyttää tätä kreikan sanaa asettaessaan vastakkain läsnäolonsa ja poissaolonsa.

läsnäolostasi: Kreikan sana parūsía (käännetty monissa käännöksissä vastineilla ”tulo”, ”tuleminen”) merkitsee kirjaimellisesti ’vieressä olemista’. Sana ei tarkoita pelkkää tulemista tai saapumista vaan sitä, että on läsnä jonkin aikaa. Tämä parūsía-sanan merkitys käy ilmi siitä, että vedenpaisumusta edeltäviä ”Nooan päiviä” verrataan Mt 24:37–39:ssä ”Ihmisen Pojan läsnäoloon”. Fil 2:12:ssa Paavali käyttää tätä kreikan sanaa asettaessaan vastakkain läsnäolonsa ja poissaolonsa.

läsnäolo: Ks. Mt 24:3, tutkimisviite.

Nooan päivät: Raamatussa ilmaus ”jonkun päivä(t)” viittaa joskus ajanjaksoon, jolloin joku tietty ihminen eli (Jes 1:1; Jer 1:2, 3; Lu 17:28). Tässä ”Nooan päiviä” verrataan Ihmisen Pojan läsnäoloon. Samanlaisessa kohdassa Lu 17:26:ssa käytetään ilmausta ”Ihmisen Pojan päivät”. Jeesus ei viitannut ainoastaan siihen nimenomaiseen päivään, jolloin ”Nooan päivät” huipentuivat vedenpaisumukseen. ”Nooan päivät” kestivät vuosia, joten on perusteltua ajatella, että ennustettu ”Ihmisen Pojan läsnäolo [eli ”päivät”]” kestäisi vastaavasti vuosia. Niin kuin ”Nooan päivät” huipentuivat vedenpaisumukseen, ”Ihmisen Pojan läsnäolo” kulminoituu niiden tuhoon, jotka eivät tartu mahdollisuuteen pelastua. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite.)

vedenpaisumusta: Tai ”tulvaa”, ”kataklysmiä”. Kreikan sana kataklysmós tarkoittaa suurta, tuhoisaa tulvaa. Raamatussa sanaa käytetään Nooan ajan vedenpaisumuksesta (Mt 24:39; Lu 17:27; 2Pi 2:5).

arkkiin: Kreikan sana voidaan kääntää myös vastineilla ”arkku”, ”laatikko”, ja sitä käytetään ehkä siksi, että arkki muistutti suurta laatikkoa. Vulgatassa kreikan sanan vastineena on ’laatikkoa’, ’arkkua’ merkitsevä latinan sana arca, josta juontuu myös suomen sana ”arkki”.

otetaan mukaan: Kreikan sanaa käytetään erilaisissa tekstiyhteyksissä, usein myönteisessä merkityksessä. Se on käännetty esimerkiksi Mt 17:1:ssä ilmauksella ”ottaa mukaan” sekä Mt 1:20:ssä ja Joh 14:3:ssa ilmauksella ”ottaa kotiin”. Tässä tekstiyhteydessä se viittaa ilmeisesti siihen, että saa hyväksytyn aseman ”Herran” edessä ja pelastuu (Lu 17:37). Ajatus mukaan ottamisesta voi rinnastua myös siihen, että Nooa otettiin arkkiin vedenpaisumuksen alkaessa ja Loot vietiin pois Sodomasta (Lu 17:26–29). Jättäminen merkitsisi siinä tapauksessa tuhoon tuomitsemista.

otetaan mukaan – – jätetään: Ks. Lu 17:34, tutkimisviite.

pysykää valveilla: Kirjaim. ”pysykää hereillä”. Jeesus oli painottanut opetuslapsilleen, että oli hyvin tärkeää pysyä hengellisesti hereillä, koska he eivät tienneet, minä päivänä ja hetkenä hän tulisi. (Ks. Mt 24:42; 25:13; tutkimisviitteet.) Hän toistaa tämän kehotuksen tässä ja jälleen Mt 26:41:ssä, jossa hän yhdistää hengellisen hereillä pysymisen jatkuvaan rukoilemiseen. Samanlaisia kehotuksia on kaikkialla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, mikä osoittaa, että tosi kristittyjen on todella tärkeää pysyä hengellisesti valppaina (1Ko 16:13; Kol 4:2; 1Te 5:6; 1Pi 5:8; Il 16:15).

Pysykää – – valveilla: Kreikan verbin perusmerkitys on ’valvoa’, ’pysyä hereillä’, mutta monissa tekstiyhteyksissä se merkitsee ’olla varuillaan’, ’olla valppaana’. Matteus käyttää tätä sanaa Mt 24:43; 25:13; 26:38, 40, 41:ssä. Mt 24:44:ssä hän yhdistää siihen ajatuksen siitä, että on tärkeää olla ”valmiina”. (Ks. Mt 26:38, tutkimisviite.)

taloudenhoitaja: Tai ”taloudesta vastaava palvelija”. Kreikan sana oikonómos tarkoittaa palvelijaa, jonka alaisuudessa on muita palvelijoita. Muinoin tässä vastuuasemassa oli usein uskollinen orja, ja hän huolehti isännän asioista. Se oli siis tärkeä luottamustehtävä. Tällainen taloudenhoitaja oli Abrahamin palvelija, ”joka hoiti kaikkea, mitä hänellä [Abrahamilla] oli” (1Mo 24:2). Samanlainen asema oli Joosefilla, kuten osoitetaan 1Mo 39:4:ssä. Jeesuksen vertauksessa ”taloudenhoitaja” on yksikössä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että taloudenhoitaja edustaisi vain yhtä tiettyä ihmistä. Muuallakin Raamatussa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata ryhmään. Jehova esimerkiksi sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) Vastaavasti tässä vertauksessa taloudenhoitaja viittaa ryhmään. Rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45:ssä tästä taloudenhoitajasta käytetään nimitystä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”.

ymmärtäväinen: Tai ”viisas”. Kreikan sana välittää ajatuksen ymmärtämisestä, johon liittyy syvällistä ymmärrystä, harkintaa, arvostelukykyä, järkevyyttä ja käytännöllistä viisautta. Samaa kreikan sanaa käytetään Mt 7:24; 25:2, 4, 8, 9:ssä. Septuagintassa tällä sanalla kuvaillaan Joosefia 1Mo 41:33, 39:ssä (käännetty ”kyvykkääksi”).

orja: Jeesuksen vertauksessa ”orja” on yksikössä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että orja edustaisi vain yhtä tiettyä ihmistä. Muuallakin Raamatussa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata ryhmään. Jehova esimerkiksi sanoi Israelin kansalle: ”Te olette minun todistajiani [monikko] – – palvelijani [yksikkö], jonka olen valinnut.” (Jes 43:10.) Rinnakkaisessa vertauksessa Lu 12:42:ssa tästä orjasta käytetään nimitystä ”se uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen”. (Ks. Lu 12:42, tutkimisviite.)

palvelusväestään: Tai ”palvelijoistaan”. Tarkoittaa kaikkia isännän taloudessa työskenteleviä palvelijoita.

tulevan: Ensimmäinen Matteuksen 24. ja 25. luvun kahdeksasta kohdasta, joissa viitataan Jeesuksen tulemiseen (Mt 24:42, 44, 46; 25:10, 19, 27, 31). Kaikissa kohdissa käytetään jotain muotoa kreikan verbistä érkhomai ’tulla’. Tässä tuo verbi tarkoittaa sitä, että kohdistetaan huomio ihmiskuntaan, ja se viittaa erityisesti siihen, että Jeesus tulee suuren ahdingon aikana tuomarina julistamaan tuomion ja panemaan sen täytäntöön.

tullessaan: Ks. Mt 24:30, tutkimisviite.

tuo orja: Tässä mainittu orja tarkoittaa Lu 12:42:ssa mainittua taloudenhoitajaa. Jos ”tuo orja” on uskollinen, hänet palkitaan (Lu 12:43, 44), mutta jos hän on uskoton, häntä rangaistaan ”mitä ankarimmin” (Lu 12:46). Tässä Jeesus todellisuudessa varoittaa uskollista taloudenhoitajaa. Sama ajatus on rinnakkaisessa vertauksessa Mt 24:45–51:ssä, jossa Jeesus sanoo: ”Jos tuo orja olisi paha ja ajattelisi.” Hän ei ennusta, että tulisi joku paha orja, eikä nimitä sellaista, vaan hän varoittaa uskollista orjaa siitä, mitä tapahtuisi, jos tuo orja alkaisi ilmaista pahalle orjalle ominaisia piirteitä.

tuo orja olisi paha: Tässä Jeesus todellisuudessa varoittaa uskollista ja ymmärtäväistä orjaa, joka mainitaan Mt 24:45:ssä. Hän ei ennusta, että tulisi joku paha orja, eikä nimitä sellaista, vaan hän varoittaa uskollista orjaa siitä, mitä tapahtuisi, jos tuo orja alkaisi ilmaista pahalle orjalle ominaisia piirteitä. Tällaista uskotonta orjaa rangaistaisiin ”mitä ankarimmin” (Mt 24:51). (Ks. Lu 12:45, tutkimisviite.)

tekopyhät: Kreikan sanalla hypokritḗs tarkoitettiin alun perin kreikkalaisia (ja myöhemmin roomalaisia) näyttelijöitä, joiden käyttämät suuret naamiot vahvistivat ääntä. Sanaa alettiin käyttää kuvaannollisesti sellaisesta, joka kätki todelliset aikomuksensa tai persoonallisuutensa pettämällä tai teeskentelemällä. Jeesus sanoo tässä juutalaisia uskonnollisia johtajia ”tekopyhiksi”. (Mt 6:5, 16.)

kiristelevät hampaitaan: Tai ”purevat hampaansa yhteen”. Ilmaus voi kuvata tuskaa, epätoivoa ja vihaa, joihin saattaa liittyä katkeraa puhetta ja aggressiivista käytöstä.

rankaisee häntä mitä ankarimmin: Kirjaim. ”hakkaa hänet kahtia”. Tätä voimakasta ilmausta ei ole selvästikään tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti, vaan se välittää ajatuksen ankarasta rangaistuksesta.

tekopyhien: Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.

kiristelee hampaitaan: Ks. Mt 8:12, tutkimisviite.

Media

Temppelivuoren kiviä
Temppelivuoren kiviä

Kuvan kivet ovat Länsimuurin eteläpään edustalla, ja niiden uskotaan olevan peräisin Temppelivuorella ensimmäisellä vuosisadalla olleista rakenteista. Maahan jätetyt kivet ovat synkkä muistutus Jerusalemin ja sen temppelin tuhosta roomalaisten käsissä.

Öljymäki
Öljymäki

Öljymäki (1) on pyöreälakisten kalkkikivikukkuloiden jono, joka sijaitsee Jerusalemista itään Kidroninlaakson toisella puolella. Temppelivuorta (2) vastapäätä oleva huippu on korkeimmillaan noin 812 m, ja sitä Raamattu tavallisesti tarkoittaa puhuessaan Öljymäestä. Jeesus oli Öljymäellä kuvaillessaan opetuslapsilleen läsnäolonsa merkkiä.

Päällysvaate
Päällysvaate

Kreikan sana himátion ’päällysvaate’ tai ’päällimmäinen vaate’ vastaa luultavasti heprean sanaa simláh. Päällysvaate oli useimmiten suorakulmainen kangaskappale, mutta joskus se saattoi olla väljä, viittamainen vaate. Se oli helppo pukea ja riisua.

Viikunapuu
Viikunapuu

Kuvassa näkyy keväinen viikunapuun oksa, johon on puhjennut lehtiä ja varhaisviikunoita. Israelissa ensimmäiset hedelmiksi kehittyvät nuput ilmaantuvat viikunapuun oksiin yleensä helmikuussa ja lehdet huhtikuun lopussa tai toukokuussa, mikä kertoo kesän olevan lähellä (Mt 24:32). Viikunapuut tuottavat kaksi satoa vuodessa: ensimmäiset viikunat, varhaisviikunat, valmistuvat kesäkuussa tai heinäkuun alussa (Jes 28:4; Jer 24:2; Ho 9:10), ja myöhäisviikunat, jotka kehittyvät uusiin oksiin ja muodostavat pääsadon, kypsyvät elokuusta alkaen.

Käsimylly
Käsimylly

Raamatun aikoina oli käytössä erilaisia myllyjä. Kuvassa näkyvää pyöritettävää käsimyllyä käytti yleensä kaksi naista (Lu 17:35). He istuivat vastakkain, ja kumpikin piti toisella kädellä kiinni kahvasta, jolla pyöritettiin yläkiveä. Vapaalla kädellä toinen naisista syötti jyviä vähitellen yläkiven täyttöaukkoon samalla kun toinen nainen keräsi jauhot sitä mukaa kuin niitä valui myllyn reunoilta alla olevalle alustalle tai kankaalle. Jyviä jauhettiin joka päivä. Naiset nousivat aikaisin aamulla valmistamaan sen verran jauhoja kuin kunakin päivänä leivottavaan leipään tarvittiin.