Johannes 13:1–38
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
pesah-juhlaa: Ts. vuoden 33 pesahia. (Ks. Joh 2:13, tutkimisviite, ja sanasto, ”Pesah”.)
oli rakastanut: Rakkaus on keskeinen teema Johanneksen evankeliumin jäljellä olevissa luvuissa. Luvuissa 1–12 kreikan verbi agapáō (’rakastaa’) ja substantiivi agápē (’rakkaus’) esiintyvät yhteensä 8 kertaa. Luvuissa 13–21 näitä sanoja käytetään kaikkiaan 36 kertaa. Jeesuksen syvä rakkaus Isään ja opetuslapsiin ei tule missään muualla esiin yhtä selvästi kuin Johanneksen evankeliumin viimeisissä luvuissa. Kaikista neljästä evankeliumista heijastuu Jeesuksen rakkaus Jehovaan, mutta vain Johannes kertoo, että Jeesus sanoi suoraan: ”Minä rakastan Isää.” (Joh 14:31.) Antaessaan viimeisiä neuvoja opetuslapsilleen Jeesus ei ainoastaan sanonut, että Jehova rakastaa häntä, vaan myös selitti syyn siihen (Joh 15:9, 10).
rakasti heitä loppuun asti: Tässä käytetty kreikan ilmaus viittaa todennäköisesti Jeesuksen maanpäällisen elämän loppuun. Joidenkin mielestä ilmaus merkitsee kuitenkin tässä tekstiyhteydessä ’rakastaa täysin määrin’, ’rakastaa jatkuvasti’.
Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)
kietoi sen vyötärölleen: Tai ”vyöttäytyi”. Jalkojen peseminen ja kuivaaminen oli tavallisesti orjan tehtävä (Joh 13:12–17). Huolehtimalla tästä vähäpätöisestä tehtävästä Jeesus opetti opetuslapsilleen mieliinpainuvalla tavalla, millaista asennetta Jehova odottaa palvelijoiltaan. Apostoli Pietari oli tuolloin paikalla, ja hänellä oli ehkä tämä tilanne mielessään, kun hän myöhemmin kehotti toisia kristittyjä: ”Pukeutukaa kaikki nöyryyteen” tai ”Vyöttäytykää kaikki nöyryyteen.” (1Pi 5:5, alav.)
pestä opetuslasten jalkoja: Muinaisessa Israelissa käytettiin yleensä sandaaleja. Niissä oli vain pohja ja hihnat jalan ja nilkan ympärillä, joten jalat likaantuivat helposti pölyisillä tai kuraisilla teillä ja pelloilla. Sisään mentäessä sandaalit riisuttiin, ja vieraanvarainen isäntä huolehti siitä, että vieraiden jalat pestiin. Tämä tapa mainitaan Raamatussa monessa kohdassa. (1Mo 18:4, 5; 24:32; 1Sa 25:41; Lu 7:37, 38, 44.) Kun Jeesus silloisen tavan mukaisesti pesi opetuslastensa jalat, hän antoi heille havainto-opetuksen nöyryydestä ja toisten palvelemisesta.
jonka oli kietonut ympärilleen: Tai ”jolla oli vyöttäytynyt”. (Ks. Joh 13:4, tutkimisviite.)
Te olette puhtaat: Jeesus oli juuri pessyt opetuslastensa jalat, joten he olivat kokonaan puhtaita fyysisesti. Yksi heistä oli kuitenkin hengellisesti epäpuhdas. Petolliset fariseukset puhdistivat maljan ja vadin ulkopuolen mutta jättivät sisäpuolen likaiseksi, ja samoin Juudas Iskariot oli fyysisesti puhdas mutta hengellisesti epäpuhdas (Mt 23:25, 26).
Hän näet tiesi: Jeesus pystyi havaitsemaan, mitä hänen ympärillään olevat ihmiset ajattelivat ja millainen asenne heillä oli, joten Juudas ei voinut olla petollinen, kun hänet valittiin apostoliksi (Mt 9:4; Mr 2:8; Joh 2:24, 25). Mutta kun Juudaksen asenne alkoi vinoutua, Jeesus huomasi sen ja pystyi tunnistamaan kavaltajansa. Siitä huolimatta hän pesi Juudaksen jalat. (Ks. Joh 6:64; 6:70; tutkimisviitteet.)
teidänkin pitää: Tai ”teilläkin on velvollisuus”. Kreikan verbiä käytetään usein talousasioiden yhteydessä, ja se merkitsee pohjimmiltaan ’olla velkaa jollekulle’ (Mt 18:28, 30, 34; Lu 16:5, 7). Tässä ja joissain muissa tekstiyhteyksissä sitä käytetään laajemmassa merkityksessä siitä, että jollakulla on velvollisuus tehdä jotain (1Jo 3:16; 4:11; 3Jo 8).
pestä toistenne jalat: Tekstiyhteys osoittaa, että Jeesus opetti uskollisia seuraajiaan olemaan epäitsekkäästi kiinnostuneita paitsi veljiensä fyysisistä myös hengellisistä tarpeista. Hän, heidän Herransa, oli juuri pessyt heidän jalkansa ja antanut heille havainto-opetuksen nöyryydestä ja palvelualttiudesta. Sitten hän sanoi: ”Te olette puhtaat, mutta ette kaikki”, mikä osoittaa, että hän ei puhunut pelkästään kirjaimellisesta jalkojen pesemisestä (Joh 13:10). Ef 5:25, 26:n mukaan Jeesus pesee kristillisen seurakunnan ”puhtaaksi vedellä, Jumalan sanan avulla”. Opetuslapset voisivat jäljitellä Jeesusta auttamalla toisiaan pysymään puhtaina – torjumaan päivittäin eteen tulevat kiusaukset ja olemaan sekaantumatta tämän maailman saastuttaviin asioihin (Ga 6:1; Hpr 10:22; 12:13).
lähetetty: Tai ”lähetti”, ”apostoli”. Kreikan sana apóstolos (johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’; ks. Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kaikkiaan 80 kertaa, ja niistä 78 kertaa se on käännetty vastineella ”apostoli” (Fil 2:25:ssä vastineena on ”lähetti”). Tämä kreikan sana esiintyy Johanneksen evankeliumissa vain tässä jakeessa. (Ks. Mt 10:2; Mr 3:14; tutkimisviitteet; sanasto, ”Apostoli”.)
söi minun leipääni: Leivän syöminen yhdessä symboloi vieraan ja isännän välistä ystävyyttä ja rauhaa (1Mo 31:54; vrt. 2Mo 2:20; 18:12, joissa heprean ilmaus ”syödä leipää” on käännetty vastineilla ”syödä” ja ”aterioida”). Jos joku söi leipää isäntänsä kanssa ja myöhemmin vahingoitti häntä, häntä pidettiin kaikkein halpamaisimpana petturina (Ps 41:9).
on kääntynyt minua vastaan: Kirjaim. ”on nostanut kantapäänsä minua vastaan”. Jeesus lainaa tässä Ps 41:9:n profeetallisia sanoja, jotka kuuluvat kirjaimellisesti ”on suurentanut kantapään minua vastaan”. Daavid käytti tätä kielikuvaa petollisesta ystävästä, ehkä neuvonantajastaan Ahitofelista (2Sa 15:12). Jeesus yhdistää nämä sanat Juudas Iskariotiin. Tässä tekstiyhteydessä ilmaus ”nostaa kantapää jotakuta vastaan” tarkoittaa siis petollisuutta, sitä, että aikoo vahingoittaa tätä ihmistä.
Johanneksen: Suomalainen vastine heprealaiselle nimelle Jehohanan eli Johanan, jonka merkitys on ’Jehova on osoittanut myötätuntoa’, ’Jehova on ollut armollinen’. Tämän evankeliumin kirjoittajaa ei mainita nimeltä, mutta 100- ja 200-luvuilla sitä pidettiin yleisesti apostoli Johanneksen kirjoittamana. Kun nimi Johannes esiintyy evankeliumissa, se tarkoittaa Johannes Kastajaa, paitsi Joh 1:42; 21:15-17:ssä, jossa Jeesus mainitsee Pietarin isän Johanneksen (ks. Joh 1:42; 21:15; tutkimisviitteet). Vaikka apostoli Johannesta ei koskaan mainita nimeltä, evankeliumissa puhutaan kuitenkin hänestä ja hänen veljestään Jaakobista ”Sebedeuksen poikina” (Joh 21:2; Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10). (Ks. Joh 1:6, tutkimisviite.) Sen loppujakeissa kirjoittaja kuvailee itseään ”opetuslapseksi, jota Jeesus rakasti” (Joh 21:20–24), ja on perusteltua yhdistää tämä ilmaus apostoli Johannekseen (ks. Joh 13:23, tutkimisviite).
se, jota Jeesus rakasti: Ts. se, joka oli Jeesukselle erityisen rakas. Viidessä raamatunkohdassa mainitaan opetuslapsi, ”jota Jeesus [tai ”hän”] rakasti” tai ”johon Jeesus oli kiintynyt”, ja tämä on niistä ensimmäinen (Joh 13:23; 19:26; 20:2; 21:7, 20). Yleensä ajatellaan, että tämä opetuslapsi oli apostoli Johannes, Sebedeuksen poika ja Jaakobin veli (Mt 4:21; Mr 1:19; Lu 5:10). Yksi peruste on se, että apostoli Johannesta ei mainita tässä evankeliumissa nimeltä (Joh 21:2:ssa tosin mainitaan ”Sebedeuksen pojat”). Toiseksi Joh 21:20–24:ssä ilmaus ”opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”, yhdistetään tämän evankeliumin kirjoittajaan. Lisäksi Jeesus sanoi hänestä: ”Jos haluan, että hän jää siihen asti kun tulen, tarvitseeko sinun tietää sitä?” Tästä voi päätellä, että opetuslapsi, josta Jeesus puhui, eläisi paljon kauemmin kuin Pietari ja muut apostolit, ja tämä sopii apostoli Johannekseen. (Ks. Joh, kirjan nimi; Joh 1:6; 21:20; tutkimisviitteet.)
vieressä: Kirjaim. ”poven edessä”. Ilmaus viittaa siihen, miten ruokailijat olivat asettuneet pöydän ääreen Jeesuksen aikana. He makasivat vasemmalla kyljellään ja nojasivat vasemmalla kyynärpäällä tyynyyn. Vieras saattoi nojautua taaksepäin ystävän rintaa vasten ja keskustella hänen kanssaan niin etteivät muut kuulleet (Joh 13:25). Jonkun ”vieressä” eli ”poven edessä” oleminen kuvasti erityisen suosittua asemaa tai läheisiä välejä. Tämä tapa auttaa ymmärtämään ilmauksen käyttöä Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa. (Ks. Lu 16:22, 23; Joh 1:18; tutkimisviitteet.)
juhlaa varten: Viittaa ilmeisesti happamattoman leivän juhlaan, joka alkoi pesahin jälkeen.
Rakkaat lapset: Tai ”Ystäväni”. Evankeliumeissa ei kerrota, että Jeesus olisi aiemmin käyttänyt opetuslapsistaan tätä lämmintä puhuttelumuotoa. Vastineella ”rakkaat lapset” käännetty kreikan sana tekníon (’pieni lapsi’) on diminutiivimuoto sanasta téknon (’lapsi’). Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa diminutiivi ilmaisee usein kiintymystä ja läheisyyttä. (Ks. sanasto, ”Diminutiivi”.) Siksi se voidaan kääntää myös ilmauksella ”rakkaat lapset”. Se esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa yhdeksän kertaa ja viittaa aina kuvaannollisesti opetuslapsiin (Ga 4:19; 1Jo 2:1, 12, 28; 3:7, 18; 4:4; 5:21).
uuden käskyn: Mooseksen laki vaati rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään (3Mo 19:18). Lähimmäistä ei kuitenkaan välttämättä tarvinnut rakastaa niin paljon, että olisi uhrannut henkensä hänen puolestaan. Jeesuksen käsky oli aivan ”uusi” siinä mielessä, että hän käski rakastaa niin kuin minä olen rakastanut teitä. Hän jätti seuraajilleen täydellisen mallin siitä, miten rakastaa ja elää epäitsekkäästi – rakastaa niin paljon, että on valmis jopa kuolemaan toisten puolesta. Jeesuksen elämä ja kuolema olivat esimerkki siitä rakkaudesta, jota tällä uudella käskyllä tarkoitettiin. (Joh 15:13.)
olen valmis kuolemaan: Tai ”annan sieluni”. Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa vastineella ”sielu” käännetyn kreikan sanan psykhḗ merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä se tarkoittaa Pietarin elämää, josta hän sanoo olevansa valmis luopumaan Jeesuksen hyväksi. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)
olet valmis kuolemaan: Tai ”annat sielusi”. Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa vastineella ”sielu” käännetyn kreikan sanan psykhḗ merkitys riippuu tekstiyhteydestä. Tässä se tarkoittaa Pietarin elämää. (Ks. Joh 13:37, tutkimisviite, ja sanasto, ”Sielu”.)
kukko: Kukon kiekuminen mainitaan kaikissa neljässä evankeliumissa, mutta vain Markus tarkentaa, että kukko kiekuisi kahdesti (Mt 26:34, 74, 75; Mr 14:30, 72; Lu 22:34, 60, 61; Joh 18:27). Mišnan mukaan kukkoja kasvatettiin Jerusalemissa Jeesuksen aikana, mikä tukee Raamatun kertomusta. Kukko kiekui todennäköisesti hyvin aikaisin aamulla.

