Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Pysy uskollisena ehyin sydämin

Pysy uskollisena ehyin sydämin

Pysy uskollisena ehyin sydämin

”Minä vaellan sinun totuudessasi. Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (PS. 86:11)

1, 2. a) Mikä psalmin 86:2, 11 mukaan auttaa meitä pysymään uskollisina Jehovalle kohdatessamme koetuksia tai kiusauksia? b) Milloin sydämestä lähtevää uskollisuutta tulisi kehittää?

MIKSI jotkut kristityt, jotka ovat olleet vuosikaudet uskollisia vankeudesta tai vainosta huolimatta, lankeavat myöhemmin materialismiin? Vastaus liittyy kuvaannolliseen sydämeemme, siihen millaisia olemme sisimmältämme. Psalmi 86 yhdistää uskollisuuden ehyeen sydämeen eli sydämeen, joka ei ole jakautunut. ”Oi varjele sieluni, sillä minä olen uskollinen”, rukoili psalmista Daavid. ”Sinä olet minun Jumalani, pelasta palvelijasi, joka luottaa sinuun.” Daavid rukoili myös: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. Minä vaellan sinun totuudessasi. Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Ps. 86:2, 11.)

2 Ellemme luota Jehovaan koko sydämestämme, muut meitä kiinnostavat tai houkuttelevat asiat jäytävät uskollisuuttamme hänelle, tosi Jumalalle. Itsekkäät halut ovat kuin kätkettyjä maamiinoja tiessä, jota kuljemme. Vaikka olemme saattaneet pysyä uskollisina Jehovalle koettelevissa olosuhteissa, voimme langeta Saatanan pyydyksiin tai ansoihin. On erittäin tärkeää, että kehitämme sydämestä lähtevää uskollisuutta Jehovaa kohtaan nyt, ennen kuin eteemme tulee koetuksia tai kiusauksia. Raamattu sanoo: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi.” (Sananl. 4:23.) Voimme oppia arvokkaita asioita siitä, mitä tapahtui eräälle Juudasta olevalle profeetalle, jonka Jehova lähetti Israelin kuninkaan Jerobeamin luokse.

”Suo minun antaa sinulle lahja”

3. Miten Jerobeam reagoi Jumalan profeetan välittämään tuomiosanomaan?

3 Kuvittelehan tilannetta. Jumalan mies on juuri välittänyt kirvelevän sanoman kuningas Jerobeamille, joka oli pannut alulle vasikanpalvonnan Israelin pohjoisessa kymmenen heimon valtakunnassa. Kuningas raivostuu. Hän määrää miehensä ottamaan sanansaattajan kiinni. Mutta Jehova on palvelijansa kanssa. Samassa kuninkaan käsi, jonka hän on vihastuneena ojentanut, kuivettuu ihmeen välityksellä ja väärään palvontaan käytettävä alttari repeytyy. Yhtäkkiä Jerobeamin käytös muuttuu. Hän anoo Jumalan mieheltä: ”Hellytäthän Jehovan, Jumalasi, kasvoja, ja rukoile puolestani, jotta käteni palautuisi kuntoon.” Profeetta rukoilee, ja kuninkaan käsi paranee. (1. Kun. 13:1–6.)

4. a) Miksi kuninkaan tarjous koetteli profeetan uskollisuutta? b) Mitä profeetta vastasi kuninkaalle?

4 Sitten Jerobeam sanoo tosi Jumalan miehelle: ”Tule toki kanssani kotiini ja ravitse itseäsi, ja suo minun antaa sinulle lahja.” (1. Kun. 13:7.) Mitä profeetan pitäisi nyt tehdä? Pitäisikö hänen nauttia kuninkaan vieraanvaraisuudesta välitettyään hänelle ensin tuomiosanoman? (Ps. 119:113.) Vai tulisiko hänen torjua kutsu, vaikka kuningas vaikuttaa katuvaiselta? Jerobeamilla on varmasti varaa jaella kalliita lahjoja ystävilleen. Mikäli Jumalan profeetta on hautonut salaa materialistisia haluja, kuninkaan tarjous on todennäköisesti suuri kiusaus. Jehova on kuitenkin sanonut hänelle: ”Et saa syödä leipää etkä juoda vettä, etkä saa palata sitä tietä, jota menit.” Profeetta vastaakin suoraan: ”Vaikka antaisit minulle puolet talostasi, en tulisi kanssasi enkä söisi leipää enkä joisi vettä tässä paikassa.” Niinpä hän lähtee Betelistä toista tietä. (1. Kun. 13:8–10.) Mitä profeetan päätös opettaa meille sydämestä lähtevästä uskollisuudesta? (Room. 15:4.)

Ole tyytyväinen

5. Millä tavoin materialismi koettelee uskollisuutta?

5 Ei ehkä näytä siltä, että materialismi koettelisi uskollisuutta, mutta se koettelee. Luotammeko Jehovan lupaukseen huolehtia siitä, että saamme, mitä todella tarvitsemme? (Matt. 6:33; Hepr. 13:5.) Yritämmekö hinnalla millä hyvänsä hankkia jotain aineellista, joka tekisi elämän mukavammaksi mutta johon meillä ei tällä hetkellä ole varaa, vai voisimmeko sen sijaan tulla toimeen ilman sitä? (Lue Filippiläiskirjeen 4:11–13.) Onko meillä kiusaus uhrata teokraattisia mahdollisuuksia saadaksemme jotain, mitä haluamme juuri nyt? Onko Jehovan uskollinen palveleminen ensi sijalla elämässämme? Vastauksemme riippuvat paljolti siitä, olemmeko kokosydämisiä Jumalan palveluksessa vai emme. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi. Emme näet ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi mitään viedä pois. Kun meillä siis on elatus sekä vaatetus ja suoja, me tyydymme niihin.” (1. Tim. 6:6–8.)

6. Millaisia ”lahjoja” meille saatetaan tarjota, ja mikä auttaa meitä päättämään, otammeko ne vastaan?

6 Esimerkiksi työnantajamme voi tarjota meille ylennystä, johon liittyy parempi palkka ja muita etuja. Tai ehkä saamme tietää, että voimme ansaita enemmän, jos muutamme toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan etsimään työtä. Meistä voisi aluksi tuntua, että tällaiset mahdollisuudet ovat Jehovan siunaus. Mutta ennen kuin ryhdymme toimiin, meidän tulisi tutkia vaikuttimiamme. Suurin huolemme pitäisi olla se, miten päätöksemme vaikuttaa suhteeseemme Jehovaan.

7. Miksi meidän on tärkeää kitkeä materialistiset halut sydämestämme?

7 Saatanan järjestelmä edistää hellittämättä materialismia. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 2:15, 16.) Panettelijan tavoite on turmella sydämemme. Meidän täytyy siksi olla valppaita voidaksemme tunnistaa materialistiset halut ja kitkeä ne pois sydämestämme (Ilm. 3:15–17). Kun Saatana tarjosi Jeesukselle kaikkia maailman valtakuntia, Jeesuksen ei ollut vaikea torjua tarjousta (Matt. 4:8–10). Hän varoitti: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luuk. 12:15.) Uskollisuus auttaa meitä luottamaan itsemme sijasta Jehovaan.

Vanha profeetta ”petti hänet”

8. Miten Jumalan profeetan uskollisuus koeteltiin?

8 Kaikki olisi mennyt hyvin, jos Jumalan profeetta olisi jatkanut matkaansa takaisin kotiin. Mutta melkein heti hän kohtasi toisen koetuksen. Raamatussa kerrotaan: ”Betelissä asui eräs vanha profeetta, ja hänen poikansa tulivat nyt sisään ja kertoivat sitten hänelle kaiken”, mitä aiemmin sinä päivänä oli tapahtunut. Kuultuaan selostuksen tuo vanha mies pyytää poikia satuloimaan hänelle aasin, niin että hän voisi tavoittaa Jumalan profeetan. Pian hän tapaakin profeetan lepäämästä suuren puun alla ja pyytää: ”Lähde kanssani kotiini ja syö leipää.” Kun tosi Jumalan mies kieltäytyy kutsusta, vanha mies vastaa: ”Minäkin olen profeetta niin kuin sinä, ja minulle puhui itse enkeli Jehovan sanan perusteella sanoen: ’Tuo hänet kanssasi takaisin taloosi syömään leipää ja juomaan vettä.’” Mutta Raamattu sanoo: ”Hän petti hänet.” (1. Kun. 13:11–18.)

9. Mitä Raamattu sanoo vilpillisistä ihmisistä, ja keitä he vahingoittavat?

9 Olipa vanhan profeetan motiivi mikä tahansa, hän valehteli. Tämä vanha mies oli kenties joskus ollut Jehovan uskollinen profeetta, mutta tässä tilanteessa hän toimi petollisesti. Raamattu tuomitsee jyrkästi tällaisen käytöksen. (Lue Sananlaskujen 3:32.) Vilpilliset ihmiset eivät vahingoita hengellisesti ainoastaan itseään vaan usein myös muita.

”Hän meni takaisin” vanhan miehen kanssa

10. Miten Jumalan profeetta suhtautui vanhan miehen kutsuun, ja mikä oli lopputulos?

10 Juudasta tulleen profeetan olisi pitänyt tajuta, että vanha profeetta petkutti häntä. Hän olisi voinut kysyä itseltään: ”Miksi Jehova lähettäisi enkelin jonkun toisen luokse kertomaan minulle tarkoitettuja uusia ohjeita?” Profeetta olisi voinut pyytää Jehovaa selventämään noita ohjeita, mutta Raamattu ei osoita hänen tehneen niin. Sen sijaan ”hän meni takaisin hänen [vanhan miehen] kanssaan syömään leipää hänen taloonsa ja juomaan vettä”. Jehova ei ollut mielissään. Kun petetty profeetta vihdoin lähti takaisin Juudaan, hänet kohtasi leijona, joka tappoi hänet. Miten traaginen loppu hänen profeetanuralleen! (1. Kun. 13:19–25.) *

11. Miten Ahia näytti hyvää esimerkkiä?

11 Toisaalta profeetta Ahia, joka oli lähetetty voitelemaan Jerobeam kuninkaaksi, pysyi uskollisena läpi vanhuuden päivienkin. Kun Ahia oli vanha ja sokea, Jerobeam lähetti vaimonsa tiedustelemaan häneltä, miten heidän sairaalle pojalleen kävisi. Ahia ennusti rohkeasti, että Jerobeamin poika kuolisi. (1. Kun. 14:1–18.) Ahian saamien monien siunausten joukossa oli se, että hän sai myötävaikuttaa Jumalan henkeytetyn sanan kirjoittamiseen. Millä tavoin? Pappi Esra käytti myöhemmin lähdeaineistona hänen kirjoituksiaan. (2. Aik. 9:29.)

12–14. a) Mitä voimme oppia nuoremman profeetan tapauksesta? b) Valaise sitä, miksi on tärkeää harkita huolellisesti ja rukoillen Raamattuun perustuvia vanhinten neuvoja.

12 Raamattu ei kerro, miksi nuorempi profeetta ei tiedustellut Jehovalta ennen kuin hän poikkesi tieltä syömään ja juomaan vanhemman miehen kanssa. Voisiko olla niin, että tuo vanhempi mies sanoi hänelle jotain, mitä hän halusi kuulla? Mitä opimme tästä? Meidän täytyy olla täysin vakuuttuneita siitä, että Jehovalla on oikeus esittää vaatimuksia. Ja meidän täytyy päättää mukautua niihin, tuli mitä tuli.

13 Saadessaan neuvoja jotkut kuulevat, mitä he haluavat kuulla. Esimerkiksi jollekin veljelle saatetaan tarjota työtä, joka voisi viedä aikaa teokraattisista toimista ja yhdessäolosta perheen kanssa. Hän saattaa kysyä neuvoa joltakin vanhimmalta. Vanhin ehkä aloittaa vastauksensa toteamalla, ettei hän voi sanoa, miten veljen pitäisi elättää perheensä. Sitten hän saattaa käydä veljen kanssa läpi hengellisiä vaaroja, joita tarjotun työn vastaanottamiseen liittyy. Muistaako veli vain sen, mitä vanhin sanoi ensin, vai harkitseeko hän vakavasti ajatuksia, joita vanhin esitti sen jälkeen? Veljen täytyy selvittää, mikä on hänelle parasta hengellisesti.

14 Mietitäänpä toista mahdollista tilannetta. Sisar saattaa kysyä vanhimmalta, pitäisikö hänen muuttaa erilleen miehestään, joka ei ole uskova. Vanhin epäilemättä selittää, että sisaren on tehtävä päätös itse. Vanhin saattaa sen jälkeen käydä hänen kanssaan läpi neuvoja, joita Raamattu asiasta esittää (1. Kor. 7:10–16). Kiinnittääkö sisar asianmukaista huomiota siihen, mitä vanhin sanoo? Vai onko hän jo mielessään päättänyt jättää miehensä? Päätöstä tehdessään hänen olisi viisasta harkita rukoillen Raamattuun perustuvia neuvoja.

Ole vaatimaton

15. Mitä opimme Jumalan profeetan virheestä?

15 Mitä muuta voimme oppia Juudasta tulleen profeetan virheestä? Sananlaskujen 3:5:ssä sanotaan: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Sen sijaan että tämä profeetta olisi turvautunut Jehovaan niin kuin aiemmin, hän luotti tässä tilanteessa omaan arvostelukykyynsä. Tuo virhe maksoi hänen henkensä, ja hän menetti myös hyvän nimensä Jumalan edessä. Hänen kokemuksensa korostaa voimakkaasti sitä, miten tärkeää on palvella Jehovaa vaatimattomasti ja uskollisesti.

16, 17. Mikä auttaa meitä pysymään uskollisina Jehovalle?

16 Itsekkyyteen taipuvainen sydämemme ohjaa meitä helposti harhaan. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton.” (Jer. 17:9.) Voimme pysyä uskollisina Jehovalle vain, jos teemme jatkuvasti kovasti työtä riisuaksemme pois vanhan persoonallisuuden, johon kuuluu taipumus ylimielisyyteen ja itsevarmuuteen. Lisäksi meidän täytyy pukea yllemme uusi persoonallisuus, ”joka luotiin Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa”. (Lue Efesolaiskirjeen 4:22–24.)

17 ”Viisaus on vaatimattomien parissa”, sanotaan Sananlaskujen 11:2:ssa. Se että osoitamme vaatimattomuutta luottamalla Jehovaan, auttaa meitä välttymään kohtalokkailta erehdyksiltä. Esimerkiksi masennus voi helposti vääristää arvostelukykyämme (Sananl. 24:10). Saatamme väsyä johonkin pyhän palveluksen piirteeseen ja alkaa ajatella, että olemme vuosien aikana jo tehneet riittävästi ja nyt voisi olla muiden vuoro kantaa kuormaa. Tai kenties kaipaamme ”normaalimpaa” elämää. Mutta se että ”ponnistelemme tarmokkaasti” ja meillä on ”aina runsaasti tehtävää Herran työssä”, varjelee sydäntämme (Luuk. 13:24; 1. Kor. 15:58).

18. Mitä voimme tehdä, jos edessämme on vaikea ratkaisu?

18 Toisinaan meidän täytyy ehkä tehdä vaikeita ratkaisuja, eikä oikea toimintatapa ole välttämättä heti selvä. Onko meillä silloin kiusaus ottaa asiat omiin käsiimme? Aina kun olemme tällaisessa tilanteessa, meidän olisi viisasta pyytää Jehovalta apua. Jaakobin kirjeen 1:5:ssä sanotaan: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti.” Taivaallinen Isämme antaa meille pyhää henkeä, jota tarvitsemme voidaksemme tehdä hyviä ratkaisuja. (Lue Luukkaan 11:9, 13.)

Päätä pysyä uskollisena

19, 20. Minkä tulisi olla päätöksemme?

19 Niinä melskeisinä vuosina, jotka seurasivat Salomon luopumista tosi palvonnasta, Jumalan palvelijoiden uskollisuus joutui kovalle koetukselle. Monet antoivat tavalla tai toisella periksi. Jotkut pysyivät kuitenkin uskollisina Jehovalle.

20 Meidän edessämme on joka päivä valintoja ja ratkaisuja, jotka koettelevat uskollisuuttamme. Mekin voimme osoittautua nuhteettomiksi. Pysykäämme aina uskollisina Jehovalle ehyin sydämin luottaen täysin siihen, että hän siunaa edelleen uskollisiaan (2. Sam. 22:26).

[Alaviite]

^ kpl 10 Raamattu ei kerro, aiheuttiko Jehova kuoleman vanhalle profeetalle.

Miten vastaisit?

• Miksi meidän tulee kitkeä materialistiset halut sydämestämme?

• Mikä auttaa meitä pysymään uskollisina Jehovalle?

• Miten vaatimattomuus voi auttaa meitä pysymään uskollisina Jumalalle?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuvat s. 9]

Onko sinun vaikea vastustaa kiusauksia?

[Kuvat s. 10]

Harkitsetko rukoillen Raamattuun perustuvia neuvoja?