Luukas 11:1–54
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
Herra, opeta meitä rukoilemaan: Vain Luukas mainitsee opetuslapsen pyynnön. Jeesus oli noin puolitoista vuotta aiemmin pitänyt vuorisaarnan, jossa hän oli opettanut seuraajilleen mallirukouksen (Mt 6:9–13). Tässä mainittu opetuslapsi ei ehkä ollut silloin paikalla, joten Jeesus toisti huomaavaisesti mallirukouksen pääpiirteet. Rukouksella oli tärkeä osa juutalaisten jokapäiväisessä elämässä ja palvonnassa, ja Psalmeissa ja muissa Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjoissa oli lukuisia rukouksia. Näyttääkin siltä, että rukoileminen oli jo tuttua opetuslapselle. Epäilemättä hän oli myös kuullut juutalaisten uskonnollisten johtajien kaavamaisia rukouksia. Hän oli kuitenkin todennäköisesti tarkkaillut, kun Jeesus rukoili, ja huomannut, että Jeesuksen rukoukset olivat aivan erilaisia kuin rabbien tekohurskaat rukoukset. (Mt 6:5–8.)
Aina kun rukoilette, sanokaa: Jakeissa 2b–4 oleva rukous on sisällöltään hyvin samanlainen kuin mallirukous, jonka Jeesus opetti noin puolitoista vuotta aiemmin pitäessään vuorisaarnan (Mt 6:9b–13). On hyvä huomata, että hän ei toistanut rukousta sanasta sanaan. Tämä osoittaa, että hän ei opettanut liturgista rukousta, jota olisi pitänyt toistaa mekaanisesti. Kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa rukoilivat myöhemmin, he eivät pitäytyneet tiukasti mallirukouksen sanamuodossa tai aihejärjestyksessä.
nimesi: Ks. Mt 6:9, tutkimisviite.
pyhitetty: Ks. Mt 6:9, tutkimisviite.
Tulkoon sinun valtakuntasi: Ks. Mt 6:10, tutkimisviite.
ruokaa päivän tarpeen mukaan: Tai ”leipämme päivän tarpeen mukaan”. ”Leipää” vastaavat heprean ja kreikan sanat tarkoittavat monissa tekstiyhteyksissä ruokaa (1Mo 3:19, alav.). Jeesus osoittaa, että Jumalan palvelijat voivat luottavaisin mielin pyytää Jumalaa antamaan heille joka päivä sen verran ruokaa kuin he tarvitsevat, ei kohtuutonta määrää. Jeesuksen sanat toivat ehkä opetuslasten mieleen sen, mitä Jumala käski israelilaisten tehdä, kun hän antoi heille mannaa ihmeen välityksellä: heidän piti kerätä sitä ”päivittäin – – oma osansa” (2Mo 16:4). Luukkaan kertomuksessa mainittu pyyntö on sanamuodoltaan hieman erilainen kuin se, jonka Jeesus sisällytti mallirukoukseen noin puolitoista vuotta aiemmin vuorisaarnassa (Mt 6:9b–13). Hän ei siis tarkoittanut, että tätä rukousta pitäisi lausua sanasta sanaan (Mt 6:7). Kun Jeesus toisti tärkeitä opetuksia, kuten tässä rukoilemisesta, hän teki sen sellaisella tavalla, että uudetkin kuulijat hyötyivät niistä. Samalla ne, jotka olivat aiemmin olleet paikalla, saivat kertausta ydinkohdista.
joka on tehnyt syntiä meitä vastaan: Kirjaim. ”joka on meille velkaa”. Kun joku tekee syntiä toista vastaan, hän jää toiselle velkaa eli hänellä on velvollisuus tehdä jotain hänen hyväkseen, ja siksi hänen täytyy pyytää häneltä anteeksi. Lauseessa ”Anna meille syntimme anteeksi” Luukas käyttää ”syntiä” vastaavaa kreikan sanaa, mutta Jeesuksen vuorisaarnaan sisältyvässä mallirukouksessa on kreikkalaisessa tekstissä ”velkaa” vastaava sana (ks. Mt 6:12, tutkimisviite). Ilmausta antaa anteeksi vastaavan kreikan sanan kirjaimellinen merkitys on ’päästää irti’, ts. päästää irti velasta niin ettei vaadi sitä maksettavaksi.
Auta meitä, ettemme antaisi periksi kiusaukselle: Ks. Mt 6:13, tutkimisviite.
Ystävä, lainaa minulle kolme leipää: Lähi-idässä vieraanvaraisuus kuuluu kiinteästi kulttuuriin, ja ihmiset tekevät mielellään enemmän kuin heiltä odotetaan, kuten tästä vertauksesta käy ilmi. Vaikka vieras saapui yllättäen keskiyöllä – mikä ehkä kertoo silloisen matkanteon epävarmuudesta – isäntä piti velvollisuutenaan tarjota vieraalle jotain syötävää. Hänestä jopa tuntui, että hänen oli aivan pakko häiritä naapuriaan yömyöhään ja lainata häneltä ruokaa.
Älä häiritse minua: Vertauksen naapuri ei ollut epäystävällinen, vaan hänen haluttomuutensa auttaa johtui siitä, että hän oli jo mennyt nukkumaan. Noihin aikoihin varsinkin köyhien kodeissa oli usein vain yksi iso huone. Jos mies nousisi ylös, hän todennäköisesti häiritsisi koko perhettä, myös nukkuvia lapsia.
sinnikkyytensä: Tai ”rohkean hellittämättömyytensä”. Kreikan sana voidaan kääntää kirjaimellisesti ”röyhkeydeksi” tai ”häpeämättömyydeksi”. Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa kuitenkin sisukkuutta tai rohkeaa peräänantamattomuutta. Jeesuksen vertauksen mies ei häpeä eikä epäröi pyytää sinnikkäästi sitä, mitä hän tarvitsee. Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että heidän pitäisi samalla tavoin rukoilla hellittämättä (Lu 11:9, 10).
Pyytäkää jatkuvasti – – Etsikää hellittämättä – – Kolkuttakaa lakkaamatta: Ks. Mt 7:7, tutkimisviite.
te, vaikka olette pahoja: Ks. Mt 7:11, tutkimisviite.
kuinka paljon ennemmin: Ks. Mt 7:11, tutkimisviite.
Beelsebulin: Tai ”Beelsebubin”. Beelsebub on mahdollisesti muunnos nimestä Baal-Sebub, joka merkitsee ’kärpästen omistajaa’, ’kärpästen herraa’. Tätä Baalia filistealaiset palvoivat Ekronissa (2Ku 1:3). Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa käytetään vaihtoehtoisia muotoja ”Beelsebul” tai ”Beesebul”, jotka merkitsevät mahdollisesti ’ylhäisen asuinpaikan omistajaa’, ’ylhäisen asuinpaikan herraa’. Jos nimeen sisältyy sanaleikki heprean sanalla zével, joka merkitsee ’lantaa’ mutta jota ei käytetä Raamatussa, merkitys voi olla ’lannan omistaja’, ’lannan herra’. Kuten Lu 11:18 osoittaa, nimitystä ”Beelsebul” käytetään Saatanasta, demonien ruhtinaasta eli hallitsijasta.
perhe: Ks. Mr 3:25, tutkimisviite.
Jumalan sormella: Tai ”Jumalan voimalla”. Ts. Jumalan pyhällä hengellä, kuten aiempi samanlainen keskustelu Matteuksen kertomuksessa osoittaa. Luukkaan mukaan Jeesus sanoi ajavansa demonit ulos ”Jumalan sormella”, kun taas Matteuksen mukaan hän teki sen ”Jumalan hengellä” eli Jumalan aktiivisella voimalla. (Mt 12:28.)
lakaistu puhtaaksi: Joissain käsikirjoituksissa lukee ”asumaton, lakaistu puhtaaksi”, mutta useat varhaiset arvovaltaiset käsikirjoitukset tukevat päätekstin lukutapaa. Koska ”asumatonta” vastaava kreikan sana esiintyy Mt 12:44:ssä, jossa Jeesus puhuu samasta asiasta, joidenkin tutkijoiden mielestä jäljentäjät lisäsivät tuon sanan Luukkaan kertomukseen, jotta se olisi samanlainen kuin Matteuksen kertomus.
Joonan merkki: Jeesus oli käyttänyt aiemminkin ilmausta ”Joonan merkki” ja selittänyt sen tarkoittavan kuolemaansa ja ylösnousemustaan (Mt 12:39, 40). Kun Joona pääsi pois kalan vatsasta oltuaan siellä ”kolme päivää ja kolme yötä”, hän vertasi pelastumistaan haudasta nousemiseen (Jn 1:17–2:2). Jeesuksen ylösnousemus kirjaimellisesta haudasta olisi yhtä todellinen kuin Joonan pelastuminen kalan vatsasta. Vaikka Jeesus sai ylösnousemuksen oltuaan kuolleena osia kolmesta päivästä, hänen säälimättömät arvostelijansa eivät uskoneet häneen edes sen jälkeen. Joona oli ”merkki” myös siten, että hän saarnasi rohkeasti, mikä sai niniveläiset katumaan (Mt 12:41; Lu 11:32).
Etelän kuningatar: Ks. Mt 12:42, tutkimisviite.
lampun: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.
astian: Ks. Mt 5:15, tutkimisviite.
Silmäsi on ruumiin lamppu: Ks. Mt 6:22, tutkimisviite.
tarkennettu yhteen kohteeseen: Ks. Mt 6:22, tutkimisviite.
kateellinen: Ks. Mt 6:23, tutkimisviite.
peseytynyt: Ts. puhdistusrituaalin mukaan. Kreikan verbi baptízō (’kastaa’, ’upottaa’) useimmiten kuvailee kristillistä kastetta. Tässä se kuitenkin viittaa monenlaisiin toistuviin peseytymisrituaaleihin, jotka perustuivat juutalaiseen perinteeseen. (Ks. Mr 7:4, tutkimisviite.)
köyhille lahjoiksi: Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.
sitä, mikä tulee sisäpuolelta: Seuraavassa jakeessa Jeesus painottaa oikeudenmukaisuutta ja rakkautta (Lu 11:42), joten hän tarkoittaa tässä ehkä sydämen ominaisuuksia. Hyvä teko on aidosti hyvä, kun se lähtee rakastavasta ja auttamishaluisesta sydämestä.
kymmenykset mintusta, ruudasta ja kaikista muista yrteistä: Mooseksen lain alaisuudessa israelilaisten piti maksaa sadostaan kymmenykset (3Mo 27:30; 5Mo 14:22). Vaikka laki ei nimenomaan käskenyt heitä antamaan kymmenyksiä mausteyrteistä, esimerkiksi mintusta ja ruudasta, Jeesus ei sanonut, että tällainen tapa oli väärin. Sen sijaan hän moitti kirjanoppineita ja fariseuksia siitä, että he keskittyivät lain pieniin yksityiskohtiin mutta eivät noudattaneet sen taustalla olevia periaatteita, kuten oikeudenmukaisuutta ja rakkautta Jumalaan. Mt 23:23:n mukaan Jeesus esitti myöhemmin samanlaisen ajatuksen ja mainitsi siinä yhteydessä mintun, tillin ja kuminan.
etummaisia istuimia: Ks. Mt 23:6, tutkimisviite.
toreilla: Ks. Mt 23:7, tutkimisviite.
haudat: Tai ”muistohaudat”. (Ks. sanasto.)
haudat, jotka eivät ole selvästi näkyvissä: Tai ”haudat, joita ei ole merkitty”. Nähtävästi juutalaisten haudat eivät yleensä olleet koristeellisia tai huomiota herättäviä. Kuten tämä jae osoittaa, jotkin haudat olivat niin huomaamattomia, että ihmiset saattoivat kävellä niiden päällä ja tulla tietämättään epäpuhtaiksi palvontamenojen kannalta. Mooseksen laki piti epäpuhtaina niitä, jotka olivat koskeneet mihin tahansa, mikä oli ollut yhteydessä kuolleeseen ruumiiseen. Niinpä se, joka käveli tällaisten huomaamattomien hautojen päällä, oli palvontamenojen kannalta epäpuhdas seitsemän päivää. (4Mo 19:16.) Juutalaisten haudat kalkittiin joka vuosi, jotta ne näkyisivät selvästi ja niitä voitiin varoa. Tässä tekstiyhteydessä Jeesus ilmeisesti tarkoitti, että fariseusten turmeltuneet asenteet ja epäpuhdas ajattelutapa tarttuivat huomaamatta niihin, jotka luulivat heidän olevan hyviä ihmisiä ja viettivät aikaa heidän seurassaan. (Ks. Mt 23:27, tutkimisviite.)
hautoja: Tai ”muistohautoja”. (Ks. sanasto.)
hautoja: Tai ”muistohautoja”. (Ks. sanasto.)
Jumala onkin viisaudessaan sanonut: Kirjaim. ”Jumalan viisauskin on sanonut”. Eräässä toisessa tilanteessa Jeesus itse sanoi: ”Minä lähetän teidän luoksenne profeettoja, viisaita miehiä ja opettajia.” (Mt 23:34.)
maailman perustamisesta: ”Perustamista” vastaava kreikan sana sisältyy Hpr 11:11:ssä ilmaukseen ”tulla raskaaksi” tai ”saada jälkeläinen” (alav.). Tässä sitä käytetään ilmauksessa ”maailman perustaminen”, ja se tarkoittaa nähtävästi aikaa, jolloin Aadamin ja Eevan lapset syntyivät. Jeesus yhdistää ”maailman perustamisen” Abeliin, joka on ilmeisesti ihmismaailman ensimmäinen lunastuksesta hyötyvä ihminen ja jonka nimi on ollut elämän kirjakäärössä ”maailman perustamisesta” lähtien (Lu 11:51; Il 17:8). (Ks. Mt 25:34, tutkimisviite.)
Abelin verestä aina Sakarjan vereen asti: Ks. Mt 23:35, tutkimisviite.
alttarin ja temppelin välillä: ”Temppeli” tarkoittaa tässä rakennusta, jossa olivat pyhä ja kaikkeinpyhin. 2Ai 24:21:n mukaan Sakarja murhattiin ”Jehovan temppelin esipihalla”. Polttouhrialttari oli sisemmällä esipihalla temppelipyhäkön sisäänkäynnin edessä (ks. liite B8). Tämä vastaa Jeesuksen mainitsemaa tapahtumapaikkaa.
tiedon avaimen: Kun Raamatun aikoina joillekuille annettiin kirjaimellinen tai kuvaannollinen avain, heille uskottiin jossain määrin valtaa (1Ai 9:26, 27; Jes 22:20–22). Sana ”avain” alkoikin symboloida valtaa ja vastuuta. Tässä tekstiyhteydessä ”tieto” tarkoittaa nähtävästi Jumalalta saatua tietoa, koska Jeesus puhui lainoppineille, uskonnollisille johtajille. Heillä oli auktoriteettia ja valtaa, joten heidän olisi pitänyt antaa kansalle täsmällistä tietoa Jumalasta selittämällä Jumalan sanaa ja avaamalla sen merkitystä. Mt 23:13:ssa Jeesus sanoi, että uskonnolliset johtajat olivat ”sulkeneet taivaan valtakunnan ihmisten edestä”, joten ilmaus mennä sisään tarkoittaa tuohon valtakuntaan pääsemistä. Kun uskonnolliset johtajat eivät antaneet ihmisille oikeaa tietoa Jumalasta, he ottivat monilta pois mahdollisuuden ymmärtää Jumalan sanaa oikein ja päästä Jumalan valtakuntaan.
alkoivat painostaa häntä ankarasti: Kreikan ilmaus voi viitata jonkun ympärillä tungeksimiseen, mutta tässä se kuvailee nähtävästi uskonnollisten johtajien vihamielisyyttä, kun he yrittivät pelotella Jeesusta painostamalla häntä voimakkaasti. Sama kreikan verbi on käännetty ilmauksella ”kantaa kaunaa” Mr 6:19:ssä, jossa kuvaillaan Herodiaan leppymätöntä vihaa Johannes Kastajaa kohtaan.
Media

Skorpionilajeja on yli 600, ja kymmenkunta niistä esiintyy Israelissa ja Syyriassa. Skorpionien koko vaihtelee alle 2,5 cm:stä 20 cm:iin. Vaikkei skorpionin pisto yleensä olekaan ihmisille hengenvaarallinen, useiden lajien myrkky on suhteessa voimakkaampaa kuin monien vaarallisten erämaassa elävien kyiden myrkky. Myrkyllisin Israelissa tavattavista skorpionilajeista on keltainen Leiurus quinquestriatus (kuvassa). Skorpionin piston aiheuttamaan kovaan kipuun viitataan Il 9:3, 5, 10:ssä. Skorpionit olivat yleisiä Juudean erämaassa ja Siinain niemimaan ”pelottavassa erämaassa” (5Mo 8:15).

Kuvassa näkyvän lampunjalan (1) mallina on käytetty Turkista (Efesoksesta) ja Italiasta löydettyä esineistöä, joka on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta. Tällaisia lampunjalkoja oli todennäköisesti varakkaissa kodeissa. Köyhemmissä talouksissa lamppu ripustettiin kattoon, asetettiin seinäsyvennykseen (2) tai pantiin savi- tai puujalustalle.

Ruuta on voimakkaan hajuinen monivuotinen puolipensas, joka voi kasvaa noin 1 m:n korkuiseksi. Sen varret ovat karvaiset, lehdet harmaanvihreät ja kukinnot keltaiset. Israelissa kasvaa kuvassa näkyvää välimerenruutaa (Ruta chalepensis latifolia) ja tuoksuruutaa (Ruta graveolens). Jeesuksen aikana ruutaa käytettiin ehkä lääke- ja maustekasvina. Ruuta mainitaan Raamatussa vain Lu 11:42:ssa, jossa Jeesus tuomitsi fariseukset siksi, että he maksoivat kymmenykset äärimmäisen pikkutarkasti ja paljastivat näin tekopyhyytensä (vrt. Mt 23:23).

Jotkin torit sijaitsivat kuvassa näkyvän torin tavoin kadunvarressa. Kauppiaat toivat kadulle usein niin paljon tavaraa, että se tukki liikenteen. Paikalliset asukkaat ostivat torilta taloustarvikkeita, savitavaroita ja kalliita lasiesineitä sekä tuoreita elintarvikkeita. Koska kylmätiloja ei ollut, torilla piti käydä ostoksilla joka päivä. Siellä ostajat kuulivat uutisia kauppiailta ja muilta, jotka olivat käymässä paikkakunnalla, lapset leikkivät ja työtä vailla olevat odottivat, että joku palkkaisi heidät. Torilla Jeesus paransi sairaita ja Paavali saarnasi ihmisille (Ap 17:17). Ylpeät kirjanoppineet ja fariseukset sen sijaan nauttivat siitä, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin näillä julkisilla paikoilla.

