Matteus 4:1–25

4  Sitten henki johdatti Jeesuksen erämaahan Paholaisen+ kiusattavaksi.+  Kun Jeesus oli paastonnut 40 päivää ja 40 yötä, hänellä oli nälkä.  Silloin Kiusaaja+ tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos olet Jumalan poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi.”  Mutta hän vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ihmisen ei tule elää pelkästään leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jehovan suusta.’”+  Sitten Paholainen vei hänet pyhään kaupunkiin,+ asetti hänet temppelin korkeimmalle kohdalle+  ja sanoi hänelle: ”Jos olet Jumalan poika, heittäydy alas, sillä on kirjoitettu: ’Hän antaa enkeleilleen sinua koskevan käskyn’ ja ’He kantavat sinua käsillään, ettet iskisi jalkaasi kiveen.’”+  Jeesus sanoi hänelle: ”On myös kirjoitettu: ’Et saa koetella Jehovaa, Jumalaasi.’”+  Seuraavaksi Paholainen vei hänet erittäin korkealle vuorelle, näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston+  ja sanoi hänelle: ”Annan sinulle kaiken tämän, jos kumarrut ja teet minulle palvontateon.” 10  Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, Saatana! Onhan kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa,+ ja vain häntä sinun tulee palvella.’”+ 11  Silloin Paholainen jätti hänet,+ ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka alkoivat huolehtia hänestä.*+ 12  Kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pidätetty,+ hän meni Galileaan.+ 13  Lähdettyään Nasaretista hän asettui Kapernaumiin,+ joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin seuduilla. 14  Näin täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jesajan välityksellä: 15  ”Sebulonin maa ja Naftalin maa meren tien varrella Jordanin toisella puolella, muiden kansojen Galilea! 16  Kansa, joka oli pimeydessä, näki suuren valon, ja niiden ylle, jotka olivat kuoleman varjon maassa, nousi valo.”+ 17  Siitä lähtien Jeesus alkoi saarnata: ”Katukaa, sillä taivaan valtakunta on tullut lähelle.”+ 18  Kävellessään Galileanjärven rantaa pitkin hän näki kaksi veljestä, Simonin,+ jota kutsutaan Pietariksi,+ ja hänen veljensä Andreaan.+ He olivat heittämässä verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia.+ 19  Hän sanoi heille: ”Tulkaa minun perässäni, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.”+ 20  Heti he jättivät verkkonsa ja seurasivat häntä.+ 21  Jatkaessaan matkaa hän näki toiset kaksi veljestä, Sebedeuksen pojan Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen.+ He olivat isänsä Sebedeuksen kanssa veneessä kunnostamassa verkkojaan, ja hän kutsui heidät.+ 22  Heti he jättivät veneen ja isänsä ja seurasivat häntä. 23  Sitten hän kulki ympäri Galileaa,+ opetti synagogissa,+ saarnasi valtakunnan hyvää uutista ja paransi kaikenlaisia sairauksia ja vaivoja, joita ihmisillä oli.+ 24  Hänestä kuultiin kaikkialla Syyriassa, ja hänen luokseen tuotiin kaikki ne, jotka kärsivät erilaisista taudeista ja kovista kivuista,+ sekä demonien riivaamat,+ epileptikot+ ja halvaantuneet, ja hän paransi heidät. 25  Sen vuoksi Galileasta, Dekapoliista, Jerusalemista, Juudeasta ja Jordanin toiselta puolelta tuli suuria ihmisjoukkoja, ja ne seurasivat häntä.

Alaviitteet

Tai ”palvella häntä”.

Tutkimisviitteet

henki johdatti: Tai ”aktiivinen voima johdatti”. Kreikan sana pneúma tarkoittaa tässä Jumalan henkeä. Se voi olla motivoiva voima, joka saa ihmisen toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. (Ks. sanasto, ”Henki”.)

Paholaisen: Kreikan sana diábolos merkitsee ’panettelijaa’ (Joh 6:70; 2Ti 3:3). Samaan sanueeseen kuuluva verbi diabállō merkitsee ’syyttää’, ’esittää syytöksiä’, ja se on käännetty Lu 16:1:ssä vastineella ”syytettiin”. (Ks. sanasto.)

On kirjoitettu: Jeesus käyttää tätä ilmausta kolme kertaa, kun hän torjuu Paholaisen kiusaukset lainaamalla Raamatun heprealaisia kirjoituksia (Mt 4:7, 10).

Jehovan: Tässä 5Mo 8:3:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

pyhään kaupunkiin: Tarkoittaa Jerusalemia. Kaupunkia sanottiin usein ”pyhäksi”, koska siellä sijaitsi Jehovan temppeli. (Ne 11:1; Jes 52:1.)

temppelin korkeimmalle kohdalle: Tai ”temppelin sakaraharjalle”. Kirjaim. ”temppelin siivelle”. ”Temppeliä” vastaava kreikan sana voi tarkoittaa temppelin pyhäkköä tai koko temppelikompleksia. ”Temppelin korkeimmalla kohdalla” voidaan siksi viitata temppelikompleksia ympäröivän muurin harjaan.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:16:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

näytti hänelle: Demonien hallitsija sai ilmeisesti Jeesuksen näkemään näyn, joka tuntui todelliselta.

maailman: Kreikan sana kósmos tarkoittaa tässä ihmisyhteiskuntaa, joka ei noudata oikeaa ja väärää koskevia Jumalan normeja.

valtakunnat: Tarkoittaa tässä yleisesti ihmisten hallintojärjestelmiä.

teet minulle palvontateon: Kreikan verbi, joka voidaan kääntää vastineella ”palvoa”, on tässä jakeessa aoristimuodossa, joka viittaa hetkelliseen, kertaluonteiseen tekemiseen. Se on siksi käännetty ilmauksella ”tehdä palvontateko”, mikä osoittaa, että Paholainen ei pyytänyt Jeesusta palvomaan häntä jatkuvasti vaan tekemään hänelle vain yhden ”palvontateon”.

Saatana: Tulee heprean sanasta satán ’vastustaja’.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:13:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

ja vain häntä sinun tulee palvella: Tai ”ja vain hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta”. Kreikan verbi latreúō tarkoittaa palvelemista yleisessä merkityksessä, mutta koska sitä käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Jumalan palvelemisesta tai palvomisesta, on sopivaa kääntää se myös ilmauksilla ”palvoa” ja ”suorittaa pyhää palvelusta” (Lu 1:74; 2:37; 4:8; Ap 7:7; Ro 1:9; Fil 3:3; Hpr 9:14; 12:28; Il 7:15; 22:3; alav.). 5Mo 6:13:ssa, jota Jeesus lainasi, vastaava heprean sana on ʽavád. Sekin merkitsee ’palvella’, mutta se voidaan kääntää myös sanalla ”palvoa” (2Mo 3:12; 2Sa 15:8, alav.). Jeesus oli päättänyt palvoa ainoastaan Jehovaa.

Kun Jeesus kuuli: Jakeessa 11 ja tässä jakeessa kuvailtujen tapahtumien välillä kului vuosi, ja Joh 1:29–4:3:ssa kuvaillaan, mitä sinä aikana tapahtui. Johanneksen kertomuksessa mainitaan myös se yksityiskohta, että kun Jeesus meni Juudeasta Galileaan, hän kulki Samarian kautta, missä hän tapasi samarialaisen naisen kaivolla Sykarin lähellä (Joh 4:4–43). (Ks. liite A7, taulukko ”Jeesuksen palveluksen alku” ja kartta 2.)

Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

Sebulonin ja Naftalin seuduilla: Tarkoittaa Pohjois-Israelissa Galileanjärven länsi- ja pohjoispuolella olevia seutuja, mukaan lukien lähes koko Galilea (Jos 19:10–16, 32–39). Naftalin alueeseen sisältyi koko Galileanjärven länsiranta.

jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)

täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jesajan välityksellä: Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.

meren tien: Tarkoittaa mahdollisesti muinaista tietä, joka kulki Galileanjärven rantaa pitkin ja johti Välimerelle.

Jordanin toisella puolella: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin länsipuolta.

muiden kansojen Galilea: Jesaja kuvaili Galileaa näin ehkä siksi, että se oli Israelin ja naapurikansojen välistä rajaseutua. Koska se sijaitsi tällaisessa paikassa ja sen läpi kulki monia teitä, sen asukkaat olivat paljon tekemisissä muiden kansojen kanssa. Tämän vuoksi ei-israelilaisten oli helpompi tunkeutua alueelle ja asettua sinne asumaan. Ensimmäisellä vuosisadalla Galileassa asui paljon ei-juutalaisia, joten kuvaus oli entistä osuvampi.

suuren valon: Jesajan messiaanisen ennustuksen täyttymykseksi Jeesus toimi palveluksensa aikana suureksi osaksi Galileassa Sebulonin ja Naftalin seuduilla (Mt 4:13, 15). Näin hän toi hengellistä valoa niille, joiden ajateltiin olevan hengellisessä pimeydessä ja joita halveksivat jopa heidän maanmiehensä Juudean juutalaiset (Joh 7:52).

kuoleman varjon: Ilmaus välittää ilmeisesti ajatuksen siitä, että lähestyvä kuolema kuvaannollisesti heittää varjon ihmisten ylle. Jeesus toi kuitenkin valoa, joka voisi poistaa tuon varjon ja pelastaa ihmiset kuolemasta.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

saarnata: Ts. julistaa julkisesti. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

taivaan valtakunta on tullut lähelle: Tämä uutta maailmanhallitusta koskeva sanoma oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Mt 10:7; Mr 1:15). Johannes Kastaja alkoi julistaa samanlaista sanomaa noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastetta (Mt 3:1, 2). Kun Jeesus sanoi, että valtakunta oli ”tullut lähelle”, noilla sanoilla oli kuitenkin vielä enemmän merkitystä, koska hän, tulevaksi kuninkaaksi voideltu, oli nyt ihmisten keskuudessa. Missään ei kerrota, että Jeesuksen opetuslapset olisivat hänen kuolemansa jälkeen julistaneet edelleen, että valtakunta oli ”tullut lähelle”.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

Galileanjärven: Makeavetinen järvi Pohjois-Israelissa. (”Järveksi” käännetty kreikan sana voi merkitä myös ’merta’.) Siitä on käytetty myös nimiä Kinneretinjärvi (4Mo 34:11), Gennesaretinjärvi (Lu 5:1) ja Tiberiaanjärvi (Joh 6:1). Se sijaitsee keskimäärin 210 m merenpinnan alapuolella. Se on 21 km pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 12 km leveä, ja syvimmillään se on noin 48 m. (Ks. liite A7, kartta 3B, ”Toimintaa Galileanjärven alueella”.)

Simonin, jota kutsutaan Pietariksi: Jeesus antoi Simonille nimen Pietari eli Keefas. Pietari (Pétros) on seemiläisen nimen Keefas (Kēfaʼ) kreikkalainen vastine. (Mr 3:16; Joh 1:42; ks. Mt 10:2, tutkimisviite.)

heittämässä verkkoa: Vedessä tai veneessä seisova kalastaja pystyi heittämään pyöreän verkon siten, että se levisi tasaisesti veden pinnalle. Verkon halkaisija oli ehkä 6–8 m, ja sen ulkoreunaan oli kiinnitetty painoja niin että se vajosi ja kalat jäivät verkkoon.

kalastajia: Kalastus oli Galileassa tavallinen elinkeino. Pietari ja hänen veljensä Andreas eivät harjoittaneet ammattiaan yksin, vaan he olivat osakkaina kalastusyrityksessä, jossa olivat mukana ilmeisesti myös Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes (Mr 1:16–21; Lu 5:7, 10).

ihmisten kalastajia: Simonin ja Andreaan ammattiin perustuva sanaleikki, joka tarkoittaa sitä, että he saisivat ”saaliiksi ihmisiä” valtakuntaa varten (Lu 5:10). Sanaleikki voi tarkoittaa myös sitä, että kalastuksen tavoin opetuslasten tekeminen olisi raskasta, kovaa työtä, joka vaatisi sinnikkyyttä mutta jonka tulokset jäisivät joskus laihoiksi.

Heti he jättivät: Vastineella ”heti” käännetty kreikan sana euthéōs esiintyy tässä ja jakeessa 20. Pietarin ja Andreaan tavoin Jaakob ja Johannes noudattivat viipymättä Jeesuksen kutsua seurata häntä kokoaikaisesti.

seurasivat häntä: Pietari ja Andreas olivat jo olleet Jeesuksen opetuslapsia puolesta vuodesta vuoteen (Joh 1:35–42). Nyt Jeesus pyytää heitä jättämään kalastusyrityksensä ja seuraamaan häntä kokoaikaisesti (Lu 5:1–11; ks. Mt 4:22, tutkimisviite).

Salome: Nimi tulee luultavasti heprean sanasta, joka merkitsee ’rauhaa’. Salome oli Jeesuksen opetuslapsi. Kun Mt 27:56:ta verrataan Mr 3:17; 15:40:een, näyttää siltä, että Salome oli apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti, koska Matteus mainitsee ”Sebedeuksen poikien äidin” ja Markus sanoo häntä ”Salomeksi”. Kun näitä jakeita verrataan Joh 19:25:een, vaikuttaa myös siltä, että Salome oli Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Jaakob ja Johannes olivat Jeesuksen serkkuja. Lisäksi Mt 27:55, 56; Mr 15:41; Lu 8:3:n perusteella Salome näyttää olleen niiden naisten joukossa, jotka seurasivat Jeesusta ja käyttivät omia varojaan hänen palvelemiseensa.

Sebedeuksen: Mahdollisesti Sebedeus oli Salomen mies ja Salome Jeesuksen äidin Marian sisar. Siinä tapauksessa Johannes ja Jaakob olivat Jeesuksen serkkuja. (Ks. Mr 15:40, tutkimisviite.)

Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen: Jaakob mainitaan aina veljensä Johanneksen kanssa, useimmiten ensimmäisenä. Tämän perusteella hän oli ehkä veljeksistä vanhempi. (Mt 4:21; 10:2; 17:1; Mr 1:29; 3:17; 5:37; 9:2; 10:35, 41; 13:3; 14:33; Lu 5:10; 6:14; 8:51; 9:28, 54; Ap 1:13.)

Heti he jättivät: Vastineella ”heti” käännetty kreikan sana euthéōs esiintyy tässä ja jakeessa 20. Pietarin ja Andreaan tavoin Jaakob ja Johannes noudattivat viipymättä Jeesuksen kutsua seurata häntä kokoaikaisesti.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

opettakaa heitä: Vastineella ”opettaa” käännetty kreikan sana tarkoittaa ohjaamista, selittämistä, perustelemista ja todisteiden esittämistä (ks. Mt 3:1; 4:23; tutkimisviitteet). Ihmisten opettaminen noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus käski noudattaa, olisi jatkuva prosessi: heitä autettaisiin opettamaan hänen opetuksiaan, soveltamaan niitä ja seuraamaan hänen esimerkkiään (Joh 13:17; Ef 4:21; 1Pi 2:21).

kulki ympäri Galileaa: Tästä alkoi Jeesuksen ensimmäinen saarnamatka Galileassa neljän vastavalitun opetuslapsen – Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen – kanssa (Mt 4:18–22; ks. liite A7).

opetti – – saarnasi: Opettaminen on eri asia kuin saarnaaminen; siihen sisältyy enemmän kuin julistamiseen. Opettaja ohjaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita. (Ks. Mt 3:1; 28:20; tutkimisviitteet.)

synagogissa: Ks. sanasto.

hyvää uutista: Kreikan sanan euangélion ensimmäinen esiintymiskohta. Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty ”evankeliumiksi”. Samaan kreikan sanueeseen kuuluva sana euangelistḗs, joka on käännetty ”evankelistaksi”, merkitsee ’hyvän uutisen julistajaa’ (Ap 21:8; Ef 4:11; 2Ti 4:5; alav.).

Syyriassa: Syyria (Syria) oli Rooman provinssi ei-juutalaisten asuttamalla alueella Galilean pohjoispuolella Damaskoksen ja Välimeren välissä.

epileptikot: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’olla kuun vaikutuksen alainen’. (Joissain suomalaisissa raamatunkäännöksissä se on käännetty vastineella ”kuunvaihetautinen”.) Matteus kuitenkin käyttää tätä sanaa lääketieteellisessä merkityksessä eikä yhdistä sairautta taikauskoisesti kuun vaiheisiin. Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan kuvailemat oireet sopivat epilepsiaan.

Dekapoliista: Ks. sanasto ja liite B10.

Jordanin toiselta puolelta: Tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ilmeisesti Jordanin itäpuolista seutua, josta käytettiin myös nimeä Perea (kreikan sanasta péran ’toisella puolella’, ’takana’, ’yli’).

Media

Juudean erämaa Jordanin länsipuolella
Juudean erämaa Jordanin länsipuolella

Tällä karulla seudulla Johannes Kastaja aloitti palveluksensa ja Paholainen kiusasi Jeesusta.

Erämaa
Erämaa

Raamatussa ”erämaaksi” käännetyt alkukieliset sanat (hepr. midbár, kreik. érēmos) tarkoittavat yleensä harvaan asuttua, viljelemätöntä maata, usein pensas-, heinä- tai ruohoaroa ja joskus laidunmaata. Niitä voidaan käyttää myös vedettömistä seuduista, joita voitaisiin sanoa jo aavikoiksi. Evankeliumeissa erämaa tarkoittaa tavallisesti Juudean erämaata. Siellä Johannes asui ja saarnasi ja Paholainen kiusasi Jeesusta. (Mr 1:12.)

Temppelin korkein kohta
Temppelin korkein kohta

Saatana asetti Jeesuksen ehkä kirjaimellisesti ”temppelin korkeimmalle kohdalle” tai ”sakaraharjalle” ja käski häntä heittäytymään alas. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, missä kohti Jeesus seisoi. Koska ”temppeli” voi tässä tarkoittaa koko temppelikompleksia, hän saattoi seistä temppelialueen kaakkoiskulmassa (1) tai jossain toisessa kulmassa. Jos Jeesus olisi heittäytynyt alas mistä tahansa paikasta, hän olisi kuollut varmasti ilman Jehovan väliintuloa.

Galileanjärven pohjois- ja luoteisrantaa
Galileanjärven pohjois- ja luoteisrantaa

1. Gennesaretin tasanko. Tämä kolmion muotoinen hedelmällinen maa-alue oli noin 5 km pitkä ja 2,5 km leveä. Tämän alueen rannikolla Jeesus tapasi Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen ja pyysi näitä kalastajia seuraamaan häntä (Mt 4:18–22).

2. Perimätiedon mukaan Jeesus piti vuorisaarnansa täällä (Mt 5:1; Lu 6:17, 20).

3. Kapernaum. Jeesus asettui asumaan tähän kaupunkiin, ja siellä tai sen lähistöllä hän tapasi Matteuksen (Mt 4:13; 9:1, 9).

Verkon heittäminen
Verkon heittäminen

Kalastajat käyttivät Galileanjärvellä kahdenlaisia heittoverkkoja: pikkukaloja pyydettiin verkolla, jossa oli pieni silmäkoko, ja suurempia kaloja varten oli verkko, jossa oli suurempi silmäkoko. Nuotan vetämiseen tarvittiin ainakin yksi vene ja useita miehiä, mutta heittoverkkoa pystyi käyttämään yksi kalastaja, joka oli veneessä tai seisoi rannalla tai rantavedessä. Heittoverkon halkaisija oli ehkä 6 m tai enemmän, ja sen ulkoreunaan oli kiinnitetty kiviä tai lyijypainoja. Jos se heitettiin oikein, se aukesi pyöreäksi ennen kuin laskeutui veteen. Verkko vajosi pohjaan painava reuna edellä, ja kalat jäivät sen sisään. Kalastaja haki saaliin verkosta sukeltamalla tai veti verkon varovasti rantaan. Heittoverkon käyttö oli kovaa työtä, ja se vaati suurta taitoa.

Galileanjärven kaloja
Galileanjärven kaloja

Raamatussa mainitaan usein Galileanjärven yhteydessä kalat, kalastajat ja kalastaminen. Tuossa järvessä elää noin 20 kalalajia, joista vain kymmenkunta on pyyntikaloja. Nämä voidaan jakaa kolmeen kaupallisesti merkittävään ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä on kolme karppeihin kuuluvaa barbilajia (kuvassa Barbus longiceps) (1). Joillain barbilajeilla on suupielessä viiksisäikeitä, mistä tulee barbien seemiläinen nimi biny ’karva’, ’säie’. Nämä kalat syövät kotiloita ja muita nilviäisiä sekä pikkukaloja. Yksi lajeista voi kasvaa 75 cm pitkäksi, ja se voi painaa yli 7 kg. Toinen ryhmä ovat kirjoahveniin kuuluvat tilapiat (kuvassa Tilapia galilea) (2). Viidellä tilapialajilla on kampamaiset selkäevät; niiden kotoperäinen nimi musht tuleekin ’kampaa’ merkitsevästä arabian sanasta. Yksi lajeista voi kasvaa noin 45 cm pitkäksi, ja se voi painaa 2 kg. Kolmannessa ryhmässä on eräs särkikaloihin kuuluvan Acanthobrama-suvun laji (kuvassa Acanthobrama terrae sanctae) (3), joka muistuttaa pientä silliä. Sitä on muinaisista ajoista asti säilötty suolaliemeen.

Kalaverkon kunnostaminen
Kalaverkon kunnostaminen

Kalaverkot olivat kalliita, ja niiden huoltaminen oli kovaa työtä. Suuri osa kalastajan ajasta meni verkkojen kunnostamiseen, huuhtomiseen ja kuivattamiseen, sillä nämä tehtävät piti hoitaa aina kun verkkoja oli käytetty (Lu 5:2). Matteus käyttää kalaverkoista kolmea kreikan sanaa. Yleistermi díktyon voi tarkoittaa erilaisia verkkoja (Mt 4:21). Sana sagḗnē tarkoittaa suurta nuottaa, joka laskettiin veteen veneestä (Mt 13:47, 48). Sana amfíblēstron merkitsee ’ympärille heitettävää’, ja sillä viitataan ilmeisesti pienempään verkkoon, joka heitettiin matalaan veteen rannalta tai rantavedestä (Mt 4:18).

Ensimmäisen vuosisadan kalastusvene
Ensimmäisen vuosisadan kalastusvene

Kuva perustuu ensimmäisen vuosisadan kalastusveneen jäännöksiin, jotka löytyivät Galileanjärven pohjamudasta rannan tuntumasta, sekä mosaiikkiin, joka löytyi ensimmäisen vuosisadan talosta Migdalin merenrantakaupungista. Tällaisessa veneessä oli ehkä masto ja yksi tai useampi purje sekä viiden hengen miehistö: neljä soutajaa ja yksi perämies, joka seisoi pienellä peräkannella. Vene oli 8,2 m pitkä, 2,3 m leveä keskeltä ja 1,3 m syvä. Siihen mahtui nähtävästi ainakin 13 henkeä.

Galilealaisen kalastusveneen jäännökset
Galilealaisen kalastusveneen jäännökset

Vuosina 1985–86 kuivuus sai Galileanjärven vedenpinnan laskemaan niin paljon, että osa pohjamutaan hautautuneen muinaisen veneen rungosta tuli näkyviin. Runko on 8,2 m pitkä ja 2,3 m leveä, ja laidan korkein kohta on 1,3 m. Arkeologien mukaan vene rakennettiin jolloinkin ensimmäisellä vuosisadalla ennen tai jälkeen ajanlaskun alun. Animaatio osoittaa, miltä vene ehkä näytti, kun se oli vesillä noin 2 000 vuotta sitten. Jäännökset ovat nykyään näytteillä eräässä museossa Israelissa.

Ensimmäisen vuosisadan synagoga
Ensimmäisen vuosisadan synagoga

Kuvasta saa käsityksen siitä, miltä muinaiset synagogat saattoivat näyttää. Kuva perustuu osittain ensimmäisen vuosisadan synagogan raunioihin, jotka on löydetty Gamlan kaupungista noin 10 km Galileanjärveltä koilliseen.