Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten kasvattaa aitoa rakkautta

Miten kasvattaa aitoa rakkautta

Miten kasvattaa aitoa rakkautta

”Rakkaus on elämän eliksiiri; rakkaus on elämä.” (Joseph Johnson, Living to Purpose, 1871)

MITEN ihminen oppii rakastamaan? Opiskelemalla psykologiaa? Lukemalla opaskirjoja? Katselemalla romanttisia elokuvia? Tuskin. Ihmiset oppivat rakastamaan ensisijaisesti vanhempiensa antaman esimerkin ja valmennuksen ansiosta. Lapset oppivat rakkauden merkityksen, jos perheessä vallitsee lämmin kiintymyksen ilmapiiri ja he näkevät, kuinka heidän vanhempansa ravitsevat ja suojelevat heitä, kommunikoivat heidän kanssaan ja ovat syvästi kiinnostuneita heistä. He oppivat rakastamaan myös siten, että heidän vanhempansa opettavat heitä noudattamaan oikeaa ja väärää koskevia terveitä periaatteita.

Aito rakkaus on enemmän kuin pelkkä pinnallinen tunne. Se toimii jatkuvasti toisten parhaaksi, silloinkin kun he eivät osaa täysin arvostaa sitä, kuten on usein lasten laita, kun heille annetaan rakkaudellista kuritusta. Täydellinen esimerkki epäitsekkään rakkauden osoittamisesta on itse Luoja. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Poikani, älä väheksy Jehovalta tulevaa kuria äläkä lannistu, kun hän ojentaa sinua, sillä jota Jehova rakastaa, sitä hän kurittaa.” (Heprealaisille 12:5, 6.)

Vanhemmat, miten voitte jäljitellä Jehovaa rakkauden osoittamisessa perhettänne kohtaan? Ja kuinka tärkeä on se esimerkki, jonka annatte suhteessa toisiinne miehenä ja vaimona?

Opeta rakkautta esimerkilläsi

Jos olet aviomies, arvostatko vaimoasi ja kohteletko häntä kunnioittavasti? Jos olet vaimo, osoitatko miehellesi rakkautta ja tuetko häntä? Raamattu sanoo, että miehen ja vaimon tulee rakastaa ja kunnioittaa toisiaan (Efesolaisille 5:28; Titukselle 2:4). Tällaisten vanhempien lapset näkevät, millaista kristillinen rakkaus on käytännössä, ja se voi olla todella vaikuttava ja arvokas opetus.

Vanhemmat voivat edistää rakkautta kodissaan myös pitämällä kiinni korkeista normeista, kun on kyse esimerkiksi ajanvietteestä, moraalista, tavoitteista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Ihmiset ovat havainneet ympäri maailman, että Raamatusta on paljon apua tällaisten perheen normien määrittelemisessä, ja he ovatkin eläviä todisteita siitä, että Raamattu on todella ”Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa” (2. Timoteukselle 3:16). Pelkästään vuorisaarnassa olevia moraali- ja elämänohjeita pidetään yleisesti ylivertaisina (Matteus, luvut 5–7).

Kun koko perhe etsii ohjausta Jumalalta ja pitää kiinni hänen normeistaan, jokainen perheenjäsen tuntee olonsa turvallisemmaksi ja lapset oppivat todennäköisemmin rakastamaan ja kunnioittamaan vanhempiaan. Sitä vastoin kodissa, jossa vallitsee kaksinaismoraali tai jossa noudatetaan virheellisiä tai löyhiä normeja, lapsista saattaa tulla ärtyisiä, vihaisia ja kapinallisia (Roomalaisille 2:21; Kolossalaisille 3:21).

Entä yksinhuoltajat? Ovatko he huomattavasti epäedullisemmassa asemassa rakkauden opettamisen kannalta? Eivät välttämättä. Vaikka mikään ei voitakaan äidin ja isän hyvää yhteistyötä, kokemus on osoittanut, että perheenjäsenten väliset hyvät suhteet voivat jossain määrin korvata toisen vanhemman puutteen. Jos olet yksinhuoltaja, pyri noudattamaan Raamatun periaatteita kodissanne. Eräs sananlasku sanoo: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” Tämä pätee myös vanhemmuuden ”polkuun”. (Sananlaskut 3:5, 6; Jaakobin kirje 1:5.)

Yksinhuoltajaperheissä on kasvanut monia hyviä nuoria, jotka palvelevat nykyään Jumalaa uskollisesti Jehovan todistajien tuhansissa seurakunnissa ympäri maailman. Tämä osoittaa, että myös yksinhuoltajat voivat menestyä rakkauden opettamisessa lapsilleen.

Miten kaikki voivat kasvattaa rakkautta

Raamatussa ennustettiin, että ”viimeisinä päivinä” monet ihmiset olisivat ”vailla luonnollista kiintymystä”, toisin sanoen vailla sellaista luonnollista läheisyyden tunnetta, joka yleensä vallitsee perheenjäsenten välillä (2. Timoteukselle 3:1, 3). Kaikesta huolimatta nekin, jotka ovat kasvaneet rakkaudettomassa ilmapiirissä, voivat oppia kasvattamaan rakkautta. Miten? Oppimalla Jehovasta, joka on rakkauden Lähde ja joka osoittaa rakkautta ja kiintymystä kaikkia niitä kohtaan, jotka kääntyvät hänen puoleensa koko sydämestään (1. Johanneksen kirje 4:7, 8). ”Vaikka oma isäni ja oma äitini hylkäisivätkin minut, niin Jehova kuitenkin ottaisi minut huomaansa”, sanoi eräs psalmista (Psalmit 27:10).

Jehova osoittaa rakkautensa meitä kohtaan monin eri tavoin. Hänen rakkaudenosoituksiaan ovat muun muassa isällinen ohjaus Raamatun välityksellä, pyhän hengen apu ja kristillisen veljesseuran lämmin tuki (Psalmit 119:97–105; Luukas 11:13; Heprealaisille 10:24, 25). Tarkastelehan, miten nämä kolme seikkaa voivat auttaa sinua kasvattamaan rakkautta Jumalaan ja lähimmäisiin.

Isällistä ohjausta Raamatusta

Jotta voisimme solmia lämpimän suhteen johonkuhun, meidän täytyy oppia tuntemaan hänet hyvin. Paljastamalla itsensä Raamatun sivuilla Jehova kehottaa meitä luomaan läheisen suhteen häneen. Raamatun lukeminen ei kuitenkaan riitä. Meidän täytyy soveltaa sen opetuksia käytäntöön ja kokea, millaista hyötyä niistä koituu (Psalmit 19:7–10). ”Minä, Jehova, olen sinun Jumalasi, joka opetan sinua hankkimaan hyötyä itsellesi, joka panen sinut astumaan sitä tietä, jota sinun tulee vaeltaa”, sanotaan Jesajan 48:17:ssä. Jehova, itse rakkauden personoituma, opastaa meitä tosiaankin meidän omaksi hyödyksemme – ei siksi, että hän haluaisi rajoittaa vapauttamme tarpeettomilla säännöillä ja määräyksillä.

Raamatun täsmällinen tuntemus auttaa meitä kasvattamaan rakkautta myös toisia ihmisiä kohtaan. Tämä johtuu siitä, että Raamatun totuus osoittaa meille, miten Jumala suhtautuu ihmisiin ja millaisten periaatteiden tulisi hallita kanssakäymistämme toisten kanssa. Tällainen tieto on erinomainen lähtökohta lähimmäisenrakkauden kasvattamiselle. Apostoli Paavali sanoi: ”Sitä rukoilen jatkuvasti, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi täsmällisen tiedon ja täyden tarkkanäköisyyden ohella.” (Filippiläisille 1:9.)

Nähdäksesi, miten ”täsmällinen tieto” voi ohjata rakkautta oikein, mietihän sitä perustotuutta, joka mainitaan Apostolien tekojen 10:34, 35:ssä: ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” Jos Jumala arvioi ihmisiä heidän vanhurskaiden tekojensa ja jumalanpelkonsa perusteella eikä heidän kansallisuutensa tai rotunsa perusteella, niin eikö meidän pitäisi suhtautua lähimmäisiimme yhtä puolueettomasti? (Apostolien teot 17:26, 27; 1. Johanneksen kirje 4:7–11, 20, 21.)

Rakkaus – osa Jumalan hengen hedelmää

Aivan niin kuin hedelmätarhaa oikeaan aikaan kastelevat sateet myötävaikuttavat hyvän sadon saamiseen, Jumalan henki voi tuottaa vastaanottavaisissa ihmisissä ominaisuuksia, joita Raamattu kuvailee ”hengen hedelmäksi” (Galatalaisille 5:22, 23). Tämän hedelmän huomattavin ominaisuus on rakkaus (1. Korinttilaisille 13:13). Mutta miten me saamme Jumalan henkeä? Yksi tärkeä keino on rukous. Jos rukoilemme Jumalalta hänen henkeään, hän antaa sitä meille (Luukas 11:9–13). Rukoiletko pyhää henkeä ”jatkuvasti”, ”herkeämättä” ja ”lakkaamatta”? Jos rukoilet, sen arvokkaan hedelmän, myös rakkauden, tulisi näkyä elämässäsi yhä selvemmin.

On kuitenkin olemassa eräs toisenlainen henki, joka toimii Jumalan hengen vastaisesti. Raamattu sanoo tätä henkeä ”maailman hengeksi” (1. Korinttilaisille 2:12; Efesolaisille 2:2). Sillä on huono vaikutus, ja sen lähde on itse Saatana Panettelija, ”tämän maailman [Jumalasta vieraantuneen ihmiskunnan] hallitsija” (Johannes 12:31). Niin kuin tuuli, joka nostattaa pölyä ja roskia, ”maailman henki” lietsoo vahingollisia haluja, jotka jäytävät rakkautta ja ruokkivat lihan heikkouksia (Galatalaisille 5:19–21).

Ihmiset imevät itseensä tätä huonoa henkeä, kun he altistavat itsensä materialistiselle ja itsekkäälle ajattelulle, väkivaltaisille asenteille ja sille vääristyneelle ja usein kieroutuneelle käsitykselle rakkaudesta, joka on maailmassa niin kovin yleinen. Jos haluat kasvattaa aitoa rakkautta, sinun täytyy vastustaa maailman henkeä päättäväisesti (Jaakobin kirje 4:7). Älä kuitenkaan luota omiin voimiisi, vaan pyydä apua Jehovalta. Hänen henkensä, maailmankaikkeuden väkevin voima, voi vahvistaa sinua ja auttaa sinua menestymään taistelussasi. (Psalmit 121:2.)

Kristillinen veljesseura opettaa rakastamaan

Aivan niin kuin lapset oppivat osoittamaan rakkautta, kun he saavat sitä osakseen kotona, me kaikki, nuoret ja vanhat, voimme kasvaa rakkaudessa, kun olemme tekemisissä toisten kristittyjen kanssa (Johannes 13:34, 35). Yksi kristillisen seurakunnan päätehtävistä onkin tarjota ympäristö, jossa voimme ”[kannustaa] toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin” (Heprealaisille 10:24, vuoden 1992 kirkkoraamattu).

Tällaista rakkautta arvostavat erityisesti ne, jotka ovat olleet ”kiusattuja ja sysittyjä” tässä kylmässä maailmassa (Matteus 9:36). Kokemus on osoittanut, että aikuisena solmitut lämpimät ihmissuhteet voivat kumota monia rakkaudettoman lapsuuden huonoja vaikutuksia. On siksi hyvin tärkeää, että kaikki vihkiytyneet kristityt toivottavat uudet sydämellisesti tervetulleiksi joukkoonsa.

”Rakkaus ei koskaan häviä”

Raamattu sanoo, että ”rakkaus ei koskaan häviä” (1. Korinttilaisille 13:8). Mitä tämä tarkoittaa? Apostoli Paavali kertoo: ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen. Rakkaus ei ole mustasukkainen, se ei kerskaile, ei pöyhisty, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny. Se ei pidä kirjaa pahasta.” (1. Korinttilaisille 13:4, 5.) Tällainen rakkaus ei selvästikään ole mikään epärealistinen kuvitelma tai pinnallinen tunne. Päinvastoin, ne jotka osoittavat sitä, ovat selvillä elämän pettymyksistä ja murheista, mutta he eivät anna niiden tukahduttaa rakkauttaan toisiin ihmisiin. Tällainen rakkaus on totisesti ”täydellinen yhdysside” (Kolossalaisille 3:12–14).

Otetaanpa esimerkiksi erään 17-vuotiaan kristityn korealaistytön kokemus. Kun hän alkoi palvella Jehova Jumalaa, hänen perheensä ei hyväksynyt sitä ja hänen täytyi muuttaa pois kotoa. Hän ei kuitenkaan ollut vihoissaan, vaan rukoili asian johdosta ja antoi Jumalan sanan ja hengen muovata ajatteluaan. Sitten hän kirjoitti perheelleen usein kirjeitä, joista huokui se aito lämmin kiintymys, jota hän tunsi heitä kohtaan. Sen ansiosta kaksi hänen vanhempaa veljeään alkoivat tutkia Raamattua, ja nyt he ovat vihkiytyneitä kristittyjä. Myös hänen äitinsä ja nuorempi veljensä omaksuivat Raamatun totuuden. Lopuksi isänkin mieli muuttui, vaikka hän oli vastustanut tytärtään ankarasti. Tämä todistajatyttö kirjoittaa: ”Me kaikki avioiduimme kristityn kanssa, ja perheeseemme kuuluu nyt yhteensä 23 yksimielistä palvojaa.” Millainen voitto rakkaudelle!

Haluatko sinä kasvattaa aitoa rakkautta ja auttaa toisia toimimaan samoin? Käänny siinä tapauksessa Jehovan puoleen, joka on tuon arvokkaan ominaisuuden Lähde. Noudata hänen Sanaansa, rukoile häneltä pyhää henkeä ja ole säännöllisesti tekemisissä kristillisen veljesseuran kanssa. (Jesaja 11:9; Matteus 5:5.) On sydäntä lämmittävää tietää, että pian kaikki pahuus on poissa ja jäljelle jäävät vain ne, jotka harjoittavat aitoa kristillistä rakkautta. Rakkaus on tosiaankin avain onnellisuuteen ja elämään. (Psalmit 37:10, 11; 1. Johanneksen kirje 3:14.)

[Kuvat s. 6]

Rukoileminen ja Jumalan sanan tutkiminen auttavat meitä kasvattamaan aitoa rakkautta