1–3. Miksi voimme olla varmoja, että Jehova on nöyrä?

 ISÄ haluaa opettaa jotain hyvin tärkeää pienelle lapselleen. Hän haluaa opetuksen menevän sydämeen. Miten hänen pitäisi käsitellä asiaa? Pitäisikö hänen seistä uhkaavana lapsen edessä ja puhua tiukkaan sävyyn? Vai kumartua lapsen tasolle ja puhua hänelle lempeästi ja vetoavasti? Viisas, nöyrä isä valitsisi varmasti lempeän lähestymistavan.

² Millainen Isä Jehova on – ylimielinen vai nöyrä, kova vai lempeä? Jehova tietää kaiken, ja hän on äärettömän viisas. Mutta oletko huomannut, että tieto ja älykkyys eivät välttämättä tee ihmisistä nöyriä? Raamattu sanoo, että ”tieto ylpistää”. (1. Korinttilaisille 3:19; 8:1.) Jehova, joka on ”viisas sydämeltään”, on kuitenkin myös nöyrä (Job 9:4). Tämä ei vähennä hänen arvokkuuttaan eikä majesteettiuttaan, vaan tarkoittaa sitä, että hän ei ole koskaan ylimielinen. Miksi voimme olla varmoja, että Jehova on nöyrä?

³ Jehova on pyhä. Siksi hänessä ei ole ylimielisyyden kaltaisia turmelevia ominaisuuksia (Markus 7:20–22). Pane myös merkille, mitä profeetta Jeremia sanoi Jehovalle: ”Sinä varmasti muistat ja kumarrut minun puoleeni.” a (Valituslaulut 3:20.) Kuvittele! Jehova, kaikkeuden suvereeni Herra, oli halukas ”kumartumaan” eli tulemaan alas  Jeremian tasolle kiinnittääkseen huomiota tuohon epätäydelliseen ihmiseen (Psalmit 113:7). Jehova on tosiaan nöyrä. Mutta mitä hänen nöyryyteensä sisältyy? Miten se liittyy viisauteen? Entä miksi se on tärkeää meille?

4, 5. a) Mitä on nöyryys, miten se ilmenee, ja miksi sitä ei pidä sekoittaa heikkouteen tai arkuuteen? b) Miten Jehova osoitti nöyryyttä suhteessaan Daavidiin, ja kuinka tärkeää Jehovan nöyryys on meille?

⁴ Nöyrä ihminen ei ole ylpeä eikä luule liikoja itsestään. Nöyryys on sydämen ominaisuus, joka ilmenee esimerkiksi lempeydestä, kärsivällisyydestä ja järkevyydestä (Galatalaisille 5:22, 23). Näitä ominaisuuksia ei pidä sekoittaa heikkouteen tai arkuuteen. Vaikka Jehova on nöyrä, lempeä ja kärsivällinen, hän ei katso epäoikeudenmukaisuutta läpi sormien eikä epäröi poistaa pahuutta. Pikemminkin nämä ominaisuudet osoittavat, että hänellä on suunnattomasti voimaa, kyky hillitä itsensä täydellisesti (Jesaja 42:14). Miten nöyryys liittyy viisauteen? Eräässä Raamattua  käsittelevässä hakuteoksessa sanotaan: ”Nöyryys on viime kädessä – – epäitsekkyyttä ja olennainen osa kaiken viisauden perustaa.” Todellista viisautta ei siis voi olla ilman nöyryyttä. Miten Jehovan nöyryys hyödyttää meitä?

⁵ Kuningas Daavid lauloi Jehovalle: ”Sinä annat minulle pelastuksen kilpesi, sinun oikea kätesi tukee minua, ja sinun nöyryytesi tekee minut suureksi.” (Psalmit 18:35.) Jehova tavallaan taipui alas voidakseen olla tekemisissä tuon vähäisen, epätäydellisen ihmisen kanssa, ja hän suojeli ja tuki häntä päivästä toiseen. Daavid tajusi, että jos hän pelastuisi vihollistensa käsistä – ja saisi aikanaan korkean aseman kuninkaana – se johtuisi yksinomaan siitä, että Jehova oli halukas nöyrtymään tällä tavoin. Kenelläpä meistä olisi mitään toivoa pelastumisesta, ellei Jehova olisi nöyrä ja auttaisi meitä lempeästi ja huomaavaisesti?

6, 7. a) Miksei Raamattu koskaan sano Jehovan olevan vaatimaton? b) Miten lempeys ja viisaus liittyvät toisiinsa, ja kuka on tästä ylivertainen esimerkki?

⁶ On hyvä huomata, että nöyryys ja vaatimattomuus eivät ole sama asia. Vaatimattomuus on kaunis ominaisuus, jota Jehovan palvelijoiden tulee kehittää. Se liittyy nöyryyden tavoin viisauteen. Esimerkiksi Sananlaskujen 11:2:ssa sanotaan: ”Viisaus on vaatimattomien parissa.” Mutta Raamattu ei koskaan sano Jehovan olevan vaatimaton. Miksi ei? Vaatimattomuus viittaa Raamatussa siihen, että on tietoinen omista rajoituksistaan. Kaikkivaltiaalla ei ole rajoituksia, lukuun ottamatta niitä, jotka hän asettaa itselleen omien normiensa vuoksi (Markus 10:27; Titukselle 1:2). Korkeimpana hän ei myöskään ole kenenkään alaisuudessa. Siksi vaatimattomuuden käsite ei yksinkertaisesti sovellu Jehovaan.

⁷ Jehova on silti nöyrä ja lempeä. Hän opettaa palvelijoilleen, että lempeys ja viisaus kulkevat käsi kädessä. Hänen Sanansa puhuu ”lempeydestä, joka on lähtöisin  viisaudesta” (Jaakobin kirje 3:13). b Mietitäänpä Jehovan tästä antamaa esimerkkiä.

8–10. a) Miksi on huomionarvoista, että Jehova on halukas jakamaan vastuuta ja kuuntelemaan? b) Miten Kaikkivaltias on toiminut nöyrästi enkeleitään kohtaan?

⁸ Koskettava todiste Jehovan nöyryydestä on hänen halukkuutensa jakaa vastuuta ja kuunnella toisia. Se on hämmästyttävää, koska Jehova ei tarvitse apua eikä neuvoja keneltäkään (Jesaja 40:13, 14; Roomalaisille 11:34, 35).

⁹ Hyvä esimerkki tästä on eräs merkittävä tapahtuma Abrahamin elämässä. Hän sai vieraikseen kolme miestä, joista yhtä hän puhutteli ”Jehovaksi”. He olivat todellisuudessa enkeleitä, mutta yksi heistä tuli ja toimi Jehovan nimessä. Kun tuo enkeli puhui ja toimi, oli kuin Jehova olisi puhunut ja toiminut. Jehova kertoi Abrahamille kuulleensa Sodoman ja Gomorran asukkaiden pahuudesta. Hän sanoi: ”Minä aion mennä alas nähdäkseni, toimivatko he niin kuin olen kuullut heistä valitettavan. Jos eivät, voin saada sen selville.” (1. Mooseksen kirja 18:3, 20, 21.) Jehova ei tietenkään tarkoittanut sitä, että hän itse laskeutuisi alas taivaasta, vaan hän lähetti jälleen enkeleitä edustamaan itseään (1. Mooseksen kirja 19:1). Mitä varten? Eikö Kaikkivaltias, joka näkee kaiken, voinut itse ”saada selville” alueen todellista tilaa? Kyllä varmasti, mutta Jehova antoi nöyrästi noille enkeleille tehtäväksi ottaa tilanteesta selvää ja käydä Lootin ja hänen perheensä luona Sodomassa.

¹⁰ Lisäksi Jehova kuuntelee toisia. Kerran hän pyysi enkeleiltään  ehdotuksia pahan kuninkaan Ahabin kukistamiseksi. Jehova ei tarvinnut siihen apua. Hän kuitenkin hyväksyi erään enkelin ehdotuksen ja valtuutti tämän toteuttamaan sen. (1. Kuninkaiden kirja 22:19–22.) Eikö tämä kerrokin hänen nöyryydestään?

11, 12. Miten Abraham sai nähdä, että Jehova on nöyrä?

¹¹ Jehova on halukas kuuntelemaan jopa epätäydellisiä ihmisiä, jotka haluavat ilmaista huolensa. Esimerkiksi kun Jehova kertoi Abrahamille aikeestaan tuhota Sodoma ja Gomorra, tämä huudahti: ”On mahdotonta ajatella sinusta niin! Eikö koko maan Tuomari toimi oikein?” Abraham kysyi, säästäisikö Jehova kaupungit, jos niistä löytyisi 50 oikeamielistä. Jehova vakuutti säästävänsä. Mutta Abraham jatkoi kyselyään laskien määrän 45:een, 40:een ja niin edelleen. Jehovan rauhoittavista vastauksista huolimatta Abraham ei hellittänyt, ennen kuin määrä oli pudonnut kymmeneen. Kenties hän ei vielä ymmärtänyt täysin, miten armollinen Jehova on. Joka tapauksessa Jehova antoi kärsivällisesti ja nöyrästi ystävänsä ja palvelijansa Abrahamin ilmaista näin huolensa. (1. Mooseksen kirja 18:23–33.)

¹² Kuinka moni älykäs, oppinut ihminen kuuntelisi yhtä kärsivällisesti ihmistä, joka ei ole yhtä kyvykäs ja lahjakas kuin hän? c Jehova kuitenkin kuunteli! Saman keskustelun aikana Abraham näki myös, että Jehova on ”pitkämielinen” (2. Mooseksen kirja 34:6). Hän ehkä tajusi, ettei hänellä ollut oikeutta kyseenalaistaa Korkeimman ratkaisuja, ja pyysi siksi kahdesti: ”Ethän Jehova suutu.” (1. Mooseksen kirja 18:30, 32.) Jehova ei tietenkään suuttunut. Hänellä on ”lempeyttä, joka on lähtöisin viisaudesta”.

13. Mitä sana ”järkevä” toisinaan merkitsee Raamatussa, ja miksi tämä sana kuvailee osuvasti Jehovaa?

¹³ Jehovan nöyryys ilmenee vielä eräästä kauniista ominaisuudesta, nimittäin järkevyydestä. Tämä piirre puuttuu valitettavan usein epätäydellisiltä ihmisiltä. Jehova ei ole halukas ainoastaan kuuntelemaan toisia, vaan myös joustamaan silloin kun se ei ole vastoin hänen normejaan. Raamatussa sana ”järkevä” merkitsee toisinaan kirjaimellisesti ’joustavaa’. Tämäkin ominaisuus on todiste Jumalan viisaudesta. Jaakobin kirjeen 3:17:ssä sanotaan: ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” Missä mielessä Jehova on järkevä? Ensinnäkin hän on mukautuva. Jo hänen nimensä osoittaa, että hänestä tulee aina se, mitä tarvitaan hänen tarkoituksensa toteutumiseksi (2. Mooseksen kirja 3:14).

14, 15. Mitä Hesekielin näky Jehovan taivaallisista vaunuista opettaa Jehovan järjestön taivaallisesta osasta, ja miten se eroaa maailman järjestöistä?

¹⁴ Eräs huomattava raamatunkohta auttaa meitä tajuamaan jossain määrin Jehovan mukautuvuutta. Profeetta Hesekiel sai näyn Jehovan järjestön taivaallisesta osasta, joka koostuu henkiolennoista. Hän näki valtavat vaunut, Jehovan ”kulkuneuvon”, joka on aina hänen hallinnassaan. Vaunujen liikkumistapa oli hyvin mielenkiintoinen. Jättimäiset pyörät pystyivät kulkemaan neljään suuntaan, ja ne olivat täynnä silmiä, niin että ne saattoivat nähdä joka puolelle ja muuttaa suuntaa hetkessä, pysähtymättä tai kääntymättä. Nämä jättimäiset vaunut eivät kulkeneet raskaasti kuin kömpelö ihmistekoinen kulkuneuvo. Ne pystyivät liikkumaan salamannopeasti ja tekemään jopa 90 asteen suunnanvaihdoksia! (Hesekiel 1:1, 14–28.) Jehovan järjestö on tosiaan sitä ohjaavan suvereenin hallitsijan tavoin ylivertaisen mukautuva ja reagoi nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin.

 ¹⁵ Ihmiset ja heidän järjestönsä puolestaan ovat usein joustamattomia ja hitaita sopeutumaan muutoksiin. Tätä voisi havainnollistaa supertankkerilla tai tavarajunalla. Ne saattavat olla vaikuttavia kooltaan ja voimaltaan, mutta pystyykö kumpikaan reagoimaan olosuhteiden äkillisiin muutoksiin? Jos junan eteen radalle kaatuu este, kääntyminen ei ole mahdollista. Nopea pysähtyminen ei ole sen helpompaa. Raskaalla tavarajunalla voi olla pitkälti yli kilometrin jarrutusmatka. Samoin supertankkeri saattaa jatkaa kulkuaan vielä kahdeksan kilometriä moottorien sammuttamisen jälkeen. Vaikka potkurit kytkettäisiin pyörimään vastakkaiseen suuntaan, tankkeri voi edetä vielä kolme kilometriä. Samalla tavalla toimivat ihmisten järjestöt. Ylpeys estää ihmisiä usein mukautumasta muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tällainen joustamattomuus on vienyt yhtiöitä konkurssiin ja jopa kaatanut hallituksia. (Sananlaskut 16:18.) Voimme olla todella onnellisia siitä, että Jehova ja hänen järjestönsä toimivat aivan toisella tavalla!

16. Miten Jehova oli joustava ja huomaavainen Lootia kohtaan?

¹⁶ Palataanpa Sodoman ja Gomorran tuhoon. Loot perheineen sai Jehovan enkeliltä täsmälliset ohjeet: ”Pakene vuoristoon!” Loot ei kuitenkaan halunnut mennä sinne, vaan hän pyysi: ”Oi Jehova, ei sinne!” Hän pelkäsi kuolevansa vuorilla ja pyysi siksi saada paeta perheensä kanssa läheiseen Soarin kaupunkiin. Jehova oli kuitenkin aikonut tuhota sen. Lisäksi Lootin pelot olivat turhia, koska kyllä Jehova voisi pitää hänet elossa vuorilla. Silti Jehova myöntyi Lootin pyyntöihin ja säästi Soarin. ”Hyvä on, otan sinut huomioon myös tässä asiassa. En hävitä kaupunkia, josta puhut”, sanoi enkeli Lootille.  (1. Mooseksen kirja 19:17–22.) Eikö Jehova ollutkin joustava ja huomaavainen?

17, 18. Miten Jehova osoitti järkevyyttä niniveläisiä kohtaan?

¹⁷ Jehova reagoi myös aitoon katumukseen ja toimii aina armollisesti ja oikein. Mietitäänpä, mitä tapahtui, kun profeetta Joona lähetettiin jumalattomaan, väkivaltaiseen Niniveen. Kävellessään pitkin kaupungin katuja hän julisti varsin yksinkertaista Jumalalta tullutta sanomaa: tuo mahtava kaupunki tuhottaisiin 40 päivän kuluttua. Tilanne kuitenkin muuttui hätkähdyttävästi: niniveläiset katuivat! (Joona, 3. luku.)

¹⁸ On opettavaa verrata keskenään Jehovan ja Joonan suhtautumista tähän käänteeseen. Jehova mukautui tilanteeseen, ja hänestä tuli ”voimakkaan soturin” sijasta armollinen anteeksiantaja d (2. Mooseksen kirja 15:3). Joona puolestaan oli joustamaton eikä läheskään yhtä armollinen. Hän ei ollut Jehovan tavoin järkevä, vaan reagoi tilanteeseen pikemminkin kuin edellä mainittu tavarajuna tai supertankkeri. Hän oli julistanut kaupungin tuhoa ja halusi sen myös tapahtuvan. Kärsivällisesti Jehova antoi hänelle ikimuistoisen opetuksen järkevyydestä ja armosta. (Joona, 4. luku.)

19. a) Miksi voimme olla varmoja, että Jehova on järkevä siinä, mitä hän odottaa meiltä? b) Miten Sananlaskujen 19:17 osoittaa, että Jehova on ”hyvä ja järkevä” Isäntä ja ilmaisee myös nöyryyttä?

¹⁹ Jehova on järkevä myös siinä, mitä hän odottaa meiltä. Kuningas Daavid sanoi: ”Hän tietää hyvin, miten meidät on muovattu, hän muistaa, että olemme tomua.” (Psalmit 103:14.) Jehova ymmärtää rajoituksiamme ja puutteitamme paremmin kuin me itse. Hän ei koskaan odota meiltä  enempää kuin mihin pystymme. Raamattu asettaa vastakkain sellaiset ihmisisännät, jotka ovat ”hyviä ja järkeviä”, ja sellaiset, joita on ”vaikea miellyttää” (1. Pietarin kirje 2:18). Kummanlainen Isäntä Jehova on? Huomaa, mitä Sananlaskujen 19:17:ssä sanotaan: ”Se, joka tekee hyvää köyhälle, lainaa Jehovalle.” Jehova siis huomaa kaikki hyvät teot, jotka teemme toisille. Tämä osoittaa, että hän on hyvä ja järkevä Isäntä. Lisäksi kaikkeuden Luoja katsoo olevansa velkaa niille vähäpätöisille ihmisille, jotka tekevät tällaisia armollisia tekoja. Tämä jos mikä on nöyryyttä!

20. Mistä tiedämme varmasti, että Jehova kuulee rukouksemme ja vastaa niihin?

²⁰ Jehova kohtelee palvelijoitaan nykyään aivan yhtä lempeästi ja järkevästi kuin ennen. Kun rukoilemme, hän kuuntelee. Vaikkei hän lähetäkään enkeleitä puhumaan meille, meidän ei pidä ajatella, ettei hän vastaa rukouksiimme. Kun apostoli Paavali pyysi toisia kristittyjä ”rukoilemaan jatkuvasti” sen puolesta, että hän vapautuisi vankilasta, hän lisäsi: ”Jotta pääsisin nopeammin takaisin luoksenne.” (Heprealaisille 13:18, 19.) Rukouksemme voivat siis saada Jehovan tekemään jotain sellaista, mitä hän ei muuten tekisi! (Jaakobin kirje 5:16.)

21. Mitä meidän ei tulisi koskaan ajatella Jehovan nöyryydestä, ja mitä meidän tulisi sen sijaan ymmärtää hänestä?

 ²¹ Mikään näistä Jehovan nöyryyden piirteistä – hänen lempeytensä, halukkuutensa kuunnella, kärsivällisyytensä, järkevyytensä ja joustavuutensa – ei tietenkään tarkoita, että hän tinkisi periaatteistaan. Kristikunnan papit saattavat pitää itseään järkevinä, kun he puhuvat sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla, ja vesittävät näin Jehovan moraalinormit (2. Timoteukselle 4:3). Ihmisten taipumus lipsua periaatteistaan, kun siitä on heille itselleen etua, on kuitenkin kaukana Jumalan järkevyydestä. Jehova on pyhä, eikä hän koskaan toimi vastoin omia normejaan (3. Mooseksen kirja 11:44). Rakastamme Jehovan järkevyyttä, koska se on osoitus hänen nöyryydestään. Eikö olekin ihmeellistä, että Jehova Jumala, kaikkeuden viisain olento, on myös verrattoman nöyrä? Mikä ilo onkaan lähestyä tätä kunnioitusta herättävää mutta silti lempeää, kärsivällistä ja järkevää Jumalaa!