1, 2. a) Mitä monet pitävät menestyksen mittana? b) Miten voisit punnita näkemystäsi menestyksestä?

MITÄ elämässä menestyminen merkitsee? Jos tätä kysyy toisilta, saa hyvin monenlaisia vastauksia. Usein menestyksen mittana pidetään esimerkiksi sitä, että on saavuttanut huomattavia taloudellisia, ammatillisia tai koulutukseen liittyviä tavoitteita. Jotkut taas panevat paljon painoa ihmissuhteille – sille miten hyvät välit heillä on sukulaisiin, ystäviin tai työtovereihin. Jumalan palvelija saattaa yhdistää menestyksen jopa johonkin vastuuasemaan seurakunnassa tai saavutuksiin sananpalveluksessa.

² Saadaksesi selville, millainen näkemys sinulla on menestyksestä, voisit kirjoittaa ylös muutamien sellaisten ihmisten nimet, joita ihailet, kunnioitat ja pidät menestyneinä. Mikä on heille yhteistä? Ovatko he rikkaita tai kuuluisia? Onko heillä huomattava asema? Vastauksesi voivat paljastaa, mitä on sydämessäsi, ja tämä taas saattaa syvästi vaikuttaa valintoihisi ja tavoitteisiisi (Luuk. 6:45).

3. a) Mitä Joosuan piti tehdä menestyäkseen tiellään? b) Mitä alamme tarkastella?

³ Eniten merkitystä on sillä, menestymmekö Jehovan silmissä, koska elämämme riippuu hänen hyväksynnästään. Kun Jehova antoi Joosualle vaativan tehtävän johtaa israelilaiset Luvattuun maahan, hän käski tätä lukemaan Mooseksen lakia ”päivin ja öin” ja tottelemaan kaikkea, mitä siihen oli kirjoitettu. Jumala vakuutti Joosualle: ”Silloin sinä menestyt tielläsi ja silloin sinä toimit viisaasti.” (Joos. 1:7, 8.) Joosua tosiaan menestyi elämässään. Entä miten on meidän laitamme? Saadaksemme selville, onko oma näkemyksemme menestyksestä sopusoinnussa Jumalan näkemyksen kanssa, tarkastelemme kahden Raamatun henkilön elämää.

4. Miksi Salomon voidaan sanoa menestyneen elämässä?

⁴ Kuningas Salomo menestyi monella tapaa poikkeuksellisen hyvin. Miksi? Koska hän useiden vuosien ajan pelkäsi ja totteli Jehovaa, joka vuorostaan siunasi häntä runsaskätisesti. Kun Jehova kehotti Salomoa esittämään hänelle pyynnön, tämä pyysi viisautta kansan ohjaamiseen. Niinpä Jumala soi hänelle sekä viisautta että rikkautta. (Lue 1. Kuninkaiden kirjan 3:10–14.) Salomon viisaus oli ”suurempi kuin kaikkien itämaalaisten viisaus ja kuin kaikki Egyptin viisaus”, ja ”hänen maineensa kantautui kaikkiin ympärillä oleviin kansakuntiin” (1. Kun. 4:30, 31). Vauraudesta taas kertoo se, että hänelle tuli pelkästään kultaa vuodessa yli 22 tonnia! (2. Aik. 9:13.) Hän hoiti nerokkaasti diplomaattisia suhteita, rakennushankkeita ja kaupankäyntiä. Niin kauan kuin Salomo säilytti hyvän aseman Jumalan edessä, hän menestyi. (2. Aik. 9:22–24.)

5. Mitä Salomo päätteli todellisesta menestyksestä?

⁵ Salomo ei suinkaan erehtynyt pitämään saavutuksia ja iloa varakkaiden tai vaikutusvaltaisten yksinoikeutena, kuten hänen Saarnaajan kirjassa olevat sanansa osoittavat. Hän kirjoitti: ”Olen tullut tietämään sen, ettei heille ole mitään parempaa kuin iloita ja tehdä hyvää elämänsä aikana, ja myös sen, että jokaisen ihmisen tulisi syödä ja juoda ja nähdä hyvää kaiken kovan työnsä johdosta. Se on Jumalan lahja.” (Saarn. 3:12, 13.) Hän myös ymmärsi, että tällaisilla nautinnoilla on todellista merkitystä vain niille, joilla on Jumalan hyväksyntä ja hyvä suhde häneen. Salomo saattoi hyvästä syystä sanoa: ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarn. 12:13.)

6. Millä tavoin Salomon esimerkki auttaa meitä ymmärtämään, miten menestystä tulisi mitata?

⁶ Salomo vaelsi vuosikausia Jumalan pelossa. Raamattu kertoo, että hän ”rakasti jatkuvasti Jehovaa vaeltamalla isänsä Daavidin säädösten mukaan” (1. Kun. 3:3). Niin kauan kuin hän toimi näin, hän menestyi. Jumalan ohjauksessa hän rakensi loistoisan temppelin tosi palvontaa varten ja kirjoitti kolme Raamatun kirjaa. Emme tietenkään odota yltävämme samanlaisiin saavutuksiin kuin Salomo hänen ollessaan uskollinen Jumalalle. Hänen esimerkkinsä voi kuitenkin auttaa ymmärtämään, mikä on todellista menestystä ja miten se saadaan. Salomo kirjoittikin henkeytettynä, että vauraus, viisaus, maine ja valta, joita useimmat nykyään pitävät menestyksen mittareina, ovat turhuutta. Ne ovat pohjimmiltaan tyhjänpäiväisiä, ”tuulen tavoittelua”. Olet epäilemättä nähnyt, että monet rahaa rakastavat eivät saa sitä koskaan tarpeeksi ja usein joutuvat kantamaan huolta siitäkin, mitä heillä jo on. Sitä paitsi jonakin päivänä heidän omaisuutensa päätyy toisille. (Lue Saarnaajan 2:8–11, 17; 5:10–12.)

7, 8. Miten Salomo osoittautui uskottomaksi, ja mitä siitä seurasi?

⁷ Lopulta Salomo lakkasi tottelemasta Jehovaa. Raamatussa kerrotaan: ”Tapahtui siihen aikaan, kun Salomo tuli vanhaksi, että hänen omat vaimonsa olivat taivuttaneet hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, eikä hänen sydämensä osoittautunut ehyeksi Jehovaa, hänen Jumalaansa, kohtaan niin kuin hänen isänsä Daavidin sydän. – – Salomo alkoi tehdä sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä.” (1. Kun. 11:4–6.)

⁸ Syystäkin tyytymättömänä Jehova sanoi Salomolle: ”Koska – – et ole pitänyt liittoani etkä säädöksiäni, jotka asetin käskyksi sinulle, minä repäisemällä repäisen valtakunnan pois sinulta ja annan sen palvelijallesi.” (1. Kun. 11:11.)  Miten surullista! Vaikka Salomo oli menestynyt monin tavoin, hän tuotti lopulta pettymyksen Jehovalle. Hän epäonnistui siinä, mikä on elämässä kaikkein tärkeintä: uskollisuuden säilyttämisessä Jumalaa kohtaan. Voidaksemme menestyä elämässä meidän jokaisen on hyvä pohtia vakavasti, otammeko Salomon kokemukset opiksi.

9. Oliko Paavalin elämä maailman näkökannalta katsoen menestyksellistä? Selitä.

⁹ Apostoli Paavalin elämä oli aivan erilaista kuin kuningas Salomon. Paavali ei istunut norsunluisella valtaistuimella eikä juhlinut kuninkaiden seurassa. Hän päinvastoin kärsi aika ajoin nälkää, janoa, vilua ja alastomuutta (2. Kor. 11:24–27). Sen jälkeen kun Paavali oli tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi, hänellä ei ollut korkeaa asemaa juutalaisuudessa. Juutalaisten uskonnolliset johtajat vihasivat häntä. Hänet vangittiin, ja häntä ruoskittiin, piestiin raipoilla ja kivitettiin. Paavali myönsi, että häntä ja hänen kristittyjä tovereitaan herjattiin, vihattiin ja vainottiin. Hän sanoi: ”Meistä on tullut kuin maailman roskaa, kaiken hylkyainesta, tähän asti.” (1. Kor. 4:11–13.)

10. Miksi Paavali ehkä näytti halveksivan menestystä?

¹⁰ Apostoli Paavali tunnettiin nuoruudessaan nimellä Saul, ja hänellä näytti olevan hallussaan menestyksen avaimet. Hän opiskeli kunnioitetun opettajan Gamalielin johdolla, mikä viittaa siihen, että hän oli syntynyt arvostettuun perheeseen. Paavali kirjoitti myöhemmin: ”Edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet ikätovereistani.” (Gal. 1:14.) Saul osasi sujuvasti hepreaa ja kreikkaa, ja hänellä oli Rooman kansalaisuus, josta koitui hänelle kadehdittavia etuoikeuksia. Jos hän olisi jatkanut tällaisen maailmallisen menestyksen tavoittelua, hän olisi todennäköisesti saanut nauttia huomattavasta asemasta ja taloudellisesta turvallisuudesta. Hän kuitenkin päätti toimia tavalla, joka näytti toisista – ehkä jopa joistakin hänen sukulaisistaan – täysin järjettömältä. Miksi hän teki tällaisen valinnan?

11. Mitä Paavali arvosti ja tavoitteli, ja miksi?

¹¹ Paavali rakasti Jehovaa ja kaipasi hänen hyväksyntäänsä enemmän kuin rikkautta ja huomattavaa asemaa ihmisten keskuudessa. Tultuaan totuuden täsmälliseen tuntemukseen Paavali oppi arvostamaan lunnaita, kristillistä sananpalvelusta ja taivaallisen elämän toivoa – asioita, jotka maailma sivuuttaa turhina. Hän tajusi, että ratkaistavana oli kiistakysymys. Saatana oli väittänyt pystyvänsä kääntämään ihmiset pois palvelemasta Jumalaa.  (Job 1:9–11; 2:3–5.) Paavali halusi pysyä uskollisena Jumalalle ja jatkaa kestävänä tosi palvontaa, tulipa eteen mitä koettelemuksia tahansa. Tämä tavoite ei sisälly maailman tarjoamaan menestysreseptiin.

12. Miksi olet päättänyt panna toivosi Jumalaan?

¹² Onko meillä sama tavoite kuin Paavalilla? Tiedämme, että vaikka uskollisuuden säilyttäminen ei ole aina helppoa, se tuo Jehovan siunauksen ja hyväksynnän, mikä johtaa aitoon menestykseen (Sananl. 10:22). Hyödymme tästä jo nyt ja saamme varmasti osaksemme siunauksia tulevaisuudessa. (Lue Markuksen 10:29, 30.) Meillä on näin ollen kaikki syyt panna toivomme ”epävarman rikkauden” sijasta ”Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme”. Näin ”kokoamme – – turvallisesti itsellemme aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta – – saisimme lujan otteen todelliseen elämään”. (1. Tim. 6:17–19.) Olemme ehdottoman varmoja, että kun sadan vuoden, tuhannen vuoden tai vieläkin pitemmän ajan kuluttua muistelemme menneitä, voimme todeta valinneemme aidon menestyksen tien.

13. Mitä Jeesus sanoi aarteiden keräämisestä?

¹³ Jeesus sanoi: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste syövät ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä on aarteesi, siellä tulee olemaan myös sydämesi.” (Matt. 6:19–21.)

14. Miksi on epäviisasta tavoitella maallisia aarteita?

¹⁴ Ihmisen maallisiin aarteisiin saattaisi kuulua muutakin kuin raha. Niihin voisi oikeastaan sisältyä mikä tahansa Salomon mainitsemista seikoista, jotka liittyvät menestymiseen ihmisten silmissä – kunnia, maine tai valta. Jeesus esitti samansuuntaisen ajatuksen kuin Salomo Saarnaajan kirjassa: maalliset aarteet eivät ole kestäviä. Kuten olet todennäköisesti pannut merkille, kaikki tällaiset aarteet ovat katoavia ja ne voidaan helposti menettää. Professori F. Dale Bruner kommentoi Jeesuksen sanoja: ”Niin kuin hyvin tiedetään, maine on häilyvää. Viime lauantain sankarista tulee ensi kaudella unohdettu suuruus. Yritys, joka tekee tänä vuonna voittoa, ajautuu ensi vuonna konkurssiin. – – [Jeesus] rakastaa ihmisiä. Hänen neuvonsa auttavat heitä välttymään siltä epätoivolta, johon katoava kunnia väistämättä johtaa. Se ei kestä. Jeesus ei halua opetuslastensa pettyvän. ’Joka päivä maailma mullistuu jonkun alla, joka on juuri istunut sen huipulla.’ ” Vaikka useimmat yhtyisivät näihin ajatuksiin, kuinka monet antavat niiden taustalla olevien tosiasioiden vaikuttaa elämäntapaansa? Annatko sinä?

15. Millaista menestystä meidän tulisi tavoitella?

¹⁵ Jotkut uskonnolliset johtajat ovat  saarnanneet, että on väärin tavoitella menestystä ja että kaikki siihen tähtäävät yritykset tulisi tukahduttaa. Jeesus ei kuitenkaan tuominnut kaikkia tällaisia pyrkimyksiä. Hän sen sijaan kehotti opetuslapsiaan tavoittelemaan oikeanlaista menestystä: keräämään katoamattomia ”aarteita taivaaseen”. Meidän tulisi haluta menestyä ennen kaikkea Jehovan silmissä. Jeesuksen sanat muistuttavat, että meillä on valinnanvapaus sen suhteen, mitä kohti elämässämme pyrimme. Loppujen lopuksi kuitenkin tavoittelemme sitä, mitä on sydämessämme eli mitä pidämme arvokkaimpana.

16. Mihin voimme täysin luottaa?

¹⁶ Voimme olla varmoja siitä, että jos pyrimme koko sydämestämme miellyttämään Jehovaa, hän antaa meille kaiken tarvittavan. Hän saattaa kyllä sallia meidän tilapäisesti kokea nälkää tai janoa, kuten apostoli Paavali koki (1. Kor. 4:11). Voimme kuitenkin täysin luottaa Jeesuksen viisaaseen neuvoon: ”Älkää siis koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ Sillä kaikkia näitä kansakunnat tavoittelevat kiihkeästi. Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää teidän tarvitsevan näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matt. 6:31–33.)

17, 18. a) Mikä on todellisen menestyksen perusta? b) Mistä menestys ei riipu?

¹⁷ Haluamme muistaa, että aito menestys ei riipu saavutuksistamme eikä asemastamme maailman silmissä. Sen mittana ei ole myöskään jokin vastuuasema seurakunnassa. Tällainen siunaus voi tosin olla tuloksena siitä, mikä on todellinen menestyksen perusta – tottelevaisuudesta ja uskollisuudesta Jumalalle. Hänen Sanassaan muistutetaan: ”Taloudenhoitajilta odotetaan, että kukin todetaan uskolliseksi.” (1. Kor. 4:2.) Meidän täytyy lisäksi olla kestäviä uskollisuuden osoittamisessa. Jeesus sanoi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matt. 10:22.) Olet varmasti samaa mieltä siitä, että pelastuksen saaminen on kiistaton todiste menestyksestä.

¹⁸ Edellä mainitut seikat auttavat meitä ymmärtämään, että uskollisuus Jumalalle ei riipu maineesta, koulutuksesta eikä taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta asemasta, ei myöskään älykkyydestä, lahjoista tai kyvyistä. Voimme osoittautua uskollisiksi Jumalalle millaisissa olosuhteissa tahansa. Ensimmäisellä vuosisadalla jotkut Jumalan kansaan kuuluvat olivat rikkaita, toiset taas köyhiä. Paavali kehotti varakkaita ”tekemään työtä hyvässä, olemaan rikkaita hyvissä teoissa, olemaan anteliaita, auliita jakelemaan”. Sekä rikkaiden että köyhien oli mahdollista ”saada luja ote todelliseen elämään”. (1. Tim. 6:17–19.) Tämä pitää paikkansa myös nykyään. Meillä kaikilla on sama mahdollisuus ja sama vastuu: meidän täytyy pysyä uskollisina ja olla ”rikkaita hyvissä teoissa”. Jos toimimme näin, menestymme Luojamme silmissä ja saamme iloa sen tietämisestä, että miellytämme häntä (Sananl. 27:11).

19. Mitä aiot tehdä voidaksesi menestyä?

¹⁹ Et ehkä pysty muuttamaan olosuhteitasi, mutta voit vaikuttaa siihen, miten toimit niissä. Pyri olemaan uskollinen missä tahansa oloissa. Se on vaivan arvoista. Voit olla varma, että Jehova siunaa sinua runsaskätisesti tänä aikana ja kautta ikuisuuden. Älä koskaan unohda kehotusta, jonka Jeesus esitti voidelluille kristityille: ”Osoittaudu uskolliseksi aina kuolemaan saakka, niin annan sinulle elämän kruunun.” (Ilm. 2:10.) Ikuisen elämän saaminen jos mikä merkitsee todellista menestystä!