Luukas 6:1–49

6  Eräänä sapattina hän kulki viljapeltojen halki, ja hänen opetuslapsensa nyhtivät tähkiä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.+  Silloin jotkut fariseukset sanoivat: ”Miksi teette sellaista, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?”+  Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä ja hänen kanssaan olevilla miehillä oli nälkä?+  Hän meni pyhäkköön, sai uhrileivät, söi ja antoi kanssaan oleville miehillekin leipiä, joita ei kenenkään muun kuin pappien ole lupa syödä.”+  Sitten hän sanoi heille: ”Ihmisen Poika on sapatin Herra.”+  Eräänä toisena sapattina+ hän meni synagogaan ja alkoi opettaa. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut.*+  Kirjanoppineet ja fariseukset pitivät Jeesusta tarkasti silmällä nähdäkseen, parantaisiko hän sapattina, jotta he saisivat tilaisuuden syyttää häntä.+  Hän tiesi kuitenkin, mitä he ajattelivat,+ ja sanoi siksi miehelle, jonka käsi oli surkastunut:* ”Nouse ja asetu seisomaan keskelle.” Mies nousi ja asettui seisomaan.  Sitten Jeesus sanoi heille: ”Kysyn teiltä: onko sapattina lupa tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa vai tappaa?”+ 10  Katsottuaan ympärilleen heihin kaikkiin hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies teki niin, ja hänen kätensä palautui ennalleen. 11  Mutta he raivostuivat silmittömästi ja alkoivat puhua keskenään siitä, mitä tekisivät Jeesukselle. 12  Noihin aikoihin hän meni vuorelle rukoilemaan,+ ja hän rukoili siellä Jumalaa koko yön.+ 13  Kun tuli päivä, hän kutsui opetuslapsensa luokseen ja valitsi heidän joukostaan 12, jotka hän nimesi apostoleiksi:+ 14  Simonin, jolle hän antoi myös nimen Pietari, tämän veljen Andreaan, Jaakobin, Johanneksen, Filippuksen,+ Bartolomeuksen, 15  Matteuksen, Tuomaan,+ Alfeuksen pojan Jaakobin, Simonin, jota sanotaan innokkaaksi, 16  Jaakobin pojan Juudaksen ja Juudas Iskariotin, josta tuli petturi. 17  Jeesus tuli alas heidän kanssaan ja pysähtyi tasaiselle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja valtavasti väkeä kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista sekä Tyroksen ja Sidonin rannikkoseudulta. He olivat tulleet kuulemaan häntä ja parantumaan sairauksistaan.+ 18  Jopa epäpuhtaiden henkien vaivaamat parannettiin. 19  Kaikki ihmiset yrittivät koskettaa häntä,+ koska hänestä lähti voimaa+ ja se paransi heidät kaikki. 20  Hän katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: ”Onnellisia olette te köyhät,+ sillä Jumalan valtakunta on teidän.+ 21  Onnellisia olette te, jotka nyt olette nälkäisiä, sillä te tulette kylläisiksi.+ Onnellisia olette te, jotka nyt itkette, sillä te tulette nauramaan.+ 22  Onnellisia olette te aina kun ihmiset vihaavat teitä+ ja kun he sulkevat teidät pois keskuudestaan,+ häpäisevät* teitä ja parjaavat nimeänne* Ihmisen Pojan takia.+ 23  Iloitkaa sinä päivänä ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaassa. Samoinhan heidän esi-isillään oli tapana tehdä profeetoille.+ 24  Mutta voi teitä, te rikkaat,+ sillä te olette jo saaneet kaiken lohtunne.+ 25  Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette olemaan nälkäisiä. Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te tulette suremaan ja itkemään.+ 26  Voi teitä, aina kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää,+ sillä näinhän heidän esi-isänsä tekivät väärille profeetoille. 27  Mutta minä sanon teille, jotka kuuntelette: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä,+ 28  pyytäkää siunausta niille, jotka kiroavat teitä, rukoilkaa niiden puolesta, jotka loukkaavat teitä.+ 29  Sille, joka lyö sinua toiselle poskelle, tarjoa toinenkin, ja siltä, joka ottaa päällimmäisen vaatteesi, älä kiellä alimmaistakaan.+ 30  Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää,+ äläkä pyydä takaisin siltä, joka ottaa sinun omaasi. 31  Niin kuin haluatte toisten tekevän teille, niin tehkää* te heille.+ 32  Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mitä kiitettävää siinä on? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka rakastavat heitä.+ 33  Jos teette hyvää niille, jotka tekevät hyvää teille, mitä kiitettävää siinä on? Syntisetkin tekevät niin. 34  Ja jos lainaatte niille, joiden odotatte maksavan takaisin, mitä kiitettävää siinä on?+ Syntisetkin lainaavat syntisille, kun uskovat saavansa saman verran takaisin. 35  Rakastakaa te sitä vastoin vihollisianne, tehkää hyvää ja lainatkaa toivomatta mitään takaisin.+ Silloin teidän palkkanne tulee olemaan suuri ja te tulette olemaan Korkeimman poikia, sillä hän on huomaavainen* kiittämättömille ja pahoille.+ 36  Olkaa armollisia niin kuin teidän Isänne on armollinen.+ 37  Lisäksi lakatkaa tuomitsemasta, niin teitä ei missään tapauksessa tuomita,+ ja lakatkaa arvostelemasta,* niin teitä ei missään tapauksessa arvostella. Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi.+ 38  Pitäkää tapananne antaa,+ niin teille annetaan.+ Syliinne kaadetaan runsas mitta, tiiviiksi painettu, ravisteltu ja kukkurainen. Sillä mitalla, jolla te mittaatte toisille, mitataan teille takaisin.” 39  Sitten hän kertoi heille myös vertauksia: ”Ei kai sokea voi opastaa sokeaa? Silloinhan molemmat putoaisivat kuoppaan.*+ 40  Oppilas* ei ole opettajansa yläpuolella, mutta jokainen, joka on saanut kaiken opetuksen,* on opettajansa kaltainen. 41  Miksi katsot roskaa, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?+ 42  Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Veli, anna minun ottaa pois roska, joka on silmässäsi’, kun et itse näe hirttä omassa silmässäsi? Tekopyhä! Ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, niin sitten näet selvästi ja voit ottaa pois roskan, joka on veljesi silmässä.+ 43  Ei yksikään hyvä puu tuota huonoja* hedelmiä, eikä yksikään huono* puu tuota hyviä hedelmiä.+ 44  Jokainen puu tunnetaan omista hedelmistään.+ Eihän esimerkiksi viikunoita kerätä orjantappuroista eikä viinirypäleitä korjata orjantappurapensaasta. 45  Hyvä ihminen tuo esiin hyvää siitä hyvästä, mitä hän on varastoinut sydämeensä, mutta paha ihminen tuo esiin pahaa siitä pahasta, mitä hän on varastoinut, sillä suu puhuu sitä, mitä sydän on täynnä.+ 46  Miksi te kutsutte minua: ’Herra! Herra!’ mutta ette tee, mitä sanon?+ 47  Minä kerron teille, kenen kaltainen on se, joka tulee minun luokseni, kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan:+ 48  Hän on kuin mies, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvälle ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten tuli tulva, joen vedet syöksyivät taloa vasten mutta eivät pystyneet horjuttamaan sitä, koska se oli hyvin rakennettu.+ 49  Toisaalta se, joka kuulee mutta ei tee mitään,+ on kuin mies, joka rakensi talon suoraan maan pinnalle laskematta perustusta. Joen vedet syöksyivät taloa vasten, ja se luhistui heti ja sortui täysin.”

Alaviitteet

Tai ”halvaantunut”.
Tai ”halvaantunut”.
Tai ”solvaavat”.
Kirjaim. ”heittävät nimenne pahana pois”.
Kirjaim. ”tehkää jatkuvasti”.
Tai ”hyvä”.
Tai ”langettamasta tuomiota”.
Tai ”ojaan”.
Tai ”Opetuslapsi”.
Tai ”on täydellisesti opetettu”.
Kirjaim. ”mätiä”.
Kirjaim. ”laho”, ”mätä”.

Tutkimisviitteet

viljapeltojen halki: Ehkä peltojen välissä kulkevia polkuja pitkin.

sapattina: Ks. sanasto.

viljapeltojen halki: Ks. Mt 12:1, tutkimisviite.

sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Jehova oli kieltänyt israelilaisia tekemästä työtä sapattina (2Mo 20:8–10). Juutalaiset uskonnolliset johtajat katsoivat oikeudekseen määritellä tarkkaan, mikä laskettiin työksi. Heidän mukaansa Jeesuksen opetuslapset syyllistyivät viljan korjaamiseen (tähkien nyhtäminen) ja puimiseen (niiden hiertäminen) (Lu 6:1, 2). Tällöin Jehovan käskyä sovellettiin kuitenkin liian tiukasti.

sellaista, mitä ei ole lupa tehdä: Ks. Mt 12:2, tutkimisviite.

pyhäkköön: Tarkoittaa tässä pyhäkkötelttaa. Jeesuksen mainitseman kertomuksen aikaan (1Sa 21:1–6) pyhäkköteltta oli Nobin kaupungissa, joka sijaitsi ilmeisesti Benjaminin alueella lähellä Jerusalemia (ks. liite B7, pikkukartta).

uhrileivät: Tai ”pinotut leivät”. Vastaava heprean ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’kasvojen leipää’. Leivät olivat kuvaannollisesti Jehovan edessä jatkuvasti uhrina (2Mo 25:30). (Ks. sanasto ja liite B5.)

pyhäkköön: Ks. Mr 2:26, tutkimisviite.

uhrileivät: Ks. Mt 12:4, tutkimisviite.

sapatin Herra: Jeesus käytti tätä nimitystä itsestään (Mr 2:28; Lu 6:5) ja osoitti näin, että hän sai tehdä taivaallisen Isänsä antamaa työtä sapattina (vrt. Joh 5:19; 10:37, 38). Jeesus teki juuri sapattina joitain huomattavimpia ihmeitään, muun muassa paransi sairaita (Lu 13:10–13; Joh 5:5–9; 9:1–14). Tämä kuvasi ilmeisesti sitä, millaista huojennusta hän toisi tulevan sapatinlevon aikana, kun hänen valtakuntansa hallitsisi (Hpr 10:1).

sapatin Herra: Ks. Mt 12:8, tutkimisviite.

jonka oikea käsi oli surkastunut: Kolme evankeliumin kirjoittajaa kuvailee, miten Jeesus paransi miehen sapattina, mutta vain Luukas kertoo, että surkastunut eli halvaantunut käsi oli miehen oikea käsi (Mt 12:10; Mr 3:1). Luukas mainitsee usein sairauksiin ja vammoihin liittyviä yksityiskohtia, joita Matteus ja Markus eivät mainitse (vrt. esim. Mt 26:51:tä ja Mr 14:47:ää Lu 22:50, 51:een). (Ks. ”Johdanto Luukkaan evankeliumiin”.)

tiesi – – mitä he ajattelivat: Luukas kertoo Jeesuksen tienneen, mitä kirjanoppineet ja fariseukset ajattelivat, kun taas Matteus ja Markus jättävät tämän yksityiskohdan mainitsematta (vrt. rinnakkaiskertomukset Mt 12:10–13; Mr 3:1–3).

pelastaa: Tai ”pelastaa elämä”, ”pelastaa sielu”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

apostolin: Tai ”lähetetyn”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’, ’lähettää matkaan’ (Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32). Sanan perusmerkitys käy hyvin ilmi Jeesuksen sanoista Joh 13:16:ssa, jossa se on suoraan käännetty ”lähetetyksi”.

apostoleiksi: Ks. Mt 10:2, tutkimisviite.

innokkaaksi: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Lu 6:14). Tässä ja Ap 1:13:ssa käytetty kreikan sana zēlōtḗs merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Apostolien luetteloissa Mt 10:4:ssä ja Mr 3:18:ssa käytetään lisänimeä ”Kananeus”. Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustaneen juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.

josta tuli petturi: Maininta on kiinnostava, koska se antaa ymmärtää, että Juudas muuttui. Hän ei ollut petturi silloin kun hänestä tuli opetuslapsi eikä silloinkaan kun Jeesus nimitti hänet apostoliksi. Ei ollut ennalta määrätty, että hänestä tulisi petturi. Sen sijaan hän käytti tahdonvapauttaan väärin, ja siksi hänestä ”tuli petturi” jolloinkin sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty apostoliksi. Heti kun Juudas alkoi muuttua, Jeesus oli siitä selvillä, kuten Joh 6:64:stä voidaan päätellä.

pysähtyi tasaiselle paikalle: Kuten tekstiyhteys osoittaa, Jeesus oli rukoillut vuorella koko yön ennen kuin hän valitsi 12 apostoliaan (Lu 6:12, 13). Tullessaan alas hän näki vuorenrinteellä tasaisen paikan, ehkä lähellä toimintansa keskuspaikkaa Kapernaumia. Siellä oli valtavasti ihmisiä, ja Jeesus paransi heidät kaikki. Mt 5:1, 2:n rinnakkaiskertomuksen mukaan hän ”nousi vuorelle” ja ”alkoi puhua ja opettaa”. Tämä viittaa ehkä tasaisen paikan yläpuolella olleeseen kohtaan vuorenrinteellä. Kun Matteuksen ja Luukkaan kertomukset yhdistetään, näyttää siltä, että laskeutuessaan rinnettä alas Jeesus pysähtyi tasaiselle paikalle, huomasi rinteellä vähän korkeammalla olevan kohdan ja nousi sinne puhumaan. Toinen mahdollisuus on, että Mt 5:1:n tiiviissä kuvauksessa ei mainita tapahtumia, joista Luukas kertoo yksityiskohtaisesti.

Onnellisia: Kreikan sana makários ei tarkoita pelkästään iloa tai onnea, jota ihminen tuntee esimerkiksi silloin kun hänen on hyvä olla. Se tarkoittaa pikemminkin ihmisen tunnetilaa silloin kun Jumala siunaa häntä ja hyväksyy hänet. Sillä kuvaillaan myös Jumalaa samoin kuin Jeesusta taivaallisessa kirkkaudessaan (1Ti 1:11; 6:15).

ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita: Tai ”ne, jotka ymmärtävät, että he tarvitsevat Jumalaa”. Vastineella ”ne, jotka ymmärtävät”, käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’köyhiä’ eli puutteenalaisia tai kerjäläisiä. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään niistä, joilla on jokin tarve ja jotka ovat hyvin tietoisia siitä. Samaa kreikan sanaa käytetään Lu 16:20, 22:ssa Lasarus-nimisestä ”kerjäläisestä”. Matteuksen käyttämä kreikan ilmaus, joka joissain käännöksissä käännetään vastineella ”hengessään köyhät”, välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa. (Ks. Lu 6:20, tutkimisviite.)

kerjäläinen: Tai ”köyhä mies”. Kreikan sana voi tarkoittaa hyvin köyhää, puutteenalaista. Tämä sana korostaa Jeesuksen vertauksessa kerjäläisen ja rikkaan miehen jyrkkää vastakohtaisuutta. Mt 5:3:ssa sanaa käytetään kuvaannollisesti lauseessa ”ne, jotka ymmärtävät, että heillä on hengellisiä tarpeita”, kirjaimellisesti käännettynä ”hengeltä köyhät [”puutteenalaiset”, ”kerjäläiset”]”. Kreikan sana välittää siinä ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa. (Ks. Mt 5:3, tutkimisviite.)

opetuslapsiinsa: ”Opetuslapseksi” käännetty kreikan substantiivi mathētḗs tarkoittaa oppijaa tai oppilasta, ja siihen sisältyy ajatus opettajaan kohdistuvasta syvästä kiintymyksestä, joka muovaa opetuslapsen koko elämää. Vaikka suuret ihmisjoukot kokoontuivat kuuntelemaan Jeesusta, hän nähtävästi kohdisti sanansa ennen kaikkea opetuslapsilleen, jotka istuivat lähimpänä häntä (Mt 5:1, 2; 7:28, 29).

sanoi: Sekä Matteus (luvut 5–7) että Luukas (6:20–49) kirjoittivat muistiin vuorisaarnan. Luukas esittää sen lyhennettynä, kun taas Matteuksen kertomus on noin neljä kertaa pidempi, ja se sisältää muutamaa jaetta lukuun ottamatta kaiken, mitä Luukas kertoo. Nämä kaksi kertomusta alkavat ja loppuvat samalla tavalla, ja niissä käytetään usein samanlaisia ilmauksia. Niiden sisältö on pääosin samanlainen, ja asiat esitetään niissä yleensä samassa järjestyksessä. Joskus rinnakkaisten kohtien sanamuoto on hyvin erilainen, mutta kohdat ovat silti yhtäpitäviä. Luukkaan kertomuksesta puuttuu useita pitkiä vuorisaarnan osuuksia, mutta Jeesus esitti samat ajatukset muissa tilanteissa. Jeesus puhui vuorisaarnassa esimerkiksi rukoilemisesta (Mt 6:9–13) ja tasapainoisesta suhtautumisesta aineelliseen (Mt 6:25–34). Hän toisti nämä ajatukset nähtävästi noin puolitoista vuotta myöhemmin, ja näistä tilanteista Luukas kertoi evankeliumissaan (Lu 11:2–4; 12:22–31). Lisäksi Luukas kirjoitti evankeliuminsa kaikenlaisista taustoista lähtöisin oleville kristityille, ja ehkä siksi hän jätti vuorisaarnasta pois osuuksia, jotka kiinnostivat erityisesti juutalaisia (Mt 5:17–27; 6:1–18).

Onnellisia: Ks. Mt 5:3, tutkimisviite.

te köyhät: Vastineella ”köyhät” käännetty kreikan sana tarkoittaa rutiköyhiä, puutteenalaisia tai kerjäläisiä. Tämä ensimmäinen onnellisuuden edellytys, jonka Jeesus mainitsee vuorisaarnassa, ilmaistaan Luukkaan kertomuksessa vähän eri tavalla kuin Mt 5:3:ssa. Matteuskin käyttää samaa vastineella ”köyhät” käännettyä kreikan sanaa mutta lisää ”henkeä” vastaavan sanan, jolloin koko ilmaus kuuluu kirjaimellisesti käännettynä ”hengeltä köyhät”, ”hengeltä kerjäläiset”. (Ks. Mt 5:3; Lu 16:20; tutkimisviitteet.) Tämä ilmaus välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tajuavat selvästi olevansa hengellisesti köyhiä ja riippuvaisia Jumalasta. Luukkaan kertomuksessa puhutaan vain köyhistä. Se on sopusoinnussa Matteuksen kertomuksen kanssa, koska köyhät ja sorretut tajuavat usein herkemmin hengelliset tarpeensa ja riippuvuutensa Jumalasta. Jeesus sanoikin, että tärkeä osa hänen tehtäväänsä Messiaana oli ”kertoa hyvää uutista köyhille” (Lu 4:18). Ne jotka seurasivat Jeesusta ja jotka saisivat nauttia Jumalan valtakunnan siunauksista, olivat pääasiassa köyhiä ja tavallisia ihmisiä (1Ko 1:26–29; Ja 2:5). Matteuksen kertomuksesta ilmenee kuitenkin selvästi, että pelkkä köyhyys ei automaattisesti tuo Jumalan hyväksyntää. Vuorisaarnan kahdet erilaiset alkusanat siis täydentävät toisiaan.

he ovat jo saaneet koko palkkansa: Kreikan verbi apékhō ’olla saanut (saatavansa)’ esiintyi usein kuiteissa, jolloin se merkitsi ’maksettu täysimääräisenä’. Tekopyhät harjoittivat hyväntekeväisyyttä, jotta ihmiset huomaisivat heidät. Kun sitten toiset näkivät heidät ja ylistivät heidän anteliaisuuttaan, se oli koko palkka, jonka he saivat. He eivät voineet enää odottaa Jumalalta mitään.

olette jo saaneet kaiken lohtunne: Kreikan verbi apékhō ’olla saanut (saatavansa)’ esiintyi usein kuiteissa, jolloin se merkitsi ’maksettu täysimääräisenä’. Sanoessaan voi teitä, te rikkaat, Jeesus tarkoitti niitä tuskia, suruja ja vastoinkäymisiä, joita rikkaus voi tuoda mukanaan. Hän ei tuominnut mukavan, hyvän elämän viettämistä sinänsä vaan varoitti siitä, että ne, jotka ovat kiintyneet rikkauksiin, voivat laiminlyödä Jumalan palvelemista, eivätkä he siksi ole aidosti onnellisia. He ovat jo ”saaneet saatavansa”, kaiken lohtunsa, ts. rikkauden tuomat mukavuudet. Jumala ei anna heille enää enempää. (Ks. Mt 6:2, tutkimisviite.)

Rakastakaa vihollisianne: Jeesuksen neuvo on sopusoinnussa Raamatun heprealaisten kirjoitusten hengen kanssa (2Mo 23:4, 5; Job 31:29; San 24:17, 18; 25:21).

rakastakaa: Käskymuodossa olevat verbit ilmaisevat tässä jatkuvaa tekemistä.

rakastakaa vihollisianne: Ks. Mt 5:44, tutkimisviite.

pankkiireille – – korkoineen: Lainaa antavilla pankkiireilla oli ensimmäisellä vuosisadalla huomattava asema Israelissa ja sitä ympäröivissä maissa. Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa lainoista, joita annettiin köyhille maanmiehille (2Mo 22:25), mutta sitä sai periä lainoista, joita myönnettiin ulkomaalaisille, todennäköisesti riskialttiita liiketoimia varten (5Mo 23:20). Jeesuksen aikana oli ilmeisesti tavallista saada korkoa pankkiirien haltuun talletetuille varoille.

lainaatte: Ts. ilman korkoa. Mooseksen laki kielsi israelilaisia perimästä korkoa köyhiltä maanmiehiltään (2Mo 22:25) ja kannusti lainaamaan puutteenalaisille avokätisesti (5Mo 15:7, 8; ks. Mt 25:27, tutkimisviite).

Rakastakaa: Käskymuodossa olevat verbit ilmaisevat tässä jatkuvaa tekemistä.

Antakaa anteeksi, niin teille annetaan anteeksi: Tai ”Päästäkää jatkuvasti vapaaksi, niin teidät päästetään vapaaksi”. Ilmauksella ”antaa anteeksi” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’päästää vapaaksi’, ’lähettää pois’, ’vapauttaa (esim. vanki)’. Tässä tekstiyhteydessä sitä käytetään tuomitsemisen ja arvostelemisen vastakohtana ja se välittää ajatuksen syytteistä vapauttamisesta ja anteeksi antamisesta silloinkin kun rangaistus näyttäisi aiheelliselta.

Pitäkää tapananne antaa: Tai ”Antakaa jatkuvasti”. Tässä käytetty kreikan verbimuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä.

Syliinne: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’povea’, ’rintaa’, mutta tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa todennäköisesti väljän vaatteen laskosta, joka muotoiltiin vyön yläpuolelle. Ilmaus ”kaataa syliin” saattaa viitata siihen, että joillain myyjillä oli tapana laittaa asiakkaan ostokset tällaiseen laskokseen.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

vertauksia: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

roskaa – – hirttä: Jeesus kuvailee tässä tehokkaan hyperbolan avulla ihmistä, joka suhtautuu veljeensä kriittisesti. Jeesus vertaa vähäistä virhettä pieneen ”roskaan”. Kreikan sana kárfos voi tarkoittaa ”roskan” lisäksi pikkuruista puunpalasta, joten se on joissain raamatunkäännöksissä käännetty vastineella ”tikku” tai sahanpurun ”hippunen”. Kriittinen ihminen antaa ymmärtää, että hänen veljensä hengellisessä näkökyvyssä, mukaan luettuna moraalinen havainto- ja arvostelukyky, on vikaa. Kun hän tarjoutuu ”ottamaan pois roskan”, hän väittää ylpeästi, että hän osaa auttaa veljeään näkemään selvemmin ja arvioimaan asioita oikein. Jeesus kuitenkin sanoo, että tällaisen kriittisen ihmisen omaa hengellistä näkökykyä ja arvostelukykyä sumentaa kuvaannollinen ”hirsi”, jykevä rakennuspuu, jota voitiin käyttää kattoparruna (Mt 7:4, 5). On sanottu, että tämä voimakas, jopa humoristinen vastakohtaisuus osoittaa Jeesuksen tienneen hyvin, mitä puusepänverstaalla tehtiin.

roskaa – – hirttä: Ks. Mt 7:3, tutkimisviite.

Tekopyhä: Kreikan sanalla hypokritḗs tarkoitettiin alun perin kreikkalaisia (ja myöhemmin roomalaisia) näyttelijöitä, joiden käyttämät suuret naamiot salasivat näyttelijän henkilöllisyyden ja vahvistivat ääntä. Sanaa alettiin käyttää kuvaannollisesti sellaisesta, joka kätki todelliset aikomuksensa tai persoonallisuutensa teeskentelemällä. Mt 6:5, 16:ssa Jeesus sanoo juutalaisia uskonnollisia johtajia ”tekopyhiksi”. Tässä (Lu 6:42) hän käyttää tätä sanaa sellaisesta opetuslapsesta, joka keskittyy toisen vikoihin mutta ei huomaa omiaan.

tulva: Äkilliset talvimyrskyt eivät ole Israelissa harvinaisia (varsinkaan tebetkuussa eli joulu-tammikuussa). Ne tuovat mukanaan kovia tuulia, rankkasateita ja tuhoisia hyökytulvia. (Ks. liite B15.)

Media

Galileanjärven pohjois- ja luoteisrantaa
Galileanjärven pohjois- ja luoteisrantaa

1. Gennesaretin tasanko. Tämä kolmion muotoinen hedelmällinen maa-alue oli noin 5 km pitkä ja 2,5 km leveä. Tämän alueen rannikolla Jeesus tapasi Pietarin, Andreaan, Jaakobin ja Johanneksen ja pyysi näitä kalastajia seuraamaan häntä (Mt 4:18–22).

2. Perimätiedon mukaan Jeesus piti vuorisaarnansa täällä (Mt 5:1; Lu 6:17, 20).

3. Kapernaum. Jeesus asettui asumaan tähän kaupunkiin, ja siellä tai sen lähistöllä hän tapasi Matteuksen (Mt 4:13; 9:1, 9).

Vaatteen laskos
Vaatteen laskos

Raamatun aikoina israelilaisten käyttämät vaatteet olivat ylhäältä niin väljiä, että kangas voitiin vetää pussiksi vyön yläpuolelle. Tähän suureen laskokseen voitiin laittaa esimerkiksi viljaa tai rahaa, tai siinä voitiin kantaa lasta tai karitsaa. (2Mo 4:6, 7; 4Mo 11:12; 2Ku 4:39; Job 31:33; Jes 40:11.) Lu 6:38:ssa sanalla ”syli” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’povea’, ’rintaa’, mutta tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa vaatteen laskosta. Ilmaus ”kaataa syliin” saattaa viitata siihen, että joillain myyjillä oli tapana laittaa asiakkaan ostokset hänen väljän vaatteensa laskokseen.

Viikunapuu, viiniköynnös ja orjantappura
Viikunapuu, viiniköynnös ja orjantappura

Jeesus mietti epäilemättä tarkkaan, mistä kasveista hän puhui vertauksissa. Esimerkiksi viikunapuu (1) ja viiniköynnös (2) mainitaan monissa kohdissa rinnakkain, ja Jeesuksen sanat Lu 13:6:ssa osoittavat, että viinitarhoihin istutettiin usein viikunapuita (2Ku 18:31; Jl 2:22). Ilmaus ”istua oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla” kuvasi rauhaa, hyvinvointia ja turvallisuutta (1Ku 4:25; Mi 4:4; Sak 3:10). Orjantappurat ja ohdakkeet sitä vastoin mainittiin siinä yhteydessä, kun Jehova kirosi maan sen jälkeen kun Aadam oli tehnyt syntiä (1Mo 3:17, 18). Ei tiedetä varmasti, mitä kasvia Jeesus tarkoitti orjantappuralla tai ohdakkeella Mt 7:16:ssa. Kuvassa näkyvä piikikäs armeniankaunokki (Centaurea iberica) (3) kasvaa luonnonvaraisena Israelissa.