Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 23 YATICHÄWI

“Diosaw nayraqat [...] munistu”

“Diosaw nayraqat [...] munistu”

1-3. ¿Kunatsa Jesusan jiwatapajj yaqhanakan jiwatapat sipansa amtkañapunejja?

NIYA pä waranq maranak nayrajja, jan juchani mä jaqeruw ina chʼusat juchañchapjjäna ukat jiwayañkamaw tʼaqhesiyapjjäna. Walja jaqenakaw ukham tʼaqhesiyata uñjasiwayapjje. Ukampis uka jaqen jiwatapajj janiw mayninakan jiwatapjamäkänti.

2 Uka jaqen tʼaqhesitapajj jan armkañapunïnwa. Niya jiwañampëjjäna uka urojja, mä akatjamatwa alajjpachas chika urur chʼamaktʼäna. Ukanakat yatjjatir mä jaqejj akham sasaw säna: “Intejj chʼamaktʼawayänwa” sasa (Lucas 23:44, 45). Ukatjja, amtkañapuniw akham sasin jiwawayjjäna: “Taqe kunaw phoqhasjje” sasa. Jïsa, jiwatapampejj jaqenakar wal munasitapwa uñachtʼayäna, jupjam yaqha munasir jaqejj janipuniw utjkaspati (Juan 15:13; 19:30).

3 Uka jaqejj Jesucristo satänwa. Kunjamtï yatktanjja, 33 maran Nisán phajjsit 14 urunak saraqataruw jiwañkam wal tʼaqhesiwayäna. Ukampis janiw jupa sapakejj tʼaqheskänti. Janis jaqenakajj sum amuykstanjja, alajjpachankir Awkipajj walpun uka urojj chuymapan tʼaqhesïna. Cheqas janiw khitis jupjamajj alajjpachansa ni akapachansa ukham tʼaqhesiwaykiti. Uka toqet amuytʼañatakejja, Jehová Diosajj qhawqha munasirisa uka toqet parltʼañäni.

Munasiñatwa Diosajj wal tʼaqhesïna

4. Jesusan jan aleq jaqekïtapjja, ¿kunjamatsa mä soldadojj amuyäna, ukat kamsänsa?

4 Jesusar jiwayapjjäna uk uñjir romano mä soldadojj inti  chʼamaktʼipansa ukat oraq khathatipansa wal ajjsaräna, ukat akham sarakïnwa: “Cheqpachapuniw aka jaqejj Diosan Yoqapäpacha” sasa (Mateo 27:54). Cheqas Jesusajj janiw aleq jaqekïkänti. Ukhamasti, taqe kunjjar Munañani jachʼa Diosan sapa Yoqapar jiwayapjjañapatakiw uka soldadojj yanaptʼatayna. Ukampis ¿qhawqsa Diosajj Jesusar munasïna?

5. ¿Qhawqha tiempos Jehová Diosampi Yoqapampejj janïr aka Oraqer jutkasajj jakasipjjäna?

5 Diosan “Yoqapasti taqe kunatejj utjki ukatjja nayrïriwa” sasaw Bibliajj qhanañchi (Colosenses 1:15). Ukhamajj janïr kunas utjkäna ukhatpachwa Jehová Diosampi Yoqapampejj wali sum apasipjjäna. Ukampis ¿qhawqha tiempos Awkipamp chikajj alajjpachan jakpachäna? Amuytʼañäni, taqe kunas alajjpachan utjañ qalltkäna ukat jichhakamajj niya 13.000.000.000 (tunka kimsani waranq millón) maranakaw pasjje sasaw ciencia toqet yatjjattʼatanakajj sapjje. Ukhamäspa ukhajj tunka kimsani waranqa millón maranakatsa jilaw Jehová Diosampi Jesusampejj jakasipjjpachäna. Ukat ¿kunsa Jesusajj uka tiempon lurpachäna?

6. 1) ¿Kunsa aka Oraqer janïr jutkasajj Diosan Yoqapajj luräna? 2) ¿Qhawqsa Jehová Diosampi Yoqapampejj munasipjje?

6 Jesusajj taqe kun lurañwa Awkipar yanaptʼäna (Proverbios 8:30NM). Bibliajj akham siwa: “Jupa toqew Diosajj taqe kuns luri, jan jupampejj janiw kuna luratas utjkiti” sasa (Juan 1:3). Awkipampi chika taqe kun lurasajj wali kusisitaw jikjjataspachäna. Ukat Awkipas ukhamarakiw Yoqap jakʼanjja wali kusisit jikjjataspachäna. Kunjamtï yatktanjja, awk taykampi wawanakampejj wal yatthaptapjje ukat wal munasipjjaraki. Ukat kunjamtï Biblian siskejja, uka “munasi[ñajj] mayaruw tukuyi” (Colosenses 3:14). Ukhamajj Jehová Diosampi Yoqapampejj wali yatitäpjjpachänwa ukat jiwasan jan amuykañ walja tiemporakiw sum jakasipjjpachäna. Uka kasta munasiñajj janiw khitinsa ni kawkinsa utjkaspati.

7. Jesusajj bautisaskäna ukhajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jupar munasitap uñachtʼayäna?

 7 Ukampisa, mä jaqjam nasiñapatakiw Jehová Diosajj wali munat Yoqapar khitanitayna. Kimsa tunka maranakatsa jilaw Yoqapajj jan Jupamp chikäjjänti. Ukatjja, wawatpach jilsuñapkamaw alajjpachat wali sum uñjaniskäna. Ukat niya 30 marani bautisasjjäna ukhajja, Diosajj qhawqsa Yoqapar munasi ukajj wali qhanaw amuyasïna, akham sasaw alajjpachat arsunïna: “Akawa munat Wawajjajja, kawkïrirutejj nayajj ajllista ukajja” sasa (Mateo 3:17). Ukat kunapachatï Jesusajj Mesías toqet parlir profecianak sum phoqäna ukat Diosan munañapsa sum phoqarakïna ukhajja, Awkipajj wal kusispachäna (Juan 5:36; 17:4).

8, 9. 1) ¿Kuna jan walinakansa Jesusajj Nisán phajjsin uñjasïna, ukat ukanak uñjasajj kunjamas Awkipajj alajjpachan jikjjataspachäna? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj jiwañkam tʼaqhesiñapatakejj Yoqapar khitanïna?

8 Ukhamajj ¿kunjamakis Jehová Diosajj 33 marana Nisán phajjsit 14 urunak saraqjjäna uka urojj jikjjataspachäna? Kunapachatï munat Yoqapar mä arkiripajj aljantäna, jaqenakajj katuntapjjäna ukat amigonakapas sapaki jaytjapjjäna, ina chʼusat juchañchapjjäna, nuwjapjjäna, thuskatapjjäna, jiskʼachjapjjäna, jawqʼjasin ati jañchipsa chʼiysupjjäna ukat jachʼa clavonakampi amparatsa kayutsa mä lawar chʼakkatasin saytʼayapjjäna ukat sawkasipjjäna ukhajja, wali chuyma ustʼataw Jehová Diosajj jikjjataspachäna. Ukat munat Wawapajj niya jiwañampëjjasin Jupar jachʼat artʼasïna ukat wali llakkañ jiwawayjjäna ukhajja, walpun Jehová Diosajj chuymapan tʼaqhespachäna. Khititejj jupamp chika walja maranaka jakasïna ukajj janiw utj-jjänti (Mateo 26:14-16, 46, 47, 56, 59, 67; 27:38-44, 46; Juan 19:1).

‘Diosajj mä sapa Yoqaparuw khitani’

9 Cheqansa, kunjamakis alajjpachankir Awkisajj wali munat Yoqapan jiwatapatjja jikjjatasïna ukjja janiw sum amuyksnati ni arunakampis sañjamäkarakiti. Ukampis kunatsa Jehová Diosajj khitanïna ukjja sumwa Bibliajj  qhanañchistu. Juan 3:16 qellqatajj akham siwa: “Diosajj akapachar wal munatap laykuw mä sapa Yoqapar khitani, taqe khitinakatejj jupar iyawsapki ukanakajj jan chhaqañapataki, jan ukasti wiñay jakañanïñapataki” sasa. Ukhamasti, munasiñatwa Jehová Diosajj Yoqapar khitanïna. Cheqasa, Wawaparu jiwas layku tʼaqhesiñapataki ukat jiwañapataki khitanisajja, qhawqsa munasistu ukwa Diosajj qhan uñachtʼayistu.

Diosan munasiñapa

10. ¿Kunas jaqenakatakejj wali wakisirejja, ukat “munasiña” siski uka arojj kunjam chʼamaktʼayatasa?

10 ¿“Munasiña” siski uka arojja kamsañs munpacha? Kunapachatï munasiñajj utjki ukhajja, sumakiw jikjjatastanjja ukat thayarjje ukhasti llakitaw jikjjatasiraktanjja. Cheqas munasiñampipuniw kawkinsa sarnaqtanjja ukat munasiñajj tukusispa ukhajj jiwjjsnawa sasaw sapjje. Ukampis uka arojj kamsañs munpacha ukajj janiw sum amuyañjamäkiti. Libronakansa, musicanakansa, poemanakansa walpun jaqenakajj uka toqet parlapjje, ukampis janiw sum qhanañchapkiti. Cheqas uka arojj wali apnaqatäkchisa, jukʼampikiw chʼamaktʼayasjje.

11, 12. 1) ¿Munasiñatjja kawkinsa sumpach yatjjatsna, ukat kunatsa? 2) ¿Munasiña sañatakejj kuna arunakas nayra griego arunjja utjäna, ukat Griego Arut Qollan Qellqatanakanjj kuna arus jilapartejj uñsti? (Qhanañchäwimpi uñjjattʼäta.) 3) ¿A·gá·pe siski uka arojj kamsañs muni?

11 Ukampis Bibliajj wali qhanwa munasiñ toqet yatichistu. Uka toqetjja wali uñtʼat mä librojj akham siwa: “Munasiñajj luratanakanwa uñjasi” sasa (Diccionario expositivo de palabras del Antiguo y del Nuevo Testamento exhaustivo, de W. E. Vine). Ukat kunanaksa Jehová Diosajj munasiñat lurawayi ukanakjja wali qhanwa Bibliajj uñachtʼayistu. Amuytʼañäni, Yoqapar jiwas layku khitanisajja jaqenakar wal munasitap qhan uñachtʼayistu. Ukat kunjamtï jutïr yatichäwinakan uñjkañänejja, kunayman toqetwa Jehová Diosajj munasiñapjja uñachtʼayistu. Ukat munasiñ toqet parlañatakejja,  pusi arunakaw nayra griego arunjja apnaqasirïna. * Ukampis Griego Arut Qollan Qellqatanakanjja, a·gá·pe siski uka aruw jilapart apnaqasi. “Uka arojja wali chʼamaniwa” sasaw Biblia toqet parlir mä diccionariojj qhanañchi. ¿Kunatsa ukham sispacha?

12 A·gá·pe siski uka arojja, Diosan cheqa yatichäwinakaparjam munasiña sañ muni. Janiw jaqe masir chuyma mayaki munasiñ sañ munkiti. Jan ukasti, sum amuytʼasin munasiñat askinak luraña sañ muni. Ukham munasirejj janiw jupa sapakejj jaqëñ munkiti. Sumpach amuytʼañatakejj Juan 3:16 qellqatar kuttʼañäni. ¿‘Akapacha’ sasinjja kuna toqetsa parlaski, ukat kunatsa Diosajj wali munat Yoqapar khitanïna? ‘Akapacha’ sasinjja qhespiyañjam jaqenakat parlaski. Khitinakatejj juchanak luras sarnaqapki ukanakamppachatwa parlaski. Ukhamajj ¿kunjamtï Abraham amigopar wal munaskäna, ukhamti Diosajj taqe jaqenakar munaspacha? (Santiago 2:23.) Janiwa. Ukampis taqeniruw Diosajj munasiñampi uñji, ukatwa wali munat Jesucristo Yoqaparus khitanïna. Taqenis juchanakapat arrepentisipjjaspa ukat jan wali luräwinakap jaytapjjaspa ukwa Diosajj muni (2 Pedro 3:9). Waljaniw ukham lurawayapjje, ukatwa Diosajj wali munasiñampi amigonakaparjam uñj-jje.

13, 14. ¿Kunatsa a·gá·pe arojj taqe chuym munasiñat parli sistanjja?

13 Ukampis yaqhepajj janiw a·gá·pe siski uka arutjja sum amuyapkiti. Janis chuymatpach munasiñäkaspa ukham amuyapjje. Ukampis a·gá·pe sasinjja, taqe chuyma munasiñatwa Biblianjja parli. Amuytʼañäni, Jesusajj akham sasaw  säna: “Awkejj Yoqaparojj munasiwa” sasa. Aka cheqanjja a·gá·pe siski uka aruw uñsti (Juan 3:35). ¿Janit Diosajj Yoqapar chuymatpach munaskpacha? Jesusajj akham sasaw Juan 5:20 qellqatan sarakïna: “Awkejj Yoqarojj munasiwa” sasa. Aka cheqanjja fi·lé·o siski uka aruw uñsti. Ukhamasti, Jehová Diosajj chuymatpach munasirirakiwa. Ukampis janirakiw chuyma mayakejj munaskaspati. Jan ukasti, wali yatiñani Diosajj cheqaparjam taqe kun uñjasaw munasiñap uñachtʼayi.

14 Kunjamtï uñjktanjja, Jehová Diosan chʼamapasa, cheqakankañapasa ukat yatiñapasa wali muspharkañapuniwa. Ukampis munasiñaw ukanakat sipansa jilankejja. Ukatwa Jupar jakʼachasiraktanjja. Ukampis ¿kunatsa munasiñaw jilanki sistanjja?

“Diosajj munasiñawa”

15. ¿Bibliajj Diosan munasiñapat kamsisa, ukat kunatsa? (Qhanañchäwi uñjjattʼäta.)

15 “Diosajj munasiñawa” sasaw Bibliajj qhanañchi (1 Juan 4:8). * Ukampis Diosajj wali yatiñanïkchisa, taqe chʼamanïkchisa ukat taqe kun cheqaparus uñjkchejja, janiw mä cheqansa Diosajj yatiñawa, jachʼa chʼamawa jan ukajj cheqakankañawa sasajj siskiti. Cheqas taqe ukanakajj qhanapuniw luratanakapan amuyasi. Janiw yaqha ukham Diosajj utjkiti. Ukampis ¿kunatsa “Diosajj munasiñawa” sasin Bibliajj qhanañchpacha?

16-18. 1) ¿Kunatsa “Diosajj munasiñawa” sasin Bibliajj qhanañchpacha? 2) ¿Kunatsa jaqe sapakiw aka Oraqenjja Diosan munasiñap uñachtʼayaspa sasajj sissna?

16 “Diosajj munasiñawa” siski uka arunakajja, janiw “Diosampi  munasiñampejj pachpakïkaspas” ukham sañ munkiti. Ukat janirakiw “munasiñajj Diosawa” sasas sisksnati. Kunattejj Jehová Diosajj janiw aleq munasiñakïkiti. Jan ukasti, wali chʼamani, yatiñani, sinttʼasiri ukat khuyapayasiri mä Diosawa. Ukatjja, “munasiñampi phoqantatäkaspas ukhamawa” sasaw mä librojj qhanañchi. Amuytʼañäni, Diosajj yatiñaparjam ukat cheqaparjamaw taqe kuns lurañ amti ukat chʼamapampiw ukanak phoqaraki. Ukampisa, munasirïtap laykuw taqe ukanak luri.

17 Janiw khitis Diosjam munasirejj utjkiti sasaw Bibliajj sistu. Ukhamasti, Diosan munasiñapat yateqañ munasajja, pachpa Jehová Diosar sum uñtʼañasawa. Ukat jaqejj munasirirakïtanwa, ukampis ¿kunatsa ukham chuymanïtanjja? Amtañäni, akham sasaw Jehová Diosajj säna: “Jichhajj jaqe lurarakiñäni. Uka jaqesti jiwäsar uñtasitäniwa” sasa (Génesis 1:26). Yoqaparuw ukham sispachäna. Cheqans jaqe sapakiw aka Oraqenjja alajjpachankir Awkisat yateqasisajj munasiñ uñachtʼayaspa. Ukat amtarakiñäni, Diosan wali yatiñanïtapa, taqe chʼamanïtapa ukat cheqapar uñjirïtap uñachtʼayañatakejja kimsa animalan ajanunakapatwa Ezequiel libronjja parli. Ukampis Diosan wali munasirïtap uñachtʼayañatakejj jaqen ajanupat parlaraki. Ukhamatwa munasiñan jilankatap uñachtʼayäna (Ezequiel 1:10).

18 Ukhamasti, kunapachatï jiwasajj munasiñ uñachtʼayktan ukhajja, Jehová Diosan munasiñap uñachtʼayasktanjja. Kunjamtï apóstol Juanajj siskejja, “Diosaw nayraqat jiwasanakar munistu, ukatwa jiwasajj juparojj munaraktanjja” (1 Juan 4:19). Ukampis ¿kunjamatsa Jehová Diosajj munasiñap nayraqat uñachtʼayistu?

Jehová Diosaw nayraqat munasistu

19. ¿Kunatsa Diosajj munasiñat taqe kunsa luräna sasajj sissna?

19 Janïr kunas utjkäna ukhatpachwa munasiñajj utjatayna. Amtañäni, ¿kunatsa Jehová Diosajj taqe kun lurañ qalltpachäna? Janiw sapak uñjasisasa jan ukajj maynimpi jakañ  munasas angelanak lurkänti. Cheqas Jupajj phoqatawa, janiw kunas faltkiti. Jan ukasti, munasiñatwa taqe kunsa luratayna. Ukat jakañajj kunja sumasa uk uñjasin kusisit jakasipjjaspa ukwa munäna. Nayraqatjja, munat sapa Yoqaparuw luratayna, jupaw “taqe kuntejj Diosajj lurki ukan qallta[pajja]” (Apocalipsis 3:14). Ukatjja, uka sapa Yoqapampiw taqe kunsa lurarakitayna, nayraqatjja angelanak lurapjjatayna (Job 38:4, 7; Colosenses 1:16). Uka chʼamani angelanakajja, wali chʼikhi, munasiri ukat jupanakpach kuns amtiri ukham luratäpjjänwa. Ukatwa jupanakkamasa Diosampisa wali sum apasipjjaspäna (2 Corintios 3:17). Cheqansa, Diosan munasitaw jupanakajj munasiñ uñachtʼayapjjarakïna.

20, 21. ¿Kunjamatsa nayra awk taykasarojj Jehová Diosajj munasiñ nayraqat uñachtʼayäna, ukat kunsa jupanakajj lurapjjäna?

20 Ukat qalltatpachwa Diosajj Adanampir Evampirojj wali munasiñampi uñjarakïna. Edén jardinanjja, taqe cheqanwa ukat taqe kunanwa Diosan munasiñapajj uñjasïna. Bibliajj akham siwa: “Tatitu Diosajj Edenat inti jalsu toqerojj mä huerto wakichäna. Ukarurakiw uchäna kawkïri jaqtejj jupajj lurkatayna ukjja” sasa (Génesis 2:8). ¿Jumajj mä suma huertar jan ukajj mä jachʼa jardinar mantirïtati? ¿Kunanaksa uka cheqat amtta? Ukanjja alinakajj chʼiwtʼayki uka cheqarojj wali sumaw lupejj qhananti. Panqaranakas wali sum panqartʼaraki. Jawir umas istʼkañaw jalaskaraki. Jamachʼinakasa wali sum chhiweqeraki ukat jiskʼa laqʼonakas sum istʼasiraki. Alinakasa, panqaranakas ukat achunakas wali sumaw muktʼasi. Ukampis uka huertat sipansa Edenanjja jukʼampi sumäpachänwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

21 Uka suma jardinjja pachpa Jehová Diosaw wakichäna. Kunja sumänsa uk sañatakejj janiw arunakajj utjkaspati. Qoqanakas wali suma achunakwa churpachäna. Umasa taqe cheqan utjpachäna. Ukat munkañ kunayman kasta animalanakaw utjarakpachäna. Adanampi Evampejja wali sumapuniw jakasipjjaspäna, suma luräwinakanïpjjänwa ukat janirakiw sapäpkänti. Jïsa, Jehová Diosaw jupanakarojj nayraqat  munasiñap uñachtʼayäna, ukhamajj jupanakajj Diosar munasipjjañaparakïnwa. Ukampis alajjpachankir Awkipar taqe chuyma munasiñat sipansa Jupa contrakiw saytʼjjapjjäna (Génesis 2 jalja).

22. ¿Kunjamsa Edenan kutkatatpachas Jehová Diosajj wiñay munasirïtap uñachtʼayäna?

22 Ukham kutkatatajj walsa chuym usuyaskchïnjja, janiw Jehová Diosajj ukhamak qheparkänti. Jupan “khuyapayasiñapajj [mä arunjja, munasiñapajj] wiñayawa” (Salmo 136:1). Ukatwa Adanan suma chuymani wawanakapar juchat kutsuyañatakejj jankʼaki amtawayi. Kunjamtï uñjawayktanjja, ukatwa pachpa munat Wawapsa jaqenakar qhespiyañ laykojj loqtawayi (1 Juan 4:10).

23. ¿Kunatsa Jehová Diosajj ‘kusisit Diosaw’ satajja, ukat kuna toqetsa jutïr yatichäwin uñjaskañäni?

23 Jïsa, qalltatpachwa Jehová Diosajj jaqenakar munasitapjja qhan uñachtʼayäna. Cheqas “Diosaw nayraqat jiwasanakar munistu”, uksti kunayman toqetwa jichhakamajj uñachtʼayistu. Ukat munasiñajj utji ukhajja, wali kusisitaw mayachtʼata sarnaqastanjja. Ukatwa Jehová Diosajj ‘kusisit Dios’ satarakejja (1 Timoteo 1:11NM). Ukampis ¿sapaqat maynirut Jehová Diosajj munaspachïstu? Uka toqetwa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni.

^ tʼaqa 11 Griego Arut Qollan Qellqatanakanjja, fi·lé·o sat arojj “amigonakaru ukat jilat kullakanakar munasiña sañ muni”. Ukat stor·gué sat arojj familia taypin munasiñajj utjki ukatakiw apnaqasiraki. Uka kasta munasiñaw qhepa urunakanjja chhaqtani sasaw 2 Timoteo 3:3 qellqatanjja saraki. Ukat nayra griego arunjja yaqha aruw utjaraki, é·ros satawa, chacha warmi munasiñ toqet parlañatakiw uka arojj apnaqasirïna. Biblianjja, uka kasta munasiñat parlkchisa, janiw mä kutis Griego Arut Qollan Qellqatanakanjja uka arojj uñstkiti (Proverbios 5:15-20).

^ tʼaqa 15 Biblianjja, “Diosajj qhanawa” ukat “ninawa” sasaw saraki (1 Juan 1:5; Hebreos 12:29MT). Ukampis uka cheqanakanjja uñachtʼäwinakat parlaski, kuntï uñjktan ukanakampi amuytʼañasatakiw ukham qhanañchi. Cheqas Diosajj qhanar uñtasitawa, kunattejj qollanawa ukat qʼomarakiwa. Janiw kuna qʼañusa, ni chʼamakas jupan utjkiti. Ukat taqe jan walinak tukjañatakis chʼamanirakiwa, ukatwa Biblianjja ninar uñtasiyaraki.