Skip to content

Skip to table of contents

Lee-naʼin nia pergunta . . .

Testemuña ba Jeová sira fó knaar ba feto sira atu hanorin ka lae?

Testemuña ba Jeová sira fó knaar ba feto sira atu hanorin ka lae?

Sin. Iha mundu tomak feto Testemuña ba Jeová millaun ba millaun haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun. Eskritura iha Salmo 68:11 fó sai profesia kona-ba feto sira-neʼe, hodi dehan: “Jeová mak fó mandamentu; feto sira neʼebé haklaken liafuan diʼak mak tropa boot.”

Maibé, buat neʼebé feto sira-neʼe halo la hanesan ho feto sira neʼebé serbí nuʼudar ulun-naʼin iha relijiaun seluk. Tanbasá la hanesan?

Baibain feto sira neʼebé serbí nuʼudar ulun-naʼin iha relijiaun seluk mak hanorin no dirije ema iha sira-nia igreja. Maibé feto Testemuña ba Jeová sira haklaken ba ema seluk neʼebé sira hasoru husi uma ba uma no iha fatin seluk. Sira la hanorin kongregasaun.

Buat seluk neʼebé la hanesan entre feto Testemuña ba Jeová sira no feto sira neʼebé serbí nuʼudar ulun-naʼin iha relijiaun seluk mak atividade neʼebé sira halo iha kongregasaun. Feto sira neʼebé serbí nuʼudar ulun-naʼin iha relijiaun seluk tau matan no hanorin sira-nia membru kona-ba sira-nia doutrina. Maibé feto Testemuña ba Jeová sira la hanorin kongregasaun bainhira iha mane sira neʼebé hetan ona batizmu. Só mane sira mak simu knaar atu hanorin kongregasaun.​—1 Timóteo 3:2; Tiago 3:1.

Bíblia dehan katak só mane sira deʼit mak bele simu knaar atu serbí nuʼudar katuas kongregasaun. Hanoin toʼok kona-ba matadalan neʼebé apóstolu Paulo fó sai ba ninia maluk Tito: “Haʼu husik ó hela iha Kreta, atu nuneʼe ó bele . . . foti katuas sira iha sidade ida-idak.” Paulo hatutan tan katak, mane ida-idak neʼebé Tito hili tenke “halaʼo ninia moris ho didiʼak atu ema la hetan razaun atu duun nia, [no] tenke iha feen ida deʼit”. (Tito 1:​5, 6) Paulo mós fó matadalan neʼebé hanesan ba Timóteo, hodi dehan: “Se mane ida hakaʼas an atu simu knaar nuʼudar katuas, nia hakarak halo serbisu neʼebé diʼak. Katuas ida tenke halaʼo nia moris ho didiʼak atu ema la hetan razaun atu duun nia, tenke iha feen ida deʼit, . . . [no] iha kbiit atu hanorin.”​—1 Timóteo 3:​1, 2.

Tanbasá mane sira deʼit mak bele simu knaar atu serbí nuʼudar katuas kongregasaun? Paulo hatete: “Haʼu la fó lisensa ba feto ida atu hanorin, ka domina mane sira, maibé nia tenke nonook deʼit. Tanba Maromak kria uluk Adão, no tuirmai mak Eva.” (1 Timóteo 2:​12, 13) Entaun, neʼe hatudu katak Maromak hakarak mane sira atu hanorin no dirije kongregasaun.

Testemuña ba Jeová hotu halo tuir Jesus Kristu nia ezemplu, nia mak sira-nia Ulun-Naʼin. Dixípulu Lucas hakerek kona-ba Jesus nia serbisu haklaken, hodi dehan: “Jesus laʼo husi sidade ba sidade no husi knua ba knua hodi haklaken no fó sai liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun.” No Jesus mós haruka ninia dixípulu sira atu halo serbisu neʼebé hanesan. Tan neʼe, “sira hahú laʼo husi knua ida ba knua seluk hodi haklaken liafuan diʼak no kura ema iha fatin hotu”.​—Lucas 8:1; 9:​2-6.

Ohin loron, Testemuña ba Jeová hotu, mane no feto, hakaʼas an uza sira-nia tempu no forsa atu halo buat neʼebé Jesus fó sai nanis: “Ema sei haklaken liafuan diʼak kona-ba Maromak nia Ukun iha mundu tomak nuʼudar sasin ba nasaun hotu, depois neʼe, mundu nia rohan sei mai.”​—Mateus 24:14.