JOKIN aika sitten korealaisessa sanomalehdessä The Chosun Ilbo oli kiinnostava otsikko: ” ’Suurenmoinen Shim Cheong’ ei tiennyt mitään Jeesuksesta – joutuiko hän helvettiin?”

Otsikko oli provosoiva, koska Shim Cheong on rakastettu hahmo korealaisessa kansantarussa: hän on nuori nainen, joka uhraa elämänsä auttaakseen sokeaa isäänsä. Vuosien mittaan häntä on ylistetty Koreassa paljon. Itse asiassa Shim Cheongia on alettu pitää siellä malliesimerkkinä uskollisesta tyttärestä.

Monista ajatus tällaisen ihmisen rankaisemisesta helvetin tulessa vain siksi, että hän ei ollut kastettu kristitty, tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja jopa loukkaavalta. Kertomuksen tapahtumat sijoittuvat nimittäin kauas menneisyyteen, ja sanoma Kristuksesta kantautui tarinan kylään vasta paljon myöhemmin.

Samassa artikkelissa haastateltiin erästä pappia. Häneltä kysyttiin, onko ne, joilla ei elinaikanaan ollut mahdollisuutta kuulla Jeesuksesta, tuomittu helvettiin. Pappi vastasi: ”Emme tiedä. Oletamme vain, että Jumalalla on jotakin mielessään [tällaisia ihmisiä varten].”

Teoksessa The New Catholic Encyclopedia todetaan: ”Kaste on välttämätön pelastuksen saamiseksi. Kuten Kristus itse sanoi, kukaan ei voi mennä Jumalan valtakuntaan, ellei hän synny uudelleen vedestä ja Pyhästä Hengestä (Joh. 3:5).” Tämän vuoksi jotkut uskovat, että ne joita ei ole ennen kuolemaa kastettu, heitetään helvetin tuleen tai he kärsivät kuoltuaan jollain muulla tavoin.

Monet muut kuitenkin pitävät tällaista käsitystä järjettömänä. Miljoonat ihmiset ovat kuolleet tietämättä mitään Raamatusta. Ansaitsevatko he ikuisen piinan? Mitä Raamattu sanoo tästä asiasta?

Raamatussa osoitetaan selvästi, että Jumala ei suhtaudu välinpitämättömästi niihin, jotka eivät elinaikanaan tienneet hänen vaatimuksistaan. Apostolien tekojen 17:30:ssä vakuutetaan: ”Jumala on – – jättänyt huomioon ottamatta sellaisen tietämättömyyden ajat.” Mitä toivoa Raamattu sitten antaa niille, jotka kuolivat vailla tilaisuutta saada tietoa Jumalasta?

Saamme selville vastauksen siitä, mitä Jeesus sanoi toiselle niistä rikollisista, jotka kuolivat hänen vierellään. Tuo mies sanoi Jeesukselle: ”Muista minua, kun pääset valtakuntaasi.” Mitä Jeesus vastasi? ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” (Luukas 23:39–43.)

Lupasiko Jeesus miehelle, että tämä pääsisi taivaaseen? Ei. Mies ei ollut ”syntynyt uudelleen” vedestä ja hengestä, mikä on edellytys taivaalliseen Valtakuntaan pääsemiselle (Johannes 3:3–6). Jeesus sen sijaan lupasi, että tuo rikollinen palaisi eloon paratiisissa. Koska tuo mies oli juutalainen, Raamatun ensimmäisessä kirjassa kuvailtu maanpäällinen paratiisi – Eedenin puutarha – oli hänelle tuttu (1. Mooseksen kirja 2:8). Jeesuksen lupaus antoi hänelle varman toivon siitä, että hän saisi ylösnousemuksen maan päälle, kun maasta tehdään jälleen paratiisi.

Raamatussa itse asiassa luvataan ”sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden” ylösnousemus (Apostolien teot 24:15). ”Epävanhurskaat” ovat niitä, jotka eivät tunteneet Jumalan tahtoa eivätkä siksi eläneet hänen vanhurskaiden normiensa mukaan. Jeesus herättää kuolleista tuon epävanhurskaan rikollisen sekä miljoonia tai kenties miljardeja muita, jotka kuolivat tietämättöminä. Paratiisimaassa heille sitten opetetaan, mitä Jumala vaatii, ja he saavat tilaisuuden noudattaa Jumalan käskyjä ja osoittaa näin rakastavansa häntä.

Kun epävanhurskaat herätetään kuolleista, tuomitaanko heidät aiempien tekojensa perusteella? Ei tuomita. Roomalaiskirjeen 6:7:ssä sanotaan: ”Se, joka on kuollut, on vapautunut synnistään.” Epävanhurskaat ovat kuolemallaan maksaneet synneistään. Heidät siis tuomitaan sen perusteella, mitä he tekevät ylösnousemuksensa jälkeen, eikä sen perusteella, mitä he tekivät ennen kuolemaansa, kun eivät tienneet Jumalan vaatimuksista. Miten he tulevat hyötymään?

Ylösnousemuksensa jälkeen epävanhurskaat saavat mahdollisuuden oppia tuntemaan Jumalan lait, jotka paljastetaan, kun vertauskuvalliset kirjakääröt avataan. Sitten heidät tuomitaan ”tekojensa mukaan”, toisin sanoen sen mukaan, tottelevatko he Jumalan lakeja vai eivät. (Ilmestys 20:12, 13.) Monille epävanhurskaille tämä ei ole mikään toinen mahdollisuus vaan ensimmäinen todellinen tilaisuus saada ikuinen elämä maan päällä noudattamalla Jumalan tahtoa.

Tämä Raamatun opetus on palauttanut monien uskon Jumalaan. Yeong Sug -niminen nainen oli yksi heistä. Hänet oli kasvatettu hartaaksi katolilaiseksi, ja hänen suvussaan oli pappeja. Hän halusi nunnaksi, minkä vuoksi hän meni luostariin. Myöhemmin hän kuitenkin lähti sieltä, koska hän oli pettynyt siihen, mitä näki siellä tapahtuvan. Hän ei myöskään voinut hyväksyä opetusta helvetistä, koska ihmisten kiduttaminen helvetin tulessa ei olisi hänen mielestään oikeudenmukaista eikä rakkaudellista.

Sitten eräs Jehovan todistaja näytti Yeong Sugille Raamatusta kohdan, jossa sanotaan: ”Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään, eikä heillä ole enää palkkaa.” (Saarnaaja 9:5.) Todistaja auttoi häntä ymmärtämään, ettei hänen esivanhempiaan piinata helvetissä vaan että he nukkuvat kuoleman unta ja odottavat ylösnousemusta.

Yeong Sug tajusi, että monet ihmiset eivät ole koskaan kuulleet Raamatun totuutta, ja siksi häneen vaikuttivat voimakkaasti Matteuksen 24:14:ssä olevat Jeesuksen sanat: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” Nyt hän on mukana hyvän uutisen saarnaamistyössä ja kertoo toisille Raamattuun perustuvasta suurenmoisesta toivostaan.

Raamattu sanoo: ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.) Tällaista täydellistä oikeudenmukaisuutta voimme kaikki odottaakin Jumalalta, joka ”rakastaa vanhurskautta ja oikeutta” (Psalmit 33:5).