Johannes Kastajan päivinä ”kansa oli odotuksen vallassa ja kaikki pohdiskelivat sydämessään Johanneksesta: ’Voisikohan hän olla Kristus?’ ” (Luuk. 3:15.) Mistä saattoi johtua, että juutalaiset odottivat Messiaan ilmaantuvan noihin aikoihin? Tarkastellaanpa joitakin syitä.

Jeesuksen syntymän jälkeen Jehovan enkeli näyttäytyi paimenille, jotka kaitsivat laumojaan kedolla lähellä Betlehemiä. Enkeli julisti: ”Teille on syntynyt tänään Daavidin kaupungissa Pelastaja, joka on Kristus, Herra.” (Luuk. 2:8–11.) Tämän jälkeen enkeliin liittyi ”joukko taivaalliseen armeijaan kuuluvia, jotka ylistivät Jumalaa ja sanoivat: * ’Kunnia ylimmissä korkeuksissa Jumalalle, ja maan päällä rauha hyvän tahdon ihmisten keskuudessa.’ ” (Luuk. 2:13, 14.)

Tämä ilmoitus teki varmasti syvän vaikutuksen noihin nöyriin paimeniin. He lähtivät heti kohti Betlehemiä, ja löydettyään Joosefin ja Marian sekä Jeesus-lapsen ”he tiedottivat sanoman, joka oli puhuttu heille tästä lapsukaisesta”. Niinpä ”kaikki, jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille kertoivat”. (Luuk. 2:17, 18.) Sanat ”kaikki, jotka kuulivat” antavat ymmärtää, että paimenet puhuivat Joosefin ja Marian lisäksi muillekin. Kotiin palatessaan he ”kirkastivat ja ylistivät Jumalaa kaiken sen johdosta, mitä he olivat kuulleet ja nähneet juuri sellaisena kuin heille oli kerrottu” (Luuk. 2:20). Nuo paimenet eivät tosiaankaan pitäneet omana tietonaan iloista uutista Kristuksesta!

Kun Maria vei esikoispoikansa Jerusalemiin ”esittääkseen hänet Jehovalle” Mooseksen lain vaatimuksen mukaisesti, naisprofeetta Anna ”alkoi kiittää Jumalaa ja puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta” (Luuk. 2:36–38; 2. Moos. 13:12). Näin uutinen Messiaan ilmaantumisesta levisi edelleen.

Myöhemmin ”tähdistäennustajia tuli itäisiltä seuduilta Jerusalemiin, ja he sanoivat: ’Missä on se, joka on syntynyt juutalaisten kuninkaaksi? Sillä me näimme hänen tähtensä ollessamme idässä ja olemme tulleet häntä kumartamaan.’ ” (Matt. 2:1, 2.) Kuullessaan tämän ”kuningas Herodes joutui kiihdyksiin ja koko Jerusalem hänen kanssaan, ja koottuaan kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet  hän alkoi tiedustella heiltä, missä Kristuksen oli määrä syntyä” (Matt. 2:3, 4). Monet saivat näin ollen kuulla, että tuleva Messias oli saapunut! *

Alussa lainattu Luukkaan 3:15 osoittaa, että jotkut juutalaiset ajattelivat Johannes Kastajan ehkä olevan Kristus. Johannes kuitenkin kumosi tällaisen käsityksen sanomalla vaatimattomasti: ”Se, joka tulee minun jälkeeni, on minua voimakkaampi, enkä minä ole kelvollinen hänen sandaalejaankaan ottamaan pois. Hän kastaa teidät pyhällä hengellä ja tulella.” (Matt. 3:11.) Nämä sanat olivat omiaan voimistamaan Messiasta koskevia odotuksia.

Olisivatko ensimmäisen vuosisadan juutalaiset voineet laskea Messiaan saapumisen ajankohdan Danielin 9:24–27:ssä olevan 70:tä viikkoa koskevan profetian perusteella? Siitä ei ole varmuutta, vaikka tätä mahdollisuutta ei voidakaan sulkea pois. Jeesuksen päivinä 70 viikosta oli monia ristiriitaisia tulkintoja, eikä yksikään niistä osu lähelle nykyistä näkemystämme. *

Essealaiset, joiden yleensä ajatellaan olleen juutalainen munkkijärjestön tapainen lahko, opettivat, että 490 vuoden loppupuolella ilmaantuisi kaksi Messiasta. Emme voi kuitenkaan olla varmoja, perustivatko he laskelmansa Danielin profetiaan. Vaikka näin olisi ollutkin, on vaikea kuvitella, että tällaisen eristäytyneen ryhmän aikalaskelmat olisivat vaikuttaneet juutalaisten enemmistöön.

Ajanlaskumme toisella vuosisadalla jotkut juutalaiset uskoivat, että 70 viikkoa käsittivät ajanjakson ensimmäisen temppelin hävittämisestä vuonna 607 eaa. toisen temppelin hävittämiseen vuonna 70 jaa. Toiset taas yhdistivät tämän profetian täyttymisen makkabilaisaikaan, joka alkoi noin vuonna 170 eaa. Siitä, miten 70 viikkoa piti laskea, ei siis oltu yksimielisiä.

Jos 70 viikon ajankohta olisi ensimmäisellä vuosisadalla ymmärretty oikein, apostolit ja muut ensimmäisen vuosisadan kristityt olisivat luultavasti käyttäneet sitä todisteena siitä, että luvattu Messias oli saapunut juuri oikeaan aikaan ja että hän oli Jeesus Kristus. Mikään ei kuitenkaan ilmaise varhaiskristittyjen toimineen näin.

Huomionarvoista on sekin, että vaikka evankeliuminkirjoittajat usein osoittivat, miten Raamatun heprealaisten kirjoitusten ennustukset täyttyivät Jeesuksessa Kristuksessa, yksikään heistä ei yhdistä toisiinsa Jeesuksen ilmaantumista maan päälle ja profetiaa 70 viikosta (Matt. 1:22, 23; 2:13–15; 4:13–16).

Emme siis voi olla varmoja, ymmärrettiinkö profetia 70 viikosta oikein Jeesuksen päivinä. Evankeliumeissa mainitaan kuitenkin muita hyviä syitä, joiden vuoksi ihmiset olivat Messiasta koskevan ”odotuksen vallassa”.