Jehovan sana on elävä

Kohokohtia Haggain ja Sakarjan kirjoista

ON VUOSI 520 eaa. On kulunut 16 vuotta siitä, kun Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset laskivat Jehovan temppelin perustuksen Jerusalemissa. Temppeli ei ole kuitenkaan vielä valmis, ja rakennustyö on kielletty. Jehova herättää profeetta Haggain ja kaksi kuukautta myöhemmin profeetta Sakarjan puhumaan hänen sanaansa.

Haggailla ja Sakarjalla on sama tavoite: kannustaa kansaa ryhtymään taas temppelin jälleenrakennustyöhön. Nämä profeetat onnistuvat ponnisteluissaan, ja temppeli saadaan valmiiksi viisi vuotta myöhemmin. Se mitä Haggai ja Sakarja julistivat, on merkitty muistiin heidän nimellään tunnettuihin Raamatun kirjoihin. Haggain kirja valmistui vuonna 520 eaa. ja Sakarjan kirja vuonna 518 eaa. Meilläkin on noiden profeettojen tavoin Jumalan antama työ, joka täytyy saattaa päätökseen ennen nykyisen asiainjärjestelmän loppua: Valtakunnan saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen. Katsotaanpa, millaista rohkaisua voimme ammentaa Haggain ja Sakarjan kirjoista.

”KOHDISTAKAA SYDÄMENNE TEIHINNE”

(Haggai 1:1–2:23)

Haggai esittää 112 päivässä neljä innostavaa sanomaa. Ensimmäinen kuuluu: ”’Kohdistakaa sydämenne teihinne.’ ’Nouskaa vuorelle, ja teidän on tuotava hirsiä. Ja rakentakaa huone, jotta voisin mielistyä siihen ja voisin tulla kirkastetuksi’, on Jehova sanonut.” (Haggai 1:7, 8.) Kansa noudattaa kehotusta. Toinen sanoma sisältää lupauksen: ”Minä [Jehova] täytän tämän huoneen kunnialla.” (Haggai 2:7.)

Kolmannen sanoman mukaan temppelin jälleenrakennustyön laiminlyöminen on tehnyt ”tämän kansan” ja ”kaiken heidän kättensä työn” epäpuhtaaksi Jehovan silmissä. Mutta siitä päivästä lähtien, jona he aloittavat korjaustyön, Jehova ”antaa siunauksen”. Kuten neljännessä sanomassa todetaan, Jehova ”tuhoaa kansakuntien valtakuntien voiman” ja panee käskynhaltija Serubbabelin ”sinettisormukseksi”. (Haggai 2:14, 19, 22, 23.)

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

1:6: Mitä tarkoitetaan ilmauksella ”juodaan, mutta ei humaltumiseen asti”? Se  kertoo yksinkertaisesti viinin niukkuudesta. Koska Jehovan siunaus puuttuu, viiniä saataisiin vain vähän – ei ainakaan niin paljoa, että siitä humaltuisi.

2:6, 7, 21, 22: Kuka tai mikä aiheuttaa järkyttämisen, ja miten se vaikuttaa? Jehova ”järkyttää kaikki kansakunnat” Valtakunnan sanoman maailmanlaajuisen saarnaamisen välityksellä. Saarnaamistyön vaikutuksesta myös ”kaikkien kansakuntien halutut” tuodaan Jehovan huoneeseen, ja näin se täyttyy kunnialla. Aikanaan ”armeijoiden Jehova” järkyttää ”taivaat ja maan ja meren ja kuivan maan” pyyhkäisemällä koko nykyisen pahan asiainjärjestelmän pois olemassaolosta (Heprealaisille 12:26, 27).

2:9: Millä tavoin myöhemmän huoneen kunnia saattoi tulla suuremmaksi kuin aikaisemman? Siihen vaikuttaisi ainakin kolme seikkaa, nimittäin se, montako vuotta temppeli oli olemassa, kuka opetti siellä ja ketkä kokoontuivat sinne palvomaan Jehovaa. Salomon loistelias temppeli oli pystyssä 420 vuotta: vuodesta 1027 eaa. vuoteen 607 eaa. Mutta ”myöhempi huone” oli käytössä yli 580 vuotta: sen valmistumisesta, vuodesta 515 eaa., sen tuhoutumiseen, vuoteen 70 jaa., saakka. Lisäksi Messias, Jeesus Kristus, opetti ”myöhemmässä huoneessa” ja useampia ihmisiä tuli sinne palvomaan Jumalaa kuin ”aikaisempaan” (Apostolien teot 2:1–11).

Opetuksia meille

1:2–4: Saarnaamistyössä kohtaamamme vastustuksen ei pitäisi saada meitä muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä, niin että alkaisimme Jumalan valtakunnan sijasta etsiä ensin omaa etuamme (Matteus 6:33).

1:5, 7: Meidän on hyvä ”kohdistaa sydämemme teihimme” ja miettiä, millainen vaikutus sillä, miten käytämme elämäämme, on suhteeseemme Jumalaan.

1:6, 9–11; 2:14–17: Haggain päivien juutalaiset näkivät kovasti vaivaa omien hankkeidensa hyväksi, mutta heidän työnsä ei kantanut hedelmää. He laiminlöivät temppeliä, ja siksi he eivät saaneet Jumalan siunausta. Meidän pitäisi asettaa hengelliset asiat etusijalle ja palvella Jumalaa kokosieluisesti muistaen, että onpa meillä aineellista vähän tai paljon, ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee” (Sananlaskut 10:22).

2:15, 18: Jehova kehotti juutalaisia kohdistamaan siitä päivästä lähtien sydämensä jälleenrakennustyöhön, ei menneisiin laiminlyönteihinsä. Meidän pitäisi samoin pyrkiä katsomaan eteenpäin, kun palvomme Jumalaamme.

EI ”VOIMALLA, VAAN MINUN HENGELLÄNI”

(Sakarja 1:1–14:21)

Sakarja aloittaa profeetallisen toimintansa kehottamalla juutalaisia palaamaan Jehovan luo (Sakarja 1:3). Sitten seuraa kahdeksan näkyä, jotka vahvistavat sen, että Jumala tukee temppelin jälleenrakennustyötä. (Ks. tekstiruutu ”Sakarjan kahdeksan vertauskuvallista näkyä”.) Rakennustyö saadaan päätökseen, ”ei sotaväellä eikä voimalla, vaan – – [Jehovan] hengellä” (Sakarja 4:6). Mies nimeltä Vesa ”on rakentava Jehovan temppelin”, ja ”hänen on tultava papiksi valtaistuimellaan” (Sakarja 6:12, 13).

Betel lähettää valtuuskunnan kysymään papeilta Jerusalemin tuhon muistoksi vietettävistä neljästä paastosta. Jehova kertoo Sakarjalle, että suru, jota noiden paastojen aikana tunnettiin, muuttuu ”riemuksi ja iloksi ja hyviksi juhla-ajoiksi”. (Sakarja 7:2; 8:19.) Seuraa kaksi julistusta, jotka sisältävät tuomioita kansoja ja vääriä profeettoja vastaan, messiaanisia ennustuksia ja sanoman Jumalan kansan ennallistamisesta (Sakarja 9:1; 12:1).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

2:1: Miksi mies mittasi Jerusalemin mittanuoralla? Ilmeisesti tämä viittasi suojamuurin rakentamiseen kaupungin ympärille. Enkeli ilmoittaa miehelle, että Jerusalem  laajenee ja että Jehova suojelee sitä (Sakarja 2:3–5).

6:11–13: Tekikö kruunaaminen ylimmäisestä papista Joosuasta kuningas-papin? Ei, sillä Joosua ei kuulunut Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan. Hänen kruunaamisensa teki hänestä kuitenkin profeetallisen esikuvan Messiaasta (Heprealaisille 6:20). ”Vesaa” koskeva ennustus täyttyy taivaallisessa Kuningas-Papissa Jeesuksessa Kristuksessa (Jeremia 23:5). Samoin kuin Joosua palveli kotiin palanneita juutalaisia ylimmäisenä pappina jälleenrakennetussa temppelissä, Jeesus edistää tosi palvontaa Ylimmäisenä Pappina Jehovan hengellisessä temppelissä.

8:1–23: Milloin näissä jakeissa mainitut kymmenen julistusta täyttyvät? Jokaista julistusta edeltävät sanat: ”Näin on armeijoiden Jehova sanonut.” Ne kaikki sisältävät Jumalan kansalleen antaman lupauksen rauhasta. Jotkin näistä julistuksista täyttyivät 500-luvulla eaa., mutta ne kaikki ovat joko täyttyneet vuodesta 1919 lähtien tai täyttyvät parhaillaan. *

8:3: Miksi Jerusalemia sanotaan ”totuudellisuuden kaupungiksi”? Jerusalem oli ennen tuhoutumistaan vuonna 607 eaa. ”sortava kaupunki”, jossa asui turmeltuneita profeettoja ja pappeja sekä uskotonta kansaa (Sefanja 3:1; Jeremia 6:13; 7:29–34). Mutta kun temppeli oli rakennettu uudelleen ja kansa sitoutui palvomaan Jehovaa, Jerusalemissa oli määrä puhua puhtaan palvonnan totuuksia ja sitä piti sanoa ”totuudellisuuden kaupungiksi”.

11:7–14: Mitä merkitsee se, että Sakarja katkaisi ”Miellyttävyydeksi” ja ”Yhteydeksi” kutsutut sauvat? Sakarja esitetään vertauskuvallisesti miehenä, joka on lähetetty ”paimentamaan teuraskatrasta” – lampaankaltaisia ihmisiä, joita heidän johtajansa käyttävät hyväkseen. Paimenen roolissaan Sakarja oli esikuva Jeesuksesta Kristuksesta, joka lähetettiin Jumalan liittokansan luo mutta jonka tuo kansa hylkäsi. ”Miellyttävyyden” katkaiseminen kuvasi sitä, että Jumala lakkauttaisi juutalaisten kanssa tehdyn lakiliiton ja lopettaisi miellyttävän kanssakäymisen heidän kanssaan. ”Yhteyden” katkaiseminen merkitsi sitä, että Juudan ja Israelin välisen teokraattisen veljeyden side katkeaisi.

12:11: Mikä on ”Hadadrimmonin suruvalitus Megiddon laaksotasangolla”? Juudan kuningas Josia sai surmansa taistelussa Egyptin faraota Nekoa vastaan ”Megiddon laaksotasangolla”, ja hänen kuolemaansa valitettiin ”surulauluissa” vuosikaudet (2. Aikakirja 35:25). ”Hadadrimmonin suruvalitus” saattaa siksi viitata Josian kuoleman suremiseen.

Opetuksia meille

1:2–6; 7:11–14: Jehova on mielistynyt niihin ja palaa niiden luo, jotka ottavat katuvaisina vastaan ojennuksen ja palaavat hänen luokseen palvomalla häntä kokosieluisesti. Toisaalta hän ei vastaa niiden avunhuutoon, jotka ”kieltäytyvät jatkuvasti tarkkaamasta”, ”hangoittelevat vastaan” ja ”kovettavat – – [korvansa], etteivät kuulisi” hänen sanomaansa.

4:6, 7: Mitkään esteet eivät osoittautuneet liian suuriksi, vaan Jehovan hengen avulla  temppelin jälleenrakennustyö saatettiin menestyksellisesti päätökseen. Panemalla luottamuksemme Jehovaan voimme voittaa mitkä tahansa hänen palveluksessaan mahdollisesti kohtaamamme ongelmat (Matteus 17:20).

4:10: Serubbabel ja kansa saivat Jehovan valvonnan alaisena tehtyä temppelin valmiiksi hänen korkeiden normiensa mukaan. Epätäydellisille ihmisille ei ole liian vaikeaa elää Jehovan odotusten mukaisesti.

7:8–10; 8:16, 17: Saadaksemme Jehovan suosion meidän täytyy noudattaa oikeutta, osoittaa rakkaudellista huomaavaisuutta ja armoa ja puhua totta toisillemme.

8:9–13: Jehova siunaa meitä, kun kätemme ovat vahvat tekemään työtä, jonka hän on meille antanut. Näihin siunauksiin sisältyvät rauha, turvallisuus ja hengellinen kasvu.

12:6: Jehovan kansan keskuudessa valvonta-asemissa olevien tulisi olla ”kuin tulisoihtu” eli huomattavan innokkaita.

13:3: Uskollisuutemme tosi Jumalaa ja hänen järjestöään kohtaan tulisi mennä pitemmälle kuin uskollisuutemme ketään ihmistä kohtaan, onpa tämä meille miten läheinen tahansa.

13:8, 9: Luopioita, jotka Jehova hylkäsi, oli paljon, kaksi osaa maasta. Vain kolmas osa puhdistettiin ikään kuin tulen läpi. Meidän aikanamme Jehova on hylännyt kristikunnan, joka käsittää enemmistön niistä, jotka tunnustautuvat kristityiksi. Vain harvat – voidellut kristityt – ovat ”huutaneet avukseen” Jehovan nimeä ja alistuneet puhdistukseen. He ja heidän uskontoverinsa osoittavat, että he ovat Jehovan todistajia paljon suuremmassa merkityksessä kuin vain nimeltä.

Kannustusta innokkaaseen toimintaan

Miten Haggain ja Sakarjan julistukset vaikuttavat meihin nykyään? Eikö sen miettiminen, miten heidän sanomansa kannusti juutalaisia kohdistamaan huomionsa temppelin jälleenrakennustyöhön, kannustakin meitä osallistumaan innokkaasti Valtakunnan saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen?

Sakarja ennusti, että Messias tulisi ”ratsastaen aasilla”, että hänet kavallettaisiin ”kolmestakymmenestä hopearahasta”, että häntä ”lyötäisiin” ja että ”katraaseen kuuluvat” hajaantuisivat (Sakarja 9:9; 11:12; 13:7). Kun mietimme näiden Sakarjan messiaanisten ennustusten täyttymystä, uskomme vahvistuu suuresti (Matteus 21:1–9; 26:31, 56; 27:3–10). Luottamuksemme Jehovan Sanaan ja hänen pelastusjärjestelyihinsä lujittuu (Heprealaisille 4:12).

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 11]

SAKARJAN KAHDEKSAN VERTAUSKUVALLISTA NÄKYÄ

1:8–17: Takaa temppelin valmistumisen ja osoittaa, että Jerusalemia ja muita Juudan kaupunkeja siunataan.

1:18–21: Lupaa, että ”neljästä sarvesta”, ”jotka hajottivat Juudan” – toisin sanoen kaikista Jehovan palvontaa vastustavista valtakunnista – tehdään loppu.

2:1–13: Ilmaisee, että Jerusalem laajenee ja että Jehovasta tulee ”tulimuuri” eli suoja sen ympärille.

3:1–10: Osoittaa, että Saatana oli mukana vastustamassa temppelin hyväksi tehtävää työtä ja että ylimmäinen pappi Joosua pelastetaan ja puhdistetaan.

4:1–14: Vakuuttaa, että vuorenkaltaiset esteet tasoitetaan ja että käskynhaltija Serubbabel saattaa temppelin rakentamisen loppuun.

5:1–4: Julistaa kirouksen pahantekijöille, jotka ovat jääneet rangaistuksetta.

5:5–11: Ennustaa jumalattomuuden lopun.

6:1–8: Lupaa enkelien valvonnan ja suojeluksen.

[Kuva s. 8]

Mikä oli Haggain ja Sakarjan sanomien tarkoitus?

[Kuva s. 10]

Miten valvonta-asemissa olevat ovat ”kuin tulisoihtu”?