Jeremia 7:1–34

7  Jeremialle tuli Jehovalta tämä sana, joka kuului:  ”Asetu Jehovan temppelin porttiin ja julista siellä tämä sanoma: ’Kuulkaa Jehovan sana, kaikki te Juudasta olevat, jotka tulette sisään näistä porteista kumartamaan Jehovaa.  Näin sanoo armeijoiden Jehova, Israelin Jumala: ”Korjatkaa käytöstänne ja toimintaanne, niin minä annan teidän asua tässä paikassa.+  Älkää luottako petollisiin sanoihin ja sanoko: ’Tämä on* Jehovan temppeli, Jehovan temppeli, Jehovan temppeli!’+  Jos tosiaan korjaatte käytöstänne ja toimintaanne, jos todella noudatatte oikeutta miehen ja hänen lähimmäisensä välisissä riita-asioissa,+  jos ette sorra maassa asuvia ulkomaalaisia, orpoja* ja leskiä,+ jos ette vuodata viatonta verta tässä paikassa ja jos ette palvele omaksi vahingoksenne muita jumalia,+  niin minä annan teidän asua tässä paikassa, maassa, jonka annoin esi-isillenne kaikiksi ajoiksi.”’”*  ”Mutta te luotatte petollisiin sanoihin+ – siitä ei ole yhtään mitään hyötyä.  Voitteko varastaa,+ murhata, tehdä aviorikoksia, vannoa väärin,+ uhrata uhreja* Baalille+ ja palvella jumalia, joita ette tunteneet, 10  ja sitten tulla seisomaan minun eteeni tähän temppeliin, johon on liitetty minun nimeni, ja sanoa: ’Meidät pelastetaan’, vaikka teette kaikkea tällaista inhottavaa? 11  Onko tästä temppelistä, johon on liitetty minun nimeni, tullut teidän silmissänne ryöstäjien luola?+ Minä olen itse nähnyt sen”, julistaa Jehova. 12  ”’Mutta menkää nyt Siloon pyhään paikkaani,+ johon ensin päätin liittää nimeni,+ ja katsokaa, mitä tein sille kansani Israelin pahuuden takia.+ 13  Te teitte kuitenkin jatkuvasti kaikkea tätä’, julistaa Jehova, ’ja vaikka minä puhuin teille yhä uudelleen,* te ette kuunnelleet.+ Minä kutsuin teitä lakkaamatta, mutta te ette vastanneet.+ 14  Niinpä teen tälle temppelille, johon on liitetty minun nimeni+ ja johon te luotatte,+ ja tälle paikalle, jonka annoin teille ja teidän esi-isillenne, niin kuin tein Silolle.+ 15  Minä heitän teidät pois silmieni edestä, niin kuin heitin pois kaikki teidän veljenne, kaikki Efraimin jälkeläiset.’+ 16  Älä sinä rukoile tämän kansan puolesta. Älä huuda, älä rukoile äläkä esitä minulle harrasta pyyntöä heidän puolestaan,+ sillä minä en kuuntele sinua.+ 17  Etkö näe, mitä he tekevät Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla? 18  Pojat keräävät puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot alustavat taikinaa tehdäkseen uhrikakkuja Taivaan kuningattarelle.*+ He vuodattavat juomauhreja muille jumalille ja loukkaavat näin minua.+ 19  ’Mutta minuako he satuttavat?’* julistaa Jehova. ’Eivätkö itseään omaksi häpeäkseen?’+ 20  Siksi suvereeni Herra Jehova sanoo näin: ’Minun suuttumukseni ja vihani vuodatetaan tämän paikan päälle,+ ihmisten ja eläinten päälle, metsän puiden ja maan hedelmien päälle. Vihani palaa, eikä se sammu.’+ 21  Näin sanoo armeijoiden Jehova, Israelin Jumala: ’Lisätkää kokonaispolttouhrinne muihin teurasuhreihinne ja syökää liha itse.+ 22  Sinä päivänä, jona toin esi-isänne pois Egyptin maasta, en puhunut heidän kanssaan enkä antanut heille käskyjä kokonaispolttouhreista enkä teurasuhreista.+ 23  Annoin heille kuitenkin tämän käskyn: ”Totelkaa minua, niin minusta tulee teidän Jumalanne ja teistä tulee minun kansani.+ Teidän täytyy vaeltaa kaikkia niitä teitä, joita käsken teidän vaeltaa, jotta teidän kävisi hyvin.”’+ 24  Mutta he eivät kuunnelleet eivätkä kiinnittäneet minuun huomiota*+ vaan vaelsivat omien suunnitelmiensa* mukaan ja seurasivat itsepäisesti pahaa sydäntään,+ niin että he menivät taaksepäin, eivät eteenpäin. 25  Näin on tapahtunut siitä päivästä, jona esi-isänne tulivat Egyptin maasta, tähän päivään asti.+ Siksi minä lähetin toistuvasti luoksenne kaikki palvelijani, profeetat. Lähetin heitä joka päivä, yhä uudelleen.*+ 26  Mutta kansa ei kuunnellut minua eikä kiinnittänyt minuun huomiota,*+ vaan he olivat itsepäisiä* ja toimivat pahemmin kuin esi-isänsä! 27  Sinä puhut heille kaikki nämä sanat,+ mutta he eivät kuuntele sinua. Sinä kutsut heitä, mutta he eivät vastaa sinulle. 28  Sinä sanot heille: ’Tämä on se kansa, joka ei totellut Jumalaansa Jehovaa eikä ottanut vastaan kuritusta. Uskollisuus on kadonnut, eikä sitä edes mainita heidän keskuudessaan.’*+ 29  Keritse leikkaamattomat* hiuksesi ja heitä ne menemään ja laula paljailla kukkuloilla surulaulu, sillä Jehova on hylännyt tämän sukupolven, joka on saanut hänet vihastumaan, ja hän tulee jättämään sen. 30  ’Juudan kansa on tehnyt sitä, mikä on pahaa minun silmissäni’, julistaa Jehova. ’He ovat asettaneet iljettävät epäjumalansa temppeliin, johon on liitetty minun nimeni, saastuttaakseen sen.+ 31  He ovat rakentaneet Hinnomin pojan laaksossa*+ olevan Tofetin uhripaikat polttaakseen poikiaan ja tyttäriään tulessa,+ mitä minä en ole käskenyt tehdä ja mikä ei ole koskaan tullut mieleenikään.’*+ 32  ’Siksi tulee aika’, julistaa Jehova, ’jolloin sitä ei enää sanota Tofetiksi eikä Hinnomin pojan laaksoksi* vaan Tappolaaksoksi. Tofetiin haudataan ruumiita niin paljon, että siellä ei ole enää tilaa.+ 33  Tämän kansan ruumiista tulee taivaan lintujen ja maan eläinten ruokaa, eikä kukaan säikytä niitä pois.+ 34  Minä vaiennan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun huudon ja ilon huudon, sulhasen äänen ja morsiamen äänen,+ sillä maa raunioituu.’”+

Alaviitteet

Kirjaim. ”Nämä ovat”. Viittaa kaikkiin temppelialueen rakennuksiin.
Tai ”isättömiä lapsia”.
Tai ”ikuisuudesta ikuisuuteen”.
Tai ”suitsuttaa uhrisavua”.
Kirjaim. ”teille, nousin varhain ja puhuin”.
Luopioisraelilaisten palvoman jumalattaren arvonimi; mahd. hedelmällisyyden jumalatar.
Tai ”loukkaavat”, ”ärsyttävät”.
Kirjaim. ”kallistaneet korvaansa”.
Tai ”neuvojensa”.
Kirjaim. ”Joka päivä nousin varhain ja lähetin”.
Kirjaim. ”kallistanut korvaansa”.
Kirjaim. ”jäykistivät niskansa”.
Kirjaim. ”ja se on karsittu pois heidän suustaan”.
Tai ”vihityt”.
Ks. sanasto, ”Gehenna”.
Kirjaim. ”noussut sydämeeni”.
Ks. sanasto, ”Gehenna”.

Tutkimisviitteet

Media