Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová nochipa techyolchikaua

Jehová nochipa techyolchikaua

“Ye nochipa techyolchikawa ijkuak titlaijyowiah” (2 COR. 1:3, 4).

TLAKUIKALMEJ: 38 UAN 6

1, 2. ¿Ken techyolchikaua Jehová uan tlen techiluia iTlajtol?

SE TOKNI itoka Eduardo okilui Stephen tlen yokipiaya miak xiuitl, itlaj okitekipachoaya. Omokuayejyekojtoka itech tlen kijtoa 1 Corintios 7:28: “Akimeh monamiktiah, panoskeh itech miak tlaijyowílistli”. Ik non, okitlajtlani Stephen tlen yokipiaya inamik, tlen “tlaijyowílistli” kipiaj uan tla Eduardo monamiktiskia ken kixnamikiskia nin ouijkayotl. Stephen achto okilui ma mokuayejyeko itech tlen okijkuilo tlatitlanil Pablo, Jehová “nochipa techyolchikawa ijkuak titlaijyowiah” (2 Cor. 1:3, 4).

2 Jehová sapanoa techtlasojtla uan techyolchikaua ijkuak tikpiaj ouijkayotl. Uelis tikilnamiki ken omitspaleui ika iTlajtol ijkuak okachi omonekiaya. Jehová melauak kineki kuali ma tiyetokan ijkon ken yiuejkika okichi iuan itekipanojkauan (xiktlajtolti Jeremías 29:11, 12).

3. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Tinochtin titlajyouiaj, pero okachi titlaxikoskej tla tikajsikamatij tleka titlajyouiaj uan tikpiaj ouijkayotl iuan tonamik noso iuan tokalchanejkauan. Ik non, ¿tlen uelis kichiuas ma tikpiakan “miak tlaijyowílistli” tlen okijto Pablo? ¿Tlen neskayomej tlen yiuejkika opanokej uan tlen axkan panoaj uelis techyolchikauaskej? Tikmatiskej nin tlamantli, techpaleuis tikixnamikiskej ouijkayotl.

AKINMEJ MONAMIKTIAJ KIPIAJ “MIAK TLAIJYOWÍLISTLI”

4, 5. Xikijto seki tlamantli tlen kichiua ma yeto “miak tlaijyowílistli”.

4 Ijkuak Jehová okinamikti Adán uan Eva okijto: “Tlakatl kikauas itajtsin uan inantsin uan mosetilis iuan isiua uan moneki mochiuaskej san se tlalnakayotl” (Gén. 2:24). Pero ken titlajtlakolejkej, uelis tikpiaskej ouijkayotl ijkuak timonamiktiskej (Rom. 3:23). Peuas tlayekanas tlakatl porque toTajtsin Dios okitlali ma kiyekana isiua (1 Cor. 11:3). Sekimej tlakamej kitaskej oui nin yankuik tekitl. Uan sekimej siuamej uelis oui kintlakamatiskej innamik porque achto okintlakamatiayaj intatajuan. Uelis kipiaskej ouijkayotl inmiuan inkalchanejkauan akinmej yikin omonamiktijkej.

5 Okachi motekipachoaj ijkuak kimatij kipiaskej se konetl. Maski sapanoa yolpakiskej, uelis kintekipachos kox kuali yetos siuatl uan konetl noso tlen uelis panos satepan uan okachi monekis tomin. Pero amo san non tlamantli, siuatl moneki okachi kimaluis ikone. Uan teta okachi kipias tekitl para ikalchanejkauan ma kipiakan tlen ika mopanoltiskej. Ik non, tlakatl uan isiua ayakmo okachi majxiliskej san sekan yetoskej.

6-8. ¿Ken momachiliaj akinmej amo uelij kinpiaj inkoneuan?

6 Sekimej tlen yomonamiktijkej kipiaj okse ouijkayotl: ualeua amo uelij kipiaj se konetl. Namiktilistli uan konemej amo tlapaleuiaj para ayakmo timotekipachoskej, pero sekimej kinekij kinpiaskej inkoneuan uan ken amo uelij, moyolkokoaj. Sekimej tokniuan sapanoa moyolkokoaj porque amo ueli kinpiaj inkoneuan (Prov. 13:12). Yiuejkika, okatka tepinati akinmej amo okinpiayaj inkoneuan. Raquel inamik Jacob sapanoa omoyolkoko ijkuak okitak ikni ueli okinpiaya ikoneuan uan ye amo (Gén. 30:1, 2). Misioneros tlen tetlapouiaj itech okseki altepemej kintlajtlaniaj tleka amo kinpiaj inkoneuan, porque akinmej chantij itech nonmej altepemej kinpiaj miakej inkoneuan. Maski kiyekijtoaj tleka amo kinpiaj inkoneuan, ualeua kinmiluia: “¡Melauak teyolkoko! Uelis toTajtsin Dios satepan se namechtliokolis”.

7 Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen chanti Inglaterra, maski okinekiaya kinpias ikoneuan amo ueli okinpixki. Ijkuak yokipiaya miak xiuitl uan ayakmo uelis kinpiaskia ikoneuan, sapanoa omoyolkoko porque ye okinekiaya se konetl. Ik non, ye uan inamik okimijtlanijkej se konetl. Pero ye kijtoa: “Seki kauitl onimoyolkoko ken yetoskia ikaj omikik. Onikmatiaya okse tlamantli nikpias se nokone uan okse tlamantli nikmijtlanis se konetl”.

8 Biblia kijtoa “tesiwa momakixtis tla kuali kinmokuitlawis ipilwah” (1 Tim. 2:15). Pero nin amo kijtosneki kipiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis tla kinpiaskej inkoneuan, nin kijtosneki akin kinpia ikoneuan, okachi kimaluia ikalijtik uan amo majxilis kinteneuas oksekimej uan amo mokajkalakis kanin amo iteki (1 Tim. 5:13). Pero ok kipiaskej ouijkayotl itech innamiktilis.

¿Ken uelis timoyolchikauaskej ijkuak ikaj miki? (Xikinmita párrafos 9 uan 12).

9. ¿Tleka melauak oui ijkuak ikaj miki inamik?

9 Ijkuak timokuayejyekoaj tlen ouijkayotl kipiaj akinmej monamiktiaj, amo timokuayejyekoaj itech okse ouijkayotl: ijkuak ikaj miki. Akin ijkon kipanoa amo keman omokuayejyeko kipias nin tlajyouilistli. Tejuan titlaneltokaj itech yolitilistli tlen okijto Jesús uan nin chialistli sapanoa kiyolchikaua akin iselti mokaua (Juan 5:28, 29). Ijkuak titlajyouijtokej, toTajtsin Dios akin sapanoa techtlasojtla techyolchikaua uan techpaleuia ika iTlajtol. Ma tikitakan ken yokinyolchika sekimej itekipanojkauan uan ken kinpaleuia nin yolseuilistli.

¿KEN UELIS TIMOYOLCHIKAUASKEJ?

10. ¿Tlen okiyolchika Ana? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

10 Ana akin okatka inamik Elqaná, okipixki se ouijkayotl ye amo ueli okinpiaya ikoneuan uan Peniná okse inamik Elqaná, kema okinpiaya ikoneuan (xiktlajtolti 1 Samuel 1:4-7). Sejse xiuitl Peniná okipinauiaya Ana uan nin sapanoa okiyolkokoaya. ¿Tlen okiyolchika? Biblia kijtoa ijkuak Ana “ouejka omotlatlaujtijtoka ixpan Jehová” okilui ouijkayotl tlen okipiaya. Uan okichiaya ma kinankili Jehová uan “uan ayakmo omotaya itlaj okitekipachoaya” (1 Sam. 1:12, 17, 18). Okineltokaya Jehová kimakaskia se konetl noso okimatiaya kiyolchikauaskia.

11. ¿Ken techyolchikaua timotlatlaujtiskej?

11 Ok titlajyouijtoskej porque Satanás ok kiyekantok tlen onka itech nin Tlaltikpak uan porque ok titlajtlakolejkej (1 Juan 5:19). Pero tikpiaj toTajtsin Dios akin “nochipa techyolchikawa”. Ye uelis techpaleuis ijkuak titlajyouiaj, ijkon ken Ana tiktlatlaujtiaj ika nochi toyolo. Amo san ma tikiluikan Jehová tlen ouijkayotl tikpiaj, moneki tikchiuaskej ken Ana, ma tikiluikan ken timomachiliaj uan ika nochi toyolo ma tiktlatlaujtikan ma techpaleui (Filip. 4:6, 7).

12. ¿Tlen okipaleui Ana ma yolpaki?

12 Uelis timoyolchikauaskej maski amo tikinpiaskej tokoneuan noso amo ikaj miki tlen sapanoa tiktlasojtlaj. Ma tikilnamikikan se siuatl tlen omotokayotiaya Ana tlen okatka teotlajtojki ijkuak okatka Jesús. Inamik omikik ijkuak okipiayaj chikome xiuitl omonamiktijkej uan Biblia amo kijtoa kox okinpixki ikoneuan. Maski yokipiaya 84 xiuitl, “ixmostla oyaya [teokali, TNM], tlajka iwa n yuak okitekichiwiliaya Toteko, ika itiotsajtsilis iwa ika imosawalis” (Luc. 2:37). Ken Ana okiueyichiuaya Jehová, non okiyolchika uan noijki oyolpakik.

13. Xikijto ken techyolchikauaj toyolikniuan ijkuak amo tikpiaj akin techyolchikauas itech tokalchanejkauan.

13 Noijki uelis techyolchikauaskej toyolikniuan tlen tikinpiaj itech tlanechikol (Prov. 18:24). Ma tikitakan se neskayotl, Paula sapanoa omoyolkoko ijkuak inantsin ayakmo okinekiaya kimatis itlaj itech Jehová. Nin sapanoa okiyolkoko porque yikin okipiaya makuili xiuitl. Pero satepan se precursora itoka Ann sapanoa okiyolchika. Paula okijto: “Maski Ann amo okatka nokalchanejka, sapanoa onechpaleui porque notech omotekipachoaya uan onechtlasojtlaya”. Noijki kijtoa: “Nin okichi ma niktekichiuilijto Jehová”. Inantsin oksepa opejki monechikoa uan Paula sapanoa oyolpakik. Ann noijki yolpaki porque okipaleui Paula amo ma kikaua Jehová.

14. ¿Ken techpaleuia titeyolchikauaskej?

14 Ayakmo okachi timoyolkokoaj ijkuak titetlasojtlaj uan timotekipachoaj itech oksekimej. Miakej tokniuan siuamej tlen yomonamiktijkej noso ayamo, yolpakij ijkuak tetlapouiaj kuali tlajtolmej. Yejuan kichiuaj tlen kineki Jehová. Sekimej ijkuak tetlapouiaj kinpaleuia ayakmo ma motekipachokan. Tinochtin titlapaleuiaj san sekan ma yetokan tokniuan ijkuak intech timotekipachoaj uan noijki akinmej tikintlapouiaj (Filip. 2:4). Ijkon okichi tlatitlanil Pablo. Okinmalui tokniuan tlen ochantiayaj Tesalónica ken kichiua “se tena” uan okinyolchika ken se teta tlen kipia chikauak itlaneltokilis (xiktlajtolti 1 Tesalonicenses 2:7, 11, 12).

MA TIKINYOLCHIKAUAKAN TOKALCHANEJKAUAN

15. ¿Akinmej moneki kinmachtiskej konemej?

15 Noijki moneki ma timokuayejyekokan ken uelis tikinpaleuiskej uan tikinyolchikauaskej tokalchanejkauan. Sekimej tokniuan tlen ayamo kipiaj miak xiuitl itech ialtepe Jehová kinmiluiaj tokniuan tlen kipiaj okachi chikauak intlaneltokilis ma kinmachtikan inkoneuan itech Biblia. Pero Biblia kijtoa yejuan tetajmej moneki kinmachtiskej inkoneuan (Prov. 23:22; Efes. 6:1-4). Uan moneki kinmachtiskej maski ualeua moneki ma kinpaleuikan uan ma motlasojkamatikan ijkuak kinpaleuiaj. Ik non, tetajmej moneki ma motlapouikan iuan inkoneuan.

16. ¿Tlen moneki tikilnamiktoskej ijkuak techiluiskej ma tikmachtikan se konetl?

16 Tla se teta techiluia ma tikmachtikan ikone itech Biblia, ma tikilnamiktokan amo tikchijtokej iteki. Ualeua sekimej tetajmej tlen amo iTlaixpantijkauan Jehová techiluiaj ma tikinmachtikan inkoneuan. Pero non amo kijtosneki tejuan tiitatajuan non konetl. Noijki moneki ma timomachtikan iuan konetl ijkuak itatajuan ompa yetoskej noso iuan se tokni tlen kipia chikauak itlaneltokilis noso kanin uelis techitaskej. Ijkon oksekimej amo mokuayejyekoskej itlaj tlen amo kuali. Uelis satepan nonmej tetajmej kinekiskej kinmachtiskej inkoneuan ken Jehová kineki.

17. ¿Ken uelis teyolchikauaskej konemej?

17 Telpokamej uan ichpokamej tlen kitlasojtlaj uan kitlakamatij Jehová, kinyolchikauaj intatajuan ijkuak kintlakaitaj, kinmakaj tlen kinpoloa noso kinpaleuiaj itech okseki tlamantli uan tlapaleuiaj ma kipiakan chikauak intlaneltokilis. Lamec tlen okatka ixui Set ye okiueyichiuaya Jehová. Lamec okijto nin itech ikone tlen omotokayotiaya Noé: “Ye kichiuas ma tikpiakan yolseuilistli itech toteki uan nochi tetlajyouilti tlen techpanoa porque Jehová okiuijuikalti tlali”. Nin omochi ijkuak toTajtsin Dios okichi ayakmo ma yeto tlajyouilistli itech Tlaltikpak (Gén. 5:29; 8:21). Axkan, konemej tlen kiueyichiuaj akin melauak toTajtsin Dios uelis kinyolchikauaskej inkalchanejkauan. Uelis kinpaleuiskej inkalchanejkauan ma kixikokan ouijkayotl uan uelis momakixtiskej ijkuak ayakmo yetos tlen amo kuali uan yetos okachi temomojti, amo ken ijkuak otlatenki.

18. ¿Tlen techpaleuis ma titlaxikokan maski tikpiaskej ouijkayotl?

18 Axkan sapanoa miakej moyolchikauaj ijkuak motlatlaujtiaj, mokuayejyekoaj itech tlen kijtoa Biblia uan peua mouikaj iuan akinmej kitekichiuiliaj Jehová (xiktlajtolti Salmo 145:18, 19). Kuali tikmatij san Jehová nochipa techyolchikauas uan techpaleuis ijkuak tikpiaskej miak tlajyouilistli axkan noso satepan.