Jatka saarnaamista hellittämättä

”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä.” (2. TIM. 4:2)

OSAATKO SELITTÄÄ?

Miksi ensimmäisen vuosisadan kristittyjen oli tärkeää saarnata sanaa hellittämättä?

Miten voimme säilyttää kiireellisyyden tunteen?

Miksi Valtakunnan saarnaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

1, 2. Mitä saarnaamistyöhömme liittyviä kysymyksiä herää?

NE JOIDEN työnä on pelastaa ihmishenkiä, ymmärtävät yleensä tehtävänsä tärkeyden. Esimerkiksi palomiehet lähtevät hälytyksen saatuaan ripeästi liikkeelle, sillä he tietävät joidenkuiden saattavan olla hengenvaarassa.

² Me Jehovan todistajat haluamme auttaa ihmisiä pelastumaan. Siksi suhtaudumme vakavasti tehtäväämme saarnata Valtakunnan hyvää uutista. Työmme kiireellisyys ei kuitenkaan saa meitä tekemään sitä hosuen. Apostoli Paavali neuvoi: ”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä.” (2. Tim. 4:2.) Miten voimme olla saarnaamistyössä hellittämättömiä? Entä miksi työmme on kiireellisen tärkeää?

MIKSI SAARNAAMINEN ON KIIREELLISEN TÄRKEÄÄ?

3. Miten ihmisten suhtautuminen Valtakunnan sanomaan vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa?

³ Kun ajattelemme, miten ratkaiseva merkitys saarnaamistyöllämme on, tunnemme luultavasti pakottavaa tarvetta kertoa toisille hyvää uutista (Room. 10:13, 14). Jumalan sanassa todetaan: ”Kun sanon jumalattomalle: ’Sinä tulet kuolemalla kuolemaan’ ja hän todella kääntyy pois synnistään ja harjoittaa oikeutta ja vanhurskautta – –, hän saa totisesti elää. Hän ei kuole. Mitään hänen syntejään, jotka hän on tehnyt, ei muisteta häntä vastaan.” (Hes. 33:14–16.) Valtakunnan sanoman opettajille Raamattu lupaa: ”Tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.” (1. Tim. 4:16; Hes. 3:17–21.)

4. Miksi Timoteuksen oli tärkeää olla hellittämätön?

⁴ Jotta ymmärtäisimme, miksi Paavali kehotti Timoteusta saarnaamaan hellittämättä, tarkastelemme teemajakeemme tekstiyhteyttä. Paavali kirjoitti: ”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä suotuisaan aikaan, tukalaan aikaan, ojenna, nuhtele, kehota  täysin pitkämielisesti ja kaikella opetustaidolla. Sillä tulee olemaan ajanjakso, jolloin he eivät kestä terveellistä opetusta, vaan omien halujensa mukaan haalivat itselleen opettajia kutkuttamaan heidän korviaan, ja he kääntävät korvansa pois totuudesta.” (2. Tim. 4:2–4.) Jeesus oli ennustanut, että vähitellen kehittyisi luopumus (Matt. 13:24, 25, 38). Koska tuo aika lähestyi, Timoteuksen oli tärkeää hellittämättä ”saarnata sanaa” jopa seurakunnan sisäpuolella, jotteivät petolliset väärät opetukset johtaisi kristittyjä harhaan. Kyse oli heidän elämästään. Millainen on tilanne nykyään?

5, 6. Mihin suosittuihin ajatuksiin voimme törmätä kenttäpalveluksessa?

⁵ Tosi palvonnasta luopuminen on nykyään entistä räikeämpää ja laajamittaisempaa (2. Tess. 2:3, 8). Mitkä väärät opetukset kutkuttavat ihmisten korvia tänä aikana? Evoluutioteoriaa on monin paikoin opetettu suorastaan kiihkomielisesti. Vaikka evoluutio esitetään yleensä tieteellisin termein, siitä on oikeastaan tullut uskonto, joka vaikuttaa ihmisten näkemykseen Jumalasta ja toisistaan. Suosittu opetus on myös se, ettei Jumala ole kiinnostunut meistä eikä meidänkään siksi tarvitse olla kiinnostuneita hänestä. Miksi nämä ajatukset vetoavat miljooniin ihmisiin ja tuudittavat heidät hengelliseen uneen? Ne viestittävät, että on luvallista tehdä mitä tahansa, koska siitä ei vaadita tilille. Tämä sanoma on totisesti kutkuttanut monien korvia. (Lue psalmi 10:4.)

⁶ Ihmisten korvia kutkutetaan muillakin tavoin. Jotkut yhä kirkossa käyvistä haluavat kuulla papeiltaan, että Jumala rakastaa heitä, tekivätpä he mitä tahansa. Joidenkuiden korvia kutkutetaan vakuuttamalla, että Jumala hyväksyy uskonnolliset juhlat, seremoniat ja messut sekä pyhimyksenkuvat. Nämä kirkossakävijät eivät tajua tilanteensa vaarallisuutta. (Ps. 115:4–8.) Mutta jos saamme heidät heräämään hengellisesti ja ymmärtämään Raamatun todellisen sanoman, he voivat hyötyä Jumalan valtakunnasta.

MITEN KIIREELLISYYDEN TUNNE VAIKUTTAA SAARNAAMISEEN NYKYÄÄN?

7. Miten voimme ilmaista, että pidämme saarnaamistyötä tärkeänä?

⁷ Tunnollisen kirurgin täytyy omistaa työlleen jakamaton huomionsa, koska kyse on ihmisten elämästä. Me ilmaisemme ymmärtävämme saarnaamistyön tärkeyden, kun keskitämme siihen huomiomme. Voimme esimerkiksi miettiä, mitkä aiheet, kysymykset tai tiedot kiinnostaisivat tapaamiamme ihmisiä. Työmme tärkeys saa meidät myös tarkistamaan aikatauluamme voidaksemme käydä ihmisten luona sellaisena aikana, jona he todennäköisemmin ottavat meidät vastaan. (Room. 1:15, 16; 1. Tim. 4:16.)

8. Millä tavoin tärkeiden asioiden suhteen yleensä toimitaan?

⁸ Tärkeälle asialle tehdään tilaa toisarvoisten seikkojen kustannuksella. (Lue 1. Mooseksen kirjan 19:15.) Kuvittele, että lääkäri tekisi sinulle kokeita, pyytäisi sinut tulosten saavuttua huoneeseensa ja sanoisi vakavana: ”Tilanne on kriittinen. Sinulla on enintään kuukausi aikaa tehdä asialle jotain.” Et luultavasti ryntäisi ulos huoneesta niin kuin palomies hälytyksen saatuaan. Todennäköisesti kuuntelisit, mitä lääkäri suosittelee, menisit kotiin ja pohtisit huolellisesti tärkeysjärjestystäsi.

9. Miten Paavalin toiminta Efesoksessa osoittaa hänen olleen selvillä tehtävänsä tärkeydestä?

⁹ Paavali oli hyvin selvillä tehtävänsä tärkeydestä. Tätä auttaa ymmärtämään se, mitä hän sanoi Efesoksen vanhimmille Aasian piirikunnassa suorittamastaan hyvän uutisen saarnaamistyöstä.  (Lue Apostolien tekojen 20:18–21.) Tuolle alueelle saavuttuaan hän ilmeisesti ensimmäisestä päivästä lähtien julisti ahkerasti hyvää uutista talosta taloon. Lisäksi hänellä oli kahden vuoden ajan tapana ”pitää päivittäin esitelmiä Tyrannoksen koulun luentosalissa”. (Apt. 19:1, 8–10.) Paavali piti siis työtään kiireellisen tärkeänä, ja se selvästikin vaikutti hänen aikatauluunsa. Ei ole tarkoitus, että hänen kehotuksensa saarnata hellittämättä lannistaisi meidät. Saarnaamistyön tulisi kuitenkin olla ensi sijalla elämässämme.

10. Miksi voimme olla kiitollisia siitä, että kiireellisyyden tunne innosti kristittyjä toimintaan noin sata vuotta sitten?

¹⁰ Kiireellisyyden tunteen arvoa valaisee myös sen pienen raamatuntutkijoiden ryhmän esimerkki, joka ennen vuotta 1914 alkoi saarnata hyvää uutista. Vaikka heitä oli vain muutamia tuhansia, he ymmärsivät elävänsä merkittävää aikaa ja ryhtyivät innokkaasti Valtakunnan saarnaamistyöhön. He julkaisivat saarnoja sadoissa sanomalehdissä ja esittivät värillisistä kuultokuvista ja elokuvista koostuvaa ”Kuvanäytös Luomista”. Näin he veivät hyvää uutista miljoonille ihmisille. Moniko meistä olisi kuullut Valtakunnan sanoman, ellei kiireellisyyden tunne olisi innostanut heitä työhön? (Lue psalmi 119:60.)

ÄLÄ UNOHDA SAARNAAMISTYÖN TÄRKEYTTÄ

11. Mikä on saanut jotkut jättämään huomiotta saarnaamistyön tärkeyden?

¹¹ Huomiota hajottavat seikat voisivat viedä ajatukset pois siitä, miten tärkeää saarnaamistyö on. Saatanan järjestelmä yrittää saada meidät uppoutumaan henkilökohtaisiin pyrkimyksiin ja toisarvoisiin asioihin. (1. Piet. 5:8; 1. Joh. 2:15–17.) Jotkut, joiden elämässä Jehovan palvelus on aiemmin ollut ensi sijalla, ovat kadottaneet kiireellisyyden tunteensa. Esimerkiksi ensimmäisellä vuosisadalla Demas-niminen kristitty oli ollut Paavalin työtoverina, mutta jumalaton asiainjärjestelmä johti hänet sivuraiteille. Demas ei pitänyt ensisijaisen tärkeänä vahvistaa veljeään Paavalia ahdingon aikana vaan hylkäsi hänet. (Filem. 23, 24; 2. Tim. 4:10.)

12. Mikä mahdollisuus on avoinna tänä aikana, ja mitä on sanottava tulevaisuudesta?

¹² Jotta voisimme jatkaa työtämme hellittämättä, meidän on vastustettava halua elää mukavampaa elämää. Meidän tulee ponnistella saadaksemme ”lujan otteen todelliseen elämään” (1. Tim. 6:18, 19). Epäilemättä tajuat, että ikuinen elämä maan päällä Jumalan valtakunnan alaisuudessa tarjoaa loputtomasti kiinnostavia mahdollisuuksia. Mutta mahdollisuus auttaa toisia selviytymään elossa Harmagedonista on avoinna vain tänä aikana.

13. Minkä muistaminen auttaa meitä saarnaamaan hellittämättä?

¹³ Mikä auttaa meitä saarnaamaan hellittämättä, vaikka ympärillämme olevassa maailmassa useimmat epäviisaasti nukkuvat hengellisessä unessa? Voimme miettiä sitä, että mekin olemme aikanaan ikään kuin nukkuneet pimeydessä. Mutta kuten Paavali osoitti, meidät on herätetty ja Kristus on valaissut meitä. Nyt saamme toimia valon kantajina. (Lue Efesolaiskirjeen 5:14.) Tämän seikan mainittuaan Paavali kirjoitti: ”Pitäkää siis tarkoin silmällä, ettette vaella niin kuin epäviisaat, vaan niin kuin viisaat ostaen sopivan ajan itsellenne, koska päivät ovat pahat.” (Ef. 5:15, 16.) Nykyisen pahan maailman keskellä meidän tulisi ostaa aikaa toimiin, jotka pitävät meidät hengellisesti valveilla.

ELÄMME MERKITTÄVÄÄ AIKAA

14–16. Miksi Valtakunnan saarnaaminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan?

¹⁴ Kristillinen sananpalvelus on aina  ollut tärkeää, mutta nyt se on kiireellisempää kuin koskaan. Jumalan sanassa kuvailtu moniosainen tunnusmerkki on tullut ilmeiseksi vuodesta 1914 lähtien (Matt. 24:3–51). Ihmiskunta on suuremmassa vaarassa kuin milloinkaan ennen. Viimeaikaisista sopimuksista huolimatta supervalloilla on edelleen noin 2 000 ydinohjusta laukaisuvalmiina. Viranomaiset kertovat sadoista tapauksista, joissa ydinainetta on ”kadonnut”. Onko sitä terroristien hallussa? Tarkkailijat sanovat, että jonkun terroristin alulle panema sota voisi helposti tuhota ihmiskunnan. Sota ei kuitenkaan ole ainoa uhka ihmisen olemassaololle.

¹⁵ ”Ilmastonmuutos on 2000-luvun suurin maailmanlaajuinen terveyttä uhkaava tekijä”, sanotaan The Lancet -lehden ja lontoolaisen University Collegen vuonna 2009 julkaisemassa raportissa. Siinä jatketaan: ”Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ulottuvat tulevina vuosikymmeninä useimpiin väestöryhmiin ja muodostavat kasvavan vaaran miljardien ihmisten elämälle ja hyvinvoinnille.” Suurta tuhoa voisivat aiheuttaa merenpinnan nousu, kuivuus, tulvat, epidemiat, hirmumyrskyt samoin kuin ehtyneistä luonnonvaroista käytävät sodat. Katastrofit ja sodat tosiaan uhkaavat ihmisyhteiskuntaa.

¹⁶ Jotkut ehkä ajattelevat, että ydinsota saattaisi johtaa tapahtumiin, jotka täyttävät ”tunnusmerkin”. Useimmat eivät kuitenkaan ymmärrä, mikä tuo merkki todellisuudessa on. Se on nyt ollut nähtävissä kymmeniä vuosia, mikä todistaa, että Kristuksen läsnäolo on todellisuutta ja tämän asiainjärjestelmän loppu lähestyy nopeasti. (Matt. 24:3.) Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä monia tunnusmerkin piirteitä nähtävissä yhtä selvästi. Ihmisten on aika herätä hengellisestä unesta. Sananpalveluksemme voi herätellä heitä.

17, 18. a) Miten meihin vaikuttaa se, mitä aikaa elämme? b) Mikä voi saada ihmisten näkemyksen Valtakunnan sanomasta muuttumaan?

¹⁷ Meillä on enää vähän aikaa osoittaa rakastavamme Jehovaa ja saattaa päätökseen viimeisille päiville määrätty saarnaamistyö. Sillä, mitä Paavali sanoi Rooman kristityille ensimmäisellä vuosisadalla, on vielä enemmän merkitystä nykyään: ”Tunnette ajan, että on jo hetki teidän herätä unesta, sillä nyt meidän pelastuksemme on lähempänä kuin siihen aikaan, jolloin meistä tuli uskovia.” (Room. 13:11.)

¹⁸ Ennustetut viimeisten päivien tapahtumat voivat saada jotkut tiedostamaan hengelliset tarpeensa. Toiset tajuavat ihmiskunnan tarvitsevan apua, kun he huomaavat hallitusten epäonnistuneen taistelussa talouskriisejä, ydintuhon uhkaa, väkivaltarikollisuutta ja ympäristötuhoja vastaan. Vielä jotkut ymmärtävät hengelliset tarpeensa siksi, että joku heidän perheenjäsenistään sairastuu vakavasti tai kuolee tai he kokevat avioeron. Sananpalvelukseen osallistumalla tarjoudumme auttamaan tällaisia ihmisiä.

KIIREELLISYYDEN TUNNE KANNUSTAA TOIMIMAAN

19, 20. Miten kiireellisyyden tunne on saanut monet kristityt muuttamaan elämäntapaansa?

¹⁹ Kiireellisyyden tunne on saanut monet kristityt lisäämään sananpalvelusta. Esimerkiksi eräs nuori ecuadorilainen aviopari päätti yksinkertaistaa elämäänsä oltuaan vuoden 2006 yksipäiväisessä konventissa, jonka teema oli ”Pidä silmäsi yksinkertaisena”. He laativat listan tarpeettomista tavaroista, ja kolmen kuukauden kuluessa he muuttivat neljän huoneen asunnostaan kaksioon, myivät osan omaisuudestaan ja hankkiutuivat eroon veloistaan. Pian he aloittivat osa-aikaisen tienraivauksen ja siirtyivät kierrosvalvojan ehdotuksesta  palvelemaan seurakunnassa, jossa tarvittiin apua.

²⁰ Muuan pohjoisamerikkalainen veli kirjoittaa: ”Kun vaimoni ja minä kävimme vuoden 2006 kierroskonventissa, olimme olleet kastettuina 30 vuotta. Ajaessamme ohjelman jälkeen kotiin puhuimme siitä, miten voisimme soveltaa elämän yksinkertaistamisesta annettuja neuvoja (Matt. 6:19–22). Meillä oli kolme asuntoa, maata, loistoautoja, vene ja matkailuauto. Meistä tuntui, että vaikka olimme kristittyjä, elämämme oli varmaankin näyttänyt typerältä, ja niinpä päätimme ottaa tavoitteeksemme kokoaikaisen palveluksen. Vuonna 2008 aloimme tyttäremme tavoin palvella vakituisina tienraivaajina. Mikä ilo onkaan ollut työskennellä tiiviimmin veljien rinnalla! Olemme voineet palvella tarvealueella. Lisäksi se, että olemme tehneet enemmän Jehovan hyväksi, on lähentänyt meitä häneen. Erityisen palkitsevaa on ollut nähdä, miten ihmisten silmät ovat kirkastuneet heidän kuullessaan ja ymmärtäessään Jumalan sanan totuuden.”

21. Mikä saa meidät saarnaamaan innokkaasti?

²¹ Me tiedämme, että tätä pahaa asiainjärjestelmää kohtaa pian ”jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivä” (2. Piet. 3:7). Jumalan sanan tuntemus saa meidät julistamaan innokkaasti sanomaa tulevasta suuresta ahdistuksesta ja sitä seuraavasta uudesta maailmasta. Haluamme säilyttää kiireellisyyden tunteen ja auttaa ihmisiä saamaan todellisen toivon. Jatkamalla tätä tärkeää työtä hellittämättä osoitamme, että rakastamme aidosti Jumalaa ja lähimmäisiämme.

[Tutkistelukysymykset]