Matteus 13:1–58

13  Sinä päivänä Jeesus lähti talosta ja istui järven rannalle.  Hänen luokseen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän meni istumaan veneeseen, ja koko ihmisjoukko seisoi rannalla.+  Sitten hän puhui heille monia asioita vertauksin.+ Hän sanoi: ”Kylväjä lähti kylvämään.+  Hänen kylväessään jotkin siemenet putosivat tien varteen, ja linnut tulivat ja söivät ne.+  Toiset putosivat kallioisiin paikkoihin, missä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska maakerros oli ohut.+  Mutta kun aurinko nousi, ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juuria, ne kuihtuivat.  Jotkin putosivat ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat ne.+  Vielä jotkin putosivat hyvään maahan ja alkoivat tuottaa satoa, jotkin 100-kertaisesti, jotkin 60-kertaisesti, jotkin 30-kertaisesti.+  Se jolla on korvat, kuunnelkoon.”+ 10  Opetuslapset tulivat kysymään häneltä: ”Miksi sinä käytät vertauksia, kun puhut heille?”+ 11  Hän vastasi: ”Te olette saaneet* ymmärtää taivaan valtakunnan pyhät salaisuudet+ mutta he eivät. 12  Sille, jolla on, annetaan lisää, ja hänellä tulee olemaan runsaasti, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.+ 13  Tämän vuoksi minä puhun heille vertauksin, sillä he katsovat mutta eivät näe ja kuulevat mutta eivät kuuntele eivätkä tajua merkitystä.+ 14  Heissä täyttyy tämä Jesajan profetia: ’Te kuulette mutta ette varmasti tajua merkitystä, ja te katsotte mutta ette varmasti näe.+ 15  Tämän kansan sydän on paatunut.* Korvillaan he ovat kuulleet reagoimatta mitenkään* ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä tajuaisi merkitystä sydämellään eivätkä kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.’+ 16  Mutta onnelliset ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.+ 17  Minä vakuutan teille: monet profeetat ja muut Jumalan palvelijat halusivat nähdä, mitä te näette, mutta eivät nähneet,+ ja kuulla, mitä te kuulette, mutta eivät kuulleet. 18  Kuunnelkaa nyt, mitä vertaus kylväjästä merkitsee.+ 19  Kun joku kuulee valtakunnan sanoman* mutta ei tajua sen merkitystä, tulee Paholainen+ ja sieppaa pois sen, mikä on kylvetty hänen sydämeensä. Tämä on tien varteen kylvetty siemen.+ 20  Kallioisiin paikkoihin kylvetty taas on se, joka kuulee sanoman ja ottaa sen heti iloiten vastaan.+ 21  Hänellä ei kuitenkaan ole juuria, joten hän jatkaa vain jonkin aikaa. Kun sanoman vuoksi ilmaantuu vaikeuksia tai vainoa, hän hylkää sanoman* heti. 22  Ohdakkeiden sekaan kylvetty on se, joka kuulee sanoman, mutta tämän ajan huolet+ ja rikkauden petollinen voima* tukahduttavat sanoman, eikä se* tuota satoa.+ 23  Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanoman, tajuaa sen merkityksen ja todella kantaa satoa. Joku tuottaa 100-kertaisesti, joku 60-kertaisesti, joku 30-kertaisesti.”+ 24  Hän esitti heille toisenkin vertauksen ja sanoi: ”Taivaan valtakuntaa voidaan verrata mieheen, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa.+ 25  Ihmisten nukkuessa tuli hänen vihollisensa, kylvi vehnän sekaan rikkakasveja ja meni pois. 26  Kun vehnä orasti ja tuli tähkälle, ilmaantuivat rikkakasvitkin. 27  Niinpä talonisännän orjat tulivat sanomaan hänelle: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Miten siinä sitten on rikkakasveja?’ 28  Hän sanoi heille: ’Joku vihamies on tehnyt tämän.’+ Orjat kysyivät häneltä: ’Haluatko, että menemme ja keräämme ne?’ 29  Hän sanoi: ’En, ettei vain kävisi niin, että rikkakasveja kerätessänne nyhdätte vehnää niiden mukana. 30  Antakaa molempien kasvaa yhdessä sadonkorjuuseen asti, ja sadonkorjuuaikana minä sanon sadonkorjaajille: Kerätkää ensin rikkakasvit ja sitokaa ne kimppuihin poltettaviksi. Kootkaa sitten vehnä varastooni.’”+ 31  Hän esitti heille taas vertauksen ja sanoi: ”Taivaan valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi peltoonsa.+ 32  Sehän on pienin kaikista siemenistä, mutta kun se kasvaa, siitä tulee suurin vihanneskasveista. Siitä tulee kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja löytävät pesäpaikan sen oksilta.” 33  Hän kertoi heille myös tämän vertauksen: ”Taivaan valtakunta on kuin hapate, jonka nainen sekoitti kolmeen suureen mitalliseen jauhoja, niin että koko taikina happani.”+ 34  Tämän kaiken Jeesus puhui ihmisjoukoille vertauksin. Ilman vertauksia hän ei tosiaankaan puhunut heille,+ 35  jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: ”Avaan suuni ja puhun vertauksia. Julistan sitä, mikä on ollut kätkettynä alusta lähtien.”+ 36  Sitten Jeesus lähetti ihmisjoukot pois ja meni taloon. Hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Selitä meille vertaus pellon rikkakasveista.” 37  Hän sanoi: ”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika, 38  ja pelto on maailma.+ Hyvä siemen tarkoittaa valtakunnan poikia, mutta rikkakasvit ovat Paholaisen poikia,+ 39  ja vihollinen, joka kylvi ne, on Paholainen. Sadonkorjuu tarkoittaa aikakauden päättymistä, ja sadonkorjaajat ovat enkeleitä. 40  Niin kuin rikkakasvit kerätään ja poltetaan tulessa, niin tapahtuu, kun tämä aikakausi on päättymässä.+ 41  Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he keräävät hänen valtakunnastaan kaikki, jotka saavat tekemään syntiä,* ja ne, jotka tekevät pahaa, 42  ja heittävät heidät tuliseen uuniin.+ Siellä he itkevät ja kiristelevät hampaitaan. 43  Silloin ne, jotka Jumala on hyväksynyt, loistavat kirkkaasti kuin aurinko+ Isänsä valtakunnassa. Se jolla on korvat, kuunnelkoon. 44  Taivaan valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre, jonka mies löysi ja kätki uudelleen. Iloisena hän meni ja myi kaiken, mitä hänellä oli, ja osti tuon pellon.+ 45  Lisäksi taivaan valtakunta on kuin matkustava kauppias, joka etsi kauniita helmiä. 46  Löydettyään yhden hyvin kallisarvoisen helmen hän meni ja myi heti kaiken, mitä hänellä oli, ja osti sen.+ 47  Vielä taivaan valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka kokosi kaikenlaisia kaloja. 48  Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen ylös rannalle, istuutuivat ja keräsivät hyvät kalat+ koreihin, mutta huonot+ he heittivät pois. 49  Näin tapahtuu, kun tämä aikakausi on päättymässä.+ Enkelit lähtevät erottamaan pahat niistä, jotka toimivat oikein, 50  ja heittävät heidät tuliseen uuniin. Siellä he itkevät ja kiristelevät hampaitaan. 51  Ymmärsittekö kaikki nämä asiat?” He sanoivat hänelle: ”Ymmärsimme.” 52  Sitten hän sanoi heille: ”Näin ollen jokainen opettaja, jolle on opetettu taivaan valtakuntaa koskevia asioita, on kuin talonisäntä, joka ottaa aarrevarastostaan esiin sekä uutta että vanhaa.” 53  Kun Jeesus oli kertonut nämä vertaukset, hän lähti sieltä. 54  Tultuaan kotiseudulleen+ hän alkoi opettaa ihmisiä heidän synagogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: ”Mistä hän on saanut tämän viisauden ja voiman tehdä tällaisia ihmeitä?+ 55  Eikö tämä ole se puusepän poika?+ Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria, ja eivätkö hänen veljensä ole Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?+ 56  Eivätkö kaikki hänen sisarensa asu parissamme? Mistä sitten hän on saanut tämän kaiken?”+ 57  Niin he kieltäytyivät uskomasta häneen.+ Jeesus kuitenkin sanoi heille: ”Profeettaa kunnioitetaan kaikkialla muualla paitsi kotiseudullaan ja omassa kodissaan.”+ 58  Koska heillä ei ollut uskoa, hän ei tehnyt siellä monia ihmeitä.

Alaviitteet

Tai ”Teidän on annettu”.
Tai ”tullut vastaanottamattomaksi”. Kirjaim. ”paksuuntunut”.
Tai ”kuulleet vasten tahtoaan”.
Kirjaim. ”sanan”.
Kirjaim. ”kompastuu”.
Tai ”ja varakkuuden houkuttelevuus”, ”ja varakkuuden tuottama petollinen mielihyvä”.
Tai mahd. ”hän”, ts. ”se, joka kuulee sanoman”.
Kirjaim. ”kaiken, mikä saa kompastumaan”.

Tutkimisviitteet

istumaan: Juutalaisilla opettajilla oli tapana opettaa istualtaan (Mt 5:1, 2).

rannalla: Galileanjärven rannalla lähellä Kapernaumia on alue, joka muodostaa luonnon amfiteatterin. Siellä on niin hyvä akustiikka, että suuri ihmisjoukko olisi pystynyt kuulemaan, kun Jeesus puhui heille veneestä.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

kallioisiin paikkoihin: Ei tarkoita kivikkoista maata vaan peruskalliota tai kallionkielekettä, jonka päällä on vain ohut maakerros. Rinnakkaiskertomuksessa Lu 8:6:ssa sanotaan, että osa siemenistä putosi ”kalliolle”. Sellaisessa maaperässä juuret eivät pääse tarpeeksi syvälle imemään kasvin tarvitsemaa kosteutta.

ohdakkeiden sekaan: Jeesus ei selvästikään viitannut täysikasvuisiin piikkipensaisiin vaan rikkakasveihin, joita ei ollut kitketty kynnetystä maasta. Ne kasvaisivat ja tukahduttaisivat orastavan viljan.

taivaan valtakunta: Ilmaus esiintyy Raamatussa vain Matteuksen evankeliumissa, jossa se on noin 30 kertaa. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään rinnakkaisilmausta ”Jumalan valtakunta”. Tämä osoittaa, että ”Jumalan valtakunta” on henkitaivaassa ja hallitsee sieltä käsin. (Da 2:44; Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; 2Ti 4:18.)

pyhät salaisuudet: Kreikan sana mystḗrion on käännetty Uuden maailman käännöksessä 25 kertaa vastineella ”pyhä salaisuus”. Tässä ilmaus on monikossa ja viittaa Jumalan tarkoituksen yksityiskohtiin, jotka ovat salattuja, kunnes Jumala päättää tehdä ne tunnetuksi. Silloin ne paljastetaan kokonaan mutta vain niille, joille hän päättää antaa ymmärrystä (Kol 1:25, 26). Kun Jumalan pyhät salaisuudet on paljastettu, niitä julistetaan mahdollisimman laajalti. Raamattu käyttääkin ”pyhän salaisuuden” yhteydessä esimerkiksi verbejä ”julistaa”, ”ilmaista”, ”paljastaa” ja ”saarnata” (1Ko 2:1; Ef 1:9; 3:3; Kol 1:25, 26; 4:3). Tärkein ”Jumalan pyhä salaisuus” keskittyy Jeesuksen tunnistamiseen luvatuksi ”jälkeläiseksi”, Messiaaksi eli Kristukseksi (1Mo 3:15; Kol 2:2). Tähän pyhään salaisuuteen sisältyy kuitenkin monia piirteitä, esimerkiksi Jeesuksen rooli Jumalan tarkoituksessa (Kol 4:3). Kuten Jeesus osoitti tässä tilanteessa, ”pyhät salaisuudet” liittyvät taivaan valtakuntaan eli ”Jumalan valtakuntaan”, taivaalliseen hallitukseen, jonka kuningas Jeesus on (Mr 4:11; Lu 8:10; ks. Mt 3:2, tutkimisviite). Sanaa mystḗrion käytetään Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eri tavalla kuin muinaisissa mysteeriuskonnoissa. Nämä uskonnot perustuivat usein hedelmällisyyskultteihin, jotka kukoistivat ensimmäisellä vuosisadalla, ja ne lupasivat kannattajilleen, että salaperäisten menojen avulla he saisivat kuolemattomuuden, jumalallisia ilmoituksia ja yhteyden jumaliin. Mysteeriuskontojen salaisuudet eivät selvästikään perustuneet totuuteen. Tällaisten uskontojen jäseniksi vihityt vannoivat, etteivät he paljastaisi noita salaisuuksia, ja siksi niitä verhosi salaperäisyys toisin kuin kristillisyyden pyhiä salaisuuksia, joita julistettiin avoimesti. Kun mystḗrion-sanaa käytetään Raamatussa väärän palvonnan yhteydessä, se on Uuden maailman käännöksessä käännetty sanoilla ”salainen” tai ”salaisuus”.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

muut Jumalan palvelijat: Tai ”vanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

Paholainen: Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)

ajan: Tai ”maailman”, ”asiainjärjestelmän”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Tässä ilmaus yhdistetään huoliin ja ongelmiin, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle aikakaudelle. (Ks. sanasto, ”Aikakausi”.)

kylvi – – sekaan: Tällaista tahallista vahinkoa tiettävästi tehtiin muinaisessa Lähi-idässä.

rikkakasveja: Yleisen käsityksen mukaan nämä ”rikkakasvit” olivat heinäkasvien heimoon kuuluvaa myrkkyraiheinää eli myrkkylustetta (Lolium temulentum). Tämä myrkyllinen kasvi muistuttaa paljon vehnää varhaisessa kasvuvaiheessa ennen kuin vehnä kypsyy.

Orjat: Muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”He”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat nykyistä lukutapaa.

nyhdätte vehnää niiden mukana: Rikkakasvien ja vehnän juuret kietoutuisivat toisiinsa. Vaikka rikkakasvit tunnistettaisiinkin, niitä nyhdettäessä menetettäisiin vehnää.

rikkakasveja: Yleisen käsityksen mukaan nämä ”rikkakasvit” olivat heinäkasvien heimoon kuuluvaa myrkkyraiheinää eli myrkkylustetta (Lolium temulentum). Tämä myrkyllinen kasvi muistuttaa paljon vehnää varhaisessa kasvuvaiheessa ennen kuin vehnä kypsyy.

Kerätkää ensin rikkakasvit: Kun myrkkyraiheinä (ks. Mt 13:25, tutkimisviite) kasvaa täyteen mittaansa, se erottuu helposti vehnän joukosta.

sinapinsiemen: Israelissa kasvaa luonnonvaraisena useita erilaisia sinappilajeja. Mustasinappi (Brassica nigra) on yleinen viljelykasvi. Suhteellisen pienestä siemenestä, jonka läpimitta on 1–1,6 mm ja paino 1 mg, kasvaa puun kokoinen kasvi. Jotkin lajit voivat kasvaa jopa 4,5 m korkeiksi.

pienin kaikista siemenistä: Muinaisissa juutalaisissa teksteissä sinapinsiementä käytettiin kielikuvana siitä, mikä oli kaikkein pienintä. Vaikka nykyään tunnetaan pienempiäkin siemeniä, se oli ilmeisesti pienin niistä siemenistä, joita galilealaiset maanviljelijät keräsivät ja kylvivät Jeesuksen aikana.

hapatetta: Tai ”hiivaa”. ”Hapate” kuvaa Raamatussa usein turmeltuneisuutta ja syntiä. Tässä se tarkoittaa turmeltunutta opetusta. (Mt 16:12; 1Ko 5:6–8; vrt. Mt 13:33, tutkimisviite.)

hapate: Ts. taikinajuuri eli pieni määrä hapatettua taikinaa, joka on otettu talteen aiemmasta taikinaerästä ja sekoitetaan uuteen taikinaan sen kohottamiseksi. Jeesus viittaa tässä tavalliseen tapaan leipoa leipää. Hapate edustaa Raamatussa usein syntiä ja turmeltuneisuutta (ks. Mt 16:6, tutkimisviite), mutta aina sillä ei ole kielteistä merkitystä (3Mo 7:11–15). Tässä happaneminen kuvaa ilmeisesti jonkin hyvän leviämistä.

suureen mitalliseen: Tässä käytetty kreikan sana sáton vastaa heprean sanaa, joka tarkoittaa sea-mittaa. Sea oli 7,33 l. (Ks. 1Mo 18:6, alav.; sanasto, ”Sea”; liite B14.)

jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)

maailman perustamisesta: ”Perustamista” vastaava kreikan sana sisältyy Hpr 11:11:ssä ilmaukseen ”tulla raskaaksi” tai ”saada jälkeläinen” (alav.). Tässä sitä käytetään ilmauksessa ”maailman perustaminen”, ja se tarkoittaa nähtävästi aikaa, jolloin Aadamin ja Eevan lapset saivat alkunsa ja syntyivät. Jeesus yhdistää ”maailman perustamisen” Abeliin, joka on ilmeisesti ihmismaailman ensimmäinen lunastuksesta hyötyvä ihminen ja jonka nimi on ollut elämän kirjakäärössä ”maailman perustamisesta” lähtien (Lu 11:50, 51; Il 17:8).

jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: Tämä lainaus on otettu Ps 78:2:sta. Tuossa psalmissa kirjoittaja (jota tässä sanotaan ”profeetaksi”) käytti kuvakieltä kertoessaan, miten Jumala oli ollut tekemisissä Israelin kansan kanssa. Samoin Jeesus käytti paljon vertauksia ja muita kielikuvia opettaessaan opetuslapsiaan ja ihmisjoukkoja, jotka seurasivat häntä. (Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.)

alusta lähtien: Tai mahd. ”maailman perustamisesta lähtien”. Pidempi lukutapa perustuu joihinkin vanhoihin käsikirjoituksiin, joissa tekstiin on lisätty ”maailmaa” vastaava kreikan sana. (Vrt. Mt 25:34, tutkimisviite.) Toisissa vanhoissa käsikirjoituksissa on lyhyempi sanamuoto, jota tässä käytetään päätekstissä.

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

maailma: Tarkoittaa ihmismaailmaa.

Paholaisen: Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)

ajan: Tai ”maailman”, ”asiainjärjestelmän”. Kreikan sanan aiṓn perusmerkitys on ’aikakausi’, ja se voi tarkoittaa olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. Tässä ilmaus yhdistetään huoliin ja ongelmiin, jotka ovat tunnusomaisia nykyiselle aikakaudelle. (Ks. sanasto, ”Aikakausi”.)

aikakausi: Tai ”asiainjärjestelmä”. Kreikan sana aiṓn tarkoittaa tässä vallitsevia olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. (Ks. sanasto.)

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)

aikakauden: Tai ”asiainjärjestelmän”. (Ks. Mt 13:22; 24:3; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen” ja ”Aikakausi”.)

päättymistä: ”Päättymiseksi” käännetty kreikan sana syntéleia esiintyy myös Mt 13:40, 49; 24:3; 28:20; Hpr 9:26:ssa. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

pahuus: Kirjaim. ”laittomuus”. Kreikan sana viittaa lakien rikkomiseen ja halveksimiseen: ihmiset toimivat niin kuin lakeja ei olisi olemassakaan. Raamatussa sanalla tarkoitetaan piittaamatonta suhtautumista Jumalan lakeihin (Mt 7:23, tutkimisviite; 2Ko 6:14, alav.; 2Te 2:3, alav., 4–7; 1Jo 3:4, alav.).

tekevät pahaa: Tai ”harjoittavat laittomuutta”. (Ks. Mt 24:12, tutkimisviite.)

kiristelevät hampaitaan: Tai ”purevat hampaansa yhteen”. Ilmaus voi kuvata tuskaa, epätoivoa ja vihaa, joihin saattaa liittyä katkeraa puhetta ja aggressiivista käytöstä.

kiristelevät hampaitaan: Ks. Mt 8:12, tutkimisviite.

ne, jotka Jumala on hyväksynyt: Tai ”vanhurskaat”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

kaiken: Kreikan sana pánta (’kaikki’, ’jokainen’) puuttuu yhdestä vanhasta käsikirjoituksesta, mutta useat varhaiset ja myöhemmät käsikirjoitukset tukevat nykyistä lukutapaa.

helmen: Raamatun aikoina kauniita helmiä saatiin Punaisestamerestä, Persianlahdesta ja Intian valtamerestä. Epäilemättä tämän vuoksi Jeesuksen vertauksessa kauppiaan piti matkustaa ja nähdä paljon vaivaa etsiessään tällaista helmeä.

huonot: Voi tarkoittaa evättömiä ja suomuttomia kaloja, jotka olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita ja joita ei saanut syödä, tai mitä tahansa muita kaloja, jotka eivät kelvanneet syötäväksi (3Mo 11:9–12; 5Mo 14:9, 10).

päättymistä: ”Päättymiseksi” käännetty kreikan sana syntéleia esiintyy myös Mt 13:40, 49; 24:3; 28:20; Hpr 9:26:ssa. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

Paholainen: Kreik. diábolos ’panettelija’. (Ks. sanasto.)

aikakauden: Tai ”asiainjärjestelmän”. (Ks. Mt 13:22; 24:3; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen” ja ”Aikakausi”.)

on päättymässä: Ilmaus on käännös kreikan sanasta syntéleia ’yhteisloppu’, ’yhteinen loppu’, ’loppuminen yhdessä’ (Mt 13:39, 40, 49; 28:20; Hpr 9:26). Sana viittaa ajanjaksoon, jolloin monet tapahtumat yhdessä johtaisivat Mt 24:6, 14:ssä mainittuun ”loppuun”. Näissä jakeissa ”loppua” vastaava kreikan sana on télos. (Ks. Mt 24:6, 14, tutkimisviitteet, ja sanasto ”Aikakauden päättyminen”.)

aikakausi: Tai ”asiainjärjestelmä”. Kreikan sana aiṓn tarkoittaa tässä vallitsevia olosuhteita tai jollekin ajalle tai ajanjaksolle tunnusomaisia piirteitä. (Ks. sanasto.)

tämä aikakausi on päättymässä: Tai ”tämä asiainjärjestelmä on päättymässä”. (Ks. Mt 13:39; 24:3; tutkimisviitteet; sanasto, ”Aikakauden päättyminen” ja ”Aikakausi”.)

niistä, jotka toimivat oikein: Tai ”vanhurskaista”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

opettaja: Tai ”oppinut”. Kreikan sana grammateús käännetään ”kirjanoppineeksi”, kun viitataan juutalaisiin opettajiin, jotka olivat perehtyneet Mooseksen lakiin. Tässä sanaa käytetään kuitenkin Jeesuksen opetuslapsista, joita valmennettiin opettamaan toisia.

kotiseudulleen: Kirjaim. ”isänsä paikkaan”, ts. kotikaupunkiinsa Nasaretiin, alueelle, jolta hänen perheensä oli lähtöisin.

puusepän poika: ”Puusepäksi” käännetty kreikan sana téktōn on yleiskäsite, joka voi tarkoittaa kaikenlaisia käsityöläisiä tai rakentajia. Kun viitataan puutyöntekijöihin, se voi tarkoittaa kirvesmiestä, joka työskentelee rakennuksilla, tai puuseppää, joka valmistaa huonekaluja ja muita tarvikkeita. 100-luvulla elänyt Justinus Marttyyri kirjoitti, että Jeesus ”työskenteli puuseppänä” ja ”teki auroja ja ikeitä”. Muinaisille kielille tehdyt varhaiset raamatunkäännökset tukevat ajatusta puutyöntekijästä. Jeesus tunnettiin sekä ”puusepän poikana” että ”puuseppänä” (Mr 6:3). Hän oppi puusepäntaidot ilmeisesti kasvatusisältään Joosefilta. Tällainen ammattiopetus alkoi yleensä, kun poika oli 12–15-vuotias, ja se kesti useita vuosia.

veljensä: Raamatussa kreikan sana adelfós voi viitata hengelliseen sukulaisuuteen, mutta tässä sitä käytetään Jeesuksen velipuolista, Joosefin ja Marian nuoremmista pojista. Jotkut uskovat, että Jeesuksen syntymän jälkeen Maria pysyi neitsyenä, ja väittävät, että sana adelfós tarkoittaa tässä serkkuja. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään kuitenkin toista sanaa ”serkusta” (kreik. anepsiós Kol 4:10:ssä) ja vielä eri ilmausta Paavalin ”sisarenpojasta” (Ap 23:16). Lisäksi Lu 21:16:ssa käytetään monikkomuotoja kreikan sanoista adelfós ja syngenḗs, jotka on käännetty sanoilla ”veljet” ja ”sukulaiset”. Nämä esimerkit osoittavat, että sukulaisuussuhteita kuvailevia sanoja ei käytetä Kreikkalaisissa kirjoituksissa väljästi tai sattumanvaraisesti.

Jaakob: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Jaakob, joka mainitaan Ap 12:17:ssä ja Ga 1:19:ssä ja joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ja 1:1).

Juudas: Jeesuksen velipuoli. Ilmeisesti sama Juudas, joka kirjoitti omalla nimellään tunnetun raamatunkirjan (Ju 1).

saa sinut tekemään syntiä: Kirjaim. ”kompastuttaa sinut”. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen ja voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. Tässä tekstiyhteydessä sana voidaan kääntää ”saa sinut tekemään syntiä” tai ”tulee sinulle ansaksi”. Raamatussa synti voi tarkoittaa Jumalan moraalilain rikkomista, uskon menettämistä tai väärien opetusten omaksumista. Kreikan sanaa voidaan käyttää myös merkityksessä ’loukkaantua’. (Ks. Mt 13:57; 18:7; tutkimisviitteet.)

he kieltäytyivät uskomasta häneen: Tai ”he loukkaantuivat häneen”. Kirjaim. ”he kompastuivat häneen”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana skandalízō viittaa kuvaannolliseen kompastumiseen eli loukkaantumiseen ja se voidaan kääntää myös ”he kieltäytyivät uskomasta häneen”. Joissain tekstiyhteyksissä kreikan sana voi tarkoittaa sitä, että lankeaa syntiin tai saa jonkun lankeamaan syntiin. (Ks. Mt 5:29, tutkimisviite.)

ei voinut tehdä siellä monia ihmeitä: Jeesus ei voinut tehdä Nasaretissa monia ihmeitä, mutta se ei johtunut voiman puutteesta vaan olosuhteista. Nasaretilaisilla ei ollut uskoa, ja siksi hän teki siellä vain muutamia ihmeitä (Mt 13:58). Jumalan voimaa ei pitänyt tuhlata silloin kun ihmiset epäilivät eivätkä kuunnelleet (vrt. Mt 10:14; Lu 16:29–31).

hän ei tehnyt siellä monia ihmeitä: Jeesus ei tehnyt monia ihmeitä Nasaretissa, mutta se ei johtunut voiman puutteesta vaan olosuhteista. Nasaretilaisilla ei nimittäin ollut uskoa. (Ks. Mr 6:5, tutkimisviite.) Jumalan voimaa ei pitänyt tuhlata silloin kun ihmiset epäilivät eivätkä kuunnelleet (vrt. Mt 10:14; Lu 16:29–31).

Media

Galileanjärven rantaa lähellä Kapernaumia
Galileanjärven rantaa lähellä Kapernaumia

Galileanjärven vedenkorkeus ja rannan luontaiset muodot ovat muuttuneet vuosisatojen varrella Jeesuksen ajan jälkeen, mutta mahdollisesti tällä alueella hän puhui ihmisjoukoille veneestä. Ääniaaltojen heijastuminen vedenpinnasta vahvisti Jeesuksen ääntä.

Kylväminen
Kylväminen

Raamatun aikoina kylväjä kantoi siemeniä joko pussissa, joka oli sidottu olkapään yli ja vyötärön ympäri, tai päällimmäiseen vaatteeseen muotoillussa poimussa. Hän sirotteli niitä maahan pitkillä, kaarevilla kädenliikkeillä. Koska peltojen läpi kulki kovaksi tallattuja polkuja, kylväjän piti katsoa, että siemenet putosivat pehmeään maaperään. Hän peitti ne mahdollisimman nopeasti, etteivät linnut päässeet nokkimaan niitä.

Varastojen raunioita Masadassa
Varastojen raunioita Masadassa

Joka puolella Israelia oli varastoja, joihin puitu vilja vietiin säilöön. Joissain varastoissa säilytettiin myös öljyä ja viiniä tai jopa jalometalleja ja arvokkaita kiviä.

Sadonkorjuu
Sadonkorjuu

Raamatun aikoina satoa korjattiin joskus vain vetämällä viljakasvin varret maasta, mutta yleensä vilja leikattiin sirpillä (5Mo 16:9; Mr 4:29). Paikkakunnan sadonkorjaajat työskentelivät tavallisesti yhdessä (Ru 2:3; 2Ku 4:18). Kuningas Salomo, profeetta Hoosea, apostoli Paavali ja jotkut muut raamatunkirjoittajat käyttivät sadon niittämistä kielikuvana esittäessään tärkeitä totuuksia (San 22:8; Ho 8:7; Ga 6:7–9). Jeesuskin valaisi tämän tutun työn avulla opetuslastensa ja enkelien roolia opetuslasten tekemisessä (Mt 13:24–30, 39; Joh 4:35–38).

Sinapinsiemen
Sinapinsiemen

Sinapinsiemen oli ilmeisesti pienin niistä siemenistä, joita galilealaiset maanviljelijät keräsivät ja kylvivät. Muinaisissa juutalaisissa teksteissä tuota siementä käytettiin kielikuvana siitä, mikä oli kaikkein pienintä.

Nuotanveto
Nuotanveto

Jeesuksen aikana nuotat tehtiin todennäköisesti pellavakuiduista. Joidenkin lähteiden mukaan nuotta saattoi olla jopa 300 m pitkä, ja sen alareunaan kiinnitettiin painoja ja yläreunaan kohoja. Nuotta laskettiin veteen veneestä. Joskus nuotan päihin kiinnitetyt pitkät köydet vietiin maihin ja verkko vedettiin niistä usean miehen voimin vähitellen rantaan, jolloin se keräsi mukaansa kaiken matkan varrelta.