Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Päätös rikastua hengellisesti

Päätös rikastua hengellisesti

Päätös rikastua hengellisesti

AINEELLISEN rikkauden hankkiminen vaatii määrätietoista ponnistelua ja uhrauksia. Samoin hengellisen. Tähän Jeesus viittasi sanoessaan: ”Kerätkää – – itsellenne aarteita taivaaseen.” (Matteus 6:20.) Hengellisiä rikkauksia ei kerry itsestään. Pelkästään johonkin uskontokuntaan kuuluminen ei tee kenestäkään hengellisesti rikasta, aivan kuten ei pelkkä pankkitilin omistaminenkaan tee sen haltijasta aineellisesti rikasta. Läheisen suhteen luominen Jumalaan, kasvaminen hengellisenä ihmisenä ja hengellisten ominaisuuksien kehittäminen monipuolisesti vaativat päättäväisyyttä, aikaa, määrätietoista ponnistelua ja uhrauksia (Sananlaskut 2:1–6).

Onko mahdollista saada molemmat?

Eikö ole mahdollista saada sekä hengellisiä rikkauksia että aineellista yltäkylläisyyttä? Kenties, mutta vain toisen hankkimiseen voidaan keskittyä täysipainoisesti. Jeesus sanoi: ”Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia.” (Matteus 6:24b.) Tämä johtuu siitä, että hengellisten rikkauksien ja aineellisen rikkauden tavoittelun välillä on ristiriita. Toinen häiritsee toista. Siksi Jeesus sanoi opetuslapsilleen ennen kehotustaan kerätä hengellisiä rikkauksia: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle.” (Matteus 6:19.)

Mitä tapahtuu, jos Jeesuksen neuvo sivuutetaan ja yritetään tavoitella sekä hengellistä että aineellista rikkautta? Hän sanoi: ”Kukaan ei voi olla kahden isännän orja, sillä hän tulee joko vihaamaan toista ja rakastamaan toista tai liittymään toiseen ja halveksimaan toista.” (Matteus 6:24a.) Jos ihminen tavoittelee näitä molempia – ja vaikka hän velvollisuudentuntoisesti huolehtisikin hengellisistä toimista – hengellisestä puolesta voi tulla rasite. Hän ehkä alkaa jopa etsiä elämän huoliin helpotusta ensisijaisesti rahasta ja siitä, mitä sillä saa, sen sijaan että turvautuisi Jumalaan. Jeesus totesi: ”Missä on aarteesi, siellä tulee olemaan myös sydämesi.” (Matteus 6:21.)

Jokaisen kristityn on hyvä pohtia näitä Raamatun neuvoja vakavasti ennen kuin päättää, mihin hän käyttää pääosan ajastaan ja voimistaan ja mille hän antaa sydämensä. Vaikka Jumala ei ole asettanut tarkkoja rajoja sille, minkä verran kristitty saa hankkia aineellista, se ei merkitse, etteikö Hänen ahneutta koskevien varoitustensa sivuuttamisesta olisi seuraamuksia (1. Korinttilaisille 6:9, 10). Kuten olemme todenneet, ne jotka jättävät Raamatun neuvot huomiotta ja antavat rikastumisen halun voimistua ja vaikuttaa valintoihinsa, kärsivät hengellisesti ja henkisesti (Galatalaisille 6:7). Sitä vastoin ne, jotka reagoivat herkästi hengellisiin tarpeisiinsa, ovat Jeesuksen mukaan onnellisia (Matteus 5:3). Luojamme ja hänen Poikansa tietävät aivan varmasti, mikä on parasta onnellisuutemme ja hyvinvointimme kannalta (Jesaja 48:17, 18).

Valinta jota ei tarvitse katua

Kumman sinä valitset, Jumalan vai rikkauden? On selvää, että aineellisiin tarpeisiinkin täytyy kiinnittää huomiota. Apostoli Paavali sanoi ensimmäisessä kirjeessään Timoteukselle: ”Totisesti jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan niistä, jotka ovat hänen huonekuntansa jäseniä, niin hän on kieltänyt uskon ja on pahempi kuin se, jolla ei ole uskoa.” Toisaalta Paavali myös kehotti kristittyjä panemaan toivonsa rahan sijasta Jumalaan ja olemaan ”rikkaita hyvissä teoissa”. (1. Timoteukselle 5:8; 6:17, 18.) Mihin sinä aiot keskittyä? Mitä tavoittelet? Tärkeimpiä hyviä tekoja, joihin Paavali viittasi, on saarnaaminen ja opetuslasten tekeminen Jeesuksen käskyn mukaisesti (Matteus 28:19, 20). Kun kristityt päättävät yksinkertaistaa elämäänsä – eivät vain rauhoittaakseen tahtiaan ja nauttiakseen elämästä vaan osallistuakseen enemmän tähän merkitykselliseen työhön – he ”kokoavat – – itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten”, jonka he saavat Jumalan lupaamassa uudessa maailmassa. Ja jo tänä aikana he huomaavat, että hengellinen rikkaus on ”paljon parempaa – – kuin kulta!” (1. Timoteukselle 6:19; Sananlaskut 16:16; Filippiläisille 1:10.)

Hyvän esimerkin tästä antaa Eddie, jonka perheestä tuli Jehovan todistajia hänen ollessaan vielä lapsi. Eräässä vaiheessa perhe menetti koko omaisuutensa asuntoa myöten. Eddie kertoo: ”Olin aina pelännyt, mitä tapahtuisi, jos menettäisimme kaiken. Nyt olimme siinä tilanteessa. Ja mitä tapahtuikaan? Ei mitään! Me söimme ja joimme edelleen, ja meillä oli päällepantavaa. Jehova piti siitä huolen, ja aikanaan pääsimme taas jaloillemme. Tämä kokemus opetti minua suhtautumaan vakavasti Matteuksen 6:33:ssa olevaan Jeesuksen lupaukseen: jos Jumalan valtakunta on elämässämme ensi sijalla, meidän ei tarvitse koskaan olla huolissamme aineellisten tarpeiden vuoksi.” Nykyään Eddie palvelee kokoaikaisena evankelistana matkatyössä yhdessä vaimonsa kanssa. Heillä on aineelliset välttämättömyydet, mutta mikä tärkeämpää, he ovat hengellisesti rikkaita.

Mittaamattoman arvokkaita palkintoja

Maanpäälliset aarteet saattavat joutua varkaiden saaliiksi, mutta hengelliset rikkaudet voivat olla pysyviä (Sananlaskut 23:4, 5; Matteus 6:20). Hengellistä edistymistä on kieltämättä vaikeampi mitata. Eihän ole yhtä helppoa sanoa, missä määrin ihmisen rakkaus, ilo tai usko on kasvanut, kuin minkä verran hänen omaisuutensa on karttunut. Hengellisistä rikkauksista on kuitenkin mittaamattoman paljon hyötyä. Puhuessaan opetuslapsista, jotka jättäisivät jopa talonsa ja peltonsa – toimeentulonsa – tehdäkseen tilaa hengellisille asioille, Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: Kukaan ei ole jättänyt taloa tai veljiä tai sisaria tai äitiä tai isää tai lapsia tai peltoja minun tähteni ja hyvän uutisen tähden saamatta satakertaisesti nyt tänä ajanjaksona taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen ohella, ja tulevassa asiainjärjestelmässä ikuista elämää.” (Markus 10:29, 30.)

Minkä sinä asetat elämässäsi etusijalle – Jumalan vai rikkauden?

[Kuvat s. 8, 9]

Tavoitteletko aineellista rikkautta. . .

. . .vai hengellisiä rikkauksia?