Matteus 28:1–20

28  Sapatin jälkeen, viikon ensimmäisen päivän valjetessa, Maria Magdaleena ja se toinen Maria+ tulivat katsomaan hautaa.+ 2  Oli tapahtunut suuri maanjäristys, sillä Jehovan enkeli oli laskeutunut taivaasta, tullut haudalle ja vierittänyt kiven pois, ja hän istui sillä.+ 3  Hän oli ulkonäöltään kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi.+ 4  Vartiomiehet pelkäsivät häntä niin paljon, että he vapisivat ja heistä tuli kuin kuolleita. 5  Enkeli sanoi naisille: ”Älkää pelätkö. Tiedän, että te etsitte Jeesusta, joka teloitettiin paalussa.+ 6  Ei hän ole täällä, sillä hänet on herätetty kuolleista, aivan niin kuin hän sanoi.+ Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän makasi. 7  Menkää sitten nopeasti sanomaan hänen opetuslapsilleen, että hänet on herätetty kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan,+ ja siellä te näette hänet. Tämän tulin kertomaan teille.”+ 8  Niin he lähtivät nopeasti haudalta, peloissaan mutta hyvin iloisina, ja juoksivat ilmoittamaan asiasta hänen opetuslapsilleen.+ 9  Silloin Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: ”Päivää!” He lähestyivät häntä, tarttuivat hänen jalkoihinsa ja kumarsivat hänelle syvään. 10  Jeesus sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Menkää ilmoittamaan tästä veljilleni, niin että he menisivät Galileaan. Siellä he näkevät minut.” 11  Naisten ollessa matkalla muutamat vartijat+ menivät kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. 12  Kun nämä olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet yhdessä, he antoivat sotilaille huomattavan määrän hopearahoja 13  ja sanoivat: ”Sanokaa: ’Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme.’+ 14  Jos tämä kantautuu käskynhaltijan korviin, me selitämme asian hänelle* eikä teidän tarvitse olla huolissanne.” 15  Niin he ottivat hopearahat ja tekivät niin kuin heitä oli käsketty, ja tätä kertomusta on levitetty laajalti juutalaisten keskuudessa aina tähän päivään asti. 16  11 opetuslasta menivät Galileaan+ sille vuorelle, jolla Jeesus oli sopinut tapaavansa heidät.+ 17  Kun he näkivät hänet, he kumarsivat hänelle syvään. Jotkut kuitenkin epäilivät. 18  Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi heille: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.+ 19  Menkää siksi ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä.+ Kastakaa heidät+ Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä 20  ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.+ Muistakaa, että minä olen teidän kanssanne joka päivä tämän aikakauden päättymiseen asti.”+

Alaviitteet

^ Tai ”taivutamme hänet”.

Tutkimisviitteet

Sapatin: Kirjaim. ”Sapattien”. Kreikan sana sábbaton esiintyy tässä jakeessa kaksi kertaa monikossa. Ensimmäisessä kohdassa se viittaa yhteen sapattipäivään, viikon seitsemänteen päivään, ja se on käännetty ”sapatiksi”. Toisessa kohdassa se viittaa seitsemän päivän jaksoon, joten se on käännetty sanalla viikon. Sapattipäivä (15. nisankuuta) päättyi auringonlaskuun. Jotkut ovat ymmärtäneet Matteuksen kertomuksen viittaavan iltahämärän aikaan ”sapatin jälkeen”, mutta toiset evankeliumit osoittavat selvästi, että naiset tulivat katsomaan hautaa ”varhain” aamulla 16. nisankuuta ”auringonnousun jälkeen” (Mr 16:1, 2; Lu 24:1; Joh 20:1). (Ks. myös sanasto ja liite B12.)

viikon ensimmäisen päivän: Ts. nisankuun 16. päivän. Sapatin jälkeinen päivä oli juutalaisille viikon ensimmäinen päivä.

se toinen Maria: Ks. Mt 27:61, tutkimisviite.

sanomaan hänen opetuslapsilleen, että hänet on herätetty: Nämä naiset olivat ensimmäiset opetuslapset, joille kerrottiin Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja lisäksi heitä käskettiin ilmoittamaan siitä muille opetuslapsille (Mt 28:2, 5, 7). Juutalaisen epäraamatullisen perinnäistavan mukaan nainen ei saanut todistaa oikeudessa. Jehovan enkeli sitä vastoin kunnioitti näitä naisia antamalla heille tämän iloa tuovan tehtävän.

haudalta: Tai ”muistohaudalta”. (Ks. sanasto.)

kumarsivat hänelle syvään: Tai ”kumarsivat hänelle kunnioittavasti”, ”heittäytyivät kasvoilleen hänen eteensä”, ”osoittivat hänelle kunnioitusta”. (Ks. Mt 8:2; 14:33; 15:25; tutkimisviitteet.)

veljilleni: Jeesus sanoo tässä opetuslapsiaan ”veljiksi”, koska heitä yhdistää hengellinen sukulaisuus (ks. Mt 28:16; vrt. Mt 25:40; Joh 20:17; Hpr 2:10–12).

vanhinten: Ks. Mt 16:21, tutkimisviite.

tämä: Ts. valhe, jonka mukaan he olivat nukahtaneet. Roomalaiset sotilaat voitiin surmata, jos he nukahtivat vartiopaikalleen.

käskynhaltijan: Tarkoittaa tässä käskynhaltija Pontius Pilatusta.

tapaavansa: Ilmeisesti tässä kokouksessa Galileassa oli läsnä yli 500 henkeä (1Ko 15:6).

Jotkut – – epäilivät: 1Ko 15:6:n valossa epäilijät eivät todennäköisesti olleet apostoleja vaan galilealaisia opetuslapsia, joille Jeesus ei ollut vielä näyttäytynyt.

tehkää opetuslapsia: Tai ”tehkää oppilaita”. Kreikan verbin mathēteúō perusmerkitys on ’opettaa’ siinä tarkoituksessa, että ihmisistä tulee oppilaita tai opetuslapsia. Mt 13:52:ssa sama sana on käännetty vastineella ”on opetettu” ja Mt 27:57:ssä ilmauksella ”oli tullut – – opetuslapsi”. Ap 14:21:ssä tätä verbiä käytetään, kun kerrotaan, että Paavali ja Barnabas auttoivat Derbessä useita ”tulemaan opetuslapsiksi”. Tässä tekstiyhteydessä verbit ”kastakaa” ja ”opettakaa” osoittavat, mitä käsky ”tehkää opetuslapsia” sisältää. (Ks. Mt 5:1, tutkimisviite, jossa selitetään samaan sanueeseen kuuluvaa kreikan substantiivia mathētḗs.)

kaikkien kansojen ihmisistä: Kirjaimellinen käännös olisi ”kaikista kansoista”, mutta tekstiyhteys osoittaa, että tällä ilmauksella tarkoitetaan yksilöitä kaikista kansoista. Ilmauksessa kastakaa heidät pronomini on kreikassa maskuliinimuotoinen, joten se viittaa ihmisiin, ei ”kansoihin”, joka on kreikassa neutri. Käsky mennä ”kaikkien kansojen ihmisten” luo oli uusi. Raamattu osoittaa, että ennen Jeesuksen palveluksen aikaa ei-juutalaiset olivat tervetulleita Israeliin, jos he tulivat sinne palvelemaan Jehovaa (1Ku 8:41–43). Nyt Jeesus antoi kuitenkin opetuslapsilleen tehtäväksi saarnata muillekin kuin syntyperäisille juutalaisille. Tämä korosti sitä, että kristityt tekisivät opetuslapsia kaikkialla maailmassa. (Mt 10:1, 5–7; Il 7:9; ks. Mt 24:14, tutkimisviite.)

Isän, Pojan ja pyhän hengen: On luonnollista tunnustaa Isä, Jehova Jumala, koska hän on Luojamme ja olemme saaneet häneltä elämän (Ps 36:7, 9; Il 4:11). Raamattu osoittaa kuitenkin, että kukaan ihminen ei voi pelastua, ellei hän tunnusta myös Pojan roolia Jumalan tarkoituksessa (Joh 14:6; Ap 4:12). Lisäksi on välttämätöntä tunnustaa Jumalan pyhän hengen rooli, sillä tämän aktiivisen voimansa välityksellä Jumala muun muassa antaa elämän (Job 33:4), välittää sanomansa ihmisille (2Pi 1:21) ja antaa heille voimaa tehdä hänen tahtonsa (Ro 15:19). Jotkut uskovat, että Isän, Pojan ja pyhän hengen mainitseminen peräkkäin tukee kolminaisuusoppia, mutta Raamattu ei missään osoita, että nuo kolme olisivat yhtä ikuisia ja kaikkivaltiaita ja asemaltaan yhdenvertaisia. Isän, Pojan ja pyhän hengen luetteleminen samassa jakeessa ei todista, että nuo kolme olisivat yhtä jumalallisia, ikuisia ja yhdenvertaisia. (Mr 13:32; Kol 1:15; 1Ti 5:21.)

pyhän hengen: Tai ”pyhän aktiivisen voiman”. Sana ”henki” (kreikassa neutri) tarkoittaa persoonatonta voimaa, joka on lähtöisin Jumalasta ja jota hän käyttää johonkin tarkoitukseen. (Ks. sanasto, ”Henki” ja ”Pyhä henki”.)

nimessä: Kreikan sana (ónoma) voi tarkoittaa muutakin kuin jonkun nimeä. Tässä tekstiyhteydessä siihen sisältyy se, että tunnustaa Isän ja Pojan vallan ja aseman sekä pyhän hengen roolin. Tunnustamalla tämän kaiken voi saada uudenlaisen suhteen Jumalaan. (Vrt. Mt 10:41, tutkimisviite.)

opettakaa heitä: Vastineella ”opettaa” käännetty kreikan sana tarkoittaa ohjaamista, selittämistä, perustelemista ja todisteiden esittämistä (ks. Mt 3:1; 4:23; tutkimisviitteet). Ihmisten opettaminen noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus käski noudattaa, olisi jatkuva prosessi: heitä autettaisiin opettamaan hänen opetuksiaan, soveltamaan niitä ja seuraamaan hänen esimerkkiään (Joh 13:17; Ef 4:21; 1Pi 2:21).

aikakauden: Tai ”asiainjärjestelmän”. (Ks. sanasto.)

päättymiseen: Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.

Media

Hautakammio
Hautakammio

Juutalaiset hautasivat vainajansa yleensä luoliin tai kallioon hakattuihin kammioihin. Haudat sijaitsivat tavallisesti kaupunkien ulkopuolella kuninkaiden hautoja lukuun ottamatta. Löydetyt juutalaisten haudat ovat hämmästyttävän yksinkertaisia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että juutalaisten uskonto ei sallinut vainajainpalvontaa eikä ruokkinut sellaisia ajatuksia, että tietoinen olemassaolo jatkuisi kuoleman jälkeen henkimaailmassa.