Nuoret kysyvät:

Miksi isä jätti meidät?

”En koskaan oikein ymmärtänyt, miksi isä lähti. Tiesin vain sen, mitä äiti oli kertonut.” (James) *

KUN isä pakkaa tavaransa ja lähtee kotoa, hän jättää usein taakseen tuskaa ja katkeruutta. ”Olin todella järkyttynyt, kun äiti ja isä erosivat”, sanoo 14-vuotias James, jota lainattiin edellä. Kun isä lähtee selittämättä sanaakaan eikä ota minkäänlaista yhteyttä, lapset voivat kamppailla syyllisyyden, hylätyksi tulemisen ja katkeruuden tunteiden kanssa monia vuosia. *

Jos sinun isäsi on lähtenyt, saatat olla tuskallisen tietoinen, miksi se tapahtui. ”Isäni lähti toisen naisen takia”, sanoo Michael-niminen nuori. ”Näin hänet tuon naisen kanssa kerran, ja minua raivostutti. Minusta tuntui, että isä oli pettänyt meidät.” Toisinaan lähteminen saattaa kuitenkin olla helpotus. Melissa, jonka isä on alkoholisti, sanoo: ”Jos hän olisi jäänyt kotiin, meillä olisi ollut vaikeampaa.”

Usein lapsilla ei kuitenkaan ole aavistustakaan siitä, miksi heidän isänsä lähti, ja tämä voi saada hänen poissaolonsa tuntumaan vielä tuskallisemmalta. Voi olla, että olet kyllä tiennyt vanhemmillasi olevan ongelmia, muttet ole ehkä voinut kuvitellakaan, että he eroaisivat. Robert muistelee: ”Kun isä lähti, en tosiaankaan ymmärtänyt kaikkea, mitä silloin tapahtui. Tiesin vain, että asiat olivat huonosti, koska vanhempani riitelivät koko ajan.”

Miksi jotkut isät lähtevät kotoa? Jos sinun isäsi on lähtenyt, pitäisikö sinun pitää sitä henkilökohtaisena hylkäämisenä? Entä miksi vanhempasi saattavat olla haluttomia kertomaan sinulle siitä kovinkaan paljon? Eivätkö he olisi sinulle selityksen velkaa?

Miksi he ovat hiljaa

Syyt isän lähtemiseen eivät ole koskaan miellyttäviä. Monesti syynä on aviorikos – väärinteko joka on usein pidetty perheeltä visusti salassa. Kun vaimo saa tämän selville, hän saattaa päättää erota miehestään. Hän voi jopa pyytää tätä lähtemään kaikessa hiljaisuudessa ennen kuin avioero on pantu vireille. Lapset eivät välttämättä tiedä lainkaan, miksi näin tapahtuu.

Yritä kuitenkin ymmärtää, miksi äitisi ei ehkä halua selittää kovin tarkkaan, mitä on tapahtunut. Ensinnäkin hänestä voi tuntua, että isän väärinteosta kertominen synnyttäisi vain murhetta. On hyvä tajuta myös, kuinka tuskallista naiselle täytyy olla saada  selville, että hänen miehensä on ollut uskoton (Malakia 2:13, 14). Jos siis syynä vanhempiesi eroon on aviorikos, älä ylläty, jos asia on äidillesi liian tuskallinen käsiteltäväksi.

Entä isäsi? On ymmärrettävää, että jos hän on ollut uskoton äidillesi, niin hän tuskin puhuu siitä sinulle. Jotkut miehet tuntevat niin suurta syyllisyyttä väärän käytöksensä johdosta, etteivät he kestä kohdata lapsiaan! Häpeällisestä käytöksestään huolimatta monet isät rakastavat kuitenkin edelleen lapsiaan ja saattavat alkaa uudelleen pitää yhteyttä heihin.

Toisinaan mies lähtee siitä syystä, että hänen vaimonsa on toiminut väärin, ja hän tekee parhaansa säilyttääkseen läheiset suhteet lapsiinsa. Joskus taas välirikko ei johdu mitenkään aviorikoksesta vaan siitä, että vuosia kestäneet ristiriidat saavuttavat huippunsa * (Sananlaskut 18:24). Koska riita käydään yleensä silloin kun muita ei ole paikalla, sinulla ei ehkä ole aavistustakaan, mikä sen aiheena on.

Raamattu sanoo Sananlaskujen 25:9:ssä: ”Aja oma asiasi lähimmäisesi kanssa äläkä paljasta toisen luottamuksellista puhetta.” Toisinaan avioliiton ristiriitoihin sisältyy yksityisiä, intiimejä asioita. Usko tai älä, mutta on todennäköisesti parempi, ettet kuule niistä. Sitä paitsi ”luottamuksellisen puheen” paljastaminen usein vain vaikeuttaisi tilannetta. Saattaisit helposti asettua jommankumman puolelle – mikä vain pahentaisi perheessänne vallitsevaa välirikkoa. Kaiken kaikkiaan saattaa siis olla sinun kannaltasi parempi, että vanhemmat pitävät kiistojensa yksityiskohdat omana tietonaan.

Taistele katkeruutta vastaan hankkimalla ymmärrystä

Sinun on silti vaikea välttää vihaa ja katkeruutta, kun isäsi on lähtenyt kotoa etkä tiedä syytä. Raamattu kuitenkin toteaa Sananlaskujen 19:11:ssä: ”Ihmisen ymmärtäväisyys hillitsee hänen suuttumuksensa” – mutta ei välttämättä poista sitä. Eikä sinun tarvitse tietää kaikkia yksityiskohtia ollaksesi ymmärtäväinen.

Raamattu auttaa meitä esimerkiksi ymmärtämään, että vanhempamme ovat epätäydellisiä. Siinä sanotaan: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Roomalaisille 3:23.) Tämän tuskallisen totuuden hyväksyminen voi auttaa sinua näkemään vanhempiesi virheet oikeassa perspektiivissä. Jos isäsi on esimerkiksi häpäissyt avioliittolupauksensa, kyse on vakavasta virheestä, josta hänen on vastattava Jumalalle (Heprealaisille 13:4). Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että hän olisi hylännyt sinut tai ettei hän rakastaisi sinua.

Kaikki avioparit kokevat ”ahdistusta lihassa” (1. Korinttilaisille 7:28). Jotkut miehet ja naiset antavat periksi väärin tekemiselle elämän paineiden puristuksessa tässä vaikeassa maailmassa – vaikka ei siinä mitään puolustelemista ole. Robert muistelee: ”Isä halusi meidän parastamme. Hän vei koko perheen asumaan paikkakunnalle, jossa hän ajatteli voivansa ansaita paremmin. Tällöin voisimme hankkia mukavan talon ja koko perhe olisi onnellinen.” Mutta isän hyvät aikomukset parantaa perheen elintasoa kariutuivat nopeasti. Robert selittää: ”Isä kävi yhä harvemmin kristillisissä kokouksissa. Sitten hän menetti työnsä. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi kohdella väkivaltaisesti  äitiäni ja siskoani.” Pian tilanne huononi siihen pisteeseen, että hänen isänsä ja äitinsä erosivat.

Robert olisi voinut antaa isänsä virheiden aiheuttaman katkeruuden riuduttaa itsensä. Mutta se, että hän on ymmärtänyt isänsä tilannetta, on hillinnyt hänen suuttumustaan. Vaikka Robertin vanhempien avioero oli traaginen, se on opettanut hänelle jotakin tärkeää. Robert sanoo: ”Kun minä perustan perheen, hengellisten asioiden täytyy olla ensi sijalla.”

Aiemmin mainitun Michaelinkin on täytynyt taistella katkeruutta vastaan. ”Halusin tuottaa kärsimystä isälle sen vuoksi, mitä hän oli tehnyt meille”, hän tunnustaa. Hän piti kuitenkin yllä suhdetta isäänsä, ja ajan mittaan hän pystyi jopa taltuttamaan suuttumuksensa ja jatkamaan elämäänsä.

Sinäkin haluat ehkä säilyttää suhteesi isääsi niin normaalina kuin se vain olosuhteiden puolesta on mahdollista. On totta, että hän on voinut loukata sinua ja äitiäsi, mutta todennäköisesti et tiedä kaikkia yksityiskohtia. Ja vaikka tietäisitkin hänen toimineen väärin, hän on yhä isäsi. Velvollisuutesi on osoittaa hänelle ainakin jossain määrin kunnioitusta (Efesolaisille 6:1–3). Vältä ”suuttumusta ja vihastusta ja huutamista ja herjaavaa puhetta” ollessasi tekemisissä hänen kanssaan (Efesolaisille 4:31). Jos mahdollista pysy puolueettomana vanhempiesi välisissä kiistoissa, jotka ovat heidän yksityisasiansa. Kun vakuutat heille molemmille rakastavasi heitä, voit ehkä säilyttää hyvät suhteet molempiin.

Ei sinun syytäsi

Isäsi kotoa lähtö on todennäköisesti tuskallisimpia asioita, mitä joudut elämässäsi kohtaamaan. Mutta vaikket saisi tietää lähtöön kaikkia syitä, sinun ei tarvitse ajatella, että syy oli sinun. On totta, että voit kokea tulleesi hylätyksi, mutta avioliitot purkautuvat harvoin lasten takia. Vanhempasi lupasivat Jumalan edessä pysyä yhdessä. Heidän velvollisuutensa – ei sinun – on elää tuon lupauksen mukaisesti (Saarnaaja 5:4–6).

Jos kaikesta huolimatta tunnet olevasi hämmentynyt, syyllinen tai vastuussa tapahtuneesta, mikset koettaisi puhua siitä vanhemmillesi. He saattavat avautua ja antaa kaipaamaasi rohkaisua. James, jota alussa lainattiin, myöntää: ”Ajattelin olevani syyllinen, kunnes isä ja äiti puhuivat asiasta kanssani.” Nuori Nancykin tunsi syyllisyyttä, kun hänen isänsä ja äitinsä erosivat. Vasta kun Nancy keskusteli asiasta äitinsä kanssa useita kertoja, hän saattoi tehdä seuraavan päätelmän: ”Lasten ei tulisi syyllistää itseään siitä, mitä heidän vanhempansa tekevät.” Tosiaankin se, että annat vanhempiesi ’kantaa oman vastuukuormansa’, voi estää sinua tuntemasta itseäsi henkisesti ylikuormitetuksi (Galatalaisille 6:5). Mutta miten voit nyt selviytyä elämästä kodissa, jossa ei ole isää? Tämän palstan tulevassa kirjoituksessa esitetään tähän kysymykseen joitakin vastauksia.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 15]

Älä syytä itseäsi vanhempiesi avio-ongelmista