Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

¿Kenon opeuj niman tleka onotlali namiktilistli?

¿Kenon opeuj niman tleka onotlali namiktilistli?

“Kuakon toTajtsin Jehová okijto: ‘Xkuajli ika tlakatl iselti manento. Nikchijchiuilis se akin makipaleui, tlen makonaxilti yejua’” (GÉNESIS 2:18).

TLAKUIKALTIN 36 NIMAN 11

1, 2. a) ¿Kenon opeuj namiktilistli? b) ¿Tlenon nonekiya makasikamati kachtopa tlakatl niman siuatl itech namiktilistli? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).

TLALTIKPAKCHANEJKEJ nochipa uajnonamiktitiuej. San ika ¿kenon opeuj namiktilistli niman tleka onotlali? Tikmatiskej yejuin techpaleuis matitlanemilikan itech namiktilistli ken kinamiki niman itech tlateochiualistin tlen kuajkui. ToTajtsin okichijchiuj kachtopa tlakatl, Adán. Yejua okijli ika makintokayoti yolkamej. Kuakon Adán okitak ika nochimej yolkamej kipiayaj se akin iuan nemiyaj, san ika, yejua xkipiaya se akin kipaleuis ken akin makonaxilti. Ika yejon toTajtsin okichiuj ika Adán makochi niman okikixtili se iyelchikiuj niman ijkon okichijchiuj se siuatl. Kuakon Jehová okimaktili Adán yejon siuatl, niman yejua onochiuj isiuauj (xpoua Génesis 2:23, 24). * Ken tikitaj, namiktilistli se tetlayokolijli tlen ualeua itech toTajtsin.

2 Miyek xiuitl sakin, Jesús okiteneuj tlen Jehová yokijtoka ipan xochitlalpan Edén: “On tlakatl kitlalkauis itaj niman inan para nosentlalis iuan isiuau, niman ijkon on omemej nochiuaskej ken se tlakatl” (Mateo 19:4, 5). Pampa toTajtsin okikuik se iyelchikiuj Adán ika okichijchiuj kachtopa siuatl, yejuamej nonekiya kasikamatiskej ika nemiskej san sekan. Jehová xkeman okinek ika se teueuentsin niman tesiuauj manokauakan noso noijki makipiyakan okse imixnamik.

NAMIKTILISTLI KIPALEUIYA TLEN JEHOVÁ KINEKI MANOCHIUA

3. ¿Tleka onotlali namiktilistli?

3 Adán melak yolpakiya nemis iuan isiuauj, akin okitokayoti Eva. Yejua konaxiltiaya niman kipaleuiaya. Adán iuan Eva san sekan yolpakiskiaj ken se teueuentsin niman tesiuauj (Génesis 2:18). Namiktilistli onotlali pampa toTajtsin kinekiya ika tlaltikpaktli matemi ika tlaltikpakchanejkej (Génesis 1:28). Inkoneuan niman imichpokauan kintlasojtlaskiaj. San ika, sakin kinkaujteuaskiaj intajuan niman ijkon nonamiktiskej niman kinpiyaskej inchanejkauan. Ijkon tlaltikpakchanejkej kitemiltiskiaj tlaltikpaktli niman kichiuaskiaj manokuepa se xochitlalpan.

4. ¿Tlenon opanok itech kachtopa namiktilistli?

4 Kachtopa namiktilistli oijtlakauj ijkuak Adán niman Eva xokitlakamatkej Jehová. Satanás akin noixmati ken “yeuejkaui kouatl” okikajkayauj Eva niman okijli makikua kojtlakilyotl itech “kojtli tlen tetlalnamiktia, ika san [Jehová] [ki]namiki [makijto] tlen kuajli niman tlen xkuajli” niman ijkon kipiyaskia ueyi tlaixmatilistli. Satanás okijto ika tla yejua kikuaskia yejon kojtlakilyotl, ueliskia kitlapejpenis tlen kuajli itech tlen xkuajli. Eva xokitlakaitak Adán akin nemiya ken tlayekanketl itech yejua ijkuak san iselti okinemili kikuas kojtlakilyotl. Adán xokitlakamat toTajtsin ijkuak okiseli kojtlakilyotl tlen okimakak isiuauj (Apocalipsis [Revelación] 12:9; Génesis 2:9, 16, 17; 3:1-6).

5. ¿Tlenon uelis tomachtiskej itech ken otlanankilijkej Adán niman Eva?

5 Ijkuak Jehová okintlajtolti tleka ijkon okichiujkej, Adán okitlajtlakolti isiuauj niman okijto: “Siuatl tlen tejua otinechmakak iuan maninemi, yejua onechmakak itlakilyo kojtli, kuakon nejua onijkua”. Niman Eva okitlajtlakolti kouatl akin okikajkayauj (Génesis 3:12, 13). Adán niman Eva san okitejtemojkej tlen kijtoskej ika xotetlakamatkej niman Jehová okijto tlen kinmelaua. Tlen inpan onochiuj uelis techpaleuis maka ijkon topan nochiuas. Tla kinekij kuajli makisatij akin yononamiktijkej, teueuentsin niman tesiuauj, noneki kitlakamatiskej Jehová niman makimatikan ika noneki tlanankiliskej itech tlen kichiuaj.

6. ¿Kenon tiktetomiliskia Génesis 3:15?

6 Maski itech tlen okichiuj Satanás ipan Edén, Jehová okichiuj ika tlaltikpakchanejkej makipiyakan tlamachialistli. Yejuin tlamachialistli tiknextiaj ipan kachtopa teotlajtojli tlen uajlauj ipan Biblia (xpoua Génesis 3:15). * Yejon teotlajtojli okijto ika “ikoneuj” yejon “siuatl” kipaxouilis itsontekon Satanás. Miyekej espíritus kuakualtin kitekichiuiliaj Jehová ipan iluikak niman kuajli iuan nouikaj. Yejuamej yeskiaj kentla isiuauj Jehová. Yejua kuajtitlaniskia se itech yejon espíritus makipaxouili itsontekon Satanás. Kuakon tekoneuj kichiuaskia ika tlaltikpakchanejkej akin tetlakamatkej uelis yolpakiskej itech tlen Adán niman Eva okipolojkej. Tlaltikpakchanejkej tetlakamatkej aman ueliskiaj nemiskej nochipa ipan tlaltikpaktli, ijkon ken Jehová kinekiya (Juan 3:16).

7. a) ¿Tlenon opanok ika namiktilistli itech itonaluan Adán niman Eva ika tlayekapan? b) ¿Tlenon kijtoua Biblia makichiuakan teueuentsitsinuan niman tesiuauan?

7 Pampa Adán niman Eva xotetlakamatkej, okichiuj makipiyakan tlauejli niman noijki nochimej akin sakin ononamiktijkej. Se neskayotl, Eva niman nochimej ikoneuan siuamej melak tlajyouiskiaj ijkuak kinpiyaskiaj inkoneuan. Siuamej melak kinekiskiaj makintlasojtlakan inueuentsitsinuan, san ika, teueuentsitsinuan kinnauatiskiaj insiuauan, niman kemantika hasta kintlajyouiltiskiaj ijkon ken tikitaj aman (Génesis 3:16). Jehová kineki ika teueuentsitsinuan matlayekanakan ika tlasojtlalistli itech inchanejkauan. Noijki yejua kichia ika tesiuauan makintlakaitakan inueuentsitsinuan (Efesios 5:33). Ijkuak akin yononamiktijkej san sekan tekitij, uelis kiyektlaliskej miyek tlaueltin tlen kixnamikiskej.

NAMIKTILISTLI ITECH ITONALUAN ADÁN HASTA IJKUAK OPANOK APACHIUILISTLI

8. ¿Kenon katka namiktilistli itech itonaluan Adán hasta itech apachiuilistli?

8 Ijkuak Adán niman Eva ximikiyaj, yejuamej okinpixkej inkoneuan (Génesis 5:4). Kachtopa inkoneuj okitokayotijkej Caín. Sakin yejua ononamikti iuan se ichanejkauj. Lamec, tekoneuj itech Caín, yejua kachtopa tlakatl akin kiteneua Biblia ika okinpix ome isiuauj (Génesis 4:17, 19). Ipan itonaluan Adán hasta ipan itonaluan Noé xmiyekej onenkej akin okiueyichiujkej Jehová. Sekimej yejon tlaltikpakchanejkej katkaj ken Abel, Enoc niman Noé iuan ichanejkauan. Ipan itonaluan Noé, Biblia kijtoua ika “ikoneuan toTajtsin opeuj kimitaj imichpokauan tlaltikpakchanejkej, ika kualtsitsintin katkaj” niman “opeuj nonamiktiaj, kema, imiuan nochimej ichpokamej akin okintlapejpenijkej”. San ika, iluikaktekitkej xokinchijchiujkej manonamiktikan iuan siuamej. Yejuamej okinpixkej inkoneuan akin uejkapamej katkaj niman kichiuayaj tlen melak xkuajli, niman okintokayotijkej nefilim. Ipan yejon tonaltin, “tlen xkuajli itech tlaltikpakchane melak miyek onkatka ipan tlaltikpaktli” niman “nochi tlen kinemilijtoya itech iyojlo nochipa katka san tlen xkuajli” (Génesis 6:1-5).

9. a) ¿Tlenon okichiuj Jehová ika tlen xkuajli ipan itonaluan Noé? b) ¿Tlenon techmachtia itech yejon tlen opanok?

9 Jehová okijto ika kuajkuis se ueyi apachiuilistli ipan tlaltikpaktli tlen ika kinpopolos nochimej tlaltikpakchanejkej xkuakualtin. Noé, akin “okiteijlij ken ijki se uelis kuajli nouikas ken noneki”, okimijli tlaltikpakchanejkej ika uajlaskia apachiuilistli (2 Pedro 2:5). San ika, yejuamej xokikakej Noé pampa kichiujtoyaj miyek tlemach ipan innemilis, ken nonamiktiayaj. Jesús okijto ika ipan yejuin tonaltin noijki ijkon yeskia ken ipan itonaluan katka Noé (xpoua Mateo 24:37-39). Ipan yejuin tonajli, miyekej tlaltikpakchanejkej xkinekij kikakiskej tlen tikimijliaj itech kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl. Titenojnotsaj itech yejuin pampa xiyejko tonajli ijkuak popoliuis tlen xkuajli onka ipan tlaltikpaktli. ¿Tlenon techmachtia tlen panouaya ipan tonaltin itech apachiuilistli? Maka matijkauilikan ika seki tlemach, ken namiktilistli noso tikinpiyaskej tokoneuan, kanaj tikitaskej ika melak ueyi kijtosneki niman ijkon tikilkauaskej ika iyejkotika itonal Jehová.

NAMIKTILISTLI ITECH APACHIUILISTLI HASTA IPAN ITONALUAN JESÚS

10. a) ¿Tlenon kichiuayaj ipan innemilis tlaltikpakchanejkej? b) ¿Kenon Abrahán niman Sara okitlalijkej se kuajli neskayotl itech innamiktilis?

10 Noé iuan yeyi ikoneuan okipixkej san se insiuauj. San ika, sakin ijkuak yopanoka apachiuilistli, miyekej tlakamej xsan se insiuauj okipixkej. Miyekan miyekej kichiuayaj auilnemilistli niman hasta ijkon kichiuayaj ipan intlaneltokil. Ijkuak Abrahán niman Sara oyajkej Canaán, inyeualiyan nemiyaj akin auilnemiyaj niman xkitlakaitayaj namiktilistli. Jehová okipopolo kalpan Sodoma niman Gomorra pampa tlaltikpakchanejkej melak kichiuayaj auilnemilistli. Abrahán tlamantik noso sejneka katka itech yejon tlaltikpakchanejkej. Yejua kuajli kinyekanaya ichanejkauan niman isiuauj Sara okiteititi ika kitlakamatiya niman kitlakaitaya (xpoua 1 Pedro 3:3-6). Abrahán kuajli okitak ika ikoneuj Isaac manonamikti iuan se siuatl akin kiueyichiuaya Jehová. Isaac noijki ijkon okichiuj ika ikoneuj Jacob, akin itech oualeujkej 12 familias itech Israel.

11. ¿Kenon Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kintlajpiaya israelitas itech innamiktilis?

11 Sakin Jehová okichiuj se tlajtolkaualistli iuan kalpan Israel. Yejua okinmakak tlanauatiltin tlen noixmatij ken Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, tlen okinpaleui teueuentsitsinuan niman tesiuauan makiueyichiuakan Jehová ken kinamiki. Se neskayotl onkatka tlanauatiltin itech namiktilistli ipan yejon tonaltin, ken ijkuak se nonamiktia iuan miyekej. Noijki yejon tlanauatiltin xkinkauiliaya israelitas manonamiktikan iuan akin xkiueyichiuaj toTajtsin (xpoua Deuteronomio 7:3, 4). * Ijkuak kipiayaj se ueyi tlauejli ipan innamiktilis, tlayekankej ueliskiaj kinpaleuiskej. Noijki onkatkaj tlanauatiltin itech ijkuak se kikajkayaua ixnamik, ijkuak se kimachilia ika ixnamik nemi iuan okse noso nesi ika kiyana itlaj. Yejon tlanauatiltin kikauiliaya se makikaua ixnamik pampa ijkon ueliya notlajpiyaj. Se neskayotl, se tlakatl ueliskia kikauas isiuauj tla kichiuaya “itlaj tlen xkinamiki” (Deuteronomio 24:1). Biblia xtlaj kijtoua tlenon kijtosnekiya “tlen xkinamiki”. San ika, se teueuentsin xueliskia kikauas isiuauj san ipampa itlaj tlen xueyi okichiuj (Levítico 19:18).

MAKA KEMAN XKAJKAYAUA MOIXNAMIK

12, 13. a) ¿Tlenon kinchiuiliayaj sekimej judíos insiuauan ipan itonaluan Malaquías? b) Ipan yejuin tonajli, tla se akin yonoapolakti kikajkayaua ixnamik, ¿kenon onkisas ipampa tlen kichiua?

12 Ipan itonaluan teotlajtoketl Malaquías, miyekej judíos san kitejtemouiliayaj kenon kinkauaskej insiuauan. Teueuentsitsinuan kinkauayaj insiuauan san pampa ijkon ueliskiaj nonamiktiskej iuan siuamej akin ok ichpokamej noso iuan siuamej akin xkitekichiuiliaj Jehová. Ipan itonaluan Jesús, judíos teueuentsitsinuan ok kinkauayaj insiuauan “maski san itlaj ikatsin” (Mateo 19:3). Jehová xkuelita ijkuak ijkon nokauaj akin yononamiktijkej (xpoua Malaquías 2:16). *

13 Ipan yejuin tonajli, ipan ikalpan toTajtsin xkuajli tla se akin yononamikti makikajkayaua ixnamik. San ika, san kemantika ijkon panoua. Aman matikonnemilikan tla se akin yonoapolakti kichiua auilnemilistli niman kikaua ixnamik niman ijkon nonamiktis iuan okse. Tla yejua xnoyolkuepa, kuakon kikixtiskej itech tlanechikojli niman ijkon chipauak onias tlanechikojli (1 Corintios 5:11-13). Yejon tlaltikpakchane noneki kachtopa kiteititis ika yemelak noyolkuepa itech tlen yokichiuj niman sakin uelis oksejpa kiseliskej ipan tlanechikojli (Lucas 3:8; 2 Corintios 2:5-10). Xonka kech noneki uejkauis niman ijkon oksejpa nokuepas ipan tlanechikojli. Kanaj uelis panos se xiuitl noso okseki xiuitl niman ijkon kiteititis ika yemelak yonoyolkuep niman oksejpa kiseliskej ipan tlanechikojli. Maski ijkon, yejua nemis ixpan toTajtsin kampa teyolkuitia (Romanos 14:10-12; xkita Amatl Tekakistilijketl 15 febrero 1980, páginas 29, 30 (xonka ika náhuatl de Guerrero).

NAMIKTILISTLI ITECH AKIN KICHIUAJ KEN CRISTO

14. ¿Tlenon ika otepaleui Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés?

14 Israelitas onoyekankej ika Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés ipantsin 1,500 xiujtin. Yejon Tlanauatijli okinpaleui miyekan ipan innemilis. Se neskayotl, okinyekan makimatikan kenon kiyektlaliskej tlaueltin iuan inchanejkauan, niman okinyekan hasta ijkuak oyejkok Mesías (Gálatas 3:23, 24). Ijkuak Jesús omik, Tlanauatijli onotelti niman toTajtsin okichiuj okse yenkuik tlajtolkaualistli (Hebreos 8:6). Kuakon, aman akin kichiuaj ken Cristo xok ueliskiaj kichiuaskej itlaj tlen Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kitekauiliaya manochiua.

15. a) ¿Katlejua tlanauatijli noneki kitlakamatiskej itech namiktilistli akin kichiuaj ken Cristo? b) ¿San kemanon uelis nokauaskej akin kichiuaj ken Cristo?

15 Se tonajli, tlamachtijkej ipan tlanauatijli okitlajtoltijkej Jesús itech namiktilistli. Jesús okinankili ika ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, toTajtsin okinkauili israelitas makinkauakan imixnamik maski yejon xkinekiya toTajtsin manochiua ijkuak okitlali namiktilistli (Mateo 19:6-8). Ken otlanankili Jesús okiteititi ika akin kichiuaj ken Cristo noneki kitlakamatiskej tlanauatijli tlen toTajtsin okijto ijkuak okitlali namiktilistli (1 Timoteo 3:2, 12). Ken “san se [tlaltikpakchane]”, akin yononamiktijkej noneki san sekan manemikan. Intlasojtlalis itech toTajtsin niman ika notlasojtlaj yejuamej kinpaleuiskia san sekan manemikan. Akin kikaua ixnamik xipampa auilnemilistli xuelis oksejpa nonamiktis iuan yakaj (Mateo 19:9). Se uelis kinemilis tla kitlapopoluis ixnamik akin noyolkuepa. Yejon tlen okichiuj teotlajtoketl Oseas ijkuak okitlapopolui isiuauj, Gómer, akin yokikajkayaujka, niman ijkuak Jehová okintlapopolui israelitas pampa onoyolkuepkej (Oseas 3:1-5). Niman noijki, tla se kimati ika ixnamik yokikajkayauj niman kinemilia oksejpa iuan notekas, kijtosneki ika yokitlapopolui ixnamik. Kuakon xok onka tlen ipampa kinekis kikauas ixnamik.

16. ¿Tlenon okijto Jesús itech akin kinekiskej nemiskej inselti?

16 Jesús okijto ika se akin kichiua ken Cristo uelis kikauas ixnamik san ipampa auilnemilistli. Sakin otlajto itech akin uelij nemij inselti niman okijto “on yejuan noyolchikauas para nemis iselti, ma kichiua” (Mateo 19:10, 12). Miyekej kitlapejpeniaj nemiskej inselti pampa kinekij chikauak kitekichiuiliskej Jehová niman noneki makimijlikan ika melak kuajli tlen kitlapejpeniaj kichiuaskej.

17. ¿Tlenon uelis kipaleuis se akin kichiua ken Cristo kinemilis tla nonamiktis?

17 ¿Tlenon uelis kipaleuis se tla nemis iselti noso nonamiktis? Se noneki kitlapejpenis tla uelis yolpakis nemis iselti. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto ika kuajli tla se kitlapejpenis xnonamiktis. San ika, noijki okijto: “Pampa miyekej auilnemij, más kuajli para cada tlakatl kipias isiuau, niman cada siuatl kipias iueuentsin”. Noijki okijto: “Tla xueli nemoteltlaliaj, xmonamiktikan, pampa más kuajli nemonamiktiskej xken nenkipiaskej eleuilistli hasta kampa xok ueli”. Kuakon se uelis kinemilis tla nonamiktis yejon kichiuas maka maauilnemi noso maka nomajmatokas. San ika, akin inselti nemij noneki kuajli kinemiliskej tla iuelis kichiuaskej tlen kichiuaj akin yononamiktijkej. Pablo okijto: “Tla se kinemilia ika xkuajli kichiujtok pampa xnonamiktia”, niman kimati ika xok telpochkonetl noso xok ichpochkonetl, “kuakon yejuin tlen noneki kichiuas: makichiua tlen kineki; xtlajtlakoua. Manonamikti” (1 Corintios 7:2, 9, 36, TNM; 1 Timoteo 4:1-3). Se akin xnonamiktia xnoneki makijlikan ika manonamikti san pampa kipiya ileuilistli tlen kimachiliaj telpokamej. Kanaj yejua ok kipoloua kimatis tlenon noneki kichiuas se akin yononamikti.

18, 19. a) ¿Kenon noneki peuas se namiktilistli? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

18 Se namiktilistli noneki yes ika omemej akin yonoapolaktijkej niman kitlasojtlaj Jehová ika nochi inyojlo. Yejuamej noijki noneki melak notlasojtlaskej niman ijkon nochipa kinekiskej san sekan nemiskej. Jehová kinteochiuas pampa kitlakamatij tlajtolpaleuilistli ika san nonamiktiaj “iuan se yejuan kineltoka toTeko” (1 Corintios 7:39). Niman innamiktilis melak kuajli onkisas tla nochipa kitlakamatij tlajtolpaleuilistin ipan Biblia.

19 Ipan yejuin tonajli, tinemij ipan itlamiyan tonaltin niman miyekej tlaltikpakchanejkej xkipiyaj kualneskayomej tlen noneki kipiyaskej akin yononamiktijkej niman kuajli onkisaskej (2 Timoteo 3:1-5). Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej tlajtolyekanalistin itech Biblia tlen uelis kinpaleuis akin kichiuaj ken Cristo niman ijkon kuajli makisatij niman mapakikan ipan innamiktilis maski kixnamikiskej tlaueltin. Yejuin kinpaleuis nochipa manejnemikan ipan ojtli tlen teuika itech nemilistli tlen xkeman tlamis (Mateo 7:13, 14, TNM).

^ párr. 1 Génesis 2:23, 24: “Aman kema yejuin noijki omitl tlen ouajkis ipan noomiuan niman noijki nakatl tlen ouajkis itech nonakayo. Yejua ika tlakatl kikauas itaj niman inan, niman ijkon nosentlalis iuan isiuauj, niman nochiuaskej san se tlalnakayotl”.

^ párr. 6 Génesis 3:15: “Nikchiuas maka xmouikakan tejua iuan yejon siuatl, niman maka manouikakan mokoneuj iuan yejua ikoneuj. Yejua mitspaxouilis motsontekon niman tejua tiktlanpaxouilis ikxi”.

^ párr. 11 Deuteronomio 7:3, 4: “Tejua xkipiya ika titlanamiktis iuan yejuamej. Maka tikinmakas moichpokauan manonamiktikan iuan inkoneuan noso imichpokauan maka iuan tikinnamiktis mokoneuan. Pampa yejuamej kichiuaskej ika mokoneuan maka sa manechtekichiuilikan niman ijkon kintekichiuiliskej oksekimej tajtsitsintin; kuakon Jehová melak kualanis mouan niman yejua nimantsin mitspopolos”.

^ párr. 12 Malaquías 2:16: “‘Pampa nejua niktlauelita ijkuak nokauaj akin yononamiktijkejʼ, kijtoua Jehová iTajtsin Israel, niman ‘se akin kitlapachoua itlaken ika tlauijsokilistli’, kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij. ‘Niman xmotlajpiyakan itech nenmoespíritu niman maka xtekajkayauakan’”.