Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Jehova kuulee ahdistuneen avunhuudot

Jehova kuulee ahdistuneen avunhuudot

Jehova kuulee ahdistuneen avunhuudot

KUTEN muinaisen Israelin viisas kuningas Salomo pani merkille, ”aika ja sattuma kohtaavat – – [meitä] kaikkia” (Saarn. 9:11). Murheellinen tapahtuma tai tuskallinen koettelemus voi suistaa elämämme raiteiltaan. Esimerkiksi perheenjäsenen äkillinen kuolema saattaa olla tunneperäisesti musertava kokemus. Sitä seuraavina viikkoina ja kuukausina suru ja epätoivo tuntuvat ehkä ylivoimaisilta. Ihminen voi olla niin hämmentynyt, että hän ajattelee olevansa arvoton lähestymään Jehovaa rukouksessa.

Tällaisessa tilanteessa oleva tarvitsee rohkaisua, huomaavaisuutta ja rakkautta. Psalmista Daavid vakuutti laulussaan: ”Jehova tukee kaikkia kaatuvia ja nostaa kaikki kumaraan painuneet.” (Ps. 145:14.) Raamatussa sanotaan, että ”Jehovan silmät tarkkailevat kaikkea maata, jotta hän osoittaisi voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehytsydämisiä häntä kohtaan” (2. Aik. 16:9). Hän on ”musertuneen ja nöyrähenkisen luona elvyttääkseen nöyrien hengen ja elvyttääkseen musertuneiden sydämen” (Jes. 57:15). Miten Jehova tukee ja lohduttaa musertuneita ja nöyrähenkisiä?

”Sana oikeaan aikaan”

Jehova antaa apua oikeaan aikaan muun muassa kristillisen veljesseuran välityksellä. Kristittyjä kehotetaan ”puhumaan lohduttavasti masentuneille sieluille” (1. Tess. 5:14). Myötätuntoisten uskontovereiden huolenpidolla ja rakkauden ilmauksilla voi olla tasapainottava vaikutus ahdingon ja surun aikana. Jopa lyhyessä keskustelussa lausutut lohduttavat sanat voivat elvyttää masentuneen ihmisen hengen. Niitä saattaa kuulla joltakulta sellaiselta, joka on kokenut vastaavanlaista henkistä ja tunneperäistä tuskaa. Tai joku paljon elämänkokemusta saanut ystävä saattaa esittää syvällistä ymmärrystä osoittavia ajatuksia. Tällaisilla käytännöllisillä tavoilla Jehova voi elvyttää nöyrän ihmisen hengen.

Ajatellaanpa kristittyä vanhinta Alexia, jonka vaimo yllättäen kuoli parantumattomaan sairauteen pian heidän avioitumisensa jälkeen. Myötätuntoinen matkavalvoja piti tärkeänä sanoa Alexille jotain lohduttavaa. Häneltäkin oli kuollut vaimo, mutta hän oli sittemmin mennyt uudelleen naimisiin. Matkavalvoja kuvaili, miten pinnalla hänen omat tunteensa olivat olleet. Toisten kanssa kenttäpalveluksessa ja kokouksissa ollessa kaikki sujui hyvin, mutta kun hän meni huoneeseensa ja sulki oven, hän tunsi itsensä tavattoman yksinäiseksi. ”Mikä helpotus olikaan tietää, että omat tunteeni olivat normaaleja ja että toisetkin olivat kokeneet samaa”, sanoo Alex. ”Sana oikeaan aikaan” voi tosiaankin osoittautua lohduttavaksi tueksi ahdingon aikana. (Sananl. 15:23.)

Eräs toinen kristitty vanhin tunsi monia, joilta oli kuollut puoliso, ja hän halusi rohkaista Alexia. Myötätuntoisesti hän tähdensi sitä, että Jehova tietää, millaisia tunteita meillä on ja mitä tarvitsemme. ”Jos sinusta tulevien kuukausien tai vuosien kuluessa tuntuu, että tarvitset toveria”, sanoi veli, ”Jehova antaa rakkaudessaan mahdollisuuden mennä uudelleen naimisiin.” Tietenkään kaikilla, joiden puoliso on kuollut ja jotka haluaisivat myöhemmin avioitua, ei ole siihen tilaisuutta. Mutta kun Alex mietti tuon veljen sanoja, hän totesi: ”Muistutus tuosta Jehovan järjestämästä mahdollisuudesta auttaa pääsemään sellaisesta kielteisestä ajatuksesta, että uudelleen avioituminen olisi uskottomuutta edesmennyttä puolisoa tai Jehovan avioliittojärjestelyä kohtaan.” (1. Kor. 7:8, 9, 39.)

Psalmista Daavid, joka koki omakohtaisesti monia koettelemuksia ja kärsimyksiä, sanoi: ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (Ps. 34:15.) Jehova voi aivan varmasti vastata ahdistuneen avunhuutoihin oikeaan aikaan kypsien ja myötätuntoisten palvojatovereiden välityksellä, jotka puhuvat tälle ymmärtäväisesti ja tarkkanäköisesti. Tämä järjestely on erittäin arvokas ja käytännöllinen.

Apua kristillisten kokousten välityksellä

Masentunut ihminen on taipuvainen ajattelemaan kielteisesti, mikä voisi saada hänet eristäytymään. Sananlaskujen 18:1 kuitenkin varoittaa: ”Eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan; hän puhkeaa kaikkea käytännöllistä viisautta vastaan.” Alex myöntää: ”Kun menettää puolisonsa, mieleen tulvii kielteisiä ajatuksia.” Hän muistelee miettineensä itsekseen, olisiko hän voinut tehdä jotakin eri tavalla tai olla huomaavaisempi ja ymmärtäväisempi. ”En halunnut olla yksin. En halunnut elää ilman puolisoa. Tällaista ajattelua on vaikea pysäyttää, sillä joka päivä saa muistutuksia siitä, että on yksin.”

Se joka on mieleltään musertunut, tarvitsee tervehenkistä seuraa enemmän kuin koskaan. Sitä on helposti saatavissa seurakunnan kokouksissa. Tällaisessa ympäristössä avaamme mielemme Jumalan ajatuksille, jotka ovat myönteisiä ja rakentavia.

Kokoukset auttavat meitä näkemään tilanteemme oikeissa mittasuhteissa. Kun kuuntelemme ja mietimme luettavia raamatunkohtia, keskitämme ajatuksemme todella tärkeisiin kysymyksiin, Jehovan suvereeniuden kunniaansaattamiseen ja hänen nimensä pyhittämiseen, emme vain omaan kärsimykseemme. Lisäksi tällaisissa hengellisissä opetustilaisuuksissa vahvistetaan luottamustamme siihen, että vaikka toiset olisivat tietämättömiä kohtaamastamme ahdistuksesta tai eivät ymmärtäisi tunteitamme, niin Jehova ymmärtää. Hän tietää, että ”sydämen tuskasta aiheutuu murtunut henki” (Sananl. 15:13). Tosi Jumala haluaa auttaa meitä, ja se kannustaa ja vahvistaa meitä menemään eteenpäin (Ps. 27:14).

Kun viholliset aiheuttivat kuningas Daavidille äärimmäistä painetta, hän huudahti Jumalalle: ”Henkeni minussa nääntyy, sisimmässäni sydämeni osoittautuu turraksi.” (Ps. 143:4.) Vastoinkäymiset kuluttavat usein ihmisen fyysistä ja henkistä voimaa, jopa turruttavat sydämen. Ahdistusta voivat aiheuttaa sairaus tai pitkäaikaiset fyysiset vaivat. Voimme luottaa siihen, että Jehova auttaa meitä kestämään. (Ps. 41:1–3.) Vaikka Jumala ei nykyään paranna ketään ihmeen välityksellä, hän antaa kärsivälle tarvittavaa viisautta ja mielenlujuutta tilanteensa kestämiseen. Muista, että kun koettelemukset ahdistivat Daavidia, hän kääntyi Jehovan puoleen. ”Olen muistellut muinaisia päiviä”, hän lauloi. ”Olen mietiskellyt kaikkea toimintaasi, halukkaasti annoin ajatusteni askarrella sinun kättesi teoissa.” (Ps. 143:5.)

Se että nämä tunteenilmaukset on talletettu henkeytettyyn Raamattuun, osoittaa Jehovan ymmärtävän, miltä meistä tuntuu. Nuo sanat ovat takeena siitä, että hän kuulee anomuksemme. Jos otamme vastaan Jehovan avun, ”hän itse tukee” meitä (Ps. 55:22).

”Rukoile lakkaamatta”

Jaakobin kirjeen 4:8:ssa sanotaan: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” Yksi tapa lähestyä Jumalaa on rukoileminen. Apostoli Paavali kehottaa meitä ”rukoilemaan lakkaamatta” (1. Tess. 5:17). Vaikka meidän olisi vaikea pukea tunteitamme sanoiksi, ”henki itse puhuu meidän puolestamme lausumattomin huokauksin” (Room. 8:26, 27). Jehova ymmärtää varmasti, miltä meistä tuntuu.

Monika, joka iloitsee läheisestä suhteesta Jehovaan, sanoo: ”Rukoileminen, Raamatun lukeminen ja henkilökohtainen tutkiminen ovat saaneet minut tuntemaan Jehovan läheisimmäksi ystäväkseni. Hänestä on tullut minulle niin todellinen, että voin jatkuvasti nähdä hänen kätensä elämässäni. On lohduttavaa tietää, että silloinkin, kun en pysty selittämään, miltä minusta tuntuu, hän ymmärtää minua. Tiedän hänen hyvien tekojensa ja siunaustensa olevan loputtomia.”

Ottakaamme siis vastaan uskontovereidemme rakkaudelliset ja lohduttavat sanat, noudattakaamme kokouksissa kuulemiamme ystävällisiä neuvoja ja uskoa vahvistavia muistutuksia ja vuodattakaamme sydämemme Jehovalle rukouksessa. Kaikkien näiden järjestelyjen välityksellä Jehova osoittaa meille, että hän välittää meistä. Alex sanoo henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella: ”Jos teemme oman osamme pysyäksemme kaiken sen tasalla, mitä Jehova Jumala antaa pitääkseen meidät hengellisesti vahvoina, saamme ’voimaa, joka ylittää tavanomaisen’, ja kestämme minkä tahansa eteemme tulevan koettelemuksen.” (2. Kor. 4:7.)

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

Lohdutusta ahdistuneelle

Psalmeissa on runsaasti inhimillisistä tunteista kertovia ilmauksia ja niiden rinnalla toistuvia vakuutuksia siitä, että Jehova kuulee ahdistuneen huudot. Ajatellaanpa seuraavia säkeitä:

”Ahdingossani minä huusin jatkuvasti avukseni Jehovaa, niin, Jumalaltani minä huusin alati apua. Silloin hän kuuli temppelistään ääneni, ja oma avunhuutoni hänen edessään tuli hänen korviinsa.” (Ps. 18:6.)

”Jehova on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on musertunut henki.” (Ps. 34:18.)

”Hän [Jehova] parantaa ne, joiden sydän on särkynyt, ja sitoo heidän kipeät kohtansa.” (Ps. 147:3.)

[Kuva s. 17]

Miten suuresti ”sana oikeaan aikaan” voikaan lohduttaa ahdingon päivänä!